Hannu Himasen mukaan siitä ei ole epäselvyyttä, minkä sopimuksen perusteella Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatti on perustettu.
www.is.fi
Muistelin, että Pariisin sopimus liittyy jotenkin Ahvenanmaahan mutta kyseessä onkin kaksi eri sopimusta (1856 vs. 1947). Esimmäinen liittyy Krimin sotaan ja jälkimmäinen 2. maailmansotaan. Ahvenanmaata koskevat sopimukset wikipediasta (
1 ja
2):
Ahvenanmaan konventio (1856 Pariisissa):
Ahvenanmaan konventio vuodelta 1856 allekirjoitettiin ensimmäinen sopimus 30. maaliskuuta 1856 Pariisissa, sen jälkeen Venäjä oli kärsinyt tappion Krimin sodassa Britanniaa ja Ranskaa vastaan. Jälkimmäiset toivoivat, että Venäjä ei militarisoi Ahvenanmaata, mikä vahvistettiin Pariisin sopimuksella (1856). Venäjä militarisoi saaret vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, mikä herätti Ruotsissa kriittisiä reaktioita.
Tämä sopimus oli siis osa Venäjän rauhanehtoja hävityn Krimin sodan jälkeen. Ryssät rikkoivat sopimuksen vasta 60 vuotta myöhemmin, joten se kesti yllättävän pitkään.
Sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista (1921 Genevessä):
Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus allekirjoitettiin 19. lokakuuta 1921 Genevessä Kansainliiton välityksellä Ruotsin, Suomen, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Italian, Tanskan, Puolan, Viron ja Latvian toimesta Ahvenanmaan kysymyksen aikana.
Tämän sopimuksen taustat jäävät itsellä epäselviksi. Wikipediassa annetaan ymmärtää, että asia liittyy jotenkin Ahvenanmaan kysymykseen. Eli olisiko se ollut jonkinlainen lohdutuspalkinto Ruotsille, kun Ahvenanmaa jäi Suomelle? Ryssä ei ole voinut rikkoa tätä sopimusta, koska se ei ole sopimusosapuoli. Kun Ruotsi saadaan NATO:on niin tämän sopimuksen kohtalosta voidaan päättää ihan omien liittolaisten kesken.
Moskovan Ahvenanmaa-sopimus (talvisodan jälkeen syksyllä 1940):
Moskovan Ahvenanmaa-sopimus eli Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista on vuonna 1940 solmittu valtiosopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan asemasta. Sopimuksessa Suomi sitoutui demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi. Neuvostoliitto sai oikeuden pitää Ahvenanmaan saarilla omaa konsulinvirastoaan, jonka toimivaltaan, tavanomaisten konsulintehtävien lisäksi, kuuluu valvoa sopimuksen noudattamista.
Vuosiluvusta olisin kuvitellut, että tämä olisi ollut osa Moskovan rauhansopimusta (1940), jonka ryssät myös rikkoivat. Mutta se lienee ainakin nimellisesti erillinen sopimus? Tosin ilmeisesti se on solmittu ihan puhtaasti kiristämällä, koska Suomi ei saanut mitään vastineeksi? Tai mistäpä sitä tietää, ehkä välirauha kesti tämän sopparin ansiosta muutaman päivän pidempään?
IS:n artikkelin mukaan Pariisin rauhansopimus (maaliskuussa 1947) ei liity asiaan mitenkään:
Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1947 ja siinä todetaan saarten jäävän ”demilitarisoiduiksi nykyisin vallitsevan tilanteen mukaisesti”.
– Siinä ei ole mitään viittausta vuoden 1940 sopimukseen tai sen paremmin Suomen kannalta olennaiseen ja paljon tärkeämpään, vuonna 1921 Kansainliitossa neuvoteltuun Ahvenanmaa-sopimukseen, Himanen kertoo.
www.hs.fi
