Afganistanissa vammautunut sotilas palkittiin - joutuu taistelemaan hoidostaan

Creidiki

Ylipäällikkö
BAN
Aliupseeriliitto on valinnut ylivääpeli Pekka Jylhän vuoden aliupseeriksi.

Yli 25 vuotta Puolustusvoimissa työskennellyttä Jylhää kiitellään ahkeruudesta sekä ammattitaidosta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Samalla Aliupseeriliitto haluaa tuoda esille kriisinhallintatehtävissä palvelleiden hoitoa ja kuntoutusta vaativien sotilaiden tilanteen, jota se pitää heikkona.

48-vuotias Pekka Jylhä haavoittui vakavasti Afganistanissa panssarimiinan räjähdyksessä viime helmikuussa palveltuaan maassa noin vuoden. Räjähdyksen seurauksena Jylhä menetti kuulon toisesta korvastaan ja sai vaurioita polveen ja lannerankaan. Kuulo ja polvi saatiin kuntoon, mutta mies taistelee yhä liikkumista vaikeuttavien ja kipua aiheuttavien selkävaivojen kanssa.

Jylhä pitää selvänä, että kriisinhallintatehtäviin lähdetään riskit tiedostaen, mutta kokee joutuneensa taistelemaan hoidostaan sen jälkeen, kun kriisinhallintehtävä Porin prikaatissa päättyi.

- Tuntuu todella pahalta, että joudun selittelemään ja todistelemaan byrokratian rattaisiin sitä, että en ollut tässä kunnossa, kun lähdin sinne, Jylhä kertoo MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa.

- Me Afganistanissa olleet luotimme siihen, että jos jotakin tapahtuu, meistä pidetään huolta. Tämä kokemus kuitenkin avasi silmät.

Jylhä on kaikesta huolimatta toiveikas, sillä vielä tämän vuoden puolella hänen on määrä päästä leikkaukseen.

- Nämä vaivat loppuvat ja pääsen vihdoin viimein elämisen ja työn alkuun uudestaan, Jylhä iloitsee.

Valtion tukea toimenpiteelle ei toistaiseksi kuitenkaan ole, vaan kulut maksaa Aliupseeriliitto.

Sotaveteraanien perinnettä jatkaen...
 
Kaikkia kunnia kyseiselle sotilaalle, mutta yleisellä tasolla en kyllä ymmärrä miksi tuollaisessa tilanteessa pitäisi tarjota sen parempaa hoitoa kuin muillekaan suomalaisille? Entä heidän hoito, jotka kaatuvat työpaikan rappusissa tai kolaroivat vapaa-ajallaan fillarilla?

Olen ehkä ikävä ihminen, mutta en näe mitään syytä, miksi Afganistanissa palvelleen sotilaan pitäisi saada sen parempaa kohtelua byrokratian rattaissa.
 
Olisiko vaikka siksi että valtio antaa sinne lähtevien ymmärtää että pidetään huolta jos käpy käy. Monet ulkomaalaisista, joille ei tälläistä valhetta kerrota ottavat itse vakuutuksen. Suomalaisille päin vastoin selitetään ettei mitään vakuutusta tarvita kun kyllä valtio sitten pitää huolta.
Siviilipuolella on useimmilla tylönantajilla vakuutukset joista korvataan työtapaturmista aiheutuneet vammautumiset ja pysyvät haitat, eli ulkopuolinen taho arvioi korvaustarpeet. Valtionkonttorin kohdalla e asaia näin ole, vaan työnantajan (valtion) edustaja tekee arvion.
 
noska kirjoitti:
Olisiko vaikka siksi että valtio antaa sinne lähtevien ymmärtää että pidetään huolta jos käpy käy. Monet ulkomaalaisista, joille ei tälläistä valhetta kerrota ottavat itse vakuutuksen. Suomalaisille päin vastoin selitetään ettei mitään vakuutusta tarvita kun kyllä valtio sitten pitää huolta.

Onko sellaisia vakuutuksia ylipäätään olemassa, jotka ovat voimassa sotatoimialueella?

Kaikissa niissä vakuutusehtojen pienellä painetuissa pränteissä, joita olen lueskellut, pestään nimenomaisesti kädet kaikesta sotaan, kapinaan, ydinonnettomuuteen tai alienien hyökkäykseen perustuvista vahingoista.

noska kirjoitti:
Siviilipuolella on useimmilla tylönantajilla vakuutukset joista korvataan työtapaturmista aiheutuneet vammautumiset ja pysyvät haitat, eli ulkopuolinen taho arvioi korvaustarpeet. Valtionkonttorin kohdalla e asaia näin ole, vaan työnantajan (valtion) edustaja tekee arvion.

Valtio on Suomen suurin työnantaja ja Valtiokonttori vastaa valtion palkollisten lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta.

En ymmärrä, miksi soden rappusissa liukastunutta ammattisotilasta pitäisi kohdella jotenkin eriarvoisesti kuin Afganistanissa loukkaantunutta? Ts. en ymmärrä, miksi Afganistanin veteraanin vammoja pitäisi hoitaa jotenkin paremmin tai arvioida matalemmalla kynnyksellä? Mihin tuollainen ajatuskuvio oikein perustuu?

Sikäli kun huhupuheita on uskominen, ei vakuutuslääkäreidenkään kanssa asioiminen - siis paperien välityksellä tietenkin - ole aina kovinkaan kiitollista touhua. Vanhoja vikoja löytyy ja syy-yhteys tapaturman ja oireiden välillä kiistetään.
 
Tietääkseni ongelma ei nyt ole se, että pitäisi saada jotain "parempaa" hoitoa, kuin muut vaan se, että siellä palveluksessa syntyneiden vammojen hoidot ylipäätänsä korvataan. Jos esim. katsoi nuo kymmenen uutiset ja siinä näkyneen ylivääpelin liikkeitä, niin kuulostaa jo melko huvittavalta, jos joku väittää että herra on lähtenyt siinä kunnossa rt-palvelukseen ja, että kyseiset vammat ovat jotain vanhoja vaivoja, joita ei valtiokonttori korvaa.

Tuossa vielä lainaus jostain toisesta tapauksesta:

"Eräälle miinaan ajaneen autonkuljettajalle Valtiokonttorin virkailija totesi puhelimessa: - Väitättekö te kaikkien näiden vammojen syntyneen yhdellä kertaa? Siinä kysytään telamiinaiskusta hengissä selvinneeltä sotilaalta pitkää mieltä ja huumorintajua.

Valtiokonttorin kielteisistä päätöksistä voi valittaa Vakuutusoikeuteen, jonka tulkintalinja on vielä kielteisempi. Miinaiskussa haavoittuneelta sotilaalta murtui selkäranka, josta kolmen erikoislääkärin mukaan jäi pysyvä haitta. Tästä huolimatta Vakuutusoikeus päätti, ettei pysyvää haittaa syntynyt eikä Valtio korvaa mitään."
 
mursu kirjoitti:
Valtiokonttorin kielteisistä päätöksistä voi valittaa Vakuutusoikeuteen, jonka tulkintalinja on vielä kielteisempi. Miinaiskussa haavoittuneelta sotilaalta murtui selkäranka, josta kolmen erikoislääkärin mukaan jäi pysyvä haitta. Tästä huolimatta Vakuutusoikeus päätti, ettei pysyvää haittaa syntynyt eikä Valtio korvaa mitään."

Linja on aivan sama muidenkin vakuutusyhtiöiden ("asiantuntijalääkäreiden") päätöksistä. Olen viime aikoina tutustunut useisiin tapauksiin, joissa kaikki alemmat portaat olivat hylänneet vaatimukset ja vasta KKO:ssa on sitten oikeus ja kohtuus löytynyt ja alemmat tuomiot on kumottu.

Kuinka moni vammautuneista (vast) sitten jaksaa/osaa ajaa asiaansa KKO:een saakka ?
Näyttää olevan jopa vakuutusyhtiöiden taktiikka aina ensin hylätä vaatimukset ja viedä asia eri oikeusasteisiin.
Moni kansalainen varmaan väsyy matkalla ja luopuu taistelusta.
Ja taas vakuutusyhtiö säästi rahaa !
 
Aliupseeriliitto on toiminut asiassa esimerkillisesti. Valtio työnantajana taas ei ja mitäpä luulette, olisiko jälkihoito mennyt "virman piikkiin" kivuttomammin mikäli vammautunut olisi ollut arvoltaan vaikka everstiluutnantti..?
 
Yksinkertainen periaate minusta: kun kansalaisia lähetetään Suomen lippua näyttämään korkeariskisille alueille ja -tehtäviin, ainakin taloudellisen riskin tulisi olla valtion kantama. Jos ainokainen menee tai paluu onnistuu ilman jäseniä tai aistimia, sille ei valtio voi mitään - ainakaan suoranaisesti. Välillisesti paljonkin.

Minusta siinä on riittämiin syytä, eikä tarvitse edes tuoda keskusteluun vapaaehtoisuuden tai velvollisuuden merkitystä asiassa.
 
Ketään ei Afganistaniin edelleenkään lähetetä lippua näyttämään. Se on on täysin vapaaehtoista kuten mihin muuhunkin työhön ryhtyminen. Työstä saa rahaa, työntekijä on vakuutettu lain mukaisesti. Työntekijä missä tahansa työssä kantaa taloudellisen riskin jos onnettomuus sattuu. Harvoin ketään ensiavun ja välttämättömän jälkeen paapotaan. Useimmiten se on omasta tai omaisten aktiivisuudesta kiinni miten saa hoitoa ja korvauksia. Ei vakuutusyhtiöiden kanssa asioiminen ole yhtään sen helpompaa kuin valtionkonttorin. Molemmat haluavat rahaa säästää ja jos sitä voidaan onkia niiltä pois jotka eivät tajua valittaa sekä vaatia erikseen prosessin haittaamisesta laittomin ja väärin perustein tehtyjä päätöksiä vastaan. Onhan se ikävää kenelle tahansa joutua tilanteeseen. Pankki haluaa rahaa joka kuukausi mutta sitä ei tule kuin ehkä myöhemmin kun korkeammassa oikeusasteessa on voitettu juttu. Tulevat korvaukset ja korot eivät paljon lohduta jos tarve on nyt. Aina pitää olla yrittänyt varautua pahan päivän varalle. Tulee mieleen eräs Karpon jakso, jossa mies valitteli miten vakuutusyhtiö ei suostu korvaamaan varastettua autoa ja ettei ole varaa haastaa oikeuteen vakuutusyhtiötä. Mies ei ollut viitsinyt edes sen vertaa lukea vakuutussopimusta, jossa määritettiin että riidat käydään välimiesoikeudessa vakuutusyhtiön piikkiin. Tosin tiedän tapauksen jossa vakuutusyhtiö eväsi sairaskorvauksen 3 kk:ksi kesken parin vuoden ajanjakson keskivaiheilla eläinlääkärin lausunnolla... Ja asiakas ei ollut eläin.
 
Meinaatko ihan oikeasti että vakuutusyhtiössä ihmisen asiaa hoiti eläinlääkäri? Ei ole lain mukaan edes mahdollista
ja en usko että mikään kotimainen vakuutusyhtiö olisi niin tyhmä, että palkkaisi listoilleen eläinlääkärin hoitamaan lainvastaisesti ihmisten asioita. Sanktiot olisivat melko kovat ja varmaan lääkäri itsekkin joutuisi vastuuseen.

Yksittäisiä asiantuntijalausuntoja voi kait eläinlääkärikin antaa esim. tartuntaudeista kun niitä kerran tutkivat, mutta että eläinlääkäri olisi asian päättänyt, niin en jaksa uskoa.

Oikeusasteethan ovat aina puoleeellisia ja lahjottuja ja ties mitä, tasan niin kauan kun itse ei voita asiaansa. Niinhän se menee..
 
skärdis kirjoitti:
Onko sellaisia vakuutuksia ylipäätään olemassa, jotka ovat voimassa sotatoimialueella?
On. Ei tosin kotimaisilla yhtiöillä, mutta aiemmin rauhanturvaajat vakuutettiin ulkomaisissa yhtiöissä.
Valtio on Suomen suurin työnantaja ja Valtiokonttori vastaa valtion palkollisten lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta.
Ongelma onkin siinä että tuon valtionkonttorin "vakuutuksen" ehtoja ei ole missään julkistettu etukäteen kuten normaaleissa vakuutuksissa on tapana. EIkä tuo valitonkonttoorin "vakuutus" noudata normaaleja yleisiä vakuutusehtoja, -käytäntöjä ja -tapoja.
En ymmärrä, miksi soden rappusissa liukastunutta ammattisotilasta pitäisi kohdella jotenkin eriarvoisesti kuin Afganistanissa loukkaantunutta? Ts. en ymmärrä, miksi Afganistanin veteraanin vammoja pitäisi hoitaa jotenkin paremmin tai arvioida matalemmalla kynnyksellä? Mihin tuollainen ajatuskuvio oikein perustuu?
Sepä se. Miksi kohdellaan. Kun tilastojen mukaan varusmiehille on korvaus myönnetty lähes kaikissa tapauksissa (jopa hyttystenpuremista) kun taas rauhanturvaajille reilusti alle puolet tapauksista päätyy korvaukseen.
Sikäli kun huhupuheita on uskominen, ei vakuutuslääkäreidenkään kanssa asioiminen - siis paperien välityksellä tietenkin - ole aina kovinkaan kiitollista touhua. Vanhoja vikoja löytyy ja syy-yhteys tapaturman ja oireiden välillä kiistetään.
Näinhän se on ja kas kummaa kun katsoo niitä valtionkonttorien päätöksistä löytyviä nimiä ja vertaa niihin vakuutuslääkäreihin niin saattaa havaita jotain. Erona on vaan se että vakuutusyhtiöiden päätöksen korjaamiseksi on selkeämpi menettelyprosessi.
 
En minäkään uskonut ensin mutta kummallisuuksia tapahtuu. Nämä ovat näitä juttuja juuri joita pitäisi lukea Iltalehden Hullu maailma palstalta tai Karpon antaa selittää. Tuomioistuimet ovat hyvin subjektiivisia, ihmisiä me kaikki olemme. Monen talousrikollisen ja menestyneen liikemiehen ero on että "vain" 1/3 ammattituomareista oli hänen kanssaan samaa mieltä viimeiseksi jääneeksi oikeusasteessa. Mikäli Suomessa olisivat oikeusasiat aivan mallikkaasti tod. näk. meille ei jatkuvasti satelisi tuomiota EIT:stä. Sitten jos verrataan valtionkonttoria tai yksityistä vakuutusyhtiötä, jonka tärkein seikka on tuottaa omistajille voittoa eli minimoida korvaukset mutta pyrkiä silti siihen että maine ei mene pilalle uusien asiakkaiden silmissä niin pitäisi jokaisen tajuta että korvauksista voi joutua taistelemaan ja siihen pitää henkisesti varautua jokaisen. Mitä tuomiota? Kun vakuutusyhtiö tai valtionkonttori jättää maksamatta korvauksen, koska ei usko vamman syntyneen sitä ja sitä kautta niin oikeuden kautta lopuksi voidaan vaatia korvauksia ja korkoja sekä oikeudenkäyntikuluja mutta ei tälläisistä riita-asioista mitään rikostuomioita tule. Vakuutuspetokset ovat ihan todellisia, siksi myös vakuutusyhtiöiden ja valtionkonttorin pitää olla tiukkana. Ethän sinäkään haluaisi että valtionkonttori jakelisi sinulta keräämiäsi verorahoja holtittomasti tai haluaisi maksaa suurempia vakuutusmaksuja koska osa huijaa korvauksia? Vakuutusyhtiöille ei ole vierasta yksityisetsivien käyttö edes Suomessa.
 
commando kirjoitti:
Sitten jos verrataan valtionkonttoria tai yksityistä vakuutusyhtiötä, jonka tärkein seikka on tuottaa omistajille voittoa eli minimoida korvaukset mutta pyrkiä silti siihen että maine ei mene pilalle uusien asiakkaiden silmissä niin pitäisi jokaisen tajuta että korvauksista voi joutua taistelemaan ja siihen pitää henkisesti varautua jokaisen.
Valtionkonttorilla kun vaan ei ole tarvetta pitää mainetta yllä mahdollisten uusien asiakkaiden varalle kun sen asiakkaaksi ei noin vain pääse.
 
EIT on kyllä pelkkä naurettavuuden huippu. Vähän aikaa sitten EIT päätti ettei nuorilta miehiltä saa periä korkeampia vakuutusmaksuja kuin samanikäiseltä naiselta koska se on syrjintää. Erona vain on että tilastojen valossa nuoria miehiä kuolee ties kuinka monta kertaa enmmän kuin nuoria naisia onnettomuuksissa, tappeluissa jne...

Vakuutusmaksut on siis vedättävä hatusta kun ne eivät saa perustua todelliseen riskiin. Eikös sama pulju jakele myös tuomioita kun totaalikieltäytyjiä kohdellaan kaltoin jne. Voisi lakkauttaa koko systeemin.

Pari vuotta sitten vakuutusmaksut suomessa olivat 3.2 miljardia ja korvausksia maksettiin samaan aikaan ulos 2.2 miljardia. Maksajina noin 20 eri yhtiötä. Hirveää kusetusta siis koko bisnes, (tähän mukaan mieleinen hymiö).
 
Kysymyshän on ennen kaikkea siitä millaisten ominaisuuksien perusteella saa erotella ihmisiä. Ei liene salaisuus että tietyillä vähemmistöillä on suurempi riski sairastua tiettyyn perinnölliseen sairauteen? Pitäisikö vakuutus olla myöntämättä vai lisätä sopimukseen "emme korvaa tätä ja tätä koska hän on neeke**"? Onko etninen tausta yhtään sen parempi syy erotella ihmisiä kuin sukupuoli? Entä ikä? Onko ylipaino hyvä syy erotella maksu? Entä DNA-testi jotta saisit vakuutuksen? Mitä järkeä olisi ottaa vakuutus enää jos vakuutusyhtiö tutkisi tulevaisuudessa DNA:si, laskisi sairauksien tod. näk. ja sulkisi ne pois sopimuksista ja sisällyttäisi sopimukseen epätod. sairaudet ja skenaariot.

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on antanut huomautuksen. EIT:stä ei ole mitään tuomiota tullut tietääkseni.

Mielestäni kysymys ei ole mistään kusetuksesta vaan siitä että byrokratiaan ja voittoon kuluu miljardi. Maksut ja korvaukset eivät voi olla tasapainossa. Eihän silloin voisi olla vakuutusyhtiöitä, millä se maksaisi palkat työntekijöille, omistajille voitot ja tarjoaisi mainoksia jääkiekkokaukaloon? Toki Suomessa vakuutusyhtiöiden voitot ovat suurempia kuin yleisesti.
 
Tottakai vakuutsyhtiöiden pitää tehdä bisnestä. Muuten niitä ei olisi. Vakuutusbisnekseen kuuluu myös aina se että vakuutuksenottajaa kusetetaan kunnolla. Tyhmälle myydään kaikki mahdollinen mistä sille ei ole mitään hyötyä.
Nyt kuitenkin kyse on tuosta "kyllä kruunu pojistaan huolen pitää" periaatteesta. Oli tuo kv kuuhastelu sitten kenenkäkin mielestä turhaa rahantuhlausta tai ei, niin jos sinne lähetetään väkeä tekemään työt ja positiivista pr:ää asioista päättävien puolesta, niin kyllä heistä pitää kantaa myös vastuu. Olosuhteissa jossa on vaaratekijöitä, jotka Suomessa kieltäisi työsuojelulaki kokonaan teettämästä töitä, toimii kuitenkin useita rauhanturvaajia siinä uskossa että selusta on turvattu. Jonkun jälkihoidon korvaaminen on kuitenkin mitättömän pieni summa siihen nähden mitä noissa operaatioissa muuten rahaa hukataan. Tietenkään tilastoja ei ole julkisesti noin vain saatavissa, mutta joidenkin laskelmien mukaan vakuutuksista maksettiin yli kymmenkertainen summa mitä milloinkaan palasi maahan korvauksina. Korvaushakemusten määrä ei ole siitä juurikaan muuttunut.
 
Kannattaa ottaa huomioon se, että tässä kyseessä oleva tapaus on ihan arkipäivää Suomessa. Ei tämä kriha-ylivääpeli ole mikään poikkeustapaus verrattuna muuhun jokapäiväiseen elämään ja käytäntöihin, päinvastoin, näin asiat juuri menevät.

Valtiokonttori on ihana, kannattaa tutustua mm. keskivaikeasta työperäisestä sairaudesta maksettaviin "korvauksiin". Tunnen tapauksen, jossa lähes työkyvyttömyyteen johtavasta työperäisestä asiasta maksettiin kertakaikkinen 6000 euroa. Siinä sitä on tälli kruunua palvelleelle valtion työmuurahaiselle.

Tvälups ehkä valitettavasti osui oikeaan: ylivääpeli ja ev.lut. SAATTAVAT olla eri asemassa. Siviilitapauksista päätellen näin voi olla.
 
Tvälups kirjoitti:
Aliupseeriliitto on toiminut asiassa esimerkillisesti. Valtio työnantajana taas ei ja mitäpä luulette, olisiko jälkihoito mennyt "virman piikkiin" kivuttomammin mikäli vammautunut olisi ollut arvoltaan vaikka everstiluutnantti..?

Suoraan sanottuna, en usko.

Valtiokonttori ei ole sotilasorganisaatio, eikä siellä kysytä sotilasarvoa. Valtiokonttorilla on hoidettavanaan satojen tuhansien ihmisten asiat, eikä siellä mitään erillistä korkea-arvoisten upseerien osastoa ole.
 
skärdis kirjoitti:
Kaikkia kunnia kyseiselle sotilaalle, mutta yleisellä tasolla en kyllä ymmärrä miksi tuollaisessa tilanteessa pitäisi tarjota sen parempaa hoitoa kuin muillekaan suomalaisille? Entä heidän hoito, jotka kaatuvat työpaikan rappusissa tai kolaroivat vapaa-ajallaan fillarilla?

Olen ehkä ikävä ihminen, mutta en näe mitään syytä, miksi Afganistanissa palvelleen sotilaan pitäisi saada sen parempaa kohtelua byrokratian rattaissa.

Suomalaiseen hyvinvointivaltioon kuuluu se että työnantajalla pitää olla vakuutukset jotka korvaa mahdollisessa työssä sattuneet tapaturmat.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Kaikkia kunnia kyseiselle sotilaalle, mutta yleisellä tasolla en kyllä ymmärrä miksi tuollaisessa tilanteessa pitäisi tarjota sen parempaa hoitoa kuin muillekaan suomalaisille? Entä heidän hoito, jotka kaatuvat työpaikan rappusissa tai kolaroivat vapaa-ajallaan fillarilla?

Olen ehkä ikävä ihminen, mutta en näe mitään syytä, miksi Afganistanissa palvelleen sotilaan pitäisi saada sen parempaa kohtelua byrokratian rattaissa.

Suomalaiseen hyvinvointivaltioon kuuluu se että työnantajalla pitää olla vakuutukset jotka korvaa mahdollisessa työssä sattuneet tapaturmat.

Voi hyvän tähden! :a-lipsrsealed:

Oletko tyhmä vai pelkästäänkö näyttelet sellaista? :huh:

Väännettään nyt sitten oikein rautalangasta, kun tuntuu olevan muillekin niin kovin vieras asia. Ilmeisesti keskusteluun ei osallistu yrittäjiä tai muuten vain henkilöstöasioiden parissa työskenteleviä, kun asiaa ei tunneta.

Suomalaisen työntekijän suojasta työtapaturmia ja ammattisairauksia vastaan säädetään tapaturmavakuutuslaissa. Lain mukaan jokaisen työnantajan on otettava työntekijöilleen lakisääteinen tapaturmavakuutus. Vakuutuksen voi ottaa mistä tahansa niitä myöntävistä vakuutusyhtiöistä, mutta "vakuutusehdot" ovat täysin samat vakuutusyhtiöstä riippumatta. Aivan kuten on liikennevakuutuksenkin kohdalla.

Valtion ei kuitenkaan tarvitse ottaa vakuutuksia niin työntekijöilleen kuin autoillekaan, koska Valtiokonttori huolehtii "vakuutusturvasta" ja maksaa korvaukset täysin saman tapaturmavakuutuslain mukaan kuin yksityisetkin vakuutusyhtiöt.

Korvauspäätöksestä, olipa se vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin antama, voi valittaa Vakuutusoikeuteen, joka soveltaa sitä samaa tapaturmavakuutuslakia siitä riippumatta, onko kyse vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin asiasta.

Samat asiantuntijalääkärit siellä potilaita "hoitavat" eli kirjoittavat lausuntoja siitä riippumatta, onko kyse vakuutusyhtiön vaiko Valtiokonttorin potilaista. Nämä asiantuntijalääkäreiden lausunnot ovat yleisesti tiedossa oleva ongelma oikeusturvan kannalta ja jos joskus itse joutuu siihen prosessiin potilaana, niin toivoa sopii hyvää "lääkärionnea" siitä riippumatta, onko kyse vakuutusyhtiön vaiko Valtiokonttorin vuoksi joutunut sinne valittamaan.

On ehtaa p**kaa väittää, ettei Afganistanissa loukkaantuneita sotilaita olisi vakuutettu siinä missä kaikkia muitakin suomalaisia työntekijöitä.

Edelleenkin p**kapuhetta on väittää, että olisi jokin salainen sairaskassa, josta jaettaisiin korvauksia sotilasarvon tms. syiden perusteella.

Kolmanneksi, kannattaa muistaa kuka tätäkin uutisointia pyörittää. Se ay-liike, joka "yllättäen" suoltaa täysin yksioikoisia, omaa asiaansa palvelevia juttuja. Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikista muistakin ammattiryhmistä.

Se, että palkkasotilaan työssä on riskejä on varmasti totta, mutta kyse ammatinvalinnasta. Aivan vastaavasti kattopeltiseppä putoaa todennäköisemmin katolta kuin joku konttoristi, mutta siitä huolimatta kummallakin on sama vakuutusturva. Se on ammatinvalintakysymys sekin.

Otetaan nyt vaikkapa esimerkiksi pahoin loukkaantunut palomies, jonka kuntoutuminen oli tappelua vakuutusyhtiön kanssa:

http://www.pelastustieto.fi/site/index.php/arkisto/uutisarkisto/488-vuoden-palomies-on-mikko-karvonen

Jos fakta sattuisi kiinnostamaan, niin Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla on siekkaperäinen selvitys työtapaturmien korvausmenettelystä ja -vakuutuksista:
http://www.stm.fi/vakuutusasiat/lakisaateinen_vakuutus/tapaturmavakuutus
 
Back
Top