Last edited by a moderator:
AGM-158 JASSM
- Viestiketjun aloittaja jokiranta
- Aloitus PVM
Niin, eikös ilmavoimille pitäisi täsmäaseista tulla JDAM, JSOW ja JASSM? Pienestä määrästä JSOWin c-varianttia on ainakin tehty kuapat jo aikaisemmin. Tosiaan tuo JDAM on kyllä ilmavoimien suunnitelmissa käsittääkseni, ja kyseisestä aseesta löytyy jo kuvakin Suomen ilmavoimien hornetin siiven alla.
"Vuoden 2004 iskukykytutkimus esittää lentotiedustelujärjestelmän hankkimista tukemaan
HN-kalustoon perustuvaa ilmasta maahan -järjestelmää. Tässä tutkimustyössä on tutkittu
kolmen erilaisen miehittämättömän ilma-aluksen käyttömahdollisuuksia ilmasta maa-
han -aseiden tarvitseman maalitiedon hankkimisessa. Tutkimuksessa mukana olleet ilmasta
maahan -aseet olivat JDAM (Joint Direct Attack Munition), AGM-154 JSOW (Joint
Standoff Weapon) ja toistaiseksi epävarman hankintansa vuoksi vähäisemmässä määrin
AGM-158 JASSM (Joint Air to Surface Standoff Weapon). Miehittämättömiksi ilma-
aluksiksi valittiin Predator-koneen kolme eri kehitysversiota, MQ-1 Predator A, MQ-9
Reaper (Predator B) ja Avenger (Predator C)."
JDAM on GPS-avusteinen INS-ohjausmodifikaatio, joka voidaan asentaa tavalliseen ohjaa-
mattomaan ilmasta pudotettavaan pommiin. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat ainakin
Mk 82,
Mk 83,
Mk 84,
BLU-109/B,
BLU-110/B,
BLU-111/B ja
BLU-126/B.
Ohjauselektroniikka ja ohjainpinnat on sijoitettu pommin takaosaan tavallisen peräosan ja -siipien tilalle. GBU-31- ja
GBU-32-versioissa on lisäksi pommin keskirunkoon kiinnitettävät pitkät levyt, joissa on ohuet siipimäiset ulokkeet. Niiden tehtävänä on pitää pommi oikeassa asennossa, tuottaa nostovoimaa ja parantaa pudotusmahdollisuuksia vaikuttamalla rajakerrokseen. 45
JDAM:ille sopivat kohteet vaihtelevat taisteluosan ominaisuuksien mukaan. Pelkästään INS/GPS-järjestelmiin perustuvat hakeutumiset rajoittavat iskut ainoastaan paikallaan olevia kohteita vastaan ja vasta GBU-54 Laser JDAM mahdollistaa hyökkäykset myös liikkuvia maaleja vastaan 46.
INS:n elektroniikka on sijoitettu perärunkoon, kuten myös GPS-vastaanotin. Tällä hetkellä oletetaan, että GPS-antenneja olisi kaksi kappaletta, yksi yläpinnalla matkalentovaihetta varten ja toinen takaosassa varmistamassa hyvän satelliittiyhteyden loppuhakeutumisen aikana.
Uusi neliantenninen järjestelmä on kuitenkin tulossa uusimpiin versioihin 47, minkä pitäisi entisestään lisätä häirinnänsietoa ja mahdollisesti osumatarkkuutta.
45 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta). Lähde käyttää sanamuotoa ”Boundary layer separators”,
mikä viittaa rajakerroksen irtoamiseen (tai itse asiassa irrottamiseen ilman virtauksen suuntaa muuttamalla).
Tarkoituksena lienee estää nostovoiman syntymistä irtoamishetkellä ja varmistaa pommin turvallinen pudotta-
minen. (Rajakerroksen irtoamisesta lisää mm. Balmer, David: Separarion of Boundary Layers,
http://www.see.ed.ac.uk/~johnc/teaching/fluidmechanics4/2003-04/fluids14/separation.html sekä Wikipedia:
Boundary Layer Separation, http://en.wikipedia.org/wiki/Boundary_layer_separation )
46 Defence Update: Laser Guided JDAM Debuts in Iraq, http://defense-
update.com/newscast/0808/270808laserguidedjdamdebutsiniraq.html sekä Defenceworld.net: Boeing signs con-
tract with USA to provide JDAM,
http://www.defenseworld.net/go/defensenews.jsp?id=3697&h=Boeing%20signs%20contract%20with%20USA
%20provide%20JDAM
47 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta) 16
Tehtävätiedot syötetään pommia kantavalle lentokoneelle ennen lentoa ja tietoihin kuuluvat mm. maalin koordinaatit, loppuhakeutumisen parametrit sekä hyväksyttävät pudotusehdot lentoarvojen osalta (esim. korkeus, nopeus, lentosuunta ja etäisyys maalista) 48, ja lentoarvoista riippuen JDAM:lla on mahdollista saavuttaa 8,5–15 NM:n kantama49. Maalipisteen koordinaatteja voi päivittää myöhemminkin joko ohjaajan manuaalisesti syöttämänä tai automaattisesti koneen sensoreilta. 50 Ennen pommin pudottamista sen ohjausyksikölle syötetään tiedot
lentokoneen sijainnista ja nopeudesta sekä maalin koordinaatit. Laukaisun jälkeen pommi hakeutuu annettuun pisteeseen itsenäisesti. Mikäli GPS-yhteyttä ei saada (esim. viasta tai häirinnästä johtuen), pommi hakeutuu kohteeseen pelkän INS:n avulla. Tämän hetkinen GPS/INS-ohjausyksikön vaadittu CEP (Circular Error Probable) on 30 m ainoastaan INS:n ohjaamana ja 13 m GPS-tuettuna. 51 Boeingin edustajan mukaan todellinen CEP on 95 %:n
varmuudella hieman alle 10 m. 52
’
Kuva 2.53 JDAM:n eri versioita. Jokaisen pommin peräosa on tehty erikseen kyseiselle versiolle sopivaksi, vaikkakin 95 % osista on samoja. 54
48 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta)
Maksimikantamassa oli pientä eroa eri lähteissä, Jane’s JDAM (ks.linkki lähdeluettelosta) antoi arvoksi 13 NM, kun taas Davis, Charles H.: JDAM The Kosovo Experience and DPAS-esitys, s. 9
http://guidebook.dcma.mil/38/dpas/12DavisPres.pdf antaa kantamaksi noin 15 NM.
50 Global Security: JDAM Operations, http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/jdam-ops.htm
51 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta)
52 Davis (1998) s. 8. Lähde antaa arvoksi 9,2–9,9 m.
53 Davis (1998)
54 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta)
49
17 Mainittakoon vielä lopuksi, että GBU-38-pommeja on pudotettu myös miehittämättömästä
taisteluilma-aluksesta (MQ-9 Reaper) ja että kyseinen pommi on hyväksytty operatiiviseen
käyttöön UCAV:lle heinäkuussa 2009.55
esiupseerikurssi 62, ilmasotalinja, kapteeni Jani VIITALA
HN-kalustoon perustuvaa ilmasta maahan -järjestelmää. Tässä tutkimustyössä on tutkittu
kolmen erilaisen miehittämättömän ilma-aluksen käyttömahdollisuuksia ilmasta maa-
han -aseiden tarvitseman maalitiedon hankkimisessa. Tutkimuksessa mukana olleet ilmasta
maahan -aseet olivat JDAM (Joint Direct Attack Munition), AGM-154 JSOW (Joint
Standoff Weapon) ja toistaiseksi epävarman hankintansa vuoksi vähäisemmässä määrin
AGM-158 JASSM (Joint Air to Surface Standoff Weapon). Miehittämättömiksi ilma-
aluksiksi valittiin Predator-koneen kolme eri kehitysversiota, MQ-1 Predator A, MQ-9
Reaper (Predator B) ja Avenger (Predator C)."
JDAM on GPS-avusteinen INS-ohjausmodifikaatio, joka voidaan asentaa tavalliseen ohjaa-
mattomaan ilmasta pudotettavaan pommiin. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat ainakin
Mk 82,
Mk 83,
Mk 84,
BLU-109/B,
BLU-110/B,
BLU-111/B ja
BLU-126/B.
Ohjauselektroniikka ja ohjainpinnat on sijoitettu pommin takaosaan tavallisen peräosan ja -siipien tilalle. GBU-31- ja
GBU-32-versioissa on lisäksi pommin keskirunkoon kiinnitettävät pitkät levyt, joissa on ohuet siipimäiset ulokkeet. Niiden tehtävänä on pitää pommi oikeassa asennossa, tuottaa nostovoimaa ja parantaa pudotusmahdollisuuksia vaikuttamalla rajakerrokseen. 45
JDAM:ille sopivat kohteet vaihtelevat taisteluosan ominaisuuksien mukaan. Pelkästään INS/GPS-järjestelmiin perustuvat hakeutumiset rajoittavat iskut ainoastaan paikallaan olevia kohteita vastaan ja vasta GBU-54 Laser JDAM mahdollistaa hyökkäykset myös liikkuvia maaleja vastaan 46.
INS:n elektroniikka on sijoitettu perärunkoon, kuten myös GPS-vastaanotin. Tällä hetkellä oletetaan, että GPS-antenneja olisi kaksi kappaletta, yksi yläpinnalla matkalentovaihetta varten ja toinen takaosassa varmistamassa hyvän satelliittiyhteyden loppuhakeutumisen aikana.
Uusi neliantenninen järjestelmä on kuitenkin tulossa uusimpiin versioihin 47, minkä pitäisi entisestään lisätä häirinnänsietoa ja mahdollisesti osumatarkkuutta.
45 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta). Lähde käyttää sanamuotoa ”Boundary layer separators”,
mikä viittaa rajakerroksen irtoamiseen (tai itse asiassa irrottamiseen ilman virtauksen suuntaa muuttamalla).
Tarkoituksena lienee estää nostovoiman syntymistä irtoamishetkellä ja varmistaa pommin turvallinen pudotta-
minen. (Rajakerroksen irtoamisesta lisää mm. Balmer, David: Separarion of Boundary Layers,
http://www.see.ed.ac.uk/~johnc/teaching/fluidmechanics4/2003-04/fluids14/separation.html sekä Wikipedia:
Boundary Layer Separation, http://en.wikipedia.org/wiki/Boundary_layer_separation )
46 Defence Update: Laser Guided JDAM Debuts in Iraq, http://defense-
update.com/newscast/0808/270808laserguidedjdamdebutsiniraq.html sekä Defenceworld.net: Boeing signs con-
tract with USA to provide JDAM,
http://www.defenseworld.net/go/defensenews.jsp?id=3697&h=Boeing%20signs%20contract%20with%20USA
%20provide%20JDAM
47 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta) 16
Tehtävätiedot syötetään pommia kantavalle lentokoneelle ennen lentoa ja tietoihin kuuluvat mm. maalin koordinaatit, loppuhakeutumisen parametrit sekä hyväksyttävät pudotusehdot lentoarvojen osalta (esim. korkeus, nopeus, lentosuunta ja etäisyys maalista) 48, ja lentoarvoista riippuen JDAM:lla on mahdollista saavuttaa 8,5–15 NM:n kantama49. Maalipisteen koordinaatteja voi päivittää myöhemminkin joko ohjaajan manuaalisesti syöttämänä tai automaattisesti koneen sensoreilta. 50 Ennen pommin pudottamista sen ohjausyksikölle syötetään tiedot
lentokoneen sijainnista ja nopeudesta sekä maalin koordinaatit. Laukaisun jälkeen pommi hakeutuu annettuun pisteeseen itsenäisesti. Mikäli GPS-yhteyttä ei saada (esim. viasta tai häirinnästä johtuen), pommi hakeutuu kohteeseen pelkän INS:n avulla. Tämän hetkinen GPS/INS-ohjausyksikön vaadittu CEP (Circular Error Probable) on 30 m ainoastaan INS:n ohjaamana ja 13 m GPS-tuettuna. 51 Boeingin edustajan mukaan todellinen CEP on 95 %:n
varmuudella hieman alle 10 m. 52
’
Kuva 2.53 JDAM:n eri versioita. Jokaisen pommin peräosa on tehty erikseen kyseiselle versiolle sopivaksi, vaikkakin 95 % osista on samoja. 54
48 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta)
Maksimikantamassa oli pientä eroa eri lähteissä, Jane’s JDAM (ks.linkki lähdeluettelosta) antoi arvoksi 13 NM, kun taas Davis, Charles H.: JDAM The Kosovo Experience and DPAS-esitys, s. 9
http://guidebook.dcma.mil/38/dpas/12DavisPres.pdf antaa kantamaksi noin 15 NM.
50 Global Security: JDAM Operations, http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/jdam-ops.htm
51 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta)
52 Davis (1998) s. 8. Lähde antaa arvoksi 9,2–9,9 m.
53 Davis (1998)
54 www-sivu Jane’s JDAM (ks. linkki lähdeluettelosta)
49
17 Mainittakoon vielä lopuksi, että GBU-38-pommeja on pudotettu myös miehittämättömästä
taisteluilma-aluksesta (MQ-9 Reaper) ja että kyseinen pommi on hyväksytty operatiiviseen
käyttöön UCAV:lle heinäkuussa 2009.55
esiupseerikurssi 62, ilmasotalinja, kapteeni Jani VIITALA
Suomi hankkii pitkän kantaman ilmasta-maahan-ohjusjärjestelmän. Hornet-koneisiin sijoitettavat ohjukset hankitaan Yhdysvalloista. Järjestelmän hankintahinta on lähes 180 miljoonaa euroa. Ohjusten määrää puolustusministeriö ei julkista.
Puolustusministeriö tiedottaa valtuuttaneensa puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen, jolla Suomi hankkii Yhdysvalloista AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) ohjuksia Ilmavoimien F-18 Hornet -kalustoon.
Kyseessä on Lockheed-Martin yhtiön valmistama pitkän kantaman ohjus.
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta käsitteli ohjusten hankintaa eilen puoltaen kauppaa. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle Jussi Niinistölle (ps.) asia tuli yllätyksenä.
- Perään hallitukselta välittömästi lisätietoja tästä hankkeesta, koska eduskunnan puolustusvaliokunta on pidetty tästä täydellisesti pimennossa, Niinistö totesi.
Hankkeen kokonaishinta on 178,5 miljoonaa euroa ja maksatukset jakautuvat kuudelle vuodelle. Puolustusbudjetissa on jo varauduttu JASSM-hankkeen rahoitukseen eikä se siten kasvata puolustusvoimien materiaalihankintoihin käytettävää kokonaissummaa.
Ohjusten määrän puolustusministeriö haluaa pitää salassa.
- Julkisuudessa on määrästä ollut esillä huonoja arvauksia, sanoi neuvotteleva virkamies Jari Takanen YLE Uutisille.
Ohjusjärjestelmän hankinta sisältää muun muassa lentokoneen ohjelmistojen muutokset, harjoitus- ja taisteluohjuksia, teknistä dokumentaatiota ja koulutusta.
Yhdysvaltain puolustusministeriö ja kongressi ovat osaltaan hyväksyneet kaupan marraskuussa 2011. Hyväksyntä oli edellytys hankintaprosessin käynnistämiselle, tiedottaa puolustusministeriö.
YLE Uutiset
Puolustusministeriö tiedottaa valtuuttaneensa puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen, jolla Suomi hankkii Yhdysvalloista AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) ohjuksia Ilmavoimien F-18 Hornet -kalustoon.
Kyseessä on Lockheed-Martin yhtiön valmistama pitkän kantaman ohjus.
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta käsitteli ohjusten hankintaa eilen puoltaen kauppaa. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle Jussi Niinistölle (ps.) asia tuli yllätyksenä.
- Perään hallitukselta välittömästi lisätietoja tästä hankkeesta, koska eduskunnan puolustusvaliokunta on pidetty tästä täydellisesti pimennossa, Niinistö totesi.
Hankkeen kokonaishinta on 178,5 miljoonaa euroa ja maksatukset jakautuvat kuudelle vuodelle. Puolustusbudjetissa on jo varauduttu JASSM-hankkeen rahoitukseen eikä se siten kasvata puolustusvoimien materiaalihankintoihin käytettävää kokonaissummaa.
Ohjusten määrän puolustusministeriö haluaa pitää salassa.
- Julkisuudessa on määrästä ollut esillä huonoja arvauksia, sanoi neuvotteleva virkamies Jari Takanen YLE Uutisille.
Ohjusjärjestelmän hankinta sisältää muun muassa lentokoneen ohjelmistojen muutokset, harjoitus- ja taisteluohjuksia, teknistä dokumentaatiota ja koulutusta.
Yhdysvaltain puolustusministeriö ja kongressi ovat osaltaan hyväksyneet kaupan marraskuussa 2011. Hyväksyntä oli edellytys hankintaprosessin käynnistämiselle, tiedottaa puolustusministeriö.
YLE Uutiset
Mikä malli Suomi ostaa ?
AGM-158
Length: 4.27 m (14 ft)
Wingspan: 2.4 m (7 ft 11 in)
Weight: 975 kg (2,150 lb)
Speed: Subsonic
Range: >370 km (>230 mi)
Propulsion: Teledyne CAE J402-CA-100 turbojet; thrust 3.0 kN (680 lbf)
Warhead: 450 kg (1000 lb) WDU-42/B penetrator
Production unit cost: $700,000
Total program cost: $3,000,000,000
Production dates: 1998–present
AGM-158B (JASSM-ER)
Speed: Subsonic
Range: >926 km (>575 mi)
Propulsion: Williams International F107-WR-105 turbofan
Production dates: 2010–present
AGM-158
Length: 4.27 m (14 ft)
Wingspan: 2.4 m (7 ft 11 in)
Weight: 975 kg (2,150 lb)
Speed: Subsonic
Range: >370 km (>230 mi)
Propulsion: Teledyne CAE J402-CA-100 turbojet; thrust 3.0 kN (680 lbf)
Warhead: 450 kg (1000 lb) WDU-42/B penetrator
Production unit cost: $700,000
Total program cost: $3,000,000,000
Production dates: 1998–present
AGM-158B (JASSM-ER)
Speed: Subsonic
Range: >926 km (>575 mi)
Propulsion: Williams International F107-WR-105 turbofan
Production dates: 2010–present
JASSM-risteilyohjusta voidaan käyttää paitsi pommikoneissa, myös yleisimmissä hävittäjäkoneissa.juhapar kirjoitti:
Seuraavat koneet voivat käyttää AGM-158-ohjusta:
B-52 Stratofortress
F-16 Fighting Falcon
F/A-18 Hornet
B-1B Lancer
B-2 Spirit
F-15E Strike Eagle
F-117 Nighthawk
S-3 Viking
P-3 Orion
F-35 Lightning II
http://fi.wikipedia.org/wiki/AGM-158_JASSM
YLE:n uutisissa tänään oli tietysti uutinen ohjuksista ja heti perään uutinen siitä että hallitus on antanut luvan Talvivaaralle hyödyntää sitä uraaniaa mikä nikkeli-malmista ilmeisesti löytyy... lienee sattuma, mutta silti heräsi ajatus: uusia risteliyohjuksia + kotimainen uraani = pikku ydinaseohjelma...? vai onko minulla liian vilkas mielikuvitus?
adam7
Ylipäällikkö
AGM-158A on nykyiset. ER eli Extended range on AGM-158B. A-versio on otettu palveluskäyttöön vasta 2009.
http://www.defenseindustrydaily.com/Finland-to-Buy-Cruise-Missiles-for-its-Hornets-05370/
Muualla kantama on kyllä 200 merimailia, eli 370 km. Ja sen kehitysvaiheessa olevan B-version nopeudessa on ilmeisesti tingitty samalla kun moottoria on kehitetty pihimmäksi.
Tuolta
http://www.defenseindustrydaily.com/Finland-to-Buy-Cruise-Missiles-for-its-Hornets-05370/
Muualla kantama on kyllä 200 merimailia, eli 370 km. Ja sen kehitysvaiheessa olevan B-version nopeudessa on ilmeisesti tingitty samalla kun moottoria on kehitetty pihimmäksi.