1980 alkoi myös suomi-rockin vuosikymmenenä. Mitähän näitä nyt tulisi mieleeni. Pelle, Eppu Normaali, Popeda, Hassisen Kone ja Tuomari Nurmio ainakin. Hanoi Rocks tietysti. Vallilan amiksesta tuli teini Maukka Perusjätkä, joka teki pari hienoa biisiä siinä vuosikymmenien taitteessa ja meni sitten sähköalalle. On projektijohtaja nykyään.
Juice kuuluu useammille vuosikymmenille, mutta 1980-luvun alku oli hänen vahvaa aikaansa.
Pelkosenniemeltä Helsinkiin tullut Hulkon Antti unohti viikossa suomen kielen. Köyhä työkaverini suuttui keväällä 1985, kun "Andy" istui sen Fagerholmin pojan ("Mike") kanssa televisiossa, näytti lompakossa ollutta setelitukkua ja sanoi venytellen. "Mul on aina täällä kolkyt donaa, et jos mä löydän jotain kivaa, mä voin heti ostaa sen."
No Andy on ollut yli 30 vuotta samanlainen. Silloinkin bändi oli menossa ostamaan soittimia haastattelupäivänä. Kaikki investointirahat olivat sattumalta Andyn pussissa.
Kun Yö tuli Kaisaniemeen, satuin kävelemään ohi. Se oli joku ilmaiskonsertti. Yksi teinityttö halusi nähdä Neumannin, joten nostin hänet niskan päälle kuin pienen lapsen. Pidin kyllä siitä Jussi Hakulisen biisistä, Joutsenlaulu.