Natosta on nyt niin paljon puhuttu ja se on tullut ajankohtaiseksi, niin minä kannata Natoon hakemista. Ihan vain sen vuoksi että haluan kuollakseni nähdä mitä sitten tapahtuu.
Rasmussenilta menisi aamukahvit väärään kurkkuun kun huomenaamulla olisi työpöydällä Hakemus from Finland ja omena.
"Ei ole mitään NATO-optiota"
Otsikon lainaushan on Haglundin selkeistä sanoista Kultarannassa. Historian tähänastiset tapahumat valitettavasti viittaavat samaan suuntaan. Kun kelaamme taaksepäin, ja katsomme kuluneen vuosisadan maailmanpalojen liittosuhteita, havaitsemme, että supervallat ovat suursodissa aina olleet samalla puolella.
Pienemmissäkään selkkauksissa ykkössotilasmahdit eivät ole sotineet suoraan toistensa kanssa. Toisiaan supervallat ovat kiusanneet vain ärhäköillä puheilla, tiedustelulla, ja poliittisella kylmäsotateatterilla. Pelon tasapaino on toiminut, mikä on tietenkin hyvä, koska suora kahina supervaltojen kesken kun olisi saattanut riistäytyä megatonniluokan maailmankatastrofiksi.
Sama superpelko auttaa edelleenkin ydinarsenaalien haltijoita todellisten kansainvälisten selkkauksien päätteeksi löytämään ratkaisun keskinäiseen yhteisymmärrykseen, kunhan ensin on keskenään uhoamalla varmistettu kunkin osapuolen omien kansalaisten ihailu ja poliittinen uskollisuus kansallishengen, tai jopa -kiihkon voimalla vuosiksi eteenpäin.
Suomen poliittinen eristäminen
Yhdessä viimeisimmistä sodissammehan vapauttajaehdokkaamme rusikoi meihin omaa totuuttaan loputtomana ketjuna vastaanottamillaan ilmaisilla amerikkalaisilla aseilla, amerikkalaisilla lentokoneilla, ja jopa amerikkalaisen muonan voimalla. Poliittisin keinoin suuri ja mahtava lisäksi painosti mahdollisesti auttamaan halukkaita maita pysymään erossa suomineidon suosimisesta.
Näitä keinoja olivat mm. Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salainen osa, jota noudattaen Saksa pysäytti kauttakulkumaana mm. Italiasta ostettujen Fiat G50 -hävittäjien matkan talvisodassa kamppailevaan maahamme. Muutaman vuoden päästä saimme Messerschmittejäkin vain siksi, ettei Luftwaffe kyennyt antamaan Saksan Itämeren laivaston komentajan vaatimaa ilmasuojaa. Tällaisen onnenpotkun ansiosta saimme siis kyseiset Mersut, joskin nekin myönnettiin meille hieman pitkin hampain, ja vain tiukalla muutaman kymmenen lentokuntoisen määrärajoituksella.
Lähin länsinaapurimmekin jarrutteli apuaan meille, Isä Aurinkoisen poliittisen painostuksen alla. Vielä lännempänä jopa herrasmiesten saaret sai naapurimme sittemmin taivuteltua julistamaan maallemme sodan, joskin onneksi varsin muodollisen, mutta onnistuen näin tehokkaasti katkaisemaan kaiken mahdollisen avun tavallisesti reilun pelin mukaan toimivan kauppakumppanimme suunnalta. Näin ainoaksi merkittävästi Suomea aseellisesti tukeneeksi suurvallaksi osoittautui Neuvostoliitto, ja sekin tietenkin omien mottitaistelijoidemme ansiosta, alkaen Raatteen tien hyytävistä mittelöistä.
Natojäsenyyden hyväksyminen kyseenalaista?
Samoin, olisi kiva tietää, mitä todella tapahtuisi, jos jäsenyyttä tosiaan haettaisiin. Voisi siinä kakistella pullakahvejaan useampikin natopamppu, varsinkin järjestön poliittisessa siivessä. Amerikkalaisittain ajatellen saattaisi osoittautua hyvinkin miettimisen arvoiseksi, haluttaisiinko järjestöön sellaista maata, jonka suhteen voisi joutua tähänastista merkittävämpään pakkotilanteeseen laittautua ihan oikeasti ydinasesupervaltaa vastaan.
Ehkä helpompi ratkaisu rapakon takaa katsellen olisi venyttää moisen hakemuksen käsittelyä tuonnemmaksi, pysyen toistaiseksi vain näennäislämpimissä rauhankumppanuusväleissä, joutumatta huolehtimaan ikävistä vastakkainasettelumahdollisuuksista tulevaisuudessa. Oma etuhan se on isoin etu, myös suurvaltain päätöksissä.
Itänaapurimmekin epäilemättä ymmärtää tilanteen, minkä vuoksi se ei näytä olevan todella huolissaan natojäsenyytemme toteutumisesta. Ehkä samanlaiset kulissientakaiset poliittiset painostuskeinot ovat jo käytössä, kuin taannoinkin maanosamme synkkien suursotien historiassa, asian varmistamiseksi. Tosin yllätyksiäkin voi sattua, siksi olisi todella mieltä avartavaa kokea, millaisen poliittisen performanssin pienen maamme natohakemus aiheuttaisi...
- Juha
