commando kirjoitti:
Jos tähtäimet ovat keskellä luistia ja kasa ei ole keskellä on kyseessä joko aseen mekaaninen epätarkkuus tai käyttäjän laukaisuvirhe. Kun aletaan kasan paikkaa siirtämään pistoolissa hakkaamalla takatähtäimen paikkaa sivusuunnassa ollaan hyvin nopeasti tilanteessa jossa laukaisuvirhe vain pitemmillä matkoilla vahvistuu ja aseen nostossa luontainen suuntauvuus katoaa kun takatähtäin on liikaa sivussa.
Jep. Pääsääntöisestihän huonot tulokset varusmiesten ja khk:n pistooliammunnassa ovat ampujasta johtuvia, mutta noissa kyseiseissä pistooleissa ongelma oli aseissa ja se oli ilmeisesti enemmän tai vähemmän seurausta niiden säilytysympäristöstä ja ankarahkosta koulutuskäytöstä. Myöhemmin reservissä olen ampunut FN pistoolilla ihan asiallista tulosta, mutta se ei ole poistanut epäluottamustani intin kolhoosisaseisiin eikä myöskään näkemystäni FN pistooleista noin yleisesti ottaen. Kyseessä on eräs huonoimpia 9 millisistä pistoolimalleista, jolla olen ampunut ja olen kuitenkin ampunut aikamoisella valikoimalla erilaisia pistooleja.
RK:n osalta minulla ei tosin varusmiehenä ollut ongelmia. Pakkatuore ase, jolle riitti, että sen kohdisti alokkaana ja ne säädöt pysyivät koko 12 kk ajan. Kaikkien kolmen ATT:n tulos oli 12 ja kouluammunnoistakin kiitettävät kaikista, joskaan ei toki täysillä pisteillä. Reservissä on tosin tullut törmättyä ei
ihan niin hyviin aseyksilöihin, jossa kannet heiluvat yms. RK:n perusongelmia ei tietenkään poista pelkästään se, että se on ampumarataoloissa hyvä ja tarkka ase ampua.
Kannattaa myös tutustusa suomalaisen RAPID DEPLOYMENT FORCE etulinjankriisinhallitsijan ratkaisuun sitoa ase bungee-nauhalla vyöhön liipaisinkaaresta...
Nuo kuvat, joita laitoit eivät ainakaan paranna käsitystäni Puolustusvoimien ase- ja ampumakoulutuksesta... Itseasiassa tuollaisia kuvia edes pitäisi julkaista jo PR:n takia ja tuollaiseen tulisi myös esimiesten kiinnittää huomiota. Edellyttäen siis, että esimies osaisi itse ja tuo ei ainakaan sen yhden lippukuvan mitalimiehen osaamisella ole mahdollista.
Korjausliike olisi mahdollinen jo ihan sillä, että porukka laitettaisiin suorittamaan taisteluesterata täysissä varusteissa ja sen jälkeen jokainen omatoimisesti voisi havainnoida vääriä tapojaan. Ellei tuo riitä, niin sitten joku näyttää kädestä pitäen mille korkeudelle esim. reisikotelo kuuluu sijoittaa.
OT.
Taisteluesteradan käyttöä mm. kuntotestaukseen taisteluvarustus puettuna tulisi harkita. On nimittäin ihan erijuttu suorittaa tuo urheilupuvussa kuin sotakamoissa.
Muistojeni mukaan inttiajan fyysisesti raskaimpia minuutteja oli panssarintorjunnan koulutushaarakokeeseen kuulunut taisteluesteradan suorittaminen taisteluvarustuksessa (
kypärä, taisteluvyö, sirpaleliivi, varsikengät, vaatteet) rk:n, kessin ja Apilaksen kanssa sekä esteratasuorituksen jälkeinen juoksuradalla suoritettu juoksu em. kamoilla sekä kahdella telamiinalla varustettuna. Koko homma suoritettiin kelloa vastaan, mutta en muista paljonko oli karsiva raja sinkomiestutkinnon läpäisemiseen.
Alokkaiden osalta tiedän tapauksia, että edes pelkässä urheilupuvussa ei pystytä suorittamaan taisteluesteradan kaikkia esteitä. Irlantilainen pöytä/penkki, ns. "alligaattoriallas" ja se "tarzaneste" olivat osalla ylitsepääsemättömän vaikeita suorittaa. Luonnollisesti näillä tyypeillä ei myöhemmin ollut SA sijoituksenaan tai sopivuutenaan taistelevien joukkueiden jv-hommia.
