Apilaksen korvaaja

[Jukkis]

Yksiselitteinen rajanveto ohjuksen ja raketin välillä käy yhä hankalammaksi kun aseteknologia kehittyy. Hyvä esimerkki on MLRS jonka amizuuneista ATACMS on ohjus mutta GMLRS raketti. Ohjautustavoissa on varmasti eroja mutta lopputulema on sama.

Paras tosiaan antaa Pv:n tehdä omat määritelmänsä ja mennään niillä.

Oma pers mielipiteeni on että mikä tahansa ohjautuva, oman moottorin omaava heite on ohjus. NLAWin ammus kykenee seuraamaan kaarevaa lentorataa ja tunnistamaan maalin sen ylittäessään. Se on siis jo kahdella tavalla älykkäämpi kuin V-1 oli. Kenen mielestä V-1 ei ollut ohjus?

 

[PSS]

Niinpä, menepä puhumaan tykin piipusta...
Muistattehan, miten paperilennokin siiven takaosaan sai revittyä pienet ohjaussiivekkeet? Niillä lennokin sai lentämään kaarevaa lentorataa. Mutta ei se mikään ohjus ole. Kunhan passiivisesti kulkee alkuasetusten mukaan. V-1 piti vakaan, suoran lentoradan, kunnes kellolaite ohjasi sen putoamaan. (Vrt 3P-kranaatti) Ja ATACMS ammutaan RAKETINheittimestä. Aiemmin kyselin sitä kanuuna/haupitsi-rajanvetoa. Vaikeaksihan tuo terminologinen rajanveto menee. Ja ettei kukaan hermostu - eihän tässä itse aparaatteja heikoiksi kukaan epäile.

 

[Rannari]

Kenen mielestä V-1 ei ollut ohjus?

Maaliin osuessaan se oli periaatteessa liitopommi koska ei enää liikkunut konevoimalla

 

[PSS]

No, yleensä ohjuksien rakettimoottori on jo palanut loppuun lentoradan loppupuolella.
Mutta joo. V-1 piti omalla järjestelmällään "aktiivisesti" lentoradan suorana. NLAW pitää omalla järjestelmällään lentoradan "aktiivisesti" kaarevana. (Kuinka aktiivisesti?)
V-1:n triggasi kellolaite, NLAW:n modernimpi anturi.

 

[salama-anteri]

No, yleensä ohjuksien rakettimoottori on jo palanut loppuun lentoradan loppupuolella.
Mutta joo. V-1 piti omalla järjestelmällään "aktiivisesti" lentoradan suorana. NLAW pitää omalla järjestelmällään lentoradan "aktiivisesti" kaarevana. (Kuinka aktiivisesti?)
V-1:n triggasi kellolaite, NLAW:n modernimpi anturi.

Keskustelu taalla on hiipunut, mutta tuolla lainatulla on suuri merkitys silta kantilta, etta tuleeko lahestymiskulmassaan APSsien kattaman alueen lapi (olis pashempi juttu) vai tarpeeksi jyrkasti ylhaalta.

Tutkailin asiaa yleisemmin, eli siis onko "aukkoa", joka Apilaksen seuraajalla olisi tukittava?

Meilla ei ole Javelinia, mutta kun sita pidetaan erittain hyvan top attack -sovellutuksena, niin se nayttaa tallaiselta:

Ohjushan lentaa vaikka 4.5 km ataisyydelle (siina sitten tulee muita juttuja vastaan; ei siita sen enempaa)
- mutta tuo minimi (500m)
- jos on joku Direct Attack - moodi, niin se ainakin joutuu APS havaitsemaksi - ei valttamatta torjumaksi tuota lyhyemmilla matkoilla

No entas NLAW; Saabin sanomisia 2015 vuodelta:
"Using the vast amount of test data from production and live firings, Saab has been able to optimise the guidance system of the NLAW weapon system by fine-tuning its Predicted Line of Sight [PLOS] software to extend the effective range beyond the 600 m to which it is currently designed. We have demonstrated through successful firings that we are able to effectively engage targets at 800 m and up against stationary targets. That’s fairly significant. We do not yet have the numbers for moving targets"
- nyt voi olla jo tarkempaakin tietoa, mutta kenelle niita sitten avataan (ei ole tarkennus tullut viela vastaan)

Mutta ei siina mitaan, sopivasti loytyy paallekkaisyytta noiden kahden erilaisen (mutta molemmissa Top Attack -mahdollisuus).
- tuhovoimaa ei ainakaan sovi epailla, hauska video kun taistelukarkea testataan ilmanpaineella "ampumalla"

Nyt vaan siihen kysymykseen (pitaa tutkailla onko siihen talla langalla jo vastattukin) eli: paaseeko perille, APSsien yleistyessa?
- jos on epailyksen haivaakaan, niin sitten Apilaksen seuraajalla on vaativa tehtava

 

[Patu]

Keskustelu taalla on hiipunut, mutta tuolla lainatulla on suuri merkitys silta kantilta, etta tuleeko lahestymiskulmassaan APSsien kattaman alueen lapi (olis pashempi juttu) vai tarpeeksi jyrkasti ylhaalta.

En tiedä ymmärsitkö väärin, mutta NLAWin lähestymiskulma ei ole kaareva suhteessa maanpintaan. Ohjus ei siis kaarra maaliin ylhäältäpäin. Jos ymmärsit tämän oikein niin kommenttini voi jättää huomiotta.

 

[salama-anteri]

En tieda, mutta patulta aani talle vaihtoehdolle:
"tuleeko lahestymiskulmassaan APSsien kattaman alueen lapi (olis pashempi juttu)"

 

[Patu]

En tieda, mutta patulta aani talle vaihtoehdolle:
"tuleeko lahestymiskulmassaan APSsien kattaman alueen lapi (olis pashempi juttu)"

Kyllä vaan. Jos APS kykenee torjumaan ~metrin vaunun kattoa korkeammalla lentävän puikon niin NLAW saadaan torjuttua. Kaikki eivät kykene, koska ne torjuvat maalin alaviistoon suunnatuilla ammuksilla/räjähdyksillä. Ehkä tässä pitäisi keskittyä venäläisten AP-järjestelmien kykyihin, nehän meitä eniten kiinnostavat?

 

[SJ]

Keskustelu taalla on hiipunut, mutta tuolla lainatulla on suuri merkitys silta kantilta, etta tuleeko lahestymiskulmassaan APSsien kattaman alueen lapi (olis pashempi juttu) vai tarpeeksi jyrkasti ylhaalta.

NLAW tulee kyllä suojatun alueen läpi ja ei pitäisi olla mitään ongelmia noilla järjestelmillä havaita sitä. Ainoa syy miksi esim. ARENA ei kykenisi torjumaan NLAW:ia on se, että ne on ohjelmoitu jättämään yli lentävät maalit huomioimatta. Mikä tuntuisi epätodennäköiseltä, mutta sinällään mahdollista että tuo systeemi saattaisi koettaa torjua paljon muutakin jos se on ohjelmoitu torjumaan ylilentävät esineet. Lintuja se tuskin koettaisi torjua, kyllä tuossa on jokin nopeusalue asetettuna, mutta tykistötulen aikana ihan varmana tavaraa on ilmassa joka suuntaan.

 

[salama-anteri]

Ehkä tässä pitäisi keskittyä venäläisten AP-järjestelmien kykyihin, nehän meitä eniten kiinnostavat?

Hyva ajatus, taytyisi vaan tietaa niista (ja niiden levinneisyydesta) tarpeeksi, kuten esim.

ARENA ei kykenisi torjumaan NLAW:ia on se, että ne on ohjelmoitu jättämään yli lentävät maalit huomioimatta.