Alustaako Lavrov Kultarannan Nato-keskustelun

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
Kuuntelen tässä toisella korvalla ruotsinkielstä radio Vegaa jossa käydään keskustelua puolustusvoimien säästöistä. Keskusteluun osallistuvat kansanedustajat Blomqvist (RKP), Kimmo Kiljunen (SD), Annika Lapintie (VAS). Heti alukuun pari kommenttia:

Blomqvist toteaa, että jos leikkauslinjalla jatketaan, puolustusvoimien tehtävät on määriteltävä uusiksi.

Lapintie toteaa, että myös puolustusvoimien on osallistuttava leikkauksiin, jotka ovat pysyviä, niin on sovittu ja jäljellä jäävällä rahalla on pärjättävä.

Kiljunen huomauttaa, etteivät puolustusvoimat ole turvallisuutemme tärkein osatekijä, oikea ulko ja turvallisuuspolitiikka on tärkeämpi. Hän siteeraa Mauno Koivistoa, joka sanoi hyvien suhteiden naapurimaihimme (Venäjä) olevan turvallisuutemme kulmakivi.

Blomqvist haluaa säilyttää niin voimakkaat puolustusvoimat, että ne toimivat peloitteena mahdolliselle hyökkääjälle. Lapintie pareeraa toteamalla, että muut kuin sotilaalliset uhat ovat todennäköisempiä (esim. ympäristöongelmat). Puolustuksen korostaminen on oikeistopropagandaa, rahat tulisi käyttää muuhun.

Blomqvist antaa hieman periksi ja korostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitystä ja toteaa, että tietysti on myös muita kuin sotilaallisia riskejä, mutta aseiden käyttöä ei voi sulkea pois, siksi puolustusvoimat. Jos sitten joku on sitä mieltä, ettei puolustusta tarvita, on se sanottava selvästi ja ääneen. Kiljusen mielestä kenraalit käyvät edellistä sotaa ja esimerkiksi ydinonnettomuus Venäjällä on suurempi riski kuin sotilaallinen.

Keskustelu jatkuu näillä linjoilla, mutta sormet väsyy.....


Itse kukin voi vetää omat johtopäätöksensä, meillä on tärkeissä tehtävissä poliitikkoja, joiden mielestä sotilaallinen puolustus ei ole oleellista, paljon oleellisempaa ovat hyvät naapuruussuhteet ja näiden suhteiden ylläpitäminen on tärkeämpää kuin Naton kautta saatavat turvatakuut. Tämä on selvä poliittinen kanta, mutta se on silloin myös kerrottava Suomen kansalle ja heissulivei uskottavalle puolustukselle ja Nato-jäsenyydelle, johon tarvittaisiin Venäjän lupa! Lapintie paasaa juuri nyt hyvien Venäjän suhteiden tärkeydestä, joita Ukrainan tapahtumat eivät miksikään muuta. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme ei ole muuttunut. Harjoittelemme jo nyt liikaa Naton kanssa, kokkarit ja ruotsalaiset käyttävät tilannetta hyväkseen. Kiljunen toteaa, että Naton jäsenyys tekisi meistä Ukraina konfliktin osapuolen jne. jne :eek: ...........->

----------

PS. Jos Venäjä olisi Ruotsin kaltainen naapuri, tyytyisin minäkin "uskottavaan itsenäiseen" puolustukseemme.


Olisihan se hyvä jos tämän fooruminkin jäsenet seuraisivat tarkalla korvalla Kultarannan keskusteluja ja mitkä ovat johtopäätökset niiden perusteella.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kultarannan keskusteluissa on se osuus, joka julkistetaan. Se me saadaan purtavaksi. Sitten on se osuus, jossa eivät ole osallisina kaikki osallistujatkaan ja näistä emme tule tietämään oikeasti yhtään mitään, nothing. Sitten on kahdenväliset keskustelut, joista emme saa tietää edes sitä vähääkään. No, olisi varmaan hienoa olla kärpäsenä katossa. Mutta sittenkin olisi mahdollista järkyttyä, kun huomaisi, että mitään tosiolevaa ei edes puhutakaan......ohhoijjaa.

Mauno Koiviston teesirynnäköt olivat ehkä aikanaan ihan pitäviä, se ei taas johtunut siitä, että Koivisto olisi fundeerannut jotain älyttömän uutta ja hienoa, vaan siitä, että tuolloin NL ei toiminut enää hyökkäyksellisesti. Viimeinen veto oli kuitenkin "kavereiden kesken Prahassa" -68. Afga -79:hän ei meitä liikuttanutkaan. :rolleyes: Ja Puolan solidaarisuus jäikin jo sitten ajamatta tankilla yli.
 

Hanski

Eversti
Viimeinen veto oli kuitenkin "kavereiden kesken Prahassa" -68. Afga -79:hän ei meitä liikuttanutkaan. :rolleyes: Ja Puolan solidaarisuus jäikin jo sitten ajamatta tankilla yli.
Tähän pienen pieni kommentti: joillain tämä Afgan operaatio liikutti paljonkin, suorastaan perhetasolla: isä sattui olemaan pääesikunnan päivystäjänä jouluna -79 ja jostain syystä isä ei tullutkaan kotiin jouluksi...
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tähän pienen pieni kommentti: joillain tämä Afgan operaatio liikutti paljonkin, suorastaan perhetasolla: isä sattui olemaan pääesikunnan päivystäjänä jouluna -79 ja jostain syystä isä ei tullutkaan kotiin jouluksi...
Paninkin siihen hymiön. NL:ssa taisi olla tuolloin aika mirnaansa viritetty valmiustaso, sitä oli kaiketi hivutettu jo kuukausia ja liikehdintää oli. Siihen aikaan ei Suomen media vaan kovin paljon näitä käsitellyt. KH-lappu poikineen taisi risteillä tuona talven selkänä postissa.
 

yrjö

Ylipäällikkö
No Kiljunen ja Lapintie ovat tunnetusti tuota mieltä. Mitä tahansa maailmassa tapahtuukin, Lapintie ja vas katsoo, että puolustukseen ei pidä pistää rahaa yhtään.


Venäjä vastaisi tähän että kyllä me yritimme tarjota Venäjän osaamista armeijanne modernisoinnissa. Putini täällä parivuotta sitten ehdotti,kun kesällä Haloskan näki. Ei kelvannut itärauta.Kissan huolitte. Sopuun olisi kyllä päästy.
Ei sitä ikinä tiedä, vaikka liennytysliikkeenä sieltä vaikka joku ei-kaikista-strategisin, mutta jalkarättiä paljon merkittävämpi systemi ostettaiskin. Vaikka pantsir? Never know...
 

Hanski

Eversti
Paninkin siihen hymiön. NL:ssa taisi olla tuolloin aika mirnaansa viritetty valmiustaso, sitä oli kaiketi hivutettu jo kuukausia ja liikehdintää oli. Siihen aikaan ei Suomen media vaan kovin paljon näitä käsitellyt. KH-lappu poikineen taisi risteillä tuona talven selkänä postissa.
Kyllä, isä kertoi myöhemmin, kun oli jo eläkkeellä mm. näistä ajoista. Selvää oli Suomessakin, että jotain suurta ja pahaa tapahtuu kohta. Tilannetta oli seurattu pitkään, mutta tiedossa ei ollut ihan 100 % varmuudella hyökkäyksen kohde. Saattoi siinä pääesikunnan tilannehuoneessa vähän kylmätä, kun kuljetuskoneet starttasivat Pihkovassa ja muualla...
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ei sitä ikinä tiedä, vaikka liennytysliikkeenä sieltä vaikka joku ei-kaikista-strategisin, mutta jalkarättiä paljon merkittävämpi systemi ostettaiskin. Vaikka pantsir? Never know...
Esitän jälleen kerran hurskaan toiveeni, ettei sieltä ostettaisi mitään ilmatorjuntajärjestelmiä! Rynkyt voisi kyllä uusia jollakin tilapäisratkaisulla: 200 000 kpl uusia 7,62x39mm rynkkyjä olisi ihan riittävää nuoleskelua, koska tuohan olisi näkyvä asejärjestelmä ja iso tilaus nykymaailmassa. Tuskinpa Venäjälle on kamalasti merkitystä sillä, saako se muutaman sata miljoonaa vai muutaman kymmenen miljoonaa länsivaluuttaa. Jäisi rahaa muuhunkin, vaikka Aimpointeihin. Kiikaritähtäimiä ei ryssänrynkyn päälle ostettaisi, ne menisivät hukkaan vuosikymmenen kuluttua, mutta Aimpointit voi kierrättää.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Harmi että tuo Blomqvist ei älynnyt kysyä, että miten pitkälle tuo "hyvä ulkopolitiikka" on sitten vietävä. Meinaan, että haluaisin noiden kommarien selittävän, että miten pitkään hallituksen olisi jatkettava haloslaisella linjalla, jotta naapuri ei suutu?
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
Presidentti Niinistö alustaa itse Kultaranta-keskustelua. Häntä ottaa pannuun EU-puolustuksen vähättely!

Niinistö näkee Natoon liittymisen ongelmat ja yrittää kehitellä hyviä "tekosyitä", joiden avulla lopullista päätöstä voidaan lykätä ikäänkuin mahdollisen yhteisen EU-puolustuksen varjolla. Asia voisi olla kannatettava jos se olisi realistinen ottaen huomioon, että lähes kaikki EU-kansalaiset jo ovat Naton suojeluksessa.


Presidentti MTV:lle: Yhteisen EU-puolustuksen vähättely outoa
Kotimaa Julkaistu 06.06.2014 17:50 0



Uutisekstra

Presidentti Niinistö MTV:n erikoishaastattelussa

17:44

Presidentti Sauli Niinistö puolustaa voimakkaasti MTV:n uutisten erikoishaastattelussa Euroopan Unionin yhteisen puolustuksen rakentamista.

Niinistö mukaan on nimenomaan Suomen etu pitää asiaa esillä. Presidentti kertoo kummastelevansa puheenvuoroja, joissa suomalaiset itse ovat ensimmäisenä sanomassa, ettei hankkeesta tule mitään.

Presidentti Niinistö valmistautuu sunnuntaina ja maanantaina presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa pidettävään laajaan turvallisuuspoliittiseen seminaariin. Perjantaina iltapäivällä MTV:lle myöntämässään haastattelussa Niinistö povaa, että Nato-jäsenyys nousee keskusteluissa voimakkaasti esille.


Itse hän sanoo toivovansa asiasta suorasanaista väittelyä, sillä tähänastista Nato-keskustelua Niinistö pitää pinnallisena, jossa sen paremmin jäsenyyden vastustajat kuin kannattajatkaan eivät perustele näkemyksiään.

– Meillä tämä turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut vähän ei-kyllä Natolle ja siihen se on sitten pysähtynyt. Ja monet keskustelijat sitten vielä sanovat, ettei saa keskustella. Ei ole kyllä paljon pyritty perustelemaan.

– Entäpä, jos meillä olisikin tällainen kolmaskin linja, joka tarkoittaa vahvaa omaa puolustuskykyä ja mahdollisimman pitkälle kehittyneitä kumppanuuksia. Nyt katsomme erityisesti Ruotsin suuntaan ja siinä merkit ovat todella hyvät. Joskus tuntuu siltä, että ruotsalaiset ovat ehkä vähän innokkaampia Suomen kanssa yhteistyöhön kuin mihin meillä on vielä herättykään, Niinistö sanoo.

Naton kannattajat vastustavat EU-puolustusta?
Haastattelussa Niinistö puolustaa voimakkaasti esiintymistään EU:n yhteisen puolustuksen vahvana tukijana, mitä on kotimaassa kritisoitu.

– Täytyy muistaa että perussopimuksien mukaan EU:n on tarkoitus kehittää yhteistä puolustusta, enkä minä ole suinkaan ainoa joka siitä puhuu, Presidentti hymähtää kysyttäessä eikö EU:n yhteinen puolustus kelpaa kotimaisille Nato-jäsenyyden puolustajille.

– No minä en tiedä, ketkä eivät tykkää - enpä mene sitä spekuloimaan - mutta sitä minä oudoksun, että onko todella niin, että suomalaisten kannattaa olla ensimmäisenä sanomassa, että ei siitä mitään kuitenkaan tule.

– Päinvastoin meidän pitäisi olla kysymässä, että tulisiko siitä sittenkin jotakin, koko ajan koputtaa muutkin näkemään esimerkiksi tehdyt sopimukset. Ja onhan unionin kesken sitten menty perussopimuksista paljon pitemmälle keskinäisen avunantovelvollisuuden kautta. Siitäkin on sovittu.

Presidentin mukaan hän on hyvin tietoinen, että EU:n 28 jäsenmaasta 22 hoitaa puolustuksensa jo Naton kautta ja että rinnakkaisorganisaatiota ei koeta tarpeelliseksi

– Kukaan ei koskaan ole varmasti kuvitellutkaan mistään rinnakkaisorganisaatiosta. Jopa Naton piirissä puhutaan nyt siitä, että nämä Naton nopean toiminnan joukot ja EU:n taistelujoukot voisivat jossain muodossa olla liki identtinen porukka - eri kokardilla vaan, Niinistö esittää.
 
Viimeksi muokattu:

elso

Kenraali
Presidentti Niinistö alustaa itse Kultaranta-keskustelua. Häntä ottaa pannuun EU-puolustuksen vähättely!

Niinistö näkee Natoon liittymisen ongelmat ja yrittää kehitellä hyviä "tekosyitä", joiden avulla lopullista päätöstä voidaan lykätä ikäänkuin mahdollisen yhteisen EU-puolustuksen varjolla. Asia voisi olla kannatettava jos se olisi realistinen ottaen huomioon, että lähes kaikki EU-kansalaiset jo ovat Naton suojeluksessa.
Hyvä poliitikko on hyvä poliitikko, vaikka missä paistaisi.

S.Niinistö pelaa aikaa. On päivänselvä juttu, että jos kansa saadaan hokemaan "europuolustusta" (läheistä sukua NATO-optiolle), saadaan NATO-puheet taas telakalle joksikin aikaa. Miksi NATOon pitäisi liittyä, jos Suomi jo nyt ajaa kaikin voimin yhteistä EU-puolustusta? Tosin ainoana EU-maana, mutta ei anneta tämän pikkuseikan häiritä keskustelua.

Eli NATOttelu poistuisi kuvioista ainakin viideksi vuodeksi, koska mitään yhteistä puolustusjärjestelmää ei nykyisellä europarlamentin kokoonpanolla saada aikaan.

Ja Saulikin pääsisi viimeiselle kaudelle (ok, pääsee joka tapauksessa). Vieläpä marsalkan tähtilehvät rinnuksilla, niin hienosti edesauttoi Suomea puolustusratkaisuissa.

Tämä on sitä reaalipolitiikkaa. Ison naapurimaan ulkoministeri tulee kylään, sanoo meidän ulkopolitiikan johtajille mitä me voidaan tehdä, ja mitä ei. Sitten poliitikkojen tehtäväksi jää tämän myyminen kansalle "omana päätöksenä". Tehdyt päätökset ajavat kuulemma parhaiten meidän omaa puolustuspoliittista etuakin. Hienoa!:rolleyes:
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
Hyvä poliitikko on hyvä poliitikko, vaikka missä paistaisi.

S.Niinistö pelaa aikaa. On päivänselvä juttu, että jos kansa saadaan hokemaan "europuolustusta" (läheistä sukua NATO-optiolle), saadaan NATO-puheet taas telakalle joksikin aikaa. Miksi NATOon pitäisi liittyä, jos Suomi jo nyt ajaa kaikin voimin yhteistä EU-puolustusta? Tosin ainoana EU-maana, mutta ei anneta tämän pikkuseikan häiritä keskustelua.

Eli NATOttelu poistuisi kuvioista ainakin viideksi vuodeksi, koska mitään yhteistä puolustusjärjestelmää ei nykyisellä europarlamentin kokoonpanolla saada aikaan.

Ja Saulikin pääsisi viimeiselle kaudelle (ok, pääsee joka tapauksessa). Vieläpä marsalkan tähtilehvät rinnuksilla, niin hienosti edesauttoi Suomea puolustusratkaisuissa.

Tämä on sitä reaalipolitiikkaa. Ison naapurimaan ulkoministeri tulee kylään, sanoo meidän ulkopolitiikan johtajille mitä me voidaan tehdä, ja mitä ei. Sitten poliitikkojen tehtäväksi jää tämän myyminen kansalle "omana päätöksenä". Tehdyt päätökset ajavat kuulemma parhaiten meidän omaa puolustuspoliittista etuakin. Hienoa!:rolleyes:
Kuin olisin itse kirjoittanut! Jos sitten kuitenkin uskottava europuolustus toteutuisi, uskooko kukaan, että se olisi Venäjälle sen mieluisempi kuin nykyinen Nato? Ei varmaankaan, asia on kuitenkin sen verran epärealistinen, ettemme todennäköisesti joudu todistamaan poliitikkojemme kiemurteluja.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Hyvä poliitikko on hyvä poliitikko, vaikka missä paistaisi.

S.Niinistö pelaa aikaa. On päivänselvä juttu, että jos kansa saadaan hokemaan "europuolustusta" (läheistä sukua NATO-optiolle), saadaan NATO-puheet taas telakalle joksikin aikaa. Miksi NATOon pitäisi liittyä, jos Suomi jo nyt ajaa kaikin voimin yhteistä EU-puolustusta? Tosin ainoana EU-maana, mutta ei anneta tämän pikkuseikan häiritä keskustelua.

Eli NATOttelu poistuisi kuvioista ainakin viideksi vuodeksi, koska mitään yhteistä puolustusjärjestelmää ei nykyisellä europarlamentin kokoonpanolla saada aikaan.

Ja Saulikin pääsisi viimeiselle kaudelle (ok, pääsee joka tapauksessa). Vieläpä marsalkan tähtilehvät rinnuksilla, niin hienosti edesauttoi Suomea puolustusratkaisuissa.

Tämä on sitä reaalipolitiikkaa. Ison naapurimaan ulkoministeri tulee kylään, sanoo meidän ulkopolitiikan johtajille mitä me voidaan tehdä, ja mitä ei. Sitten poliitikkojen tehtäväksi jää tämän myyminen kansalle "omana päätöksenä". Tehdyt päätökset ajavat kuulemma parhaiten meidän omaa puolustuspoliittista etuakin. Hienoa!:rolleyes:
Elleivät muut EU-maat ole halukkaita tappelemaan jäsenensä puolesta, ei asia parane Nato-nimisellä sopimuspaperilla. En ymmärrä porukan intoa kohottaa Nato-sopimusta raamatun asemaan. Se on vain nivaska papereita! Todellisuudessa se sitoo vain eturintaman maat. Muut maat ehtivät kriisin tullen irtisanoutua omalta kannaltaan haitallisesta sopimuksesta.
 
Viimeksi muokattu:

skärdis

Ylipäällikkö
Elleivät muut EU-maat ole halukkaita tappelemaan jäsenensä puolesta, ei asia parane Nato-nimisellä sopimuspaperilla. En ymmärrä porukan intoa kohottaa Nato-sopimusta raamatun asemaan. Se on vain nivaska papereita1 Todellisuudessa se sitoo vain eturintaman maat. Muut maat ehtivät kriisin tullen irtisanoutua omalta kannaltaan haitallisesta sopimuksesta.
Ei siinä tappeluhalukkuudesta kaiketi ole kysymys, ovathan ne NATO:n jäseniä.

Ihmettelen kovasti, jos nämä EU:n ja NATO:n jäsenet olisivat halukkaita rakentamaan lisää hallintohimmeleitä ja lisätä byrokratiaa jollakin kolmannella ulottuvuudella, joka sitten hoitaisi NATOn kanssa päällekkäisiä tehtäviä. Joukothan olisivat joka tapauksessa samoja.

Vai onko NATO-maissa liikehdintää NATO:sta eroamiseksi? Käsittääkseni ei ole ja tässä ylipäällikkö Niinistön ajatuskuvio meneekin metsään. Ymmärtäisin keskustelunavauksen ja ideoinnin, jos NATO:sta olisi lähdössä jäseniä. Paljon todennäköisemmin EU:sta lähtee jäsenmaita kuin NATO:sta.
 

TomTom

Ylipäällikkö
Mod
Pidin Salea järjen miehenä, mutta nämä EU:n puolustus-himmelit samaan aikaan NATO:n kanssa on kyllä jotain aivan käsittämätöntä. Mikä ajaa lausumaan noin, joko tuli kuravelli housuun kun naapuri on tulossa "keskustelemaan" kultarantaan?
 

scip10

Kenraali
– No minä en tiedä, ketkä eivät tykkää - enpä mene sitä spekuloimaan - mutta sitä minä oudoksun, että onko todella niin, että suomalaisten kannattaa olla ensimmäisenä sanomassa, että ei siitä mitään kuitenkaan tule.

***

Onhan Saulilla tuossa ajatustakin. Niin kauan kuin me emme ole Naton, mutta olemme EU:n jäseniä, niin meidän ainoa edes jollain lailla turvatakuuksi katsottava liittosuhde on EU-jäsenyys. Eihän se sellainen oikeasti ole, paska juttu, mutta tässä ollaan.

Katsokaapa miten lepsusti manner-eurooppalaiset vallat kohtelevat Venäjää, vaikka Putin siirtelee Euroopassa rajoja asevoimin. Vastustavat todellisia pakotteita, Ranska vieläpä myy sotalaivoja ja Saksa on tässä tukena. Toivoa sopii, että unionin jäsenmaata tuettaisiin konkreettisemmin kuin Ukrainaa. Missään tapauksessa ei Suomen kannata mennä unionin puolustusta vähättelemään, kuin korkeintaan hiljaa mielessään.

Pitää muistaa, että Saksalla ja Ranskalla on vahva intressi olla Venäjän kanssa väleissä.

Olen Baikalin linjoilla, että Natoon Putin ei koske, koska Usa on liian pelottava ja päättäväinen vastus. Natoon kuulumattoman EU-maan pitää pyrkiä samaan suojaan.
 

Torrakko

Kapteeni
Hohohoo. Pekka Sutela avaa sanaisen, ja ei ollenkaan venäjämielisen, leipä läpensä. Ei yhtään epäilyttävää että sama kaveri on ollut SKP jäsen, taistolainen ja ties mikä puna-apina. Varmaan on Bäckmannin paras kaveri. Että semmonen herra. Ja kenenhän etuja tuollanen "pelottelu" ja "tosien laukominen" ajaa? Ettei ois niitä naapurin etuja? Tuskin ainakaan Suomen etuja.



VENÄJÄ ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ

Kohtalon sormi kytki Pekka Sutelan Venäjään.


Jarkko Vesikansa
23.5.1998 00:00
0
Kun Venäjän pörssikurssit romahtavat tai kun Boris Jeltsin järjestää hallituskriisin, televisiokameroiden eteen kutsutaan Pekka Sutela. Suomen Pankin idäntalouksien yksikköä johtava Sutela, 47, on maan arvostetuin Venäjän talouden tuntija. Sutelan analyysi Venäjän talouden ja politiikan tilanteesta ei jätä kuulijaa epävarmaksi naapurimaan ongelmien laadusta.

Jo kauan sitten Neuvostoliitosta ja Venäjästä tuli Sutelalle elämäntehtävä.

Sutela otti kohtalokkaan askeleen Neuvostoliiton suuntaan vuonna 1971 liittymällä Akateemiseen Sosialistiseuraan eli ASS:iin. Virta vähemmistökommunistien miehittämään ASS:iin oli tuolloin vuolaimmillaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jossa Sutela opiskeli kansantaloustiedettä ja sosiologiaa. Opiskelija-aktiivina Sutela koki antiauto-ritäärisen vasemmistoradikalismin muuntumisen todellisuuskuvaltaan harhaiseksi Neuvostoliiton ihailuksi.

Sutela kuittaa taistolaistumisensa ylimalkaisesti ja hymyilee hivenen vaivautuneesti.


Taistolaiseksi tultiin siksi, että kaikki valtiotieteellisen fiksut kundit ja kauniit naiset olivat ASS:ssa. Tietenkin ajan henki sekä kiinnostus teoriaan ja oppihistoriaan vaikuttivat myös liittymiseen.

Sutelan tutkimukselliseen ´idänretkeen´ vaikuttivat aluksi pitkälti poliittiset syyt. Tieteestä ja teoriasta kiinnostunut Sutela paneutui marxilaiseen taloustieteeseen, koska se oli oleellinen osa muodikasta porvarillisen taloustieteen kritiikkiä. Sutela viljeli 1970-luvun mittaan tätä taistolaisten suosimaa marxilais-leniniläistä kritiikkiä opiskelijalehtiin kirjoittamissaan artikkeleissa.

Sokeaksi ajan hengen perässäjuoksijaksi Sutelaa ei silti voi syyttää. Kun useimmat nuoret marxilaiset yhteiskuntatieteilijät alkoivat tutkia ´suomalaista kapitalismia´ Neuvostoliitosta ja DDR:stä kopioituihin ajatusmalleihin tukeutuen, Sutela päätti perehtyä suunnitelmatalouden ideologisiin perusteisiin.

Muut olivat kiinnostuneita valtiomonopolistisesta kapitalismista ja muista sellaisista teorioista. Ajattelin, että edes minun pitäisi olla kiinnostunut Neuvostoliiton ja sosialismin tutkimuksesta. Siksi Neuvostoliitosta ja Venäjästä tuli minulle elämäntehtävä.

Valinta kannatti, koska valtiomonopolistisen kapitalismin teoriasta pulpunneet tutkimushankkeet, kuten kohuttu Tandem-tutkimus, lopahtivat nopeasti omaan mahdottomuuteensa.

Neuvostotalouden ongelmien käsitteleminen oli suomettuneessa YYA-Suomessa kuin tulella leikkimistä. Tämän koki etenkin Tiusanen, joka käsitteli Neuvostoliiton talousongelmia suorasukaisemmin ja maanläheisemmin kuin muut taloustieteilijät.

Mulle tuli murhauhkauksia, kun toin esiin länsimaisia näkemyksiä itä-blokin talousvaikeuksista. Raitiovaunussa tultiin sanomaan, että minut tapetaan ja perheeni upotetaan, Tiusanen muistelee.

Tiusasen harjoittama talousjärjestelmien vertailu ei miellyttänyt suomalaisten kommunistien ohella myöskään neuvostoliittolaisia. Vertaillessaan työläisten elintasoa länsimaissa ja Neuvostoliitossa Tiusanen joutui pahasti ryöpytetyksi.

Tulokseksi tuli, että New Yorkissa työläinen käyttää leipäkilon ansaitsemiseen vähemmän aikaa kuin Moskovassa. Se oli kauhea katastrofi neuvostoliittolaisille. Kolme kotiryssääni huusivat täyttä huutoa, ettei olla enää koskaan kavereita. Kohu meni kolmessa päivässä ohi.

Tiedemiehenä Sutela kertoo olevansa itseoppinut. Yliopistolla ei luennoitu 1970-luvun alussa Neuvostoliiton talousjärjestelmästä, vaikka tarvetta olisi ollut: Brezhnevin kaudella neuvostotalouden rappeutuminen oli jo täydessä vauhdissa.

Neuvostoliiton taloustieteellistä ajattelua Sutela tutki sekä pro gradu -tutkielmassaan että lisensiaatintyössään.

Molemmat ovat abstrakteja tutkimuksia, joissa yhdistellään marxilaispohjaista teoriaa Neuvostoliitossa käytyyn talouskeskusteluun. Gradussa Sutela pyrki osoittamaan, ettei marxilaista arvoteoriaa voinut käyttää sosialismin hintateoriana.

Lopputuloksena oli, että neuvostoliittolainen sosialistinen taloustiede on roskaa, Sutela muistelee graduaan.

1970-luvun alussa Sutela ei kuitenkaan suhtautunut yhtä tuomitsevasti neuvostoliittolaiseen taloustieteeseen. Sen osoittaa gradun esipuheeseen sisältyvä lause, jossa Sutela kehuu neuvostotaloutta kelpo kommunistin tavoin: Neuvostotaloustiede on kuitenkin jo osoittanut suuret kykynsä palvella kansan ja sen johdossa olevan kommunistisen puolueen asettaman suuren tehtävän, sosialismista kommunismiin siirtymisen edellytysten luomisen, toteuttamista. Tästä on mielestämme erinomaisena osoituksena optimaalisen suunnittelun teorian ja vähitellen myös käytännön kehitys.

En muista olenko henkilökohtaisesti koskaan kehunut Neuvostoliittoa. Tietysti se on mahdollista, mutta ei siihen mitään tarvetta ollut, Sutela sanoo.

Ehkä näin olikin, sillä Sutela kehuu neuvostotaloustieteen saavutuksia me-muodossa. Kyse oli taistolaisten liikkeen kollektiivisesti osoittamasta ´tosiasiasta´, että neuvostotaloustiede viitoitti Neuvostoliiton tietä kohti kommunismia. Eräässä Soihtu-lehteen tekemässään kirja-arvostelussa vuodelta 1976 Sutela arvioikin, että Neuvostoliitto oli saavuttanut ´kehittyneen sosialismin vaiheen´, kuten virallinen liturgia toitotti.

Sutela myöntää uskoneensa vuoteen 1980 saakka sosialistisen talouden tulevaisuuteen. Usko rapautui Lech Walesan johtaman Solidaarisuus-liikkeen käynnistämän lakkoaallon myötä.

Puolan tilanne vaikutti voimakkaasti siihen, että lakkasin uskomasta sosialismin uudistettavuuteen. Mielestäni oli selvää, että Solidaarisuus oli sosialismin vastainen liike. Kun tällainen liike syntyi, ajattelin, ettei sosialismilla ole tulevaisuutta.

Sutela erosi samana vuonna Suomen Kommunistisesta Puolueesta. Viileän tiedemiehen ero SKP:stä ei ollut yhtä dramaattinen ja identiteettiongelmia aiheuttanut prosessi kuin monille marxismi-leninismiin uskonnonomaisesti suhtautuneille entisille taistolaisjohtajille.

Sutelan vuonna 1982 kirjoittamassa oppikirjassa Neuvostotalouden periaatteet esiintyi jo kritiikkiä sosialistista talousjärjestelmää kohtaan. Kirjassa korostetaan, että talouskasvun hidastuminen on suuri ongelma Neuvostoliitolle. Ongelman syvyys ei kuitenkaan ollut Sutelalle vielä täysin valjennut, sillä hän perusteli keskittymistä ´keskusjohtoisen suunnitelmatalouden toimintatavan kuvaukseen´ seuraavasti: tällaisena kirja on tuore kauemmin, kuin jos se olisi keskittynyt alati muuttuviin ajankohtaisiin ongelmiin.

Sosialistimaiden talouskehityksestä samoihin aikoihin runsaasti kirjoja suoltanut professori Tauno Tiusanen laskee Sutelan heikkoudeksi tukeutumisen pelkästään virallisiin neuvostolähteisiin.

Sutela on erittäin huolellinen tutkijatyyppi, mutta kirjanoppineisuuden ulkopuolinen tiedonkeruu ei ollut hänen vahvuutensa. Sutela ei pohtinut riittävästi, mitä virallisten kasvulukujen taakse kätkeytyy.

Perestroikan myötä Sutelassa heräsi toivo välttämättömien talousuudistusten toteutumisesta. Sutelan näkemykset ´radikaalin reformin´ luonteesta olivat tuolloin jo lähellä Tauno Tiusasen arvioita.

1980-luvun puolivälissä Sutela tuli esiin täysin muuttuneena miehenä. Rupesimme pitämään silloin yhteisiä palaverejakin, Tiusanen kertoo.

Perestroika oli onnenpotku myös Sutelan uran kannalta. Hän kohosi tuolloin kansanväliseen tietoisuuteen, koska länsimaisilla sovjetologeilla ei ollut yhtä hyviä suhteita oppositiossa olleisiin taloustieteilijöihin tai käsitystä Neuvostoliitossa harjoitetun talousajattelun perusteista.

Tämä tajuttiin myös Suomen Pankissa, joka alkoi kehittää Venäjän ja Itä-Euroopan talouden seurantaa. Aiemmin keskuspankissa oli lähinnä pidetty kirjaa clearing-kaupan tileistä.

Pitkän yliopisto- ja tukijauran jälkeen Suomen Pankki tuntui valtiotieteen tohtori Sutelasta miellyttävältä työpaikalta, koska siellä saattoi keskittyä täysipainoisesti tutkimukseen.

Ennen nykyistä tehtäväänsä idäntalouksien yksikön johtajana Sutela kipaisi pariksi vuodeksi takaisin yliopistoon, tällä kertaa professoriksi. Opiskelijat muistavat hänet erittäin innostavana luennoitsijana, joka johdatti monet tutkimaan siirtymätalouksia.

Neuvostotalouden perinpohjaisesta tuntemuksesta on itätalouksia tutkittaessa erittäin paljon hyötyä, koska siirtymävaiheen keskusjohtoisesta sosialismista markkinatalouteen ennustetaan kestävän vielä kymmeniä vuosia.

Venäjän tutkijoiden ja talousopin harrastajien keskuudessa on tietääkseni vain yksi ihminen, joka uskoo Venäjän talouden rupeavan kasvamaan nopeasti, Sutela sanoo.

Talouskehityksessä Sutela ei usko kohtalon sanelemiin ratkaisuihin. Venäjän tulevaisuus kytkeytyy hänen mukaansa investointeihin, rahoitukseen ja niiden tehokkuuteen.

Sutelan elämäkin kytkeytyy Venäjään lähinnä talouden kautta.

En ole kiinnostunut Venäjästä tai Neuvostoliitosta sillä tavalla maana, että olisin koskaan halunnut siellä elää. Luen varmasti enemmän muuta kuin venäläistä kirjallisuutta. Tshehov menee, mutta Dostojevskistä en pidä.

Olen kansantaloustieteilijä, joka on sattunut erikoistumaan Venäjään. En ole Venäjän tutkija, joka sattuu olemaan kansantaloustieteilijä. Asia on näin, vaikka jotkut arvelevat toisin.

Jarkko Vesikansa on Taloussanomien toimittaja. Valt.yo. John Lagerbohm tutkii taistolaisen opiskelijaliikkeen historiaa.
 

TomTom

Ylipäällikkö
Mod
Hohohoo. Pekka Sutela avaa sanaisen, ja ei ollenkaan venäjämielisen, leipä läpensä. Ei yhtään epäilyttävää että sama kaveri on ollut SKP jäsen, taistolainen ja ties mikä puna-apina. Varmaan on Bäckmannin paras kaveri. Että semmonen herra. Ja kenenhän etuja tuollanen "pelottelu" ja "tosien laukominen" ajaa? Ettei ois niitä naapurin etuja? Tuskin ainakaan Suomen etuja.
No olipa kauhea yllätys, tuntuu välillä, että tässä maassa on enemmän komukoita kuin muita ihmisiä.
 

Ässä

Korpraali
Jos Suomeen hyökätään, hajoaako EU? Jos vastaus on että hajoaa, antaisiko EU/Yhdysvallat näin tapahtua?
 
Top