AMMATTILAISET VS. AMATÖÖRIT-vänkäys...siirto Malvinas-saarten sodasta

[vm78]

New Yorkin poliisin ylikonsta saa palkkaa vuodessa sellaiset 80 000 dollaria ja rivikyttä 40 000.

Kuinka paljon tuossa on NY-lisää?

Taitaapi olla enempi niin, että NYPD:n palkat ovat maan pienimpien joukossa ainakin suhteellisesti. Maan keskiarvo rivipollarin palkasta taitaa olla jossain 48000 dollarin paikkeilla.

US Armyn palkat jää ainakin selvästi jälkeen ja taitavat jäädä rivimiehellä selvästi alle 20000 dollarin. Tähän tulee kuitenkin lisät päälle plus muut erinäiset edut: asumistuki, terveydenhoito, muonitus, isohkot verovähennykset jne. Eli vertailukelpoisesti ei rivimies jää kuitenkaan ihan niin kauas rivipollarista kuin ensi hätään voisi vaikuttaa.

 

[ironside]

Olen skeptinen harmaan vaiheen suhteen sikäli, että sinä aikana on todella vaikea hankkia lisää materiaalia...kuukausimitta on liian lyhyt.

Minuun verrattuna olet optimisti: minä kun olen skeptinen sen suhteen että tuollaista harmaata vaihetta ylipäätään tulee.

Ja "kuukausia"-mitta ollee edelleen kurantti, kun lähdetään katsomaan isonkin hyökkääjän valmisteluaikoja ryhtyessään akkiloimaan oikeaa hyökkäystä. Kuukausia tarvitsi Usa ja liittouma ennen ekaa persianlahtea

Kuukausia tarvittiin siksi, että Saddamilla oli ruodussa 42 hampaisiin asti aseistettua divisioonaa, joista monien sotilailla oli taistelukokemusta, ja ennen Kuwaitiin hyökkäystä suoritettu liikekannallepanon aikainen kertaus. Silloin pitääkin olla jumalaton ylivoima. Ja tässäkin huomataan millaisen vasteajan ruodussa olevat ammattilaiset antavat: ei siinä kauan nokka tuhissut kun ensimmäinen amerikkalainen valmiusprikaati (82. laskuvarjodivisioonan rapid reaction -prikaati muistaakseni) oli Saudi-Arabian sannalla.

kuukausia otti Venäjältäkin valmistella Georgia-ottelua.

Itse asiassa alle kuukauden. Sotaa tosin valmisteltiin huhtikuusta saakka, mutta tämä oli käytännössä työpöytätyöskentelyä. Varsinaiseen sotaan valmistauduttiin vain pari viikkoa, ja sekin naamioitiin vuosittaiseksi sotaharjoitukseksi (Kavkaz Rubezh 2008). Sen jälkeen joukot vain jätettiin kotikasarmeihinsa rajan läheisyyteen ja odotettiin että ruutitynnyri syttyy. Georgian presidentti sai tietää sodan olevan ovella muistaakseni puoltatoista päivää ennen taisteluiden alkua.

 

[ironside]

miten olisi käynyt jos vuoden 1939 Suomen armeijan kimppuun olisi hyökännyt vuoden 1944 puna-armeija. Tuo vertailu olisi vähän lähempänä nykytilannetta, vaikka toki materiaalitilanne on meillä huomattavasti parempi nyt kuin vuonna 1939.

Vuoden 1944 puna-armeijan lisäksi voitaisiin ajatella miten olisi käynyt jos Suomen operaatiota olisi komentanut heti kättelyssä Semjon Timoshenko (joka otti komennon loppusodasta ja rakensi armeijan jolla Mannerheim-linja murrettiin) tai sitten joku 1930-luvun Tuhatshevskin oppipojista, jotka osasivat käyttää mekanisoituja joukkoja ja syvien operaatioiden doktriinia sen pistimet-kiinni-ja-uraa-taktiikan sijaan. Muistan lukeneeni, että mikäli Suomen armeijan kimppuun olisi käynyt heti kättelyssä tuo jälkimmäinen, olisi käynyt helvetin köpelösti. Kannaksellahan oli se 10. panssariarmeijakunta odottamassa läpimurtoa, mitä ei koskaan tullut. Jos se olisi lähetetty hyökkäämään kärkenä niiden miina-arkojen kiväärijullien sijaan...

 

[juhapar]

Ei pojat, kyllä reserviläisarmeijoiden aika on ohi, niin kuin Ironside ja Tanjakin tässä taannoin mainitsivat. Kyllä puolenkymmentä ammatilaispataljoonaa on aina parempi kuin 350 000 asevelvollisen kenttäarmeija.

Missähän olen 1) sanonut reserviläisarmeijoiden ajan olevan ohi tai 2) että Suomen pitäisi vaihtaa ammattiarmeijaan?

Olen sanonut, että nykyisenlaisessa tilanteessa suurin osa tästä 350 000 ressun armeijasta olisi heikosti varustettuja, heikosti koulutettuja ja heikkokuntoista sakkia. Vaikka tällä foorumilla olisi kuinka maanpuolustushenkistä väkeä joka ramppaa vapaa-aikansa vapaaehtoisissa harjoituksissa, jokaista sellaista kohti on oletettavasti sata jamppaa jotka eivät ole intin jälkeen kerranneet kertaakaan tai jota kertaaminen ei nappaa ollenkaan. Tuon 350 000 miehen armeijan perustamiseen ja varsinkin koulutukseen tarvittaisiin se pitkä "harmaa vaihe" tai YH-aika, ja luultavasti Venäjän pääesikunta tietää sen, samoin kuin sen että meillä ei ole käytännössä yhtään komppaniaa suurempaa taistelukelpoista yksikköä valmiina sitä kaappauksenomaista yllätyshyökkäystä varten. Jos se hyökkäyksen kohteen puolustusdoktriini perustaa toiveensa siihen että saadaan peliaikaa kaluston hätäiseen hankkimiseen ulkomailta ja reservien tehokertauttamiseen, hyökkäyksen tekijä tekee kaikkensa tämän option eliminoimiseen.

Olen myös sanonut, että nykyisellä tilanteella se "kaappauksenomainen yllätyshyökkäys" on huomattavasti suurempi uhka juuri siksi, että tuollaista taisteluvalmista yksikköä ei ole. Siihen nuo kolme tai neljä ammattilaispataljoonaa olisi kvanttihyppy-luokan edistysaskel, joko voimannäyttöä tai sitten sen käyttöä varten.

Tai sitten nykyisenlaista varusmieskoulutusta pitää muuttaa raskaalla kädellä. Otetaan mallia esimerkiksi Länsi-Saksan armeijasta kylmän sodan aikana: joka ikinen ensilinjan pataljoona oli sodanajan kokoonpanossa, ja sisälsi komppanian jossa mortit koulutettiin ja siirrettiin rivikomppanioihin koulutuksen jälkeen, poislukien ne jotka lähetettiin paikalliseen johtajakoulutukseen, jonka jälkeen he palasivat saman saapumiserän kollegoita johtamaan. Kotiutumisen jälkeen heitä myös kertautettiin tehokkaasti esimerkiksi paikallisten aluejoukkojen riveissä. Mutta sitten pitää lisätä myös koulutusaikaa, vaikkapa 18 kuukautta rivimiehille ja 24 kuukautta johtajille.

Tuosta edellä kirjottamastasi kyllä moisen käsityksen saa.

 

[Mosuri]

Ehkä voit sitten anglofiilinä kertoa miksi briteissä tavalliset passipoliisit tai palomiehet saavat selvästi parempaa palkkaa kuin värvätyt sotamiehet?

Briteissä perussotamies tienaa (ilman hyppylisiä, erikoistyön lisiä, vaarallisen paikan lisiä, Lontoo-lisää tms.) vuodessa 17 014 puntaa bruttona, neljän vuoden jälkeen 26 404 puntaa. Ensimmäisen vuoden poliisi (vanhempi konstaapeli) rykäisee 21 000 puntaa ensimmäisenä palvelusvuonna, neljän vuoden jälkeen 27 000 puntaa.

Kersantin peruspalkka on 30 012 - 36 929 puntaa, ylikonstaapelin 33 810 - 37 998 riippuen palvelusvuosista. Sotilasmestarin (WO 1) palkka on sitten 38 599 - 46 615 puntaa, mikä vastaa poliisikomisarion liksaa.

Newly employed PCs in the MPS are paid a starting salary of £28,605 (including London weighting), rising to £31,176 after the initial training and probationary period as of 1 September 2008. This continues to rise, with the amount of time the officer has served, rising to a ceiling level of £39,373 after ten years.

http://en.wikipedia.org/wiki/Metropolitan_Police_Service

British soldiers risk death for less than the minimum wage
By Kim Sengupta
Monday, 11 September 2006
British soldiers risking death in Afghanistan and Iraq are being paid about half the national minimum wage. The troops, facing daily attacks in Helmand and Basra, and suffering a rising toll of dead and injured, are among Britain's lowest paid workers.
In the midst of a recruitment crisis, with soldiers being sent to highly dangerous conflicts with little monetary reward, commanders believe an improvement in wages is essential to maintain morale. General Sir Richard Dannett, the recently appointed head of the Army, said: "There are issues like basic pay. A Para with a year's training at Catterick, engaged in Helmand, is taking home £1,150 a month. Is that enough? Is that fair?"

http://www.independent.co.uk/news/uk/this-britain/british-soldiers-risk-death-for-less-than-the-minimum-wage-415545.html

Helmand vai Lontoo? Vaikea valita- tosi vaikea...

 

[ironside]

Newly employed PCs in the MPS are paid a starting salary of £28,605 (including London weighting)

Tuossa on Lontoo-lisä, kuten tekstistä käy ilmi.

Helmand vai Lontoo? Vaikea valita- tosi vaikea...

Kuinka moni poliisi pääsee suoraan Hendonin jälkeen Metiin, ja kuinka moni lähetetään Orkneylle tai jonnekin muuhun maaseutupoliisipiiriin missä ei maksetakaan Lontoo-lisää?

 

[ironside]

Tuosta edellä kirjottamastasi kyllä moisen käsityksen saa.

Jospa käsityksen muodostamisen sijaan luettaisiin mitä olen oikeasti kirjoittanut?

 

[Museo]

Kuinka moni poliisi pääsee suoraan Hendonin jälkeen Metiin, ja kuinka moni lähetetään Orkneylle tai jonnekin muuhun maaseutupoliisipiiriin missä ei maksetakaan Lontoo-lisää?

Orkney on Skotlannissa joten jostain saamarin etelästä ei varmaankaan lähetetä sinne poliiseja! :dodgy:

Tuo nokittelu palkoista on muutenkin aika epäolennaista. Tärkeintä olisi tietää paljonko sen kaverin palkkaaminen maksaa työnantajalle sen uran aikana.

Muutenkin puhe oli toisivatko ne neljä täysin ammattilaisten muodostamaa pataljoonaa pidemmällä aikavälillä jotain lisäarvoa Suomen sotalaitoksen toimintaan ja olisivatko panostukset niihin kustannustehokas investointi.

 

[ironside]

Orkney on Skotlannissa joten jostain saamarin etelästä ei varmaankaan lähetetä sinne poliiseja! :dodgy:

Jos Tulliallanista ei valmistu tarpeeksi poliisikokelaita täyttämään tarpeet, heitä otetaan sieltä mistä on ylijäämää. Kaikki Hendonin käyneet eivät mene Metropolitan Policeen, vaan sieltä lähdetään sinne missä tarvitaan jepareita, oli kyse sitten Orkneystä, Land's Endistä tai pimeimmästä Yorkshiren lampaanpökkijäalueesta, varsinkin kun kaikissa kouluissa käydään läpi eri alueiden erikoislainsäädäntöä (kuten Skotlannin "syyllinen"/"syytön"/"ei tarpeeksi todisteita syyllisyyden toteamiseen", eli "syyllinen olet kuin piru mutta tämän kerran pääset vapaalle") ja Hendonilla on maine parhaimpana poliisikouluna. Jos valmistuu Kentin poliisikoulusta, ei sekään takaa pestiä jossain mukavassa pikkukaupungista, vaan jos Kent Police sanoo että tuolla pikkukylässä tarvitaan uusi Gene Hunt, silloin se perhe siirretään Royal Tunbridge Wellsistä sinne kolmen traktorin pikkukylään.

Tärkeintä olisi tietää paljonko sen kaverin palkkaaminen maksaa työnantajalle sen uran aikana.

Sitten voi verrata poliisin ja sotilaan sitoumusvaatimuksia. Briteissä armeijassa on neljän vuoden minimi eivätkä kaikki valitse ammattisotilaan uraa.

toisivatko ne neljä täysin ammattilaisten muodostamaa pataljoonaa pidemmällä aikavälillä jotain lisäarvoa Suomen sotalaitoksen toimintaan

No tällä hetkellä Suomen armeijalla ei ole yhtään taisteluvalmista, SA-kokoonpanoista pataljoonaa. Kolme tai neljä sellaista olisi melkoinen ero.

 

[Second]

vaikka vastassa oli liki kaikilla mittapuilla ylivoimainen vihollinen.

No onhan tuo "kaikilla mittapuilla" nyt jo vahvaa liioittelua. Taisi olla kyllä enempi niin, että koulutuksessa ja taktisessa osaamisessa oli Suomella varsin selkeä etulyöntiasema kun vertaa sitä puna-armeijan musikoiden rivimarssiin kuularuiskuja päin.

Jos nyt jälleen kerran on pakko änkeä tuota talvisotaa näihin nykyaika- keskusteluihin, niin mieluummin yrittäisi sitten funtsia miten olisi käynyt jos vuoden 1939 Suomen armeijan kimppuun olisi hyökännyt vuoden 1944 puna-armeija. Tuo vertailu olisi vähän lähempänä nykytilannetta, vaikka toki materiaalitilanne on meillä huomattavasti parempi nyt kuin vuonna 1939.

Siksipä sanoinkin että liki kaikilla mittapuilla.

Ongelmallista noiden sotaa kokeneiden armeijoiden veto on siinä mielessä ne ne on esim -44 puna-armeija oli ison ja kovan sodan kovettama armeija. Joku rajattu Georgian ja tsetseenian pieksäminen ei vertaudu mitenkään siihen kiirastuleen ja oppikouluun jonka -44 armeija oli kokenut.

Joku -40-41 armeija voisi olla ehkä lähempänä nykyhetkeä. Oli saavutettu useita helppoja voittoja/miehitysoperaatioita, yksi vähän hankalampi tapaus nimeltä Suomi joka ei mennyt ihan niinkuin piti. Oltiin havaittu ongelmia ja ryhdytty niitä korjaamaan. Omia heikkouksia ja vahvuuksia ei kuitenkaan vielä tunnettu sitä pahinta vastustajaa eli Saksaa vastaan. No tuolloin paljastui että paletti ole oikein kasassa vieläkään... Ehkä nyt olisi toisin. Tai sitten ei.

Ja sama totta kai Suomen kohdalla. Ehkä meillä ei ole -39 tasoinen armeija. Ehkä on. Ehkä jopa reilusti parempi. Ei voi tietää ja spekulaatio on loppu peleissä aivan turhaa.

 

[Museo]

Jos Tulliallanista ei valmistu tarpeeksi poliisikokelaita täyttämään tarpeet, heitä otetaan sieltä mistä on ylijäämää.

Äsken väitit että sinne mallasviskieni kotisaarille lähetetään Lontoosta poliiseja, nyt vaihdoit ilmaukseen "otetaan jos on ylijäämääräistä". Eli tuskinpa sinne etelästä ketään pakotetaan vaan sinne voi hakea jos on virkoja auki ja täyttää vaatimukset. Varmaan tuollaisena anglofiilinä osaat paremmin tulkita tuota linkin tekstiä: http://www.northernconstabularycareers.co.uk/

Muutenkin tuo rahoituspuoli jäi vähän auki. Jos et ole kiireiltäsi ehtinyt seuraamaan Suomen politiikkaa niin voin kertoa ettei mitään satojen miljoonien vuosittaisia korotuksia puolustusbudjettiin ole tulossa oli sitten hallituspohja mikä tahansa. Piste. Ilmavoimat osaa poliittisen pelin hyvin ja vahtii budjettiansa. Merivoimat ovat Suomessa niin pienet ettei sieltä hirveästi säästöjä saa. Maavoimat investoi operationaalisiin joukkoihin koska keihäänkärki tarvitaan aina. Eli leikkauskohteeksi jäävät jäljelle alueelliset joukot. Miten ajattelit perustella asevelvollisuusjärjestelmän jatkamisen tilanteessa missä muutama maavoimien ammattilaispataljoona veisi aluepuolustuksen loputkin resurssit?

 

[juhapar]

Tuosta edellä kirjottamastasi kyllä moisen käsityksen saa.

Jospa käsityksen muodostamisen sijaan luettaisiin mitä olen oikeasti kirjoittanut?

Käytännössä siis ajat ammattilaispataljoonia maahamme? Mistä rahat? Ne tarvitsisivat lisää rahaa tai sitten vaihtoehtona olisi asevelvollisuuden alasajo. Niin kuin muutamat kirjoittajat tuossa ovat jo maininneetkin, niin lisärahaa ei tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ole eikä tule. Se on poliittinen realiteetti.

 

[Hösseli]

tupla

 

[Hösseli]

kuukausia otti Venäjältäkin valmistella Georgia-ottelua.

Itse asiassa alle kuukauden. Sotaa tosin valmisteltiin huhtikuusta saakka, mutta tämä oli käytännössä työpöytätyöskentelyä. Varsinaiseen sotaan valmistauduttiin vain pari viikkoa, ja sekin naamioitiin vuosittaiseksi sotaharjoitukseksi (Kavkaz Rubezh 2008). Sen jälkeen joukot vain jätettiin kotikasarmeihinsa rajan läheisyyteen ja odotettiin että ruutitynnyri syttyy. Georgian presidentti sai tietää sodan olevan ovella muistaakseni puoltatoista päivää ennen taisteluiden alkua.

Kannattaisi Georgiankin siinä tapauksessa hitusen panostaa tiedusteluun. Kotimaisessa Yleisradion uutislähetyksessä haastateltu suomalainen alueen asiantuntija näki sodan suurella todennäköisyydellä syttyvän "ennen elokuun loppua" jo kevään puolella. Oliko ajankohta maalis-, huhti- vai toukokuussa, sitä en muista. Saattoihan kyseessä olla onnekas arvauskin, mutta oikeilla jäljillä ainakin oltiin ja sodan merkit olivat ilmassa. Poliitikot vain eivät aina halua uskoa ennusmerkkeihin, ei vaikka ne olisivat kuinka selkeitä...

 

[ironside]

Eli tuskinpa sinne etelästä ketään pakotetaan vaan sinne voi hakea jos on virkoja auki

Jos virkoja on auki mutta siirtohalukkaita ei ole, sinne lähetetään väkeä. Voisin kysäistä tutulta, joka kouluttautui Kentin poliisikoulussa mutta lähetettiin Thames Valleyyn koska Kent oli täynnä jaTV ei saanut tarpeeksi siirtohalukkaita.

ettei mitään satojen miljoonien vuosittaisia korotuksia puolustusbudjettiin ole tulossa oli sitten hallituspohja mikä tahansa.

Siksihän olenkin sanonut, että ilmeisesti tarvitaan taas kerran yksi opetus siitä että puolustusmäärärahoista karsiminen on typerää. Viimeksi tarvittiin talvisota, jonka jälkeen sitä rahaa alkoi yllättäen löytyä.

Miten ajattelit perustella asevelvollisuusjärjestelmän jatkamisen tilanteessa missä muutama maavoimien ammattilaispataljoona veisi aluepuolustuksen loputkin resurssit?

Varusmieskoulutus ja reservin kasvatus voisi aivan hyvin jatkua silloinkin. Ammattilaisten ollessa rivissä olisi ainoa ero se, että nyt koko Suomen puolustus ei perustuisi siihen pitkän harmaan vaiheen toivomukseen.

 

[ironside]

lisärahaa ei tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ole eikä tule. Se on poliittinen realiteetti.

Toivottavasti ei tule sitä talvisota-herätystä tällä kertaa. Ja olen muuten ehdottanut toistakin vaihtoehtoa, sitä Länsi-Saksan mallia jossa varusmiehet koulutetaan SA-vahvuisissa pataljoonissa ja prikaateissa ja palvelivat pidemmän ajan. Mutta olisiko esimerkiksi 12kk/18kk tai 18kk/24kk varusmiespalveluaika sen hyväksyttävämpi ratkaisu? Toisaalta varusmies on valtiolle halpaa työvoimaa, niin se jopa voisi mennä läpi.

 

[ironside]

Kotimaisessa Yleisradion uutislähetyksessä haastateltu suomalainen alueen asiantuntija näki sodan suurella todennäköisyydellä syttyvän "ennen elokuun loppua" jo kevään puolella.

ja

Saattoihan kyseessä olla onnekas arvauskin

Muistelisin nähneeni saman haastattelun, mutta käsittääkseni tämä asiantuntija viittasi sotaan Georgian armeijan ja osseettimilitian välillä, ei Georgian armeijan ja Venäjän mikä sitten tulikin elokuussa.

Ongelma on siinä, että Venäjä peitti valmistelut hyvin - ja jumaliste aivan sillä perinteisellä tavalla, käyttäen sotaharjoituksia joukkojen keskityksiin mitä itänaapuri on käyttänyt 1956, 1968 ja 1979. Kavkaz Rubezh 2008 oli se vuosittainen Kaukasuksen sotilaspiirin harjoitus, jonka klivulla Venäjä pystyi kutsumaan aseisiin ne reserviläiset, joita 58. armeijan yksiköt tarvitsivat (mutta kuten se tiedustelupataljoonan hallelujaa-eteneminen Tskhinvaliin ja sen esikaupungissa kököttävien georgialaisten väijytykseen osoitti, kahdessa viikossa ei tarvittavia taitoja palauteta mieliin). Sitten kun joukot oli harjoitettu ja kotipaikoissaan lähellä yksikköä, hälytettiin lisää iskuvoimaa, eli VDV, joka saapui paikalle suoraan kotitukikohdistaan.

Georgia sai tiedon hiukan erilaisen sodan alkamisesta tosiaan vasta silloin, kun ensimmäiset venäläisjoukot saapuivat Etelä-Ossetian Javaan 6.8. (vaikka venäläisen tiedotuksen mukaan ne saapuivat vasta georgialaisten hyökättyä). Silloin Saakashvili olikin kusessa, ja hän teki sen minkä voi, hyökkäsi ensimmäisenä varmistaakseen aloitteen toivoen, että ainoat venäläisjoukot ovat ne kaksi bronegruppaa jotka odottivat Javassa.

Mitäs sitten, jos Venäjä päättää käyttää Ladoga-harjoituksia samanlaisena savuverhona yllätyshyökkäyksen valmisteluun? Pitäisikö Suomen julistaa liikekannallepano aina ennen sotaharjoituksia? Tai nopean toiminnan joukkojen harjoitukset: "Harjoituksissa on tarkoitus testata laskuvarjojoukkojen ja merijalkaväen keskitystä kriisitilanteissa..."

 

[juhapar]

lisärahaa ei tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ole eikä tule. Se on poliittinen realiteetti.

Toivottavasti ei tule sitä talvisota-herätystä tällä kertaa. Ja olen muuten ehdottanut toistakin vaihtoehtoa, sitä Länsi-Saksan mallia jossa varusmiehet koulutetaan SA-vahvuisissa pataljoonissa ja prikaateissa ja palvelivat pidemmän ajan. Mutta olisiko esimerkiksi 12kk/18kk tai 18kk/24kk varusmiespalveluaika sen hyväksyttävämpi ratkaisu? Toisaalta varusmies on valtiolle halpaa työvoimaa, niin se jopa voisi mennä läpi.

Jos et satu tietämään, niin Suomessa varusmiehet koulutetaan ja siirretään nykyään reserviin sodanajan joukkona. Tiettyhän pidempi palvelusaika ei pahaa tekisi, mutta edelleen maanpuolustuksessakin on kolme haastetta: raha, raha ja raha. Ja pidempää palvelusaikaa on varmaan mahdoton saada menemään läpi, kun "työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta", (YlPalvO:a mukaellen)

Itse kaipailisin ennemmin lisää joukkojen kertausharjoituksia kuin niitä ammattipataljoonia. Kumpi muuten on puolustuksemme kannalta parempi panostus: kylmäkoneasentaja Tsadissa vuoden vai kolmen panssarintorjuntakomppanian kahden viikon kertaus? Kustannukset ovat kuulemma suunnilleen samat.

 

[setämies]

Mitäs sitten, jos Venäjä päättää käyttää Ladoga-harjoituksia samanlaisena savuverhona yllätyshyökkäyksen valmisteluun? Pitäisikö Suomen julistaa liikekannallepano aina ennen sotaharjoituksia? Tai nopean toiminnan joukkojen harjoitukset: "Harjoituksissa on tarkoitus testata laskuvarjojoukkojen ja merijalkaväen keskitystä kriisitilanteissa..."

Jos tarkkoja ollaan niin ainakin kesän pääsotaharjoitukset sijoittuvat yleensä ajallisesti hyvin lähelle naapurin suurharjoitusta. Lisäksi myös reserviläisiä käsketään kertaamaan kyseisiin harjoituksiin. Luulenpa, että kyseessä ei ole ihan sattuma koska naapurinkin on ilmoitettava omat suurharjoituksensa.

Lisäksi on mietittävä millä syyllä harjoitusta ei keskeytetäkkään sen jälkeen kun joukkojen keskittäminen on tehty, vaan ne jatkavat rajan yli. Meinaatko, että kaasuputkea suojaava maihinnousu kahahtaa rannikolle ilman minkäänlaista agressiota? Tai maahanlasku tärähtää pirkkalaan koska venälaistä isoäitiä (realistisemmin isoäitijengiä) ei otettukaan vanhainkotiin?

Joka tapauksessa ymmärrän näkökulmasi ammattipataljoonien muodostamalle PV:n rungolle. Käytännössähän suomalaisissa sodanajan kokoonpanoissa alkaa jo olla ammattisotilaat johtamassa ja reserviläiset oppimassa ammattilaisen siivellä.

 

[ironside]

Jos et satu tietämään, niin Suomessa varusmiehet koulutetaan ja siirretään nykyään reserviin sodanajan joukkona.

Viimeksi kun lueskelin asioita, jokaisen prikaatin kotisivuilla puhuttiin koulutuksesta tyyliin "pataljoonan 1. komppania kouluttaa panssarijääkäreitä, 2. komppania kouluttaa kuskeja ja B-miehiä, 3. komppania kouluttaa lääkintämiehiä", ei "pataljoonaan kuuluu esikunta, esikunta- ja huoltokomppania, 3 panssarijääkärikomppaniaa, tukikomppania ja alokas- ja peruskoulutuskomppania".

kolmen panssarintorjuntakomppanian kahden viikon kertaus? Kustannukset ovat kuulemma suunnilleen samat.

Kahden viikon kertaus kuinka monen vuoden kesannoinnin jälkeen? Hyöty/kustannus-suhde tässäkin on. Niitä komppanioitakin pitäisi kouluttaa tasaiseen tahtiin että taso säilyisi: viittaan jälleen Israeliin ja Etelä-Afrikkaan, joissa kokonaiset pataljoonat kertasivat vuosittain kahden viikon (SADF) tai kuukauden (IDF) ajan.