Ammattiarmeija Suomeen vai ei ?

[vehamala]

Reserviläisliitto pitää ammattiarmeijaa liian kalliina Suomelle

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Reservil%C3%A4isliitto+pit%C3%A4%C3%A4+ammattiarmeijaa+liian+kalliina+Suomelle/1135256193928

Suomella ei ole varaa ammattiarmeijaan, arvioidaan Reserviläisliitossa. Liiton puheenjohtajan Markku Pakkasen mukaan ammattiarmeijan vahvuus jäisi niin pieneksi, että Suomen olisi käytännössä pakko hakeutua sotilasliittoutuman jäseneksi.

"On laskettu, että jo 50 000 hengen eli kuuden prikaatin vahvuisten maavoimien perustaminen ammattisotilaista vaatisi nykyisen puolustusbudjetin nostamista noin miljardilla eurolla", sanoi Pakkanen sunnuntaina.

Pakkanen puhui Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Kajaanissa.

Armeijan nykyinen laskennallinen sodan ajan vahvuus on noin 350 000 miestä.

Pakkasen mukaan monilla ammattiarmeijoilla on vaikeuksia rekrytoida riittävästi pätevää henkilöstöä.
Sama ongelma olisi edessä Suomessakin, jos ammattiarmeijaan siirryttäisiin.
======================================
Entäs jos rahaa olisi ja rekrytointi onnistuisi ?
NATO-jäsenyys hoituisi saman tien, vai kuinka ?

 

[baikal]

On hauskaa seurata kuinka erilaisia laskutoimituksia kehittyy aina kulloisenkin esittäjän mukaan. Milloin budjetti nelinkertaistuu milloin miljardin lisäys riittää. Edellisessä on otettu esille Maavoimien 50 tuhatta ammattitaistelijaa. Justiin.

Ei jaksa kommentoida näitä aamisteluja enää. Se, mikä kiinnostaisi, on että mikä ero on taistelijalla ja taistelijalla, kun toinen on kuusi kk palvellut ja toisella on sanotaan kurantti 24 kk takana. Pelkkä armeijan palkan saaminen ei sinällään kerro suorituskyvystä ihan yhtään mitään. Ja millä tavalla taistelutekniikat, -taktiikat jopa operaatiot muuttuisivat meidän pelipöydillä, jos käytössä olisi sanotaan 20 tuhatta maavoimien ammattitaistelijaa ja näistä kenties jo kertynyt reservi, toinen mokoma? Siihen päälle 20-30 tuhatta vapaaehtoista wanhan koulukunnan miestä ja naista.

 

[Museo]

On hauskaa seurata kuinka erilaisia laskutoimituksia kehittyy aina kulloisenkin esittäjän mukaan. Milloin budjetti nelinkertaistuu milloin miljardin lisäys riittää. Edellisessä on otettu esille Maavoimien 50 tuhatta ammattitaistelijaa. Justiin.

Pelkkä armeijan palkan saaminen ei sinällään kerro suorituskyvystä ihan yhtään mitään. Ja millä tavalla taistelutekniikat, -taktiikat jopa operaatiot muuttuisivat meidän pelipöydillä, jos käytössä olisi sanotaan 20 tuhatta maavoimien ammattitaistelijaa ja näistä kenties jo kertynyt reservi, toinen mokoma? Siihen päälle 20-30 tuhatta vapaaehtoista wanhan koulukunnan miestä ja naista.

Jaahas nyt on sitten Reserviläisliitto lähettänyt oman edustajansa kansanopiston luovan kirjanpidon kurssille laskemanaan ammattiarmeijan kustannuksia.

Jätän nämä laskelmat omaan arvoonsa ja tyydyn toteamaan tuon baikalin kysymyksen paljon oleellisemmaksi. Sen vastaamiseen kun taidetaan tarvita vähän rautaisempaa ammattitaitoa mitä naapurin kirjanpitäjältä löytyy. Ongelma vain taitaa olla että alan ammattilaisilla on tässä omakin lehmä ojassa.

 

[baikal]

On hauskaa seurata kuinka erilaisia laskutoimituksia kehittyy aina kulloisenkin esittäjän mukaan. Milloin budjetti nelinkertaistuu milloin miljardin lisäys riittää. Edellisessä on otettu esille Maavoimien 50 tuhatta ammattitaistelijaa. Justiin.

Pelkkä armeijan palkan saaminen ei sinällään kerro suorituskyvystä ihan yhtään mitään. Ja millä tavalla taistelutekniikat, -taktiikat jopa operaatiot muuttuisivat meidän pelipöydillä, jos käytössä olisi sanotaan 20 tuhatta maavoimien ammattitaistelijaa ja näistä kenties jo kertynyt reservi, toinen mokoma? Siihen päälle 20-30 tuhatta vapaaehtoista wanhan koulukunnan miestä ja naista.

Jaahas nyt on sitten Reserviläisliitto lähettänyt oman edustajansa kansanopiston luovan kirjanpidon kurssille laskemanaan ammattiarmeijan kustannuksia.

Jätän nämä laskelmat omaan arvoonsa ja tyydyn toteamaan tuon baikalin kysymyksen paljon oleellisemmaksi. Sen vastaamiseen kun taidetaan tarvita vähän rautaisempaa ammattitaitoa mitä naapurin kirjanpitäjältä löytyy. Ongelma vain taitaa olla että alan ammattilaisilla on tässä omakin lehmä ojassa.

Se tahtoo olla helposti niin, että jahka ammattiarmeijaa aletaan perustamaan niin sama jahkaaminen ja haahuilu jatkuu kuin nytkin. Pitäisi olla aika selvänä ja selväksi kirjoitettuna SE PUNAINEN LANKA, jonka mukaan aletaan luotsata purtta kohti uusia TORJUNTAVOITTOJA.

Pohjoismaiset ja virolaiset veljemme ovat kirjoittaneet: KRIHA on sotilaiden tehtävää isolla T:llä. Se on okei, se on tavoite ja siihen pyritään. Meillä ei oikein tahdo saada selvää mikä on SE juttu? Se ei riitä, että sotilaat saunassa istuessaan (suljetussa piirissä) toteavat käsityksenään mikä on armeijan tehtävä Suomessa. Tai reserviläiset uhoavat ABC:lla kokouksissaan kuinka hyökkääjästä tehdään silppua vaikkei ole muuta kuin kämänen traktori ja rynsesterit. Poliitikkojen pitäisi ottaa pää perseestä ja rönkäistä ilmoille, mitä pitää tehdä!!!

Tämä kirjoitus voi äkkiä tuntua, että kundiparka kirjoittaa ku ei tiijä mitään. joo-o, niin kirjoittaa. Mutta wahvasti väitän, että selvä punainen lanka puuttuu, on puuttunut jo pitkään puolustushommissa. Se näkyy sitten Tuulina, haahusteluina kuinka ostaa 6 iha omaa kuljetuskonetta, pari kymmentä uusinta hekoa, satoja miljoonia on sidottu NEMOAMOKSEEN, tehdä säpelletään pikkusen tiedustelulennokkia, jota raahataan repussa: ai ku on sitten kätsä! Mitä silläkin tekee? Hah.

Viimeisin on tämä ohjuspuolustushanke. Toisaalta todetaan, että Samp/t on se mitä tarvii. Toisaalta hankitaan muuta ja sitten hehkutetaan silmät ymmyrkäisinä kuinka tämä onkin paras!

Näen pitkällä aikavälillä erittäin mahdottomana tilanteen, jossa yritetään istua kahdella pallilla siten, että pyritään kynsin hampain osoittamaan USKOTTAVAN PUOLLUSTUKSEN teemaa ja samalla häärimään pitkin maailmaa Krihassa. (kas, painetta on pysyä samisten mukana) Nykyrahoitus ei sitten millään salli pitkän päälle tätä vaan koko homma alkaa kusta alleen, jos ei jo kuse.

 

[Museo]

Se tahtoo olla helposti niin, että jahka ammattiarmeijaa aletaan perustamaan niin sama jahkaaminen ja haahuilu jatkuu kuin nytkin. Pitäisi olla aika selvänä ja selväksi kirjoitettuna SE PUNAINEN LANKA, jonka mukaan aletaan luotsata purtta kohti uusia TORJUNTAVOITTOJA.

Vanhempi kioskiyrittäjä baikal on täysin oikeassa puhuessaan vision ja punaisen langan tärkeydestä. Harvoin se muutosjohtaminen onnistuu jos visio siitä mihin suuntaan pitäisi muuttua on hukassa. Kioskinpidon perusjutut kun ovat samoja ihan puolustusratkaisusta riippumatta:

1.) Määrittele mihin tarpeeseen kioskisi vastaa (ns. toiminta-ajatus)
2.) Kohtele ihmisiä hyvin
3.) Osta oikeat asiat
4.) Kehitä henkilöstövoimavaroja oikealla tavalla

Jos ensimmäinen kohta tuottaa poliitikoille ja kenraaleille ongelmia niin kaikki muukin väistämättä takkuaa. Tällaisten perusjuttujen toistelu saa teidät varmaan ajattelemaan että siellä se museomies jauhaa taas baikalin kanssa paskaa foorumilla. Ehkä, mutta mikä se puolustusvoimien perimmäinen toiminta-ajatus sitten nykypäivänä on? Pyöritetään huvikseen byrokratiaa jotta saadaan joka vuosi puolustusbudjetti tuhlattua. Vai jotain muuta?

 

[baikal]

Se tahtoo olla helposti niin, että jahka ammattiarmeijaa aletaan perustamaan niin sama jahkaaminen ja haahuilu jatkuu kuin nytkin. Pitäisi olla aika selvänä ja selväksi kirjoitettuna SE PUNAINEN LANKA, jonka mukaan aletaan luotsata purtta kohti uusia TORJUNTAVOITTOJA.

Vanhempi kioskiyrittäjä baikal on täysin oikeassa puhuessaan vision ja punaisen langan tärkeydestä. Harvoin se muutosjohtaminen onnistuu jos visio siitä mihin suuntaan pitäisi muuttua on hukassa. Kioskinpidon perusjutut kun ovat samoja ihan puolustusratkaisusta riippumatta:

1.) Määrittele mihin tarpeeseen kioskisi vastaa (ns. toiminta-ajatus)
2.) Kohtele ihmisiä hyvin
3.) Osta oikeat asiat
4.) Kehitä henkilöstövoimavaroja oikealla tavalla

Jos ensimmäinen kohta tuottaa poliitikoille ja kenraaleille ongelmia niin kaikki muukin väistämättä takkuaa. Tällaisten perusjuttujen toistelu saa teidät varmaan ajattelemaan että siellä se museomies jauhaa taas baikalin kanssa paskaa foorumilla. Ehkä, mutta mikä se puolustusvoimien perimmäinen toiminta-ajatus sitten nykypäivänä on? Pyöritetään huvikseen byrokratiaa jotta saadaan joka vuosi puolustusbudjetti tuhlattua. Vai jotain muuta?

Minä olen taas varma, että reserviläiskentässä ollaan suu oona oltu jo kotvan. Johtajat pitävät aivan aaseina tätäkin karjaa. Osa onkin, ei siinä mitään, mutta valtaosa ajattelee ihan aikuisen miehen aivoilla. Tarpeeksi monta kertaa kun huomaa kuinka puheet, lotinat ja aamistelut ja toimenpiteet ovat ristiriidassa keskenään, niin pikkasenhan siinä rupee katselemaan "sillä silmällä" hommia.

Liian kauan sotilaat ovat saaneet kuitata kysymyksen "miksi puolustusvoimat ovat jne." sillä, että vilkuttavat silmää leikkisästi ja sanovat: "no kyllähän te tiedätte miksi intti on...blaa". Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen katosi punainen lanka, näin se vaan on, ja sitä langan päätä keriessä on mennyt heti pari kymmentä vuotta. Ja tällä menolla menee vielä ainakin 40 vuotta. Vaan piruakos sitä rehkii ja vouhii, kun "uhka on kuitenkin se ja sama aina ja iankaikkisesti". Se voi ollakin, mutta vink vink ei mielestäni enää ole oikea tapa järjestää näitä juttuja.

 

[Trolli]

Juu kaikki on ihan paskasti suunniteltu ja johdettu.

-> iltavapaisiin...

 

[baikal]

Myönnän, ettei kompetenssi aivan riitä kiistämään pv:n johtamis- tai suunnittelukapasiteettia.

Pointtini on se, että ammattiarmeijaan siirtymisen ehtona täytyy olla muutos uhkakuvassa. Jos muutos toteutetaan "nykyistä vink-vink-uhkaa vastaamaan", en tiedä mitä pitäisi sitten ajatella.

 

[Museo]

Taitaa ongelmana olla ennemminkin niiden visioiden ja toiminta-ajatusten kommunikointi meille tavallisille maan matosille. Jos ammattiarmeijaan joskus siirrytään ilman perusteellista kansalaiskeskustelua puolustusvoimien roolista niin tilanne ei ainakaan parane.

 

[Oppilas]

Se tahtoo olla helposti niin, että jahka ammattiarmeijaa aletaan perustamaan niin sama jahkaaminen ja haahuilu jatkuu kuin nytkin. Pitäisi olla aika selvänä ja selväksi kirjoitettuna SE PUNAINEN LANKA, jonka mukaan aletaan luotsata purtta kohti uusia TORJUNTAVOITTOJA.

Vanhempi kioskiyrittäjä baikal on täysin oikeassa puhuessaan vision ja punaisen langan tärkeydestä. Harvoin se muutosjohtaminen onnistuu jos visio siitä mihin suuntaan pitäisi muuttua on hukassa. Kioskinpidon perusjutut kun ovat samoja ihan puolustusratkaisusta riippumatta:

1.) Määrittele mihin tarpeeseen kioskisi vastaa (ns. toiminta-ajatus)
2.) Kohtele ihmisiä hyvin
3.) Osta oikeat asiat
4.) Kehitä henkilöstövoimavaroja oikealla tavalla

Jos ensimmäinen kohta tuottaa poliitikoille ja kenraaleille ongelmia niin kaikki muukin väistämättä takkuaa. Tällaisten perusjuttujen toistelu saa teidät varmaan ajattelemaan että siellä se museomies jauhaa taas baikalin kanssa paskaa foorumilla. Ehkä, mutta mikä se puolustusvoimien perimmäinen toiminta-ajatus sitten nykypäivänä on? Pyöritetään huvikseen byrokratiaa jotta saadaan joka vuosi puolustusbudjetti tuhlattua. Vai jotain muuta?

Väitän, että tuo ensimmäinen kohta ei ole juuri koskaan ollut ongelma kenraaleille. Sotilaat ovat aina tiedostaneet asian. Poliitikot ovat olleet se epävarmuustekijä. Viittaan muun muassa talvisotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin armeijan tarpeet jätettiin lähes täysin huomiotta; sanottiin, että sotaa ei tule tai jos tulee, ei koske Suomea ainakaan kovin pian.

Esimerkiksi pääministeri Cajander hallituksineen lykkäsi puolustustarvikkeiden hankintaa 1930-luvun loppupuolella sillä seurauksella, että loka-marraskuun taitteessa oltiin kusessa varusteiden puutteen vuoksi (malli Cajander oli toki jakaa).

Joitakin hankintoja oli kyllä käynnistetty, mm. ilmavoimille hankittiin vuonna 1938 hävittäjäkoneita (Fokker D.XXI), jotka olivat jo sodan alkaessa vanhentuneita....samoin oli hankittu muutamia panssarivaunuja (Vickers) ilman pääaseita ja radioita (olivat liian kalliita).

Kuitenkin sotilaat silloin ja nykyään kyllä kertovat päättäjille, mitä tarvitaan ja kuinka paljon sekä mihin uhkakuviin hankintaesitykset perustuvat.

Poliitikot vaihtuvat neljän vuoden välein ja 2 vuotta neljästä tehokkaasta vallankahvassa kuluu äänestäjien nuoleskeluun. Kaksi keskimmäistä ovat tehokkaita päätöksen tekoon, mutta kun on niin paljon "tärkeitä" päätöksiä tehtävänä, että tuollaiset turvallisuuspuolen "vakuutusmaksut" tingitään minimiin rauhan aikana.

 

[vehamala]

Poliitikot vaihtuvat neljän vuoden välein ja 2 vuotta neljästä tehokkaasta vallankahvassa kuluu äänestäjien nuoleskeluun. Kaksi keskimmäistä ovat tehokkaita päätöksen tekoon, mutta kun on niin paljon "tärkeitä" päätöksiä tehtävänä, että tuollaiset turvallisuuspuolen "vakuutusmaksut" tingitään minimiin rauhan aikana.

Kun vaihtuisivatkin ! Valitettavasti siellä on aina samat naamat (tai ainakin puolueet) nykyisen vaalijärjestelmän seurauksena :a-huh:
Ja listavaaleja on jo esitetty

 

[jokiranta]

Kenraalien asiantuntemus

1.) Määrittele mihin tarpeeseen kioskisi vastaa (ns. toiminta-ajatus)
2.) Kohtele ihmisiä hyvin
3.) Osta oikeat asiat
4.) Kehitä henkilöstövoimavaroja oikealla tavalla


Väitän, että tuo ensimmäinen kohta ei ole juuri koskaan ollut ongelma kenraaleille. Sotilaat ovat aina tiedostaneet asian.

Kenraalit ovat sen jälkeen kun ovat puolustusbudjetin näppeihinsä saaneet täysin edesvastuuttomia yleisölle. Kun rahaa tai palvelusvelvollisia alaisia on liikaa, aletaan rahaa mättämään julkishallinnon tyyliin aivan mihin tahansa. Kun kaikki puolustushallinnossa on salaista niin mikään parlamentaarinen kontrolli tai iltapäivälehtitoimittaja ei pääse pureutumaan asiaan käsiksi, jolloin asiasta ei tule keskustelua.

Mieleen nyt tulee ensimmäisenä:
- vara-amiraali Esko Illi ja ilmatyynyalus Tuuli sekä lakkautettavien rannikkotykistöjoukkojen ja Nylands Brigadin siirtäminen maavoimilta merivoimille
- Gustav Hägglund ja taisteluhelikopterihanke

Ei vääpeli Paavo Lipponen olisi itse mistään keksinyt, että taisteluhelikopterit ovat hyvä juttu, joka hoitaa kaiken maallisen mekanisoituun aseistukseen liittyvän. Hän olisi varmaan kannattanut vaikka Junkers Ju-87:ää, kunhan joku kissakaulus olisi sanonut, että se merkitsee poliittista yhteensopivuutta Trans-Atlantin kanssa vaikka Gapromin kaasulla.

Kenraalit kehittävät puolustusbudjetin kehikossa kaikki ne ongelmat, joista kenraalit pyrkivät kaksin käsin eroon.

Poliitikoilla on vastuu äänestäjille ja iltapäivälehtitoimittajille, mutta viranhaltijalla sen jälkeen kun oman salatun hallinnonalan rahat on saatu, on täysi oma puuhamaa.

Poliitikot ovat olleet se epävarmuustekijä.

Epävarmuus on markkinatalous ja demokratia: huolestuneet äänestäjät. Vain diktatuurit voivat pitää vakaata hankintaohjelmaa ja militarismia yllä jatkuvasti.

Viittaan muun muassa talvisotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin armeijan tarpeet jätettiin lähes täysin huomiotta; sanottiin, että sotaa ei tule tai jos tulee, ei koske Suomea ainakaan kovin pian.

Suomi oli keskivarusteleva pikkumaa 1930-luvun lopulla. Fokker XXIII:t ostettiin sillä perusteella, että työläisten ja talonpoikien puna-armeijan pääpommittajatyyppi olisi TsB-3 eikä SB-2.

Esimerkiksi pääministeri Cajander hallituksineen lykkäsi puolustustarvikkeiden hankintaa 1930-luvun loppupuolella sillä seurauksella, että loka-marraskuun taitteessa oltiin kusessa varusteiden puutteen vuoksi (malli Cajander oli toki jakaa).

1938 ei ollut vielä mitään ongelmaa. Sitten tuli Anschluss, sudeettialueet ja tapahtumat alkoivat vyöryä.

Kuitenkin sotilaat silloin ja nykyään kyllä kertovat päättäjille, mitä tarvitaan ja kuinka paljon sekä mihin uhkakuviin hankintaesitykset perustuvat.

Mitä Jeffrey Sachs ja Anders Åslund kertoivat meille 1992-1994, kun päätettiin varustautua niin Hornetein kuin 500 junavaunulla DDR:n perintöjä? Kannattiko 1990-luvun alussa ostaa niin paljon varustusta, kun ostettiin?

Poliitikot vaihtuvat neljän vuoden välein ja 2 vuotta neljästä tehokkaasta vallankahvassa kuluu äänestäjien nuoleskeluun. Kaksi keskimmäistä ovat tehokkaita päätöksen tekoon, mutta kun on niin paljon "tärkeitä" päätöksiä tehtävänä, että tuollaiset turvallisuuspuolen "vakuutusmaksut" tingitään minimiin rauhan aikana.

Tämä kuntauudistus ja maavoimien alasajo ovat malliesimerkkejä ketään kumartelemattomasta nykyaikaisesta tulosjohtamisesta, jossa eivät välikysymykset eivätkä julkiset mielipiteet haittaa tehokasta ja rationaalista päätöksentekoa.

[/u]

 

[Creidiki]

RE: Kenraalien asiantuntemus

Esimerkiksi pääministeri Cajander hallituksineen lykkäsi puolustustarvikkeiden hankintaa 1930-luvun loppupuolella sillä seurauksella, että loka-marraskuun taitteessa oltiin kusessa varusteiden puutteen vuoksi (malli Cajander oli toki jakaa).

1938 ei ollut vielä mitään ongelmaa. Sitten tuli Anschluss, sudeettialueet ja tapahtumat alkoivat vyöryä.

Oisko ihan noin? Tilanne kiristyi koko 1930-luvun jälkipuoliskon, Abyssinian kriisi, Espanjan sisällissota, Reininmaan militarisointi.

Mutta neljässä vuodessa (n 1935-1939) ei rakenneta armeijaa uusiksi, ei vaikka rahaa olisi ollutkin. 30-luvun lopulla aseita ei ollut kenelläkään myytäväksi asti. Lisäksi lama teki selvää jälkeä kansantaloudesta.

Suhteellisen rauhallinen kansainvälinen jakso sai asevoimat kehittämään kaikkea muuta kuin niitä joukkoja joilla sitten sodittiin, oli panssarilaivoja, sukellusveneitä ja pommittajia. Maavoimien kehittämisen vuoro oli "myöhemmin" koska "ei meitä tällä hetkellä mikään uhkaa". Sitten kun uhka syntyi ei rakenteellisia ongelmia niin vain korjattukaan. Tätä ei voi kaataa vain Cajanderin niskaan, eikös se Kapiainen kerro että armeijan rakennus kestää 15 vuotta?

 

[Kapiainen]

RE: Kenraalien asiantuntemus

Oisko ihan noin? Tilanne kiristyi koko 1930-luvun jälkipuoliskon, Abyssinian kriisi, Espanjan sisällissota, Reininmaan militarisointi.

Mutta neljässä vuodessa (n 1935-1939) ei rakenneta armeijaa uusiksi, ei vaikka rahaa olisi ollutkin. 30-luvun lopulla aseita ei ollut kenelläkään myytäväksi asti. Lisäksi lama teki selvää jälkeä kansantaloudesta.

Suhteellisen rauhallinen kansainvälinen jakso sai asevoimat kehittämään kaikkea muuta kuin niitä joukkoja joilla sitten sodittiin, oli panssarilaivoja, sukellusveneitä ja pommittajia. Maavoimien kehittämisen vuoro oli "myöhemmin" koska "ei meitä tällä hetkellä mikään uhkaa". Sitten kun uhka syntyi ei rakenteellisia ongelmia niin vain korjattukaan. Tätä ei voi kaataa vain Cajanderin niskaan, eikös se Kapiainen kerro että armeijan rakennus kestää 15 vuotta?

Olen samaa mieltä ehdottomasti. Cajander on vain joutunut antamaan kasvot/nimen asialle, johon hän ei missään nimessä ollut syypää kuin korkeintaan hyvin pienessä määrin. Kyllähän armeija oli ajettu alas jo aikaisemmin ja ei sitä ihan hetkessä polkaista pystyyn edes varusteiden ja kaluston osalta. Sekin täytyy muistaa, että tuolloin aseille ja varusteille oli hyvin kova kysyntä ja tuotanto ehkä globaalistikin aika vaatimatonta. Kyllähän tilanne oli 30-luvun lopulla esimerkiksi sellaisen perusvarusteen kuin kypärä osalta sellainen, että vaikka rahaa olisi ollut niiden ostamiseksi, ei kypärille tahtonut löytyä toimittajaa oikein mistään.

 

[jokiranta]

Tilannearvio 1935-1938 vs. 1992-1994

Oisko ihan noin? Tilanne kiristyi koko 1930-luvun jälkipuoliskon, Abyssinian kriisi, Espanjan sisällissota, Reininmaan militarisointi.

Käsitykseni mukaan Suomessa ei ole seurattu juuri muuta kuin Neuvostoliittoa eikä Suomessa juuri seurata muuta kuin Venäjää. Jos ajatellaan Abessinian kriisiä, sitä, että Italia miehitti Abessinian ja tavallaan yhdisti Abessinian ja Eritrean siten, että vasta 1941 Britannia "vapautti" ne valtansa alle Suomen tulevana vihollisena, on tuo 1935 tapahtuma suunnilleen Suomen kannalta yhtä vaikuttava kuin se, että Syyriassa tapetaan ihmisiä ja että italialaisten liittolaiset, Britannia ja Ranska, kaatoivat Libyassa hallituksen. Ei siitäkään Suomessa olla erityisesti "huolissaan".

Toinen piirre on sitten se, ettää Italia toimittaa sukellusveneakkutekniikkaa Venäjälle sukellusveneeseen S-1000, Ranska toimittaa alumiinisota-alusteknologian NATO:n komento- ja johtojärjestelmineen ja Saksa energiarauhan pantiksi sotilaselektroniittaa mm. elektroniseen sodankäyntiin, ei Suomessa olla tästä ollenkaan virallisesti huolestuneita edes puolustusvaliokunnassa, vaan Helsingin Sanomatkin keskittyy pelkkiin tonttikauppoihin.

Toisin sanoen Suomessa ei nyt saa tai Suomessa ei nyt viitsitä huolestua siksi, kun eurooppalainen NATO auttaa Venäjän federaation asevoimia, jotka olivat jo 1990-luvulla ruostekasa, tälle vuosituhannelle.

Se, koska Suomessa huolestuntaan, on aivan Alma Median, Sanoman ja Yleisradion päätettävissä oleva asia ja näiden toimitusten huolestumisasteen määrittelee salainen komentolinja päätoimittajiin ja "luottotoimittajiin", jotka valtion tiedotustoimiston tapaan panevat propagandamyllyn päälle sitten, kun käsketään. Tästä toiminnasta tulee muutama reservin ylennys tiedotusmajuriksi asti, mutta ei juuri muuta lisärahaa tilisiirtoina.

Espanjan sisällissota oli melko todellinen sota. Se oli riittävän laaja, siihen osallistui taustalla riittävästi voimia, jotka kehittivät puolustusvälineitä, kuten panssarivaunuja, yksitasokokometallilentokoneita, kuten I-16 ja Messerschmitt Bf-109 sekä laakapommitusta tarkempaa syöksypommitusta tyyliin Junkers Ju 87 "Stuka".

Kuitenkin Espanjan sisällissotakin oli niin monta tuhatta kilometriä Suomesta kaukana, että äärimmäisesti siitä ei huolestunut edes ranteitaan myöden tasavallan eli "laillisen hallituksen" puolella oleva Neuvostoliittokaan, vaikka muodosti merkittävimmän laillisen hallituksen tukijan. Koska kansainväliset prikaatit olivat tavallaan ulkoasiainkansankomissaari Maksim Litvinovin kansanrintamapolitiikan seurausta, mutta Kominternista lähtenyt idea, Suomessa valtiollinen poliisi kuulusteli kommunisteiksi epäilemiään Espanjan sisällissodan tasavaltalaisia veteraaneja. Sen sijaan ne, jotka menivät kansallisten puolelle kapinaa tukemaan, olivat "kunnon kansalaisia". Espanjan sisällissota meni siis Suomen osalta paljolti Saksan, Ranskan ja Britannian sekä Neuvostoliiton vuoksi puolueettomuuden nimissä, vaikka neuvostovastaisuuden vuoksi käytännössä peesattiin henkisesti kapinallisia.

Reininmaan remilitarisointi ilmeisesti katsottiin Saksan sisäiseksi asiaksi, johon Britannian ja Ranska reagoivat tai sitten eivät reagoi. Suomi ei ollut Versailles'n rauhansopimuksen osapuoli, vaikka wilsonilaiset periaatteet toki sopivat Suomelle siinä, missä Latvialle, Liettualle, Puolalle ja Virollekin.

Suomen politiikkaa 1920-1935 kannattaa katsoa pääasisssa dialogina Rudolf Holstin reunavaltiopolitiikkan ja pohjoismaisen suuntauksen näkökulmista.

Suomen politiikkaa 1935 virallisesta pohjoismaisesta suuntauksesta talvisotaan kannattaa katsoa varovaisen huolestumisen politikkana. Suomessa virallisesti huolestuttiin Neuvostoliitosta joskus 1931 uudelleen, kun Svinhufvud loi Mannerheimille varjoylipäällikkyyden puolustusneuvostossa ja kun hän myönsi ratsuväenkenraalille sotamarsalkan arvonimen. http://www.mannerheim.fi/09_pneuv/s_neuvos.htm

Muihin maihin verrattuna Suomi varusteli keski-intensiivisesti 1937-1939. Toisin sanoen Suomessa ei hötkyilty.

Sen sijaan 1992-1994 Suomessa ajauduttiin miltei paniikkiin Vladimir Žirinovskin vuoksi. Meillä oli naispuolutusministeri, jonka avustaja Helsingissä ja yli koko Pohjoismaissa, George Paile, soitteli suutaan siihen tahtiin, että 1993 Suomen puolustusvoimat organisoitiin kuin sodan ajan kannalle maanpuolustusalueiksi, ostettiin Saksan liittotasavallalla DDR:n perintö romuraudan hinnalla ja solmittiin tekninen liitto US Navyn kanssa Horneteilla. Tämä kanssasotimisratkaisu US Navyn kanssa vaikuttaa vieläkin Suomen politiikkaan siten, että Suomella on transatlanttinen velvoite olla edes sen verran NATO-maa, että saadaan Horneteihin uusia helyjä.

Paniikin aikaansaajina Suomessa olivat Vladimir Žirinovskin lisäksi Jeffrey Sachs, jonka talouden šokkihoidon takana oli ajatus ajaa Neuvostoliiton jälkeinen konepajateollisuus niin alas, että Venäjän federaation kyky Neuvostoliiton tapaan suurten alueiden miehittämiseen tavanomaisin voimin menisi. Tämä taloudellinen miehittäminen 150%:n koroin onnistui lakkauttamaan inflaation ja teollisuuden. 1996-1998 esimerkiksi rauhanomaisesta paperiteollisuudesta seisoi yli puolet ja konepajateollisuuden volyymi taisi laskea 75%. Suomeen kauhua lietsoi carlbildtiläinen professori Anders Åslund, jota Suomen ruotsalaisvaikutuksen vuoksi siteerattiin ahkerasti.

Mutta neljässä vuodessa (n 1935-1939) ei rakenneta armeijaa uusiksi, ei vaikka rahaa olisi ollutkin. 30-luvun lopulla aseita ei ollut kenelläkään myytäväksi asti. Lisäksi lama teki selvää jälkeä kansantaloudesta.

Juuri tuo lama estää asevoimiin hassaamisen tehokkaasti.

Suhteellisen rauhallinen kansainvälinen jakso sai asevoimat kehittämään kaikkea muuta kuin niitä joukkoja joilla sitten sodittiin, oli panssarilaivoja, sukellusveneitä ja pommittajia.

Kannattaa muistaa, että laivasto-ohjelmalla oli demokraattisten voimien, mm. Helsingin Sanomien tuki. Ajatuksena Helsingin Sanomien lukijoilla saattoi olla aina niin rakas "pääkaupunkiseudun puolustaminen".

Sukellusveneohjelma liittyi toisaalta jonkinlaiseen reunavaltionpolitiikkaan. Ajateltiin, että Virosta olisi liittolaiseksi Suomelle. Näin muuten ajatelellaan heimoromanttisesti vielä nykyäänkin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenlahden_tykist%C3%B6sulku

Maavoimien kehittämisen vuoro oli "myöhemmin" koska "ei meitä tällä hetkellä mikään uhkaa". Sitten kun uhka syntyi ei rakenteellisia ongelmia niin vain korjattukaan. Tätä ei voi kaataa vain Cajanderin niskaan, eikös se Kapiainen kerro että armeijan rakennus kestää 15 vuotta?

Minusta tässä m/Cajanderissa on osin perää, mutta osin se on melko kohtuuton vaatimus yhdelle pääministerille. Pitäisi ottaa huomioon myös Maalaisliitto, SDP ja Kokoomus sekä lamasta toipuminen.
[/quote]

 

[Kapiainen]

RE: Tilannearvio 1935-1938 vs. 1992-1994

Se, koska Suomessa huolestuntaan, on aivan Alma Median, Sanoman ja Yleisradion päätettävissä oleva asia ja näiden toimitusten huolestumisasteen määrittelee salainen komentolinja päätoimittajiin ja "luottotoimittajiin"

solmittiin tekninen liitto US Navyn kanssa Horneteilla. Tämä kanssasotimisratkaisu US Navyn kanssa vaikuttaa vieläkin Suomen politiikkaan siten, että Suomella on transatlanttinen velvoite olla edes sen verran NATO-maa, että saadaan Horneteihin uusia helyjä.

Median roolista olen samaa mieltä, eikä se oikeastaan koske vain Suomalaista mediaa ja Suomalaisia, vaan koko läntistä maailmaa ja länsimediaa. Koko läntinen maailma pelkää ja huolestuu ihan sen mukaan, mitä media meille syöttää pelon ja huolenaiheiksi.

Sensijaan tuosta Suomi-USA liitosta olen hieman eri mieltä. Tai sen suhteen samaa mieltä, että Suomi-USA liitto on kyllä olemassa, mutta se on huomattavasti vanhempaa ja syvempää perua kuin Hornet-kaupat 90-luvulla.
Suomi on kuulunut ajatuksellisesti "länteen" jo Talvisotaa edeltävältä ajalta, Talvisota vahvisti Suomen kuuluvuutta länteen - eikä sitä toisen maailmansodan Talvisodan jälkeiset vaiheet edes paljoa loppujenlopuksi hetkauttaneet. Sodan jälkeen Suomen ja lännen, erityisesti USA:n yhteistyö on ollut jatkuvaa ja kiinteää - todennäköisesti kiinteämpää ja läheisempää kuin tiedetään tai moni suostuu edes uskomaan.
Hornet-hankinta oli vain yksi pieni juonne sitä kokonaisuutta, joka on kytkenyt Suomen länteen.

 

[jokiranta]

Transatlanttisuus ja transpohjanmerisyys

Sensijaan tuosta Suomi-USA liitosta olen hieman eri mieltä. Tai sen suhteen samaa mieltä, että Suomi-USA liitto on kyllä olemassa, mutta se on huomattavasti vanhempaa ja syvempää perua kuin Hornet-kaupat 90-luvulla.

Yhdysvaltain politiikka on jatkumoa Britannian politiikalle 1919 Itämerellä. Jonkin verran Baltiaan suhtaudutaan niin kuin Pohjoismaihinkin, mutta ei mitenkään voimallisemmin kuin Britannia Norjaan 1940.

Pohjoismaissa näyttää, että "meillä on setä Samuli", mutta tosiasiassa se nyt on käytännön sanelemaa ja säästeliästä. Tässä on toiveajattelun ja realismin ero.

Erityisen suurena optimismi ja idealismi on esiintynyt Puolan ulkopolitiikassa jo aikoja. En oikeastaan tiedä ajanjaksoa, jossa puolalainen suuruus olisi alistunut materialistisen arjen rajoihin.

Suomi on kuulunut ajatuksellisesti "länteen" jo Talvisotaa edeltävältä ajalta, Talvisota vahvisti Suomen kuuluvuutta länteen - eikä sitä toisen maailmansodan Talvisodan jälkeiset vaiheet edes paljoa loppujenlopuksi hetkauttaneet. Sodan jälkeen Suomen ja lännen, erityisesti USA:n yhteistyö on ollut jatkuvaa ja kiinteää - todennäköisesti kiinteämpää ja läheisempää kuin tiedetään tai moni suostuu edes uskomaan.

Tuo "lännen" laatu ja määrä vaihtelee ajoittain. Suomi on kuitenkin jatkuvasti Saksan ja Venäjän varjossa, minkä vuoksi sen on vaikea esiintyä itsenäisenä valtiona erityisesti silloin kun niillä menee keskenään liiankin hyvin tai erittäin huonosti.

Hornet-hankinta oli vain yksi pieni juonne sitä kokonaisuutta, joka on kytkenyt Suomen länteen.

Länsi ei ole monoliitti vaan siihen kuuluu lähes aasialainen Saksa, latinalainen Ranska ja germaaninen Britannia - merellisesti.

Venäjäkään ei ajoittain ole niin itä kuin mitä brittiläiset propagandistit ovat Iivana IV Julman eli Elisabeth I:n ajoista vakuuttaneet ja toisaalta Saksakaan ei ole niin länsi kuin mitä saksalaiset kansallisromantikot esittivät ennen 1871.

 

[Erzbau]

Kyllä , nuoriakin kiinnostaisi oma kunnon armeija , jossa voisi miettiä tekevän oman uran.Näinä päivinä 2012 noin 40% porukasta jättää jo käymättä varusmiespalveluksen , koska ei kiinnosta mennä paskaan armeijaan missä on huono koulutus ja turha olla.
Ei suomeen tule enää koskaan kohdistumaan mitään sotilasuhkaa venäjän taholta.
Itse olen jo saanut kokemusta airsoftin parista , mutta joudunkin varmaan mennä vaikka Saksan Bundeswehriin , kun omasta maasta ei kunnos koulutusta ja työtä tälle alalle löydy.

 

[pstsika]

Eipä tulisi mieleen verrata sotilaskoulutusta kokonaisuutena airsoftiin. Varsinkin jos on kokemusta vain jälkimmäisestä.

Onnea valitsemallasi tiellä.

 

[JOKO]

Kyllä , nuoriakin kiinnostaisi oma kunnon armeija , jossa voisi miettiä tekevän oman uran.Näinä päivinä 2012 noin 40% porukasta jättää jo käymättä varusmiespalveluksen , koska ei kiinnosta mennä paskaan armeijaan missä on huono koulutus ja turha olla.
Ei suomeen tule enää koskaan kohdistumaan mitään sotilasuhkaa venäjän taholta.
Itse olen jo saanut kokemusta airsoftin parista , mutta joudunkin varmaan mennä vaikka Saksan Bundeswehriin , kun omasta maasta ei kunnos koulutusta ja työtä tälle alalle löydy.

Tervetuloa palstalle!

Meidän koulutuksessa ei ole suuremmin vikaa. Muusta ei olla päästy palstalla yhteisymmärrykseen. :a-grin: