Alustaako Lavrov Kultarannan Nato-keskustelun

Minun pointtini oli se, että jos halutaan rakentaa Euroopan yhteistä puolustusta, niin se on tehtävä Naton sisällä. Minusta presidentti Niinistön lausunnot siitä, että Eurooppa-puolustusyhteistyö olisi vaihtoehto (lähivuosikymmeninä) Natolle tai itsenäiselle puolustukselle, on ihmeellistä haihattelua ja jopa disinformaation levittämistä kansalle. Niinistöä olen tähän asti pitänyt tolkun realistina.

Niinistön eilisestä haastattelusta poimittua. En minä näe tuossa mitään epärealistisia aineksia (kun vertaa edelliseen presidenttiin).

"Nato-Venäjä-sopimus, mikä sellainen on? Se on täysin vieras meille. Suomi noudattaa niitä sopimuksia, joissa Suomi on ollut sopijana. Mikään muu sopimus ei tietenkään meitä sido, jos sellaisia sitten onkaan."
"EU:n piirissä on sovittu avunannosta ja solidaarisuudesta, jos joku jäsenmaista joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tähän ei kuitenkaan voi yksin turvautua."
"Me turvaudumme suomalaiseen puolustukseen, ja joutuisimme turvautumaan myös Nato-jäsenyydessä, se olisi kuitenkin ensisijainen, mutta haluaisin nähdä, että näkisimme nämä erilaiset kumppanuudet, jotka vahvistavat pääasiaamme eli omaa, vahvaa puolustusta. Kumppanuus Pohjoismaiden, Ruotsin, Naton kanssa ja EU-kumppanuus, eli meillä on neljä eri kumppanuustahoa ja minusta se on erinomainen asia."
"Meillä riittää toimintamenoihin kohtuullisesti, mutta sitten kun tarvitaan kalustohankintoihin, niin tarvitaan lisää."
 
Ajankohtainen kakkonen 10.6.

Paula Lehtomäki esittelee Suomi-Venäjä-seuraa. Hän myöntää seuran poliittiseksi, koska se pyrkii kehittämään suhteita. Hän mainitsee, että Suomessa on Venäjä-kriittisyys noussut. Ukrainaa ei pidä verrata Suomeen. Toimittaja puhuu Krimistä ja kysyy, mikä on Lehtomäen kanta valehteluun. Lehtomäki selittää, että joukkoja siellä oli varmaan valmiiinakin, ettei niin ehkä Venäjä valehdellut. Toimittaja kysyy Markovin retoriikasta. Lehtomäki sanoo, että pitää suhtautua varovasti ja ottaa selvää, kuka kulloinkin on kyseessä. Puhetapakin siellä Venäjälä on reippaampaa kuin meillä on totuttu.

Että näin.

Topiikin alussa Taitolaji pyysi seuraamaan, kuka ensimmäisenä nostaa esiin "itsenäisen puolustuksen". En tiedä, oliko Lehtomäki ensimmäinen, mutta ei tunnu lopettaneen ollenkaan.
 
Kauppasuhteet Venäjän kanssa nousevat aina näiden vääntöjen yhdeksi haaraksi. Jotenkin minulla on semmoinen kutina että osa jengistä elää vielä siinä luulossa että elämme edelleen bilateraalisen tavaranvaihtokaupan aikaa jossa kauppasopimukset neuvotellaan valtiojohdon kesken. Jotenkin pitäisi saada hoi polloin päähän se ajatus että ei ole mitään "Venäjää" jonka kanssa käydään kauppaa vaan on olemassa venäläisiä yrityksiä ja venäläisiä kuluttajia joiden kanssa käymme kauppaa. Viranomaiset voivat tehdä kiusaa mutta olimme me miten hyvissä väleissä Kremlin kanssa niin se ei takaa suomalaisille mitään etulyöntiasemaa muihin kauppiaisiin nähden ja kilpailu Venäjän markkinoilla on kovaa. Eikä Venäjän heikkenevä talous lupaa hyvää tältäkään suunnalta.
 
Ajankohtainen kakkonen 10.6.

Paula Lehtomäki esittelee Suomi-Venäjä-seuraa. Hän myöntää seuran poliittiseksi, koska se pyrkii kehittämään suhteita. Hän mainitsee, että Suomessa on Venäjä-kriittisyys noussut. Ukrainaa ei pidä verrata Suomeen. Toimittaja puhuu Krimistä ja kysyy, mikä on Lehtomäen kanta valehteluun. Lehtomäki selittää, että joukkoja siellä oli varmaan valmiiinakin, ettei niin ehkä Venäjä valehdellut. Toimittaja kysyy Markovin retoriikasta. Lehtomäki sanoo, että pitää suhtautua varovasti ja ottaa selvää, kuka kulloinkin on kyseessä. Puhetapakin siellä Venäjälä on reippaampaa kuin meillä on totuttu.

Että näin.

Kulunut kevät on ollut monella tapaa silmiä avaavaa aikaa. Moni poliitikko lienee tuntenut olevansa eksyksissä, kun yht'äkkiä pitäisi olla jotain mieltä puolustusratkaisuista, Venäjästä, NATO:sta ja niin edelleen. Tähän asti on pärjännyt viittaamalla puolueen oppi-isiin tai toteamalla, ettei nyt ole tarvetta keskustelulle.

Onkohan Lehtomäki löytänyt sisäisen venäjänsä vasta tänä keväänä vai onko pohdiskellut sellaisia jo pitkäänkin?

Niin tai näin, Lehtomäen pisteet ovat kyllä haihtuneet kuin tuhka Siperian taigalle. Miten voi aivan fiksuna pidetty nainen lähteä tuollaiseen kelkkaan?

Ei siinä mitään, jos ei NATO:sta perusta, mutta alkaa nyt kieltämään Ukrainan tapahtumia tai lähtemään jokin SVS:n johtajaksi. Ei voi ymmärtää..
 
Kulunut kevät on ollut monella tapaa silmiä avaavaa aikaa. Moni poliitikko lienee tuntenut olevansa eksyksissä, kun yht'äkkiä pitäisi olla jotain mieltä puolustusratkaisuista, Venäjästä, NATO:sta ja niin edelleen. Tähän asti on pärjännyt viittaamalla puolueen oppi-isiin tai toteamalla, ettei nyt ole tarvetta keskustelulle.

Onkohan Lehtomäki löytänyt sisäisen venäjänsä vasta tänä keväänä vai onko pohdiskellut sellaisia jo pitkäänkin?

Niin tai näin, Lehtomäen pisteet ovat kyllä haihtuneet kuin tuhka Siperian taigalle. Miten voi aivan fiksuna pidetty nainen lähteä tuollaiseen kelkkaan?

Ei siinä mitään, jos ei NATO:sta perusta, mutta alkaa nyt kieltämään Ukrainan tapahtumia tai lähtemään jokin SVS:n johtajaksi. Ei voi ymmärtää..

En tiedä naisesta mitään muuta kuin Finanssivalvonnassa olleet Talvivaarakytkökset ja sen, että sai tukea Merisalolta ja Saunamäeltä 15 000 euroa.

Jos olisi ollut Ukrainassa, naisella olisi varmaan muutama miljardi sivussa.
 
Kulunut kevät on ollut monella tapaa silmiä avaavaa aikaa. Moni poliitikko lienee tuntenut olevansa eksyksissä, kun yht'äkkiä pitäisi olla jotain mieltä puolustusratkaisuista, Venäjästä, NATO:sta ja niin edelleen. Tähän asti on pärjännyt viittaamalla puolueen oppi-isiin tai toteamalla, ettei nyt ole tarvetta keskustelulle.

Onkohan Lehtomäki löytänyt sisäisen venäjänsä vasta tänä keväänä vai onko pohdiskellut sellaisia jo pitkäänkin?

Niin tai näin, Lehtomäen pisteet ovat kyllä haihtuneet kuin tuhka Siperian taigalle. Miten voi aivan fiksuna pidetty nainen lähteä tuollaiseen kelkkaan?

Ei siinä mitään, jos ei NATO:sta perusta, mutta alkaa nyt kieltämään Ukrainan tapahtumia tai lähtemään jokin SVS:n johtajaksi. Ei voi ymmärtää..
Totta! Ukrainan kriisi on ollut todella kauhea kokemus kaikille sikäläisille, mutta yksi hyvä puoli siitä on ollut: Venäjä on taas näyttänyt todellisen luontonsa ja nyt on Suomessakin monella silmät avautuneet. Ja eipä tarvitse itsenkään enää kainostella oman mielipiteen lausumisessa, joka tosin ei ole muuttunut siitä, kun 12-vuotiaana penskana näin silloisen Leningradin kurjuuden Neuvosto-onnelassa...
 
Totta! Ukrainan kriisi on ollut todella kauhea kokemus kaikille sikäläisille, mutta yksi hyvä puoli siitä on ollut: Venäjä on taas näyttänyt todellisen luontonsa ja nyt on Suomessakin monella silmät avautuneet.

Vaikka en ryssittelystä erityisesti pidäkään, niin vanha sanonta on osoittanut paikkansapitävyyden: Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi.
 
Minun pointtini oli se, että jos halutaan rakentaa Euroopan yhteistä puolustusta, niin se on tehtävä Naton sisällä. Minusta presidentti Niinistön lausunnot siitä, että Eurooppa-puolustusyhteistyö olisi vaihtoehto (lähivuosikymmeninä) Natolle tai itsenäiselle puolustukselle, on ihmeellistä haihattelua ja jopa disinformaation levittämistä kansalle. Niinistöä olen tähän asti pitänyt tolkun realistina.

Natosta on nyt niin paljon puhuttu ja se on tullut ajankohtaiseksi, niin minä kannata Natoon hakemista. Ihan vain sen vuoksi että haluan kuollakseni nähdä mitä sitten tapahtuu.
Rasmussenilta menisi aamukahvit väärään kurkkuun kun huomenaamulla olisi työpöydällä Hakemus from Finland ja omena.
 
Natosta on nyt niin paljon puhuttu ja se on tullut ajankohtaiseksi, niin minä kannata Natoon hakemista. Ihan vain sen vuoksi että haluan kuollakseni nähdä mitä sitten tapahtuu.
Rasmussenilta menisi aamukahvit väärään kurkkuun kun huomenaamulla olisi työpöydällä Hakemus from Finland ja omena.

"Ei ole mitään NATO-optiota"

Otsikon lainaushan on Haglundin selkeistä sanoista Kultarannassa. Historian tähänastiset tapahumat valitettavasti viittaavat samaan suuntaan. Kun kelaamme taaksepäin, ja katsomme kuluneen vuosisadan maailmanpalojen liittosuhteita, havaitsemme, että supervallat ovat suursodissa aina olleet samalla puolella.

Pienemmissäkään selkkauksissa ykkössotilasmahdit eivät ole sotineet suoraan toistensa kanssa. Toisiaan supervallat ovat kiusanneet vain ärhäköillä puheilla, tiedustelulla, ja poliittisella kylmäsotateatterilla. Pelon tasapaino on toiminut, mikä on tietenkin hyvä, koska suora kahina supervaltojen kesken kun olisi saattanut riistäytyä megatonniluokan maailmankatastrofiksi.

Sama superpelko auttaa edelleenkin ydinarsenaalien haltijoita todellisten kansainvälisten selkkauksien päätteeksi löytämään ratkaisun keskinäiseen yhteisymmärrykseen, kunhan ensin on keskenään uhoamalla varmistettu kunkin osapuolen omien kansalaisten ihailu ja poliittinen uskollisuus kansallishengen, tai jopa -kiihkon voimalla vuosiksi eteenpäin.


Suomen poliittinen eristäminen

Yhdessä viimeisimmistä sodissammehan vapauttajaehdokkaamme rusikoi meihin omaa totuuttaan loputtomana ketjuna vastaanottamillaan ilmaisilla amerikkalaisilla aseilla, amerikkalaisilla lentokoneilla, ja jopa amerikkalaisen muonan voimalla. Poliittisin keinoin suuri ja mahtava lisäksi painosti mahdollisesti auttamaan halukkaita maita pysymään erossa suomineidon suosimisesta.

Näitä keinoja olivat mm. Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salainen osa, jota noudattaen Saksa pysäytti kauttakulkumaana mm. Italiasta ostettujen Fiat G50 -hävittäjien matkan talvisodassa kamppailevaan maahamme. Muutaman vuoden päästä saimme Messerschmittejäkin vain siksi, ettei Luftwaffe kyennyt antamaan Saksan Itämeren laivaston komentajan vaatimaa ilmasuojaa. Tällaisen onnenpotkun ansiosta saimme siis kyseiset Mersut, joskin nekin myönnettiin meille hieman pitkin hampain, ja vain tiukalla muutaman kymmenen lentokuntoisen määrärajoituksella.

Lähin länsinaapurimmekin jarrutteli apuaan meille, Isä Aurinkoisen poliittisen painostuksen alla. Vielä lännempänä jopa herrasmiesten saaret sai naapurimme sittemmin taivuteltua julistamaan maallemme sodan, joskin onneksi varsin muodollisen, mutta onnistuen näin tehokkaasti katkaisemaan kaiken mahdollisen avun tavallisesti reilun pelin mukaan toimivan kauppakumppanimme suunnalta. Näin ainoaksi merkittävästi Suomea aseellisesti tukeneeksi suurvallaksi osoittautui Neuvostoliitto, ja sekin tietenkin omien mottitaistelijoidemme ansiosta, alkaen Raatteen tien hyytävistä mittelöistä.


Natojäsenyyden hyväksyminen kyseenalaista?

Samoin, olisi kiva tietää, mitä todella tapahtuisi, jos jäsenyyttä tosiaan haettaisiin. Voisi siinä kakistella pullakahvejaan useampikin natopamppu, varsinkin järjestön poliittisessa siivessä. Amerikkalaisittain ajatellen saattaisi osoittautua hyvinkin miettimisen arvoiseksi, haluttaisiinko järjestöön sellaista maata, jonka suhteen voisi joutua tähänastista merkittävämpään pakkotilanteeseen laittautua ihan oikeasti ydinasesupervaltaa vastaan.

Ehkä helpompi ratkaisu rapakon takaa katsellen olisi venyttää moisen hakemuksen käsittelyä tuonnemmaksi, pysyen toistaiseksi vain näennäislämpimissä rauhankumppanuusväleissä, joutumatta huolehtimaan ikävistä vastakkainasettelumahdollisuuksista tulevaisuudessa. Oma etuhan se on isoin etu, myös suurvaltain päätöksissä.

Itänaapurimmekin epäilemättä ymmärtää tilanteen, minkä vuoksi se ei näytä olevan todella huolissaan natojäsenyytemme toteutumisesta. Ehkä samanlaiset kulissientakaiset poliittiset painostuskeinot ovat jo käytössä, kuin taannoinkin maanosamme synkkien suursotien historiassa, asian varmistamiseksi. Tosin yllätyksiäkin voi sattua, siksi olisi todella mieltä avartavaa kokea, millaisen poliittisen performanssin pienen maamme natohakemus aiheuttaisi...


- Juha
 
Viimeksi muokattu:
Natojäsenyyden hyväksyminen kyseenalaista?

Samoin, olisi kiva tietää, mitä todella tapahtuisi, jos jäsenyyttä tosiaan haettaisiin. Voisi siinä kakistella pullakahvejaan useampikin natopamppu, varsinkin järjestön poliittisessa siivessä. Amerikkalaisittain ajatellen saattaisi osoittautua hyvinkin miettimisen arvoiseksi, haluttaisiinko järjestöön sellaista maata, jonka suhteen voisi joutua tähänastista merkittävämpään pakkotilanteeseen laittautua ihan oikeasti ydinasesupervaltaa vastaan.

Mikä Suomen asemasta tekee erilaisen vaikkapa Baltiaan? Kummatkin ovat Venäjän rajanaapureita ja Liettua on vieläpä Venäjän puristuksessa kahdesta suunnasta. Baltian haltuunottaja pääsee myös operoimaan esteettä koko Itämerellä.

En näe Suomea missään erityisasemassa, jonka perusteella Suomi olisi mikään syy vetää pullakaffeita henkeen.

Päinvastoin, Suomella on vahvat puolustusvoimat, nykyaikainen kalusto, maanpuolustustahtoinen kansa eli kaikkea, mitä hyvältä jäsenyysehdokkaalta voisi odottaakin. Vapaamatkustajia on jenkeilläkin hyysättävänä jo aivan riittävästi.


Itänaapurimmekin epäilemättä ymmärtää tilanteen, minkä vuoksi se ei näytä olevan todella huolissaan natojäsenyytemme toteutumisesta. Ehkä samanlaiset kulissientakaiset poliittiset painostuskeinot ovat jo käytössä, kuin taannoinkin maanosamme synkkien suursotien historiassa, asian varmistamiseksi. Tosin yllätyksiäkin voi sattua, siksi olisi todella mieltä avartavaa kokea, millaisen poliittisen performanssin pienen maamme natohakemus aiheuttaisi...

Ei kai, kun Suomi on Venäjän näkökulmasta jo menetetty NATO:lle. Suomi on EU:ssa ja NATO:ssakin mukanan niin pitkälle kuin ilman jäsenyyttä on mahdollista. Nyt ilmeisesti sitä lähentymistä ollaan jälleen kasvattamassa eli Suomi on pian entistäkin lähempänä NATO:a.

Venäjän ei vaan kannata tuota tunnustaa, koska samalla se menettäisi kuvitellun tai todellisen pelivaransa Suomen osalta. Nyt voidaan retoriikan keinoin liittää Suomi suoraan fascisteihin tai ylistää ystävyyttä ja yhteistyötä - tilanteen ja tarpeen mukaan.
 
Mikä Suomen asemasta tekee erilaisen vaikkapa Baltiaan? Kummatkin ovat Venäjän rajanaapureita ja Liettua on vieläpä Venäjän puristuksessa kahdesta suunnasta. Baltian haltuunottaja pääsee myös operoimaan esteettä koko Itämerellä.

En näe Suomea missään erityisasemassa...

"Ei aseita sotaakäyviin, tai sodanuhan alla oleviin maihin!"

Hyvä kysymys, kiitoksia! Vastaus siihen sisältyykin itänaapurimme uuteen, vai sanoisiko, entiseksi palanneeseen käyttäytymiseen, valtapiiriään laajentavana asemahtina.

Baltian maat kerkisivät laittaa anomuksensa natojunaan hyvän sään aikana, kun maailma huojentuneena uskoi itäisen uhan iäksi hellittäneen, neuvostovallan hajottua, ja komentoyhteyden satelliittivaltioihin katkettua. Tapahtumaahan pidettiin kertakaikkisena ja käänteentekevänä, joten valloitushaluisen uuden tsaarin ilmaantumista ei silloin ainakaan yleinen mielipide maailmalla osannut ennakoida, kuten hyvin muistamme.

Kun viimeistään tänä keväänä palattiin maailmantilanteessa idän ja lännen vastakkainasetteluun ja voimapiirien uusjakoon, niin voidaankin vastaavasti kysyä, mikä maamme nykyisessä asemassa tekisi sen toivottavaksi jäseneksi natohakemuksesta päättävien poliitikkojen silmissä..? Pelkään pahoin, että meidän suhteemme natojuna vislasi jo asemalta, jättäen käteemme sotilaallisen avun sijasta vain rauhankumppanin lämpimän kalakukon.

Sekä maailmalla, että meillä, on yleisesti hyväksyttynä tapana pysäyttää kaikki sotilasmateriaalitoimitukset sodassa oleviin, tai sodanuhan alla oleviin maihin. Onhan tämäkin tavallaan tapa yrittää lyhentää konfliktin kestoaikaa. Jälleen, mikä laittaisi oman maamme sotilaallisen avustamisen suhteen erikoisasemaan muun maailman silmissä?


... Nyt voidaan retoriikan keinoin liittää Suomi suoraan fascisteihin tai ylistää ystävyyttä ja yhteistyötä - tilanteen ja tarpeen mukaan.

Kiitos sanan esiinnostamisesta! Vaikka neuvostovalta ainakin nimellisesti hajosi, niin sen perillisen autoritäärisen ohjauksen alle palauttama julkinen sana näytää käyttävän varsin samantapaisia ilmauksia, kuin edeltäjänsä, ilmeisesti pitkän ja katkeamattoman, aina FSB:hen saakka johtaneen tsekistisen perinteensä myötävaikutuksella.

Siksi voidaankin nyt nostaa uudelleen esille 'sovjetologien' selityksiä näiden ilmausten ja sanojen merkitykselle. Esimerkiksi ilmaisun 'fasistinen' selitettiin tarkoittavan niitä tahoja, jotka eivät olleet kuuliaisia neuvostojohdolle. :rolleyes:


- Juha -
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärrän minäkin Venäjän toimia, ei heidän saappaisiinsa astuminen niin vaikeaa ole. Hyväksyminen onkin sitten toinen juttu. Ymmärrän mutta en hyväksy, voisi olla oikea tulkinta Niinistön esiintymiselle.

Totta kai Venäjä haluaa Suomen pysyvän puolueettomana koska puolueeton suomi on nöyrempi ja tottelee helpommin isännän ääntä. Helposti tulee mieleen että valittavana olisi kaksi skenariota: Eurooppalainen NATO-Suomi joka hoitaa intressejään EU:n kehyksissä tai uus-suomettunut yya-Suomi joka kuuntelee tarkalla korvalla Kremliä ja liehittelee Moskovaa minkä kerkiää.

Tarjolla on myös itsenäisen Suomen vaihtoehto, jossa kaikki vierasta valtaa palvelevat lähetettäisiin armotta vankilaan. Ihan sama onko kyseessä Suomi-Venäjä-Seura, Atlantististit tai Bildenberg kävijät. Vankilaan vaan maanpetoksesta. Rikoksen uusijat narun jatkoksi. Minkäänlaista sisäpolitiikan tekemistä idän panssarien tai lännen pankkiirien avulla ei pitäisi sallia. Tämä tosin vaatisi toimivan vallan kolmijaon ja lujan kansallismielisen perustuslain. Kumpaisestakaan ei voi edes puhua nykyisin.
 
Tarjolla on myös itsenäisen Suomen vaihtoehto, jossa kaikki vierasta valtaa palvelevat lähetettäisiin armotta vankilaan. Ihan sama onko kyseessä Suomi-Venäjä-Seura, Atlantististit tai Bildenberg kävijät. Vankilaan vaan maanpetoksesta. Rikoksen uusijat narun jatkoksi. Minkäänlaista sisäpolitiikan tekemistä idän panssarien tai lännen pankkiirien avulla ei pitäisi sallia. Tämä tosin vaatisi toimivan vallan kolmijaon ja lujan kansallismielisen perustuslain. Kumpaisestakaan ei voi edes puhua nykyisin.

Jos Venäjä eristää itsensä, niin strategian kartoilta poistuvat harmaat alueet. Emme voine ottaa riskiä, että tuo eristetty/eristynyt valtio vetää meidät mukanaan samaan soppaan? Se olisi saatananmoinen onnettomuus ja vain moderni versio Suomen de facto valtaamisesta. Jotkut haluavat nähdä asian siten, että Suomi voisi toimia siltana länteen, mutta minusta se on liian iso riski. Saa nähdä, mitä sitten tapahtuu ja missä kulkevat realiteetit.
 
Jees, suomalaisessa mielenmaisemassa jopa ryssän muuttuminen pienen vapautumisen jälkeen takaisin tyypilliseksi ryssästaniaksi on USA:n (ja Bushin, ja NeoConien) vika.
Ei ole USAn vika, mutta kyllä W.Bush melkoista vahinkoa aiheutti.

Kun Bushin meno ei enää miellyttänyt, äänestettiin demokraatti valtaan. Näin tämä lännessä toimii. Venäjällä roistot poistuvat kremlistä vasta hautaan tai vankilaan.
 
http://yle.fi/uutiset/pekka_ervasti_naton_puutarhassa/7295087?ref=leiki-es


Blogi 13.6.2014 klo 6:09 | päivitetty 13.6.2014 klo 6:09
Pekka Ervasti: Naton puutarhassa
Niinistön toisella presidenttikaudella Kultarannan Nato-vastaanotosta on tullut entistä näyttävämpi, kirjoittaa Pekka Ervasti Yle Uutisten blogissaan.

Kuva: Lassi Seppälä / Yle
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vuonna 2013 aloittamista Kultaranta-puutarhajuhlista on vuosien saatossa tullut yksi kansakunnan seuratuimmista tilaisuuksista Linnan itsenäisyyspäivän vastaanoton ohella.

Menestyksestä kertoo, että median, seurapiiritoimittajien ja valokuvaajien määrä ylittää jo kutsuvieraiden määrän. Kotikatsomoissa puutarhajuhlien näyttävää kättelyseremoniaa seuraa jo miljoonayleisö.

Suihkulähteen puoleisesta sisäänkäynnistä asteli tämä vuonna ensimmäisenä ja itseoikeutetusti Nato-kamppailun veteraani, parlamentaarikko Pertti Salolainen. Hänestähän sanotaan, että jos läntinen sotilasliitto ottaisi henkilöjäseniä, Salolaisen jäsennumero olisi yksinumeroinen.

Hän on niitä harvoja poliitikkoja, joka osallistui ammoin jo ensimmäiseen Kultaranta-keskusteluun. Osalle Nato-veteraaneistammehan on jo kajahtanut viimeinen iltahuuto ja muutamat ovat niin heikossa kunnossa, että eivät enää jaksaneet osallistua juhliin, vaikka luonnollisesti heille oli varattu kunniavieraan paikka.



Jos läntinen sotilasliitto ottaisi henkilöjäseniä, Salolaisen jäsennumero olisi yksinumeroinen.

– Pekka Ervasti

Aamulla Kultarannasta lähtikin adjutanttipartio viemään presidentin tervehdyksenä leikattua konjakkia Kaunialaan jääneille Nato-veteraaneille. Kaunis ele puolustusvoimien ylipäälliköltä.
Salolainen kantoi tyylikkään kesäpukunsa rintamuksessa Kultainen Optio -ritarikunnan mitalia. Illan mittaan veteraaniparlamentaarikko hauskutti juhlaväkeä tarinoilla ennen muinoin Kultarannan puutarhassa käydyistä turvallisuuspoliittisista taisteluista. Alkuaikoinahan mukaan oli päässyt livahtamaan myös muuttama Nato-jäsenyyden vastustaja. Desantit paljastettiin nopeasti, eikä heistä sen koommin ole kuultu.

Nykyään tiukin – ellei peräti ainoa – Naton vastustaja Kultarannassa onkin tiettävästi presidenttiparin iäkäs Lennu-terrieri, jonka kerrotaan tarranneen Suomessa vierailleen Naton Euroopan-joukkojen komentajan univormun lahkeeseen erään Linnassa pidetyn audienssin yhteydessä.

Kutsuvieraiden joukossa nähtiin myös akateemikko Jari Tervo, joka ei edes tässä juhlatilaisuudessa ollut luopunut jo tavaramerkikseen muodostuneista mustista laseista. Sanavalmis kulttuuripersoona ilmaisi siekailematta närkästyksensä siitä, että Suomi ei vieläkään ole liittynyt Natoon, vaikka hän sitä nimenomaisesti suositteli Kultarannassa jo kesällä 2014.



Kotikatsomoissa puutarhajuhlien näyttävää kättelyseremoniaa seuraa jo miljoonayleisö.

– Pekka Ervasti

Tervon harmistuksen jakoi kirjailijatoveri Sofi Oksanen, jonka tuoreessa menestysteoksessa Putinin hevonen valotetaan viiltävällä tavalla Venäjän postmodernia imperialismia.
Vuosi vuodelta presidentti Niinistö on laajentanut Kultarannan juhlien kutsulistaa yhä laajempiin kansalaispiireihin.

Tänä kesänä kameroiden ristituleen käveli mm. mestarijääkiekkoilija Teemu Selänne, joka kertoi jälleen kerran miettivänsä uransa jatkoa. "Mietitään nyt kaikessa rauhassa. En ole vielä päättänyt. Täytyy katsoa vieläkö ukosta löytyy virtaa ja millaisen sopimuksen Nato-jengin kanssa voisi saada aikaan", hän totesi arvoituksellisesti.

Pisuaarien puoleisesta sisäänkäynnistä juhliin skeittailivat nuoren polven edustajat. Esittipä eräs suosittu bloggari-räppäri pikkutunneilla juhlateltassa sytyttävän Nopean toiminnan räpin, johon juhlakansa yhtyi riehakkain Yo!-huudahduksin.

Illan mittaan presidentti Niinistö ilmaisi mielihyvänsä, että enemmistö tilaisuuteen osallistuneista kutsuvieraista tuntui olevan samoilla turvallisuuspoliittisilla linjoilla hänen kanssaan – aivan kuten supo oli etukäteen arvellutkin.

Epäilemättä, outoon valoon ovat joutuneet ne, jotka ovat vuosien saatossa epäilleet mm. presidentin vahvasti esillä pitämää EU:n yhteisen puolustuksen vahvistamista. Tulokset puhuvat puolestaan. Päättyneellä tilikaudella esimerkiksi solmittiin laaja sopimus Euroopan kansallisten armeijoiden yhteisistä jalkarättihankinnoista.

Pekka Ervasti
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö

 
Tottahan se noinkin voi olla, mutta miksi itse syyllistyt vastaavaan?

Miten niin? Eihän nuo minun lausuntojani olleet.

Elikkäs USA:n imperialistien syytä kaikki? Ei Venäjän hyökkäyksillä naapurimaihin tai verkkohyökkäyksillä ei ole mitään vaikutusta? Syy on siis USA:n, joka ei enää pidä Venäjää terrorisminvastaisen sodan kumppaninaan?

Selitäppä nyt uudestaan miten kirjoittamani teksti:

Toisaalta tietysti maailma on niistäkin ajoista jo jonkun verran muuttunut, suurvaltojen painopisteet ja intressit vaihtumassa ja hallinnotkin jo em. maissa vaihtuneet. Ei ole sanottua että se mikä päti vielä 2008 pätee tänään, tai 5 vuoden päästä. Ei läntisten maidenkaan ulkopoliittiset ja diplomaattiset tavoitteet mitään kiveen hakattuja totuuksia ole. Vielä 5-10 vuotta sitten Venäjä oli lännelle tärkeä partneri terrorismin vastaisessa sodassa eikä ollut mitään syytä ruveta keikuttamaan venettä täysin epäkiinnostavalla Itämeren suunnalla. Nykyään terrorismin vastainen sota tuntuu menneen pois muodista ja Venäjä nähdään taas lännelle uhkatekijänä. Kuka tietää miten maailma makaa taas 5 vuoden päästä: kenties silloin Venezuelan sisällissota on niin destabilisoinut Latinalaisen amerikan että amerikkalaisten kaikki huomio menee sinne ja taas tehdään uusia herrasmiessopimuksia muilla rintamilla...

...muuttuu muotoon "kaikki USAn imperialistien syytä".

Et tainnut lukea koko kappaletta vaan vedit sokkona "jaha, Nato-vastustaja, pakko olla Tehtaankadun kätyri ja USAn imperialismin vastustaja"?
 
Miten niin? Eihän nuo minun lausuntojani olleet.



Selitäppä nyt uudestaan miten kirjoittamani teksti:
... Vielä 5-10 vuotta sitten Venäjä oli lännelle tärkeä partneri terrorismin vastaisessa sodassa eikä ollut mitään syytä ruveta keikuttamaan venettä täysin epäkiinnostavalla Itämeren suunnalla. Nykyään terrorismin vastainen sota tuntuu menneen pois muodista ja Venäjä nähdään taas lännelle uhkatekijänä. ...

...muuttuu muotoon "kaikki USAn imperialistien syytä".

Niinhän tuossa lukee, jotta:

a) länsi (USA etunenässä) on hylännyt Venäjän terrorismin vastaisen sodan laannuttua,

b) länsi väittää kokevansa rauhaa rakastavan Venäjän uhkatekijänä Euroopan vakaudelle ja vapaudelle.


Vai mitenkä itse kirjoittamasi ymmärrät?

Ihanko tosiaan USA keikuttaa venettä Itämerellä, kun Venäjä kuitenkin on se, joka on naapurimaihinsa hyökkinyt. Tuskin yhdelläkään muulla Itämeren rantavaltiolla olisi pienintäkään vastaansanomista siihen, jos Venäjä olisi toivotulla tavoin kehittynyt länsimaiseksi demokratiaksi ja tullut osaksi rauhallista Eurooppaa.
 
Back
Top