Bushmaster
Greatest Leader
90-vuotias SS-mies kertoo katkeruudesta: Meistä tuli Suomessa toisen luokan kansalaisia
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/aarne kahara ssmies-40071
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...e-emme-olleet-siviilivaeston-tappajia/1902305
Nuorin elossa oleva suomalainen SS-mies kertoo muistelmakirjassaan pilkan vuosikymmenistä.
Aarne Kähärä lähti talvisotaan 15-vuotiaana. 16-vuotiaana hän värväytyi suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka lähetettiin sotilasoppiin Saksaan ja oli sodassa 1941-43. Suomesta lähteneestä 1 400 nuoresta kaatui yli 250.
"Värväytyessään nuoret parikymppiset miehenalut eivät myöskään ymmärtäneet politiikasta tuon taivaallista. He halusivat Suomen edun nimissä lähteä niin sanotusti jääkärien jäljille, eli hankkimaan sen ajan huippua edustavaa sotilasosaamista Saksasta, kuten oli tehnyt sukupolvi heitä aikaisemminkin", Kähärä toteaa kirjassa.
Kaukasuksen taisteluissa Kähärä ajoi juoksuhaudoille ammuksia ja toi ruumiita ja haavoittuneita sidontapaikalle. Pataljoonan palattua kotimaahan hän oli muun muassa Valkeasaaressa, jonne puna-armeija Kannaksen läpimurrossa kesäkuussa 1944 iski raskaasti.
Sodan jälkeen hän joutui ensin pakenemaan metsäkämppään. Armeijasta hän sai potkut, kuten kaikki entiset SS-miehet saivat poliisin ja armeijan palveluksesta. Heitä ei kelpuutettu valtion tai kunnan töihin.
"En päässyt pakoon ajatuksiani. Olin vasta 20-vuotias, ja välirauha mukaan lukien olin viettänyt viisi vuotta sodassa. En ollut elänyt normaalia siviilielämää kuin nuorena poikasena. Riskeistä huolimatta päätin palata kotiin", Kähärä toteaa.
"Suomessa elettiin sodanjälkeisiä ankeita aikoja. Sotaveteraaneja pilkattiin yleisesti, jopa sotainvalideja", hän kuvailee vuotta 1950.
Aarne Kähärästä tehtiin vielä 1982 nimetön kantelu, jonka vuoksi hänet siirrettiin pois työstään. Eläkkeelle hän jäi 1985.
"Valtiovalta oli runsaat 40 vuotta aikaisemmin omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi lähettänyt meidät mistään ymmärtämättömät miehenalut vieraan maan armeijaan oppimaan, sotimaan ja tarvittaessa kuolemaan isänmaan puolesta. Monet meistä joutuivat kärsimään siitä loppuelämämme",Aarne Kähärä toteaa kirjassa.
"Erittäin törkeän kohtelun saivat osakseen invalidisoituneet SS-miehet. Heidät jätettiin yli 10 vuodeksi täysin ilman korvauksia."
Kähärä on todennut, että SS-sotilaat leimattiin sotarikollisiksi ja siviiliväestön tappajiksi, jota he eivät olleet.
– Me taistelimme puna-armeijaa vastaan samalla tavalla niin Saksan Kaukasuksen rintamalla kuin Suomen Karjalan Kannaksen rintamalla, Aarne Kähärä sanoi 90-vuotishaastattelussaan Keskisuomalaisessa.
Hänen mukaansa "me emme tienneet, mitä takanamme tapahtui. Vasta sotien jälkeen saimme tietää, kuinka paljon syyttömiä siviilejä oli tapettu".
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/aarne kahara ssmies-40071
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...e-emme-olleet-siviilivaeston-tappajia/1902305
Nuorin elossa oleva suomalainen SS-mies kertoo muistelmakirjassaan pilkan vuosikymmenistä.
-
Pääkallosotilas-kirjassa Aarne Kähärä kertoo sotakokemuksistaan.
(Otava)
Aarne Kähärä kolmannen SS-panssariarmeijakunnan muistokiven vieressä.
Aarne Kähärä lähti talvisotaan 15-vuotiaana. 16-vuotiaana hän värväytyi suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka lähetettiin sotilasoppiin Saksaan ja oli sodassa 1941-43. Suomesta lähteneestä 1 400 nuoresta kaatui yli 250.
"Värväytyessään nuoret parikymppiset miehenalut eivät myöskään ymmärtäneet politiikasta tuon taivaallista. He halusivat Suomen edun nimissä lähteä niin sanotusti jääkärien jäljille, eli hankkimaan sen ajan huippua edustavaa sotilasosaamista Saksasta, kuten oli tehnyt sukupolvi heitä aikaisemminkin", Kähärä toteaa kirjassa.
Kaukasuksen taisteluissa Kähärä ajoi juoksuhaudoille ammuksia ja toi ruumiita ja haavoittuneita sidontapaikalle. Pataljoonan palattua kotimaahan hän oli muun muassa Valkeasaaressa, jonne puna-armeija Kannaksen läpimurrossa kesäkuussa 1944 iski raskaasti.
Sodan jälkeen hän joutui ensin pakenemaan metsäkämppään. Armeijasta hän sai potkut, kuten kaikki entiset SS-miehet saivat poliisin ja armeijan palveluksesta. Heitä ei kelpuutettu valtion tai kunnan töihin.
"En päässyt pakoon ajatuksiani. Olin vasta 20-vuotias, ja välirauha mukaan lukien olin viettänyt viisi vuotta sodassa. En ollut elänyt normaalia siviilielämää kuin nuorena poikasena. Riskeistä huolimatta päätin palata kotiin", Kähärä toteaa.
"Suomessa elettiin sodanjälkeisiä ankeita aikoja. Sotaveteraaneja pilkattiin yleisesti, jopa sotainvalideja", hän kuvailee vuotta 1950.
Aarne Kähärästä tehtiin vielä 1982 nimetön kantelu, jonka vuoksi hänet siirrettiin pois työstään. Eläkkeelle hän jäi 1985.
"Valtiovalta oli runsaat 40 vuotta aikaisemmin omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi lähettänyt meidät mistään ymmärtämättömät miehenalut vieraan maan armeijaan oppimaan, sotimaan ja tarvittaessa kuolemaan isänmaan puolesta. Monet meistä joutuivat kärsimään siitä loppuelämämme",Aarne Kähärä toteaa kirjassa.
"Erittäin törkeän kohtelun saivat osakseen invalidisoituneet SS-miehet. Heidät jätettiin yli 10 vuodeksi täysin ilman korvauksia."
Kähärä on todennut, että SS-sotilaat leimattiin sotarikollisiksi ja siviiliväestön tappajiksi, jota he eivät olleet.
– Me taistelimme puna-armeijaa vastaan samalla tavalla niin Saksan Kaukasuksen rintamalla kuin Suomen Karjalan Kannaksen rintamalla, Aarne Kähärä sanoi 90-vuotishaastattelussaan Keskisuomalaisessa.
Hänen mukaansa "me emme tienneet, mitä takanamme tapahtui. Vasta sotien jälkeen saimme tietää, kuinka paljon syyttömiä siviilejä oli tapettu".