Air-to-ground ohjukset kuten Maverick

RPG83

Soome Majori
Pistin tällaisen topicin pystyyn.

Siviilipalvelusmies Hejsan, älkää kyselkö vaan toimikaa!

Sain villin ajatuksen korvata Suomalaisten tst-heko himot AGM-65 Maverickeilla. Ei ehkä yhtä mediaseksikästä, mutta kantamaa olisi enemmän ja samoja pilotteja voisi käyttää niin ilmataisteluun, kuin maataistelun tukemiseen. Kun nyt Horneteille hankitaan maataistelukyky, miksei käyttää niitä tst-hekojen asemasta? Laivueellinen ilmaan päässeitä Horneteja voisi pistää polvilleen prikaatin, käydä hakemassa lisää ohjuksia ja jatkaa hommia.

Ajatuksia?
 
:D Siviilipalvelusmies...

löysin wikipeedasta BTW hyvä aloitus

Maverick-ohjus on ajoittain noussut esille keskusteluissa Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien maataistelu-aseistuksen mahdollisesta hankinnasta. Yhdysvallat suostui vuonna 2008 myymään Suomelle niiden sijaan AGM-154 JSOW -ilmasta-maahan ohjuksia.

Maverick A is the basic model and uses an electro-optical television guidance system.
Maverick B is similar to the A model, although the B model added optical zooming to lock onto small or distant targets.
Maverick C was to be a laser-guided variant for the United States Marine Corps (USMC). It was canceled before production, however its requirement was later met by the Maverick E.
Maverick D replaced the electro-optical guidance with an imaging infrared system which doubled practical firing distance and allowed for use at night and during bad weather. A reduced smoke rocket engine was also introduced in this model. Achieved initial operation capability in 1983.
Maverick E uses a laser designator guidance system optimized for fortified installations and heavier penetrating blast-fragmentation warhead (300 pounds / 140 kilograms vs. 125 pounds / 57 kilograms in older models). Achieved IOC in 1985 and used mainly by USMC aviation.
Maverick F, designed specially for US Navy, uses a modified Maverick D infrared guidance system optimized for tracking ships fitted onto Maverick-E body and warhead.
Maverick G model essentially has the same guidance system as the D with some software modification that enables the pilot to track larger targets. The G model's major difference is its heavier penetrator warhead taken from Maverick E, compared to the D model's shaped-charge warhead. Completed tests in 1988.
Maverick H model is an AGM-65B/D missile upgraded with a new charge-coupled device (CCD) seeker better suited for desert environment.
Maverick J model is a Navy AGM-65F missile upgraded with the new CCD seeker. However this conversion is not confirmed.
Maverick K model is an AGM-65G upgraded with the CCD seeker, at least 1200, but possibly up to 2500, AGM-65G rounds are planned for conversion to AGM-65K standard
 
Joo kun katso sitä wikipeedassa niin maverick on halvempi kun JSOW ja lentää melkein yhtä kauas (riipu mikä modelli JSOW) ja meverickiä voi laitaa enenmän siiven alle niin se olisi hyvä jos niitä hankittaisin...
 
Hejsan kirjoitti:
Joo kun katso sitä wikipeedassa niin maverick on halvempi kun JSOW ja lentää melkein yhtä kauas (riipu mikä modelli JSOW) ja meverickiä voi laitaa enenmän siiven alle niin se olisi hyvä jos niitä hankittaisin...

Kannattaa tarkistaa se hinta, Maverickia on näet valmistettu aika kauan ja siellä saattaa olla hyvinkin vanha hinta. Ei sillä tietenkään, että tuolla olisi vaikutusta, kun aseet ovat täysin erillaisia käyttötavaltaan. Maveric ammutaan yhtä tankkia kohti. JSOW taas on GPS ohjattu rypälepommi. Tai onhan siihen se koviin maaleihin tarkoitettu taistelukärki myöskin, mutta silläläkään tuskin koetetaan osua tankkiin.
 
RPG83 kirjoitti:
Pistin tällaisen topicin pystyyn.

Siviilipalvelusmies Hejsan, älkää kyselkö vaan toimikaa!

Sain villin ajatuksen korvata Suomalaisten tst-heko himot AGM-65 Maverickeilla. Ei ehkä yhtä mediaseksikästä, mutta kantamaa olisi enemmän ja samoja pilotteja voisi käyttää niin ilmataisteluun, kuin maataistelun tukemiseen. Kun nyt Horneteille hankitaan maataistelukyky, miksei käyttää niitä tst-hekojen asemasta? Laivueellinen ilmaan päässeitä Horneteja voisi pistää polvilleen prikaatin, käydä hakemassa lisää ohjuksia ja jatkaa hommia.

Ajatuksia?

Sen verran mitä aiheesta ymmärrän, niin en keskittyisi ihan heti rusikoimaan Hornettien asekuormilla pelkkiä maavoimia. Niiden rusikoimiseen varmasti riittää hyvin MRLS-järjestelmä kunnollisella a-tarvikkeella. (Ja jos niitä saisi vielä ostettua jonkun lavetin lisää).

Hornetteihin varmaan kannattaisi hankkia enemmän Tauruksen tyyppisiä ohjuksia. Näin voitaisiin vaikuttaa syvälle vihollisen alueelle. Esimerkiksi Naapurin pommituslennolta palaavan lennoston moukarointi juuri laskeutumishetkellä olisi kustannustehokas maali. Muutaman miljoonan edestä ohjuksia tonttiin kun kentällä on nipussa useita koneita, lentäjiä ja kenttähenkilökuntaa sekä polttoainerekkoja. Vahingot hyvällä tuurilla voivat olla satoja miljoonia ja rajoittaa selkeästi seuraavaa rynnäköintiä meidän niskaan.
 
SJ

Joo olet oikeassa, JSOW on 145 pieni pommeja, en tiennyt että se oli semmoinen
 
Tämä Taurus onko se samanlainen kun JSOW?
 
Näin nytten että suomi haluaa AGM-154C malli siitä JSOW:stä
 
Hejsan kirjoitti:
Tämä Taurus onko se samanlainen kun JSOW?

http://sv.wikipedia.org/wiki/Taurus_%28robot%29

Lähinnä heitin kyseisen ohjuksen esiin sen kantomatkan ja hinnan takia. Muuten en niin analysoinyt kyseisten ohjusten eroja.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Pistin tällaisen topicin pystyyn.

Siviilipalvelusmies Hejsan, älkää kyselkö vaan toimikaa!

Sain villin ajatuksen korvata Suomalaisten tst-heko himot AGM-65 Maverickeilla. Ei ehkä yhtä mediaseksikästä, mutta kantamaa olisi enemmän ja samoja pilotteja voisi käyttää niin ilmataisteluun, kuin maataistelun tukemiseen. Kun nyt Horneteille hankitaan maataistelukyky, miksei käyttää niitä tst-hekojen asemasta? Laivueellinen ilmaan päässeitä Horneteja voisi pistää polvilleen prikaatin, käydä hakemassa lisää ohjuksia ja jatkaa hommia.

Ajatuksia?

Sen verran mitä aiheesta ymmärrän, niin en keskittyisi ihan heti rusikoimaan Hornettien asekuormilla pelkkiä maavoimia. Niiden rusikoimiseen varmasti riittää hyvin MRLS-järjestelmä kunnollisella a-tarvikkeella. (Ja jos niitä saisi vielä ostettua jonkun lavetin lisää).

Hornetteihin varmaan kannattaisi hankkia enemmän Tauruksen tyyppisiä ohjuksia. Näin voitaisiin vaikuttaa syvälle vihollisen alueelle. Esimerkiksi Naapurin pommituslennolta palaavan lennoston moukarointi juuri laskeutumishetkellä olisi kustannustehokas maali. Muutaman miljoonan edestä ohjuksia tonttiin kun kentällä on nipussa useita koneita, lentäjiä ja kenttähenkilökuntaa sekä polttoainerekkoja. Vahingot hyvällä tuurilla voivat olla satoja miljoonia ja rajoittaa selkeästi seuraavaa rynnäköintiä meidän niskaan.

Samaa mieltä. Juuri tuo se syvän asevaikuttamisen tuoma etu joka meidän mielestäni täytyy nykytilanteessa ehdottomasti hankkia. Vihollishyökkäyksen tapahtuessa torjunta ja samanaikainen vastahyökkäys syvälle vihollisen alueelle strategisiin maaleihin. Joissain tapauksissa olisi iskettävä jopa ennakoivasti. Tarkoittaa juurikin lentokenttiä ja koneita, tykistö-ohjus-asemia, S-400/500 ohjusjärjestelmiä, huoltokeskuksia jne.

Agm-158 oli suomen ykkösehdokas pitkän kantaman ilmalaukaistavalle risteilyohjukselle. Uusin JASSM-ER kantaa yli 900 km ja kuljettaa 2000 lbs=907 kg:n taistelulatauksen.

USA on toistaiseksi kieltäytynyt myymästä niitä suomelle ja vaihtoehtona olisikin tuo TAURUS KEPD. Sen kantama on + 500 km ja se pystyy itse harhauttamaan ilmatorjuntaohjuksia oman tutkavaroittimen sekä silpun- ja soihdunheittimien avulla.
 
Samaa mieltä. Juuri tuo se syvän asevaikuttamisen tuoma etu joka meidän mielestäni täytyy nykytilanteessa ehdottomasti hankkia. Vihollishyökkäyksen tapahtuessa torjunta ja samanaikainen vastahyökkäys syvälle vihollisen alueelle strategisiin maaleihin. Joissain tapauksissa olisi iskettävä jopa ennakoivasti. Tarkoittaa juurikin lentokenttiä ja koneita, tykistö-ohjus-asemia, S-400/500 ohjusjärjestelmiä, huoltokeskuksia jne.

Agm-158 oli suomen ykkösehdokas pitkän kantaman ilmalaukaistavalle risteilyohjukselle. Uusin JASSM-ER kantaa yli 900 km ja kuljettaa 2000 lbs=907 kg:n taistelulatauksen.

USA on toistaiseksi kieltäytynyt myymästä niitä suomelle ja vaihtoehtona olisikin tuo TAURUS KEPD. Sen kantama on + 500 km ja se pystyy itse harhauttamaan ilmatorjuntaohjuksia oman tutkavaroittimen sekä silpun- ja soihdunheittimien avulla.

Suomen kansa on opetettu ajatteluun, että Puolustusvoimat ovat sisukas amatöörinyrkkeilijä, joka jaksaa ja jaksaa..

Halutaan että kädet ovat ylhäällä torjumassa niin kauan iskuja kunnes vastustaja ei jaksa nostaa nyrkkiään ja lyödä. Välillä voidaan harhauttaa parilla askeleella taakse tai sivulle.

Nyt voisi viimeinkin alkaa keskittymään ajatukseen että se nyrkkeilijä voisikin lyödä takaisin jos vastustaja ei pidäkkään suojaustaan kunnossa.

Olisikohan kelläkään tietoa/mututuntumaa kuinka monta tuon kokoista ohjusta tarvittaisiin esim. lamauttamaan sotilaslentokenttä. (Tiedän kysymyksen epätarkaksi, mutta kysynpä silti) Lähinnä mietin että monellako ohjuksella/eurolla voisi teoriassa lamauttaa vastustajan kentän edes hetkeksi.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Samaa mieltä. Juuri tuo se syvän asevaikuttamisen tuoma etu joka meidän mielestäni täytyy nykytilanteessa ehdottomasti hankkia. Vihollishyökkäyksen tapahtuessa torjunta ja samanaikainen vastahyökkäys syvälle vihollisen alueelle strategisiin maaleihin. Joissain tapauksissa olisi iskettävä jopa ennakoivasti. Tarkoittaa juurikin lentokenttiä ja koneita, tykistö-ohjus-asemia, S-400/500 ohjusjärjestelmiä, huoltokeskuksia jne.

Agm-158 oli suomen ykkösehdokas pitkän kantaman ilmalaukaistavalle risteilyohjukselle. Uusin JASSM-ER kantaa yli 900 km ja kuljettaa 2000 lbs=907 kg:n taistelulatauksen.

USA on toistaiseksi kieltäytynyt myymästä niitä suomelle ja vaihtoehtona olisikin tuo TAURUS KEPD. Sen kantama on + 500 km ja se pystyy itse harhauttamaan ilmatorjuntaohjuksia oman tutkavaroittimen sekä silpun- ja soihdunheittimien avulla.

Suomen kansa on opetettu ajatteluun, että Puolustusvoimat ovat sisukas amatöörinyrkkeilijä, joka jaksaa ja jaksaa..

Halutaan että kädet ovat ylhäällä torjumassa niin kauan iskuja kunnes vastustaja ei jaksa nostaa nyrkkiään ja lyödä. Välillä voidaan harhauttaa parilla askeleella taakse tai sivulle.

Nyt voisi viimeinkin alkaa keskittymään ajatukseen että se nyrkkeilijä voisikin lyödä takaisin jos vastustaja ei pidäkkään suojaustaan kunnossa.

Olisikohan kelläkään tietoa/mututuntumaa kuinka monta tuon kokoista ohjusta tarvittaisiin esim. lamauttamaan sotilaslentokenttä. (Tiedän kysymyksen epätarkaksi, mutta kysynpä silti) Lähinnä mietin että monellako ohjuksella/eurolla voisi teoriassa lamauttaa vastustajan kentän edes hetkeksi.

Se on hyvä kysymys...myös toisinpäin esitettynä?
 
Riippuu varmaan paljon kentän koosta ;D. Maantiekentän lamauttaminen on aika paljon helpompaa kuin jonkin 3km*3km asfalttikentän lamauttaminen. Mutta hyvin mutuna heittäisin että 3-5 per kiitotie + lentokonesuojat, rullaustiet ja muu sälä päälle, niin voitaisiin päätyä johonkin 20-40.

Edit: että jos tommonen on jotain miljoonan-parin luokkaa, se kuulostaisi vielä melko siedettävältä, etenkin, kun muutamillakin voi tehdä kiusaa, joskin ei pysyvää vahinkoa.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Lähinnä mietin että monellako ohjuksella voisi teoriassa lamauttaa vastustajan kentän edes hetkeksi.

Tuhansilla. Eikun siis monta pienehköä täsmäpommia taitaa olla päivän sana:
 
Last edited by a moderator:
RPG83 kirjoitti:
Riippuu varmaan paljon kentän koosta ;D. Maantiekentän lamauttaminen on aika paljon helpompaa kuin jonkin 3km*3km asfalttikentän lamauttaminen. Mutta hyvin mutuna heittäisin että 3-5 per kiitotie + lentokonesuojat, rullaustiet ja muu sälä päälle, niin voitaisiin päätyä johonkin 20-40.

Edit: että jos tommonen on jotain miljoonan-parin luokkaa, se kuulostaisi vielä melko siedettävältä, etenkin, kun muutamillakin voi tehdä kiusaa, joskin ei pysyvää vahinkoa.

Itse epäilen että kyky olisi vain haitata lentokentän toimintaa joitain tunteja maksimissaan pari päivää.

Sen vuoksi mietin juuri tiettyjä hetkiä jolloin iskeminen oli järkevintä. Esimerkiksi kun jonkun ison sotilaskentän tiettyyn laitaan on juuri kerääntymässä laskeutuneita rynnäkkökoneita useampia kappaleita, niin muutamallakin ohjuksella voisi saada aikaan kuolleita lentäjiä, vauriotuneita lentokoneita ja kuollutta kenttähenkilöstöä.

Tietysti sama ongelmahan meillä on vastaanottavana osapuolena,, On ollut ja tulee olemaan. Nyt olisi mahdollisuus muuttaa ajattelua siihen suuntaan että meilläkin olisi kyky vaikuttaa vastustajan toimintaan muutenkin kuin torjumalla.
 
Asiaan liittyen, vilkaiskaapa näihin koordinaatteihin: 69° 2'19.37"P 33°25'11.81"I Ei välttämättä sen suurimman prioriteetin maali, mutta tuollaiseen maaliin ampuminen kyllä huomattaisiin, kuitenkin.

Sama kenttä: 69° 1'35.63"P 33°24'58.30"I Tuo se vasta nannaa olisikin, jos ovat käyttökuntoisia. Ja lisää löytyy kun katselette etelään päin sitä tukikohdan vartta.
 
Mutta sen suurimman röhönaurun saisi aikaan, jos pääsisi ampumaan tuohon kohtaan: 61°53'3.09"P 34° 7'48.71"I
 
Asiasta kolmanteen, niin osaako joku sanoa, että miten paljon lentokoneet kestävät lähettyvillä tapahtuvia räjähdyksiä? Siis tarkoitan nyt vaikka sellaisen 250 kg:n lentopommin räjähdystä vaikkapa sadan metrin päässä. Räjähdys herkkänä tai herätteellä?
 
Iso-Mursu kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Pistin tällaisen topicin pystyyn.

Siviilipalvelusmies Hejsan, älkää kyselkö vaan toimikaa!

Sain villin ajatuksen korvata Suomalaisten tst-heko himot AGM-65 Maverickeilla. Ei ehkä yhtä mediaseksikästä, mutta kantamaa olisi enemmän ja samoja pilotteja voisi käyttää niin ilmataisteluun, kuin maataistelun tukemiseen. Kun nyt Horneteille hankitaan maataistelukyky, miksei käyttää niitä tst-hekojen asemasta? Laivueellinen ilmaan päässeitä Horneteja voisi pistää polvilleen prikaatin, käydä hakemassa lisää ohjuksia ja jatkaa hommia.

Ajatuksia?

Sen verran mitä aiheesta ymmärrän, niin en keskittyisi ihan heti rusikoimaan Hornettien asekuormilla pelkkiä maavoimia. Niiden rusikoimiseen varmasti riittää hyvin MRLS-järjestelmä kunnollisella a-tarvikkeella. (Ja jos niitä saisi vielä ostettua jonkun lavetin lisää).

Hornetteihin varmaan kannattaisi hankkia enemmän Tauruksen tyyppisiä ohjuksia. Näin voitaisiin vaikuttaa syvälle vihollisen alueelle. Esimerkiksi Naapurin pommituslennolta palaavan lennoston moukarointi juuri laskeutumishetkellä olisi kustannustehokas maali. Muutaman miljoonan edestä ohjuksia tonttiin kun kentällä on nipussa useita koneita, lentäjiä ja kenttähenkilökuntaa sekä polttoainerekkoja. Vahingot hyvällä tuurilla voivat olla satoja miljoonia ja rajoittaa selkeästi seuraavaa rynnäköintiä meidän niskaan.

Koneet otetaan reservistä ja samoin lentäjät. Mistä revitään huolto joukioille?

Nauran jos sanot että reservistä löytyy...

Alapa sitä kypärääsi huoltamaan, tai pussiasi pakkaamaan. Ja varsinkin kun se ainoa avain polttoaineluolaan on sillä siviilijonnella.
 
Back
Top