9K720 Iskander

kunnas kirjoitti:
Teräsmies kirjoitti:
Iskander näyttäisi toimivan samalla tavalla kuin aikoja sitten käytöstä poistettu Pershing II.
Miten niin? Tekeekö Pershing II loppulähestymisessä väistöliikkeitä kuten Iskander? Osuuko Pershing II cep 5-7 metrin tarkkuudella maaliinsa?

Ei väistellyt ja tarkkuuskin oli vain 30 metriä. Ei sillä, että se olisi suurempaa tarkkuutta tarvinnut, kun kyseessä oli ydinkärki. Mutta toisaalta ohjausjärjestelmä on hieman samankaltainen, paitsi, että ryssät käyttävät optista systeemiä ja jenkit käyttivät silloin aktiivista tutkaa. Tuota jos oltaisiin kehitelty eteenpäin, niin varmasti vastaaviin tarkkuuksiin oltaisiin päästy. Olettaisin, että isoin ongelma tuolloin oli tietokoneiden suorituskyky, eli esim. tutkan erottelukykyä ei varmaankaan oltaisi voitu käyttää hyväksi.
 
SJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Teräsmies kirjoitti:
Iskander näyttäisi toimivan samalla tavalla kuin aikoja sitten käytöstä poistettu Pershing II.
Miten niin? Tekeekö Pershing II loppulähestymisessä väistöliikkeitä kuten Iskander? Osuuko Pershing II cep 5-7 metrin tarkkuudella maaliinsa?

Ei väistellyt ja tarkkuuskin oli vain 30 metriä. Ei sillä, että se olisi suurempaa tarkkuutta tarvinnut, kun kyseessä oli ydinkärki. Mutta toisaalta ohjausjärjestelmä on hieman samankaltainen, paitsi, että ryssät käyttävät optista systeemiä ja jenkit käyttivät silloin aktiivista tutkaa. Tuota jos oltaisiin kehitelty eteenpäin, niin varmasti vastaaviin tarkkuuksiin oltaisiin päästy. Olettaisin, että isoin ongelma tuolloin oli tietokoneiden suorituskyky, eli esim. tutkan erottelukykyä ei varmaankaan oltaisi voitu käyttää hyväksi.
Samallalailla sitä voitaisiin verrata Scud-D ohjukseen sen tarkkuus on 50 metriä?
 
kunnas kirjoitti:
Samallalailla sitä voitaisiin verrata Scud-D ohjukseen sen tarkkuus on 50 metriä?

Parempi vertailun kohde olisi varmaankin kiinalaisten uusin DF-16 ohjus joka on kehitetty "pikkukiinalaisten" käyttämää PAC-3 ohjustentorjunta järjestelmää silmällä pitäen. Lännessähän näiden maalta laukaistavien ballisten ohjusten kehittely on taidettu lopettaa kokonaan.

DF-16_1.jpg

In mid-September 2012 the first full image of the China Aerospace Science and Industries Corporation’s (CASIC) Dong Feng-16 (DF-16) was revealed on Chinese web pages. In mid-March 2011 the Director of Taiwan’s National Security Bureau (their CIA) told the Taiwan legislature that the DF-16 had been deployed and that it had an estimated range of 800km to 1,000km, the latter falling within the definition of a medium-range ballistic missile (MRBM).
http://www.aviationweek.com/Blogs.aspx?plckBlogId=Blog:27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7&plckPostId=Blog%3A27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7Post%3A6978292b-4cb6-4b72-ac44-be024a73d061
 
kunnas kirjoitti:
SJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Teräsmies kirjoitti:
Iskander näyttäisi toimivan samalla tavalla kuin aikoja sitten käytöstä poistettu Pershing II.
Miten niin? Tekeekö Pershing II loppulähestymisessä väistöliikkeitä kuten Iskander? Osuuko Pershing II cep 5-7 metrin tarkkuudella maaliinsa?

Ei väistellyt ja tarkkuuskin oli vain 30 metriä. Ei sillä, että se olisi suurempaa tarkkuutta tarvinnut, kun kyseessä oli ydinkärki. Mutta toisaalta ohjausjärjestelmä on hieman samankaltainen, paitsi, että ryssät käyttävät optista systeemiä ja jenkit käyttivät silloin aktiivista tutkaa. Tuota jos oltaisiin kehitelty eteenpäin, niin varmasti vastaaviin tarkkuuksiin oltaisiin päästy. Olettaisin, että isoin ongelma tuolloin oli tietokoneiden suorituskyky, eli esim. tutkan erottelukykyä ei varmaankaan oltaisi voitu käyttää hyväksi.
Samallalailla sitä voitaisiin verrata Scud-D ohjukseen sen tarkkuus on 50 metriä?

En tiijä, kun en ole Scud malleja tutkinut, mutta muistelen, että ne Saddamin ohjukset osuivat tuota huonommin. Tiedä sitä sitten. Taktisia ohjuksiahan nuo tietenkin on, mutta Scud ei kyllä koskaan ole ollut täsmäaseen maineessa.
 
JOKO kirjoitti:
Onkohan ohjuksen optinen hakupää harhautettavissa?

Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?
 
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Onkohan ohjuksen optinen hakupää harhautettavissa?

Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?

Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Onkohan ohjuksen optinen hakupää harhautettavissa?

Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?

Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?

Kuvan tunnistava optoelektroninen hakupää. Olikohan, että pilveä sai olla 75%, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan.
 
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Onkohan ohjuksen optinen hakupää harhautettavissa?

Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?

Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?

Kuvan tunnistava optoelektroninen hakupää. Olikohan, että pilveä sai olla 75%, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan.

Tuon verran tajuan kyllä.

Mietin vain että mitä asioita hakupää hakee? Ja kuinka suurelta alueelta?
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Onkohan ohjuksen optinen hakupää harhautettavissa?

Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?

Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?

Tuo ottaa melkoisen varmasti kuvia sarjassa maalialueesta ja vertaa kuvia hakupään tietokoneeseen tallennettuihin maalikuviin. Tuollainen menetelmä vaatii sen, että maalista on ylhäältä päin otettua kuvaa saatavilla (satelliitista, tiedustelulennokista, tiedustelukoneesta). Se ei sovi juurikaan hyvin liikkuvien kohteiden kuten vaikka uusien KEVA-tutkien metsästämiseen koska kuvien saaminen niistä olisi hyvin hankalaa. Ensiksi pitäisi paikantaa se tutka muilla tiedustelumenetelmillä ja sitten saada kohde kuvattua että tiedetään tarkasti missä se on. Satelliitin saaminen paikalle ei onnistu ihan hetkessä ja tiedustelulentokoneen tai tiedustelulennokin lennättäminen tutkan päälle olisi melkoisen vaikeaa tositilanteessa (tulisi todennäköisesti alasammutuksi ennen sitä). Tuollainen sopii kyllä kiinteitä kohteita vastaan hyvin (tukikohdat, kiinteät tutka-asemat, huoltokeskukset jne).
 
RistoJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Onkohan ohjuksen optinen hakupää harhautettavissa?

Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?

Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?

Tuo ottaa melkoisen varmasti kuvia sarjassa maalialueesta ja vertaa kuvia hakupään tietokoneeseen tallennettuihin maalikuviin. Tuollainen menetelmä vaatii sen, että maalista on ylhäältä päin otettua kuvaa saatavilla (satelliitista, tiedustelulennokista, tiedustelukoneesta). Se ei sovi juurikaan hyvin liikkuvien kohteiden kuten vaikka uusien KEVA-tutkien metsästämiseen koska kuvien saaminen niistä olisi hyvin hankalaa. Ensiksi pitäisi paikantaa se tutka muilla tiedustelumenetelmillä ja sitten saada kohde kuvattua että tiedetään tarkasti missä se on. Satelliitin saaminen paikalle ei onnistu ihan hetkessä ja tiedustelulentokoneen tai tiedustelulennokin lennättäminen tutkan päälle olisi melkoisen vaikeaa tositilanteessa (tulisi todennäköisesti alasammutuksi ennen sitä). Tuollainen sopii kyllä kiinteitä kohteita vastaan hyvin (tukikohdat, kiinteät tutka-asemat, huoltokeskukset jne).

Tässä pääsemme eteenpäin mitä oikeastaan haen.

Tyhmä esimerkki, mutta menköön. Peräkylän vesitorni pitää tuhota. Ylhäältä päin katsottuna vesitorni on ympyrän muotoinen betoniklöntti. Laitetaan päälle rakennustyömaan neliskulmainen suojateltta. Näitä joita näkee esim. siltatyömaalla.

Meneekö hakupää sekaisin?
 
Tuosta syystä olen melko varma, että ohjukselle ei varsinaisesti maaliteta kohteita kertomalla hakupäälle, että etsi vesitornilta näyttävä muoto tuolta alueelta. Todennäköisemmin maalitus tapahtuu maamerkkien perusteella, tyyliin "yritä osua kohtaan, joka on 689 metriä itäkaakkoon tienrististä, 351 metriä etelään järven rannasta ja 107 metriä länteen metsänreunasta." Itse kohteen tunnistus voi tietty olla apuna.

EDIT: olihan se jo tuolla esitetty, anteeksi toisto.
 
Deeiii kirjoitti:
Tuosta syystä olen melko varma, että ohjukselle ei varsinaisesti maaliteta kohteita kertomalla hakupäälle, että etsi vesitornilta näyttävä muoto tuolta alueelta. Todennäköisemmin maalitus tapahtuu maamerkkien perusteella, tyyliin "yritä osua kohtaan, joka on 689 metriä itäkaakkoon tienrististä, 351 metriä etelään järven rannasta ja 107 metriä länteen metsänreunasta." Itse kohteen tunnistus voi tietty olla apuna.

EDIT: olihan se jo tuolla esitetty, anteeksi toisto.

Joo, olettaisin teiden ja vesistöjen olevan parempia maamerkkejä.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Onkohan ohjuksen optinen hakupää harhautettavissa?

Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?

Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?

Tuo ottaa melkoisen varmasti kuvia sarjassa maalialueesta ja vertaa kuvia hakupään tietokoneeseen tallennettuihin maalikuviin. Tuollainen menetelmä vaatii sen, että maalista on ylhäältä päin otettua kuvaa saatavilla (satelliitista, tiedustelulennokista, tiedustelukoneesta). Se ei sovi juurikaan hyvin liikkuvien kohteiden kuten vaikka uusien KEVA-tutkien metsästämiseen koska kuvien saaminen niistä olisi hyvin hankalaa. Ensiksi pitäisi paikantaa se tutka muilla tiedustelumenetelmillä ja sitten saada kohde kuvattua että tiedetään tarkasti missä se on. Satelliitin saaminen paikalle ei onnistu ihan hetkessä ja tiedustelulentokoneen tai tiedustelulennokin lennättäminen tutkan päälle olisi melkoisen vaikeaa tositilanteessa (tulisi todennäköisesti alasammutuksi ennen sitä). Tuollainen sopii kyllä kiinteitä kohteita vastaan hyvin (tukikohdat, kiinteät tutka-asemat, huoltokeskukset jne).

Tässä pääsemme eteenpäin mitä oikeastaan haen.

Tyhmä esimerkki, mutta menköön. Peräkylän vesitorni pitää tuhota. Ylhäältä päin katsottuna vesitorni on ympyrän muotoinen betoniklöntti. Laitetaan päälle rakennustyömaan neliskulmainen suojateltta. Näitä joita näkee esim. siltatyömaalla.

Meneekö hakupää sekaisin?

Voisi toimia, jos se teltta on tarpeeksi iso. Meinaan pari neliökilsaa vähintäänkin. Vähempi voisi auttaa jos kyseessä on naamioverkko, jolloin peitetään tiet ja vesistöt yms. mikä ei ole metsää.
 
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Käsittääkseni ei helpolla. Tiettävästi tarpeeksi laaja pilvi estää sen löytämästä maalia, mutta suhteellisen pienikin aukko pilvessa antaa referenssin siihen hakusysteemiin. Harhautuksen siis pitäisi kattaa huomattavan iso alue. Kiinnostaisi tietää, että miten tuo hakupää toimii yöllä, siis toimiiko ollenkaan?

Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?

Tuo ottaa melkoisen varmasti kuvia sarjassa maalialueesta ja vertaa kuvia hakupään tietokoneeseen tallennettuihin maalikuviin. Tuollainen menetelmä vaatii sen, että maalista on ylhäältä päin otettua kuvaa saatavilla (satelliitista, tiedustelulennokista, tiedustelukoneesta). Se ei sovi juurikaan hyvin liikkuvien kohteiden kuten vaikka uusien KEVA-tutkien metsästämiseen koska kuvien saaminen niistä olisi hyvin hankalaa. Ensiksi pitäisi paikantaa se tutka muilla tiedustelumenetelmillä ja sitten saada kohde kuvattua että tiedetään tarkasti missä se on. Satelliitin saaminen paikalle ei onnistu ihan hetkessä ja tiedustelulentokoneen tai tiedustelulennokin lennättäminen tutkan päälle olisi melkoisen vaikeaa tositilanteessa (tulisi todennäköisesti alasammutuksi ennen sitä). Tuollainen sopii kyllä kiinteitä kohteita vastaan hyvin (tukikohdat, kiinteät tutka-asemat, huoltokeskukset jne).

Tässä pääsemme eteenpäin mitä oikeastaan haen.

Tyhmä esimerkki, mutta menköön. Peräkylän vesitorni pitää tuhota. Ylhäältä päin katsottuna vesitorni on ympyrän muotoinen betoniklöntti. Laitetaan päälle rakennustyömaan neliskulmainen suojateltta. Näitä joita näkee esim. siltatyömaalla.

Meneekö hakupää sekaisin?

Voisi toimia, jos se teltta on tarpeeksi iso. Meinaan pari neliökilsaa vähintäänkin. Vähempi voisi auttaa jos kyseessä on naamioverkko, jolloin peitetään tiet ja vesistöt yms. mikä ei ole metsää.

Täytyy muistaa että iskanderissa on myös satelliittipaikannus ja Interia joten jollain todennäköisyydellä se osuu vesitorniin ilman optista hakupäätä.
 
kunnas kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Ottaako optinen hakupää "valokuvan" maalialueesta ja laskee siitä sitten että 200m etelään tuosta niemestä ja 150m itään tuosta lammesta.

Vai onko se joku "tutka" joka mittaa korkeuksia jne..?

Tuo ottaa melkoisen varmasti kuvia sarjassa maalialueesta ja vertaa kuvia hakupään tietokoneeseen tallennettuihin maalikuviin. Tuollainen menetelmä vaatii sen, että maalista on ylhäältä päin otettua kuvaa saatavilla (satelliitista, tiedustelulennokista, tiedustelukoneesta). Se ei sovi juurikaan hyvin liikkuvien kohteiden kuten vaikka uusien KEVA-tutkien metsästämiseen koska kuvien saaminen niistä olisi hyvin hankalaa. Ensiksi pitäisi paikantaa se tutka muilla tiedustelumenetelmillä ja sitten saada kohde kuvattua että tiedetään tarkasti missä se on. Satelliitin saaminen paikalle ei onnistu ihan hetkessä ja tiedustelulentokoneen tai tiedustelulennokin lennättäminen tutkan päälle olisi melkoisen vaikeaa tositilanteessa (tulisi todennäköisesti alasammutuksi ennen sitä). Tuollainen sopii kyllä kiinteitä kohteita vastaan hyvin (tukikohdat, kiinteät tutka-asemat, huoltokeskukset jne).

Tässä pääsemme eteenpäin mitä oikeastaan haen.

Tyhmä esimerkki, mutta menköön. Peräkylän vesitorni pitää tuhota. Ylhäältä päin katsottuna vesitorni on ympyrän muotoinen betoniklöntti. Laitetaan päälle rakennustyömaan neliskulmainen suojateltta. Näitä joita näkee esim. siltatyömaalla.

Meneekö hakupää sekaisin?

Voisi toimia, jos se teltta on tarpeeksi iso. Meinaan pari neliökilsaa vähintäänkin. Vähempi voisi auttaa jos kyseessä on naamioverkko, jolloin peitetään tiet ja vesistöt yms. mikä ei ole metsää.

Täytyy muistaa että iskanderissa on myös satelliittipaikannus ja Interia joten jollain todennäköisyydellä se osuu vesitorniin ilman optista hakupäätä.

Tiedän.

Kuhan vaan mietin että mitä tuo optinen hakupää etsii.. Ja voiko sitä hämätä.

Mutta jonkun vesistön hukkaaminen on jo aika iso homma
 
kunnas kirjoitti:
Täytyy muistaa että iskanderissa on myös satelliittipaikannus ja Interia joten jollain todennäköisyydellä se osuu vesitorniin ilman optista hakupäätä.

Tämä on totta. On epäselvää onko niissä vielä satelliittipaikannusta (tulevaisuudessa aivan varmasti on), mutta inertiaohjaus on varmasti ja silläkin päästään jonnekin 50-200 metrin tarkkuuteen ampumaetäisyydestä riippuen. Tuollakin tarkkuudella jokin tutka-asema tai vastaava pehmeä maali on kohtalaisen suuressa vaarassa erityisesti jos ammutaan useampi ohjus sitä vastaan. Satelliittipaikannuksen avulla tarkkuus alkaa olla riittävä (CEP luokkaa 10-30 m) monia pehmeitä ja puolikoviakin maaleja vastaan. Optinen hakupää on sitten tarkoitettu hyvin ennalta tiedusteltuja kiinteitä erittäin arvokkaita ja/tai kovia maaleja vastaan.

Kyseessä on varmasti yksi tehokkaimmista ja joustavimmista itänaapurin asejärjestelmistä, joka tulee ehdottomasti ottaa vakavasti. Sen rajoitteena on ilmeisesti tekninen monimutkaisuus ja hinta, joka pitää määrät suht alhaisina ainakin lähivuosina.
 
Olen vissi ja saletti siitä, että esim. Libyassa käytettiin erikoisjoukkojen suorittamaa maa-
lausta. Sitä ei myönnetä, mutta sitäkin suuremmalla syyllä olen siitä varma. Erikoisjoukot
ovat yleensä olleet kohteessa jo viikkoja ennen ensimmäisiä iskuja, jotka osuvat häkelllyt-
tävällä tavalla tärkeisiin maaleihn. Tokitokitoki uskon ja ymmärrän, että vehkeet ovat niin
valovoimaisia, että niiden hypeihmetietokoneet ohjustavat laitteen girurrrgisen tarkasti suo-
raan pesään....muta ovatko sittenkään niin varmasti, etteikö wanha kunnon kohteen maa-
laaminen olisi edellleen voimallinen tapa varmistaa ensimmäisten ja tärkeimpien osumien
tarkkuus.
 
baikal kirjoitti:
Olen vissi ja saletti siitä, että esim. Libyassa käytettiin erikoisjoukkojen suorittamaa maa-
lausta. Sitä ei myönnetä, mutta sitäkin suuremmalla syyllä olen siitä varma. Erikoisjoukot
ovat yleensä olleet kohteessa jo viikkoja ennen ensimmäisiä iskuja, jotka osuvat häkelllyt-
tävällä tavalla tärkeisiin maaleihn. Tokitokitoki uskon ja ymmärrän, että vehkeet ovat niin
valovoimaisia, että niiden hypeihmetietokoneet ohjustavat laitteen girurrrgisen tarkasti suo-
raan pesään....muta ovatko sittenkään niin varmasti, etteikö wanha kunnon kohteen maa-
laaminen olisi edellleen voimallinen tapa varmistaa ensimmäisten ja tärkeimpien osumien
tarkkuus.

Niinpä. Lisäksi osuman vaikutusten arvioinnissa on hyötyä niistä omista silmäpareista vastustajan maaperällä vaikka se ase osaisi perille 'iha ite'. Erikoisjoukkojen ja muiden tiedustelijoiden / vakoojien käytön puolesta puhuu niin moni muu asia, että täsmäaseiden kehittymisestä huolimatta niitä varmasti käytetään jatkossakin.
 
baikal kirjoitti:
Olen vissi ja saletti siitä, että esim. Libyassa käytettiin erikoisjoukkojen suorittamaa maa-
lausta. Sitä ei myönnetä, mutta sitäkin suuremmalla syyllä olen siitä varma. Erikoisjoukot
ovat yleensä olleet kohteessa jo viikkoja ennen ensimmäisiä iskuja, jotka osuvat häkelllyt-
tävällä tavalla tärkeisiin maaleihn. Tokitokitoki uskon ja ymmärrän, että vehkeet ovat niin
valovoimaisia, että niiden hypeihmetietokoneet ohjustavat laitteen girurrrgisen tarkasti suo-
raan pesään....muta ovatko sittenkään niin varmasti, etteikö wanha kunnon kohteen maa-
laaminen olisi edellleen voimallinen tapa varmistaa ensimmäisten ja tärkeimpien osumien
tarkkuus.

No tämä on aivan selvä juttu, erikoisjoukkoja käytetään edelleen ja tullaan varmasti aina käyttämään tiedusteluun ja maalinnukseen. Jonkin Iskanderin tapauksessa ne voivat kyllä tiedustella jonkin maalin ja välittä sen koordinaatit johtokeskukseen, jonka perusteella Iskanderin voi maalittaa jotain maalipistetta vasten. Laservalaisua se ei hyödynnä ja erikoisjoukot eivät voisi maalia kuvata sellaisesta kulmasta (ylhäältä päin korkealta) että sitä olisi hyötyä optista hakupäätä käytettäessä. Valaisua käytetään lähinnä lentokoneista tai helikoptereista laukaistavia pommeja ja ohjuksia ohjaamaan sekä joidenkin tykistön ammuksien maalien osoittamiseen.
 
Back
Top