no kyllä siellä varmaan jotain yksilötasoltakin opitaan, mutta kyllä se painottuu enemmän tuonne isomman joukon toimintaan. tässä ei siis ole kyse yksilöiden kokemuksesta, vaan siiitä miten tuolla toimineiden kokemukset ja oppima saadaan käytettyä hyödyksi pv:n sunnittelussa ja koulutuksessa. kun emme onneksi pitkään aikaan ole ollut sodassa, saa tuolta kokemusta ihan eri tavalla kuin skuugessa tai rauniotaloissa "laukaus, laukaus" huutamalla.
en tästä ala sen kummemmin taittamaan peistä.
aina voi asettaa asioita vastakkain, esim. että kasarmeille tulee langaton verkko... sillä olisi saanux x kappaletta tehotappovehjettä. elämä ja organisaatioiden toiminta on valintoja. kaikki ei ole mustavalkoista.
pääsanomani oli, että mieluummin komppania afgansitanissa kuin pari pataljoonaa libanonissa. voisin lisätä tuohon, että jos on pakko lähettää joukkoja tuonne kauas. kalliilla.
-----------
Luen juuri Bob Woodwardin kirjaa Obama's Wars, jossa hän kertoo keskustelusta jossa Obamalle verrattin Afghanistanissa olevan jenkkisotilaan (palkka-, vakuutus-, etu- ja veteraanikuluja) afgaanisotilaan vastaaviin kuluihin vuositasolla. Luvut olivat 250 000/$ vuosi ja 12 000 $/vuosi. Ja jenkeillähän ei ole kovin hyviä liksoja tuolla, esim koulutus etuja kertyy joitakin, jotka tosin Suomessa ovat muutenkin lähinnä maksuttomia, jenkeissä eivät.
Jos otetaan suoran tuo 250 tuhatta taalla, euroina se on noin 187 tuhatta. Ja kun noita sotilaita on nyt vajaa 200, lasketaan tuolla luvulla 190 tuhatta kertaa 190, eli pyöreästi 36 miljoona euroa. Ja mitä havaitsemme:
Arvio sotilaallisen toiminnan kustannuksista
Vuoden 2010 talousarvioesityksessä sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksiksi Afganistanissa on budjetoitu ulkoasiainministeriön pääluokasta (24.10.20) 13 187 000 euroa ja puolustusministeriön pääluokasta (27.30.20) 10 676 000 euroa.
Joukkojen määrän kasvaessa myös kustannukset lisääntyvät. Sotilaallisen kriisinhallinnan arvioidut vuosikustannukset Afganistanissa vajaan 200 sotilaan tasolla olisivat noin 35 miljoonaa euroa. Tällöin lisäkustannukset vajaan 200 sotilaan vahvuudella olisivat vuonna 2010 yhteensä noin 9,0 milj. euroa (6 kk) ja vuonna 2011 noin 11 milj. euroa (12 kk). Ulkoasiainministeriön momentin varalla -kohdan määrärahat riittävät kattamaan vahvuuden nostamisen aiheuttamat palkkauskustannukset molempina vuosina (2010 noin 3,5 milj. euroa ja 2011 noin 6 milj. euroa). Puolustusministeriön momentin lisämäärärahatarve vuonna 2010 on noin 5,5 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 5 milj. euroa. Puolustusministeriö esittää vuoden 2010 lisämäärärahatarpeen sisällyttämistä valtion lisätalousarvioon vuonna 2010. Määrärahojen suunnittelussa on huomioitu, että mahdollinen Kosovon operaation purkaminen aiheuttaa lisäkustannuksia vuosina 2010 ja 2011.
Vuonna 2010 sotilaallisen kriisinhallinnan kokonaiskustannusten Afganistanissa
lähde
Valtioneuvoston selonteko Afganistanin tilanteesta ja Suomen osallistumisesta ISAF-operaatioon
(lihavointi sitaatissa minun)
eli aika lailla oikeaan suuruusluokkaan menee suora konvertointi jenkkien laskelmasta meidän (valtion) laskelmiin.
edellä olevasta havaitaan myös mikä on osuus puolustusministeriön osasta ja mikä ulkoministeriön kakusta. tosin loppupeleissä molemmat katetaan verovaroilla.
se onko tässä järkeä puolustusvoimain kannalta ei ole minun arvioitavissa. sen on pv:n edustajien arvioitava.