Alueellisten joukkojen pioneerikalusto
- Viestiketjun aloittaja Hanski
- Aloitus PVM
Muistelisin youtubessa nähneeni amerikkaliasten palokuntien videoita, että heillä oli jokin yksinkertainen käsityökalu auton lasien poistamiseen. Akkukäyttöisiä puukkosahojakin on suht paljon sekä myös polttomoottorikäyttöisiä timanttisahoja rakennuslaitevuokraamoissa. Eiköhän niilläkin jotain saa aikaiseksi. Jos ei autoa purkaessa, niin ainakin linnoitustöissä
Itse lähtisin rakentamaan hommaa siltä pohjalta, että joukkueissa olisi yksi henkilöauto tai paku johtajalle tai jopa yksi kummallekin johtajalle. Kullekin ryhmälle kuorma-auto tai traktori ja lisäksi joukkueelle neljäs samanmoinen materiaalin siirtoihin. Aina parempi, jos kuorma-autoissa olisi nosturit.
Konejoukkueelle esim. 3 traktorikaivuria, pyörivä kaivinkone raskaampiin hommiin ja etukuormaaja, sekä paineilmakalustot ja niiden porakoneet/maakiilat. Tienpitoon yms. maansiirtoa vaativaan hommaan saisi ehkä olla vielä oma kuorma-autonsa. Traktorikaivuri on hyvä peruskone lähes kaikkiin kaivuhommiin ja myös nosturiksi linnoitushommiin jne. Pariin koneeseen olisi hyvä olla myös trukkipiikit kuormalavojen siirtämiseksi autoon ja autosta.
edit:
lisätään joukkoon vielä henkilönostin tai pari
Konejoukkueelle esim. 3 traktorikaivuria, pyörivä kaivinkone raskaampiin hommiin ja etukuormaaja, sekä paineilmakalustot ja niiden porakoneet/maakiilat. Tienpitoon yms. maansiirtoa vaativaan hommaan saisi ehkä olla vielä oma kuorma-autonsa. Traktorikaivuri on hyvä peruskone lähes kaikkiin kaivuhommiin ja myös nosturiksi linnoitushommiin jne. Pariin koneeseen olisi hyvä olla myös trukkipiikit kuormalavojen siirtämiseksi autoon ja autosta.
edit:
lisätään joukkoon vielä henkilönostin tai pari
Olen käyttänyt. Kuvittele vasara, jossa yhdessä päässä on piikki, jonka tarkoitus on mennä ikkunasta läpi. Toinen puoli on normaali vasara. Näiden välissä on varren jatkona lyhyt saha. Sahalla sahataan ikkuna kahtia. Puukkosaha on kyllä saatavilla, mutta ei auton hajottamisessa kovin kätevä, kun terät eivät tahdo kestää (terä tuppaa juuttumaan). Timanttisaha on myös paloautoissa saatavilla, mutta sitä en ole kuullut kenenkään käyttävän auton purkamisessa.
Ja se "Stabilisoiminen" tarkoittaa sitä, että auton runko tuetaan siten, että auto ei vahingossakaan taitu oman painonsa takia kahtia potilaan jäädessä väliin, kun autosta on revitty katto ja ovet pois. (tuliko tämä nyt selkeällä Suomenkielellä? Tarkoittaa sitä, että kun ukkoa aletaan irrottaa autosta, niin autosta revitään ovet ja katto pois ja autoa pitää kasassa vain sen lattia ja se on luultavasti jo valmiiksi vahingoittunut)
Ja se "Stabilisoiminen" tarkoittaa sitä, että auton runko tuetaan siten, että auto ei vahingossakaan taitu oman painonsa takia kahtia potilaan jäädessä väliin, kun autosta on revitty katto ja ovet pois. (tuliko tämä nyt selkeällä Suomenkielellä? Tarkoittaa sitä, että kun ukkoa aletaan irrottaa autosta, niin autosta revitään ovet ja katto pois ja autoa pitää kasassa vain sen lattia ja se on luultavasti jo valmiiksi vahingoittunut)
rukkaskikka kirjoitti:
Tuntuu toimivan
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338014902.html
Kaivinkone on ehkä sulutuskäytössä liian hidas
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338014902.html
Kaivinkone on ehkä sulutuskäytössä liian hidas
Nopeutta tuolla ei stosin taida juuri olla. Mutta mitenkähän tuo toimisi juoksuhaudan teossa? Ei siis itse kaivamisessa, mutta jos tuolla vetäisi ekaksi mahdolliset oksat poikki ennen kuin kaivinkone alkaa kaivamaan.
Last edited by a moderator:
Tuolla voisi hyvin rikkoa asfalttia ajamalla joko suoraan tai siksakkia pitkin asfalttitietä. Sitten perään se traktori kyntöauralla vetämään lopullisesti asfaltti paskaksi ja palaksi. Kyllä tuolla metodilla tunnissa saa varmaan kilometrin verran tietä murrostettua. Päivässä se tarkoittaa varmaan kymmentä kilometriä.
Last edited by a moderator:
Arvelisin, että suoraan, tarvittaessa kahdella koneella tai sitten ajetaan illaksi takaisin. Saattaa toki olla, että tuo tekee liiankin siistiä jälkeä asfalttiin, mutta näkisin, että kun se asfaltti irtoaa tiestä kappaleina eikä niin kuin piikkauslevyllä (siististi), niin siitä pioneerit saavat otteen käsityökaluilla ja varmasti tiehen jää jälkiä. Kysymys varmaan kuuluu, että mitä tuollainen asfalttilevy tekee miinan teholle?
Last edited by a moderator:
Tavallisen paineeseen perustuvan miina teholle ei paljoakaan, mutta pohjamiinaan varmaankin saattaisi vaikuttaa lähinnä porkkanan muotoutumisen ja suuntautumisen osalta.
Taitaa noissa kaivinkoneiden lisälaitteissa ja yleisesti tietöissä käytettävissä laitteissa ongelmana olla nimenomaan se, että ne on suunniteltu hyvään työnjälkeen. Tuossakin kaivinkonevideossa suuri osa ajasta menee eri kerrosten erotteluun poiskuljetusta varten. Mistä tulikinn sitten mieleeni, että millaisia ongelmia aiheuttaa se, ettäei mahdollisia tien alla kulkevia vesi- ja sähköjohtoja, puhelin-, valokaapeli-, kaukolämpö- ja viemäriverkkoja haluta rikkoa ennen aikaisesti?
MInkä verran pioneerijoukolla pitää olla omaa kuljetuskalustoa ja missä määrin se voi turvaututa kuljetusjoukkojen kalustoon tai jopa siviiliapuvoimaan ja -kalustoon?
Missä määrin asfalttiteitä tarvii repiä? Jos sen kahta puolta on pelto, on asfaltin repiminen haitta lähinnä huoltojoukoille. Telakalustolle siitä ei ole mitään haittaa. Ainoa pointti on mahdollistaa miinoittaminen. Metsän keskellä ja rakennetulla alueella saman asianajaa murrostaminen. Tietenkin on tuo yksi keino liisää valikoimaan ja konsteja on hyvä olal monia.
Pioneerikomppanioiden tehtävät tulevat vaihtelemaan aika laajasti. Aika vaikea kuvitella, että yksi komppania pytyisi hoitamaan miinoittamisen ja raivaamisen, sekä maa- että pysty- ja sillanrakentamisen ja tuhoamistehtävät ja linnoisttamistehtävät. Taisteluvaiheessa tietenkin rakentamispuoli on lähinnä ylläpitävää korjaamista ja pieni muotoista linnoitteiden lisäämistä , joten voidaanko ajatella, että harmaan vaiheen aikana avuksi löytyy siviilipuolelta rakentajaosastoja kuten YIT, Lemminkäinen, Destia ja mitä näitä on?
Taitaa noissa kaivinkoneiden lisälaitteissa ja yleisesti tietöissä käytettävissä laitteissa ongelmana olla nimenomaan se, että ne on suunniteltu hyvään työnjälkeen. Tuossakin kaivinkonevideossa suuri osa ajasta menee eri kerrosten erotteluun poiskuljetusta varten. Mistä tulikinn sitten mieleeni, että millaisia ongelmia aiheuttaa se, ettäei mahdollisia tien alla kulkevia vesi- ja sähköjohtoja, puhelin-, valokaapeli-, kaukolämpö- ja viemäriverkkoja haluta rikkoa ennen aikaisesti?
MInkä verran pioneerijoukolla pitää olla omaa kuljetuskalustoa ja missä määrin se voi turvaututa kuljetusjoukkojen kalustoon tai jopa siviiliapuvoimaan ja -kalustoon?
Missä määrin asfalttiteitä tarvii repiä? Jos sen kahta puolta on pelto, on asfaltin repiminen haitta lähinnä huoltojoukoille. Telakalustolle siitä ei ole mitään haittaa. Ainoa pointti on mahdollistaa miinoittaminen. Metsän keskellä ja rakennetulla alueella saman asianajaa murrostaminen. Tietenkin on tuo yksi keino liisää valikoimaan ja konsteja on hyvä olal monia.
Pioneerikomppanioiden tehtävät tulevat vaihtelemaan aika laajasti. Aika vaikea kuvitella, että yksi komppania pytyisi hoitamaan miinoittamisen ja raivaamisen, sekä maa- että pysty- ja sillanrakentamisen ja tuhoamistehtävät ja linnoisttamistehtävät. Taisteluvaiheessa tietenkin rakentamispuoli on lähinnä ylläpitävää korjaamista ja pieni muotoista linnoitteiden lisäämistä , joten voidaanko ajatella, että harmaan vaiheen aikana avuksi löytyy siviilipuolelta rakentajaosastoja kuten YIT, Lemminkäinen, Destia ja mitä näitä on?
Duoda duoda. Tuossa sain kyseltyä asiasta henkilöltä jota pidän kylliksi pätevältä asiaan vastaamaan. Eli, traktorilla saa suurella varmuudella asfaltin rikki, jos halutaan vain yksi jälki kerrallaan. Traktori saisi olla uutta mallia, koska näissä takanostin on 2 -suuntainen, eli hydrauliikka osaa sekä nostaa, että painaa alas. Ja sellaista vielä sanoi, että yhdellä traktorilla tekisi sen viillon ja toinen sitten kääntäisi sen kakun ympäri. Voi toki olla mahdollista, että traktori pystyisi tekemään homman kerralla. Eli mitään puskutraktoria ei tarvittaisi.
Me kokeilimme routapanosta kalliota, tai tässä tapauksessa isoa siirtolohkaretta vastaan. Ei tehoa, panos ei tehnyt edes sen vertaa koloa/halkeamaa, että olisi pientäkään panosta asetettua. Muistaakseni käytössä oli kahden kokoisia routapanoksia ja me kokeilimme tässä tapauksessa isompaa. Räjähteenä käytimme TNT rouhetta.
Linnoittamistehtävät varmaankin liittyisivät tst-osaston omaan johtamiseen ja huoltoon, jälikmmäisen osalta tulisi myös liikkeen edistäminen ohjelmaan. Jos ei muuta, niin tienpidon osalta. Jääkäreille yms. annettaisiin pienimuotioista tukea opastuksen ja vaikkapa räjäytyspartioiden muodossa. Perustapauksessa voisi esimerkiksi yksi pioneerijoukkueista ja konejoukkue olla ensisijaisesti linnoitushommissa kahden muun pioneerijoukkueen tehdessä hiukan monipuolisemmin hommia. Jokainen päivä olisi tietysti omanlaisensa ja liuta erilaisia valmistautumistehtäviä koko ajan kuvassa mukana.
Varsinainen linnoittaminen hoidettaisiin tosiaan rakennusliikkeiden yms. toimesta. Peruskuviothan on sovittu jo rauhan aikana ja tietyille rakenteille on jo sopimuksetkin olemassa. Homman pitäisi pyörähtää nopeasti käyntiin, kunhan joku jossain vain puhaltaa pilliin.
Varsinainen linnoittaminen hoidettaisiin tosiaan rakennusliikkeiden yms. toimesta. Peruskuviothan on sovittu jo rauhan aikana ja tietyille rakenteille on jo sopimuksetkin olemassa. Homman pitäisi pyörähtää nopeasti käyntiin, kunhan joku jossain vain puhaltaa pilliin.