Saunajääkäri
Korpraali
Tämä visio ei kyllä toteudu sitten pätkääkään ainakaan hävittäjissä. Tai liikkuvassa tykistössä, tai en oikein keksi että missä toteutuu edes teoriassa.
AMOS ja NEMO
- Viestiketjun aloittaja peelo
- Aloitus PVM
ak.tied
Respected Leader
Siinä missä on pystytty, on ollut mahdollista tai järkevää. Drakenit, MTO 85, RBS 70, laivaston järjestelmät, Pasit ja AMV... Suomen liikkuva tykistö on ollut ennen K9 varsin neukkuperäistä ja harvaa. Nyt Nemo, Amos meni aikoinaan kiville kun sukset meni ristiin. BV tekat, MTLB Ruotsista. Mitähän vielä, varmasti paljon ja tiedustelu, organisaatio ja logistiikkaosastolla varmasti paljon sellaista mitä emme näe ja osaa lukea.
Viimeksi muokattu:
TheRomanRuler
Kapteeni
Näkyy ehkä selvemmin 2000 luvulla. Suomella iso perinteinen maa-armeija, pieni laivasto joka tosiaan aika erilainen kuin Ruotsin. Ruotsilla tosiaan kylmän sodan aikoina olikin iso maa-armeija, mutta nykyään pienempi, nopeasti liikkuva jossa iso materiaalin suhde miehistöön. Ja asemarkkinoilla hyvin vähän kilpailevaa kalustoa.
Tottakai molemmilla kuitenkin on ne omat voimansa, eli eihän sitä olla pystytty täysin luottamaan siihen että sodan tullen yhdistetään voimat virallisesti puolueettoman maan kanssa. Mutta paljon se kalusto mitä ei itse tehdä tulee sitten naapurista.
Hävittäjien osalla Suomelta ei Ruotsille kilpailevaa kalustoa ole, ja tosiaan me päädyttiin Jenkkien tuotteisiin, siinäkin vaikutti osittain politiikka. Helpompi näin päästä käsiksi jenkkien kalustoon, ja se tosiaan oli ihan järkevä päätös, ja kyllähän F-35 parempi on kuin uusin Saab, suurin osa kehityksen ylihinnasta meni jenkkien maksettavaksi.
Ja veikkaan että tulevaisuudessa jatkuu suunnilleen samalla tavalla kaluston tuotannon suhteen, eli vältetään tekemästä Ruotsin/Suomen kanssa kilpailevaa kalustoa.
Tottakai molemmilla kuitenkin on ne omat voimansa, eli eihän sitä olla pystytty täysin luottamaan siihen että sodan tullen yhdistetään voimat virallisesti puolueettoman maan kanssa. Mutta paljon se kalusto mitä ei itse tehdä tulee sitten naapurista.
Hävittäjien osalla Suomelta ei Ruotsille kilpailevaa kalustoa ole, ja tosiaan me päädyttiin Jenkkien tuotteisiin, siinäkin vaikutti osittain politiikka. Helpompi näin päästä käsiksi jenkkien kalustoon, ja se tosiaan oli ihan järkevä päätös, ja kyllähän F-35 parempi on kuin uusin Saab, suurin osa kehityksen ylihinnasta meni jenkkien maksettavaksi.
Ja veikkaan että tulevaisuudessa jatkuu suunnilleen samalla tavalla kaluston tuotannon suhteen, eli vältetään tekemästä Ruotsin/Suomen kanssa kilpailevaa kalustoa.
Miten se 120mm sirpalekranaatti losahtaa..?
Foorumilla on jossain video, videosta pysäytyskuva tai valokuva, jossa todennäköisesti AMOS ampuu HE-kranaatin rakennusbetonielementtiin ~suorasuuntauksella ja reikä tulee, tosin kuvassa näkyy muistaakseni vain näyttävä räjähdys ampumasuunnasta kuvattuna. Ovat varmaan koeampuneet eri sytyttimen asetuksilla (jäykkänä (kärkihattu) tai herkkänä (ilman kärkihattua)), eri panoksilla (iskunopeusvaihtelu) tms kokeilua, mutta vain yksi kuva muistaakseni on Foorumilla. Se lienee Deleted member 266 eli tehtaan edustajan veeteetee:n foorumille aikanaan viestittämä. Hänellä on paljon viestejä monessa ketjussa, joten en nyt löytänyt kuvan tai videon sisältämää viestiä linkiksi.
Siitä vaan penkomaan KRH, Tampella kehitystyötä....., Tykistö jne ketjuja, joihin veeteetee on kuviaan ladannut. Pitkiä ketjua/paljon viestejä, joten aikaa kuluu, mutta saattaa siinä samalla saada vastauksia omiin pohdintoihinsa.
Tuossa alkuun herkkä vs jäykkä vertailuun kuoppia Lohtajan hiekassa #81. Kuvan perusteella jäykkänä ammuttaessa kerrostalon betonielementti murtuu ja reikää syntyy. Perusteluna se, että melko paljon hiekkaa (massaa) on pöllähtänyt syvältä.
Mutta mitä a-tarviketta ne silloin ampuu? Sitä samaa KRH A-tarviketta vai onko siellä muutakin?
Aseella ammutaan tietysti sitä ampumatarviketta, mitä on kulloinkin käytössä. Tuskin KRH:lle on kovin aktiivisesti kehitetty panssaria vastaan tarkoitettuja AP /HEAT erikoisammuksia, kun suorasuuntaus on tullut mahdolliseksi vasta tornijärjestelmien myötä ja KRH lähtönopeudet ovat niilläkin melko vaatimattomia. Puolalaisilla lienee ontelokranaatti RAK:iin ja tulevaisuudessa KRH-tornijärjestelmien mahdollisesti yleistyessä ampumatarvikekirjokin kasvanee myös suora-ammuntaan soveltuvilla panssariammuksilla.
~ 2 kg räjähdys lähellä (osumasta) murtaa paikallisesti kohtuullisen paksun (~luokkaa 10 ehkä 20 mm teräslevyn) tai voi aiheuttaa paksummassakin tapauksessa levypinnan takapinnan sirpalemurtumisen (Spalling) iskuaaltojen heijastumisen vuoksi homogeenisen panssarin tapauksessa. Jotain vaikutusta aina syntyy, mutta vahingot ovat tietysti tapauskohtaisia. Tervettä harkintaa aikaansaadut vauriot vs oma taistelukestävyys -linjalla tarvittanee, jos kovia maaleja ryhtyy KRH-aseella kiusaamaan.
Ja mikä sen range käytännössä on suoraan ammuttuna? Oletan, että "Range":lla tarkoitetaan ampumaetäisyyttä?
Ensin pitäisi sopia, mikä on "suoraan ammunta"? Esim "Direct Fire" ehkä lontooksi eli suorasuuntaus-ammuntaa ehkä suomeksi
0. Sekö, että maali näkyy optisesti tähdätessä (lienee välttämätöntä)?, mutta:
1. Onko" suora ammuntaa", jos maali näkyy optisesti kaukaa suorasuntaustähtäinlaitteilla, mutta sinne täytyy ampua kaarevalla ballistisella radalla epäsuoran tulen taulukoiden /laskelmien mukaan.
2. Vai onko "suoraan ammuntaa" vain se, jossa korjauskorotus tehdään suorasuuntaustähtäimen etäisyys- ja sivutuuli jaottelun yms. tähtäimessä olevien korjausmahdollisuuksien mukaan?
3. Vai asejärjestelmäkohtaisesti vain se, kun ammutaan suora-ammuntataulukoita /-laskelmia käyttäen ts, etäisyydelle, johon järjestelmän suora-ammuntataulukot / -laskelmat yltävät?
Olettaisin, että 0+2 on "varmasti suorasuuntausta", 0+3 ehkä, mutta 0+1 on epäselvä tapaus.
AMOS ja Nemo järjestelmillä voinee ampua 0 + 1,2,3 tapaan, koska putki korottuu - korolta maksimiinsa ja rajanveto on siten vaikeaa, milloin tuli vaihtuu epäsuoraksi, etenkin kun lähtönopeutta ja siten lentorataa voidaan säädellä panosinkrementeillä.
Lisäisin viitteen hyvään vastaukseen vielä eräänä melko paljon Suomen mittakaavassa tieteellis-teknillistä yhteistyötä tehdyn tahon eli FOA:n/nykyisin FOI (Totalförsvaret Forskning Institut) ja Suomen tutkimuslaitokset (sekä Puolustusvoimien, mutta myös VTT ja yliopistot). Yhteistyö ei välttämättä näy heti puolustuslaitteina vaan ensin luottamuksellisena tutkimuksina, hieman myöhemmin avoimina julkaisuina ja opinnäytteinä ja sitten pikkuhiljaa myös kentällä. Niitä tuotteita tai muutoksia on vaikea kentällä tunnistaa, jos ei tiedä yhteistyön hedelmiä kuten edellä viiteviestissään jäsen @ak.tied fiksusti totesi muiden tahojen osalta.
Esimerkkinä tutkimusprojektin loppuraportti/-tiivistelmä viite, jonka tuloksia saattaa olla hyödynnetty kentällä, mutta voivat olla vaikeasti havaittavissa, kun IR-häivettä /-pinnoitteita on tutkittu
:https://www.foi.se/rapporter/rapportsammanfattning.html?reportNo=FOI-R--1592--SE
Tiivistelmän alun käännöstä malliksi yhteistyökuvioista:
"Tämä raportti tiivistää FOI:n ja PvTT:n (Suomen Puolustusvoimien Tekninen tutkimuskeskus) yhteistyöprojektin, joka koskee matalan emissiivisyyden omaavaa maalia infrapuna-aallonpituusalueen peittämiseen menettämättä haluttuja visuaalisia väriominaisuuksia..."
Varmasti on saatu ja saadaan yhä enemmän suoraa tutkimustietoa ja apua Ruotsista, kun ovat puolustusteknologisessa tieteellisessä työssä huimasti Suomea edellä. Tuskin olisi Nemoa, jos ei olisi ollut AMOS:ta alkuun. Swedut näytti, minkäläinen tornillisen asejärjestelmän pitää olla automaation/ammunnanhallinnan kannalta. Sitä kopioiden ja joissakin kohta ehkä jopa joitakin ominaisuuksia parantaen on saatu Nemo aikaan.
En väheksyisi Ruotsin kanssa tehtyä puoluksellista yhteistyötä mielikuvatason tietojen perusteella. Ruotsi on tärkein alan yhteistyökumppanimme kaikilla tasoilla. Useimmilla aloilla Ruotsi on "isoveli", piti siitä tai ei.
Saunajääkäri
Korpraali
Kiitos vastauksista.
Joo tainnut kyseisen ”räjähdyksen” nähdä myös. Se reikä ois ollut mielenkiintoisempi nähdä.
Suora-ammunnalla tarkoitin sitä, kun maalin näkee putken läpi ja kranaatti tulee kohteeseen suoraa linjaa (tai vähän kaarella, mistä sen tietää miten se lentää) ei ylhäältä alaspäin. Itsekin tullut harrastettua tuota perinteistä suoraa mutta sehän vaan itse oman tulen johtamista ja kranaatit tippuu ylhäältä.
Rangella tarkoitin tehokasta ampumaetäisyyttä ”suoraan”. Itsekin veikkasin että ei se kauas mene suoraan hallitusti vaan täytyy aika äkkiä etäisyyden kasvaessa ottaa ballistiselle radalle. Osumat siirtyy sitten kohteen seinästä katolle.
Tuo uusi suora on kyllä mielenkiintoinen konsepti. Oispa kiva olla koe ampumassa näitä. Heitinmies tykkäis.
Ps. Muutenkin mietin että tuleekohan tästä drone+nemo yhdistelmästä pari. Dronepilotti painaa nappia ja siinä pisteessä räjähtää lentoajan päästä ei käsikranu vaan 120KRH. Nemohan voisi muuttaa suuntausta reaaliajassa kun drone on antanut heads-up signaalin liveammuntaan ja napin painalluksella laaki lähtee valmiiksi koneen laskemilla arvoilla nopeimmalle radalle. Sama drone on voinut merkata samaan sijaintiin jo aiemmin muutaman ei-liikkuvan maalin, jotka suolataan heti tuon ekan kriittisen perään.
EDIT: korjasin muutaman kirjoitusvirheen ja lisäsin vähän tarkennusta, kun kukaan ei ollut vielä reagoinut.
Viimeksi muokattu: