JÄRJETÖNTÄ - KYLLÄ! ... Yksittäisten henkilöiden, pienyritysten ja yhteisöjen kehitystpoimintaan ei ole julkista rahaa, eikä uusien asioiden kehittelyyn riitä muutenkaan kun pyritään tukemaan vain olemassaolevan kasvua. Näin on ollut 90-luvulta lähtien ja tämä on lamaannuttanut T&K toiminnan uudistumisen, kuten myös uusien teknologiayritysten synnyn... TÄSTÄ VOIN PITÄÄ VAIKKA PARIN PÄIVÄN LUENTOSESSION (jos joku kustantaa
) ...
Kerro, kunhan pidät tilaisuuden, niin tulen osoittamaan suosiota! Seuraavaksi lisää sähköverkon ja mobiiliyhteyksien yhtaikaisen katkoksen varalta luonnostellun 'puhevarven' toimintaa, tekniikkaa ja fysiikkaa aiheesta syvemmin kiinnostuneille hamsseille:
2m/6m puhevarven toiminta ja käyttäminen
Tähän asti hahmotellun banditoistimilla toteutetun koko maakunnan puhevarvekonsepti on tekniikkana vielä niin uutta, että sen toiminta on vielä lähes kaikille epäselvä, joten tässä hamssikusojen toiminnan selostusta konseptin maakuntatoistimilla. Esimerkkinä järjestely, että maakuntatoistimet on asetettu toimimaan yhteisellä 6 m taajuudella, mutta eri 2 m paikallistaajuuksilla. Muitakin toimintatapoja on, mutta niistä lisää myöhemmin.
Koko maakunnan kattavan verkon saa tosiaankin aikaiseksi edullisilla 2m/6m ripiitteriradioilla, mutta maakuntatoistinten verkon workkiminen EI edellytä samanlaisen 2m/6m toistinradion omistamista. Ehdotuksen mukaiseen 2m/6m maakuntatoistinten puheverkkoon pääsee joko 2m, tai 6m radiolla. Monilla hamssiasemilla on jo ainakin 2m radio, joillakin myös erillinen rigi 6m bandille. Jompi kumpi siis riittää turvayhteyden saamiseksi.
Esimerkiksi pelkästään tavallisella 2m simpleksiradiolla kotiantenneilla workittaessa kuulevat muut maakuntatoistimen kanavalla olevat kotiasemat kuson suorilla, ja kotiaseman 2m kantaman ulkopuolella oleville asemille maakuntatoistin releoi kuson 2m>6m>2m kautta. Näin siis toteutuvat sekä lähiyhteydet, että pitkät yhteydet maakuntaan tavanomaiselta 2 m kotiasemalta.
Maakuntatoistimet korkeisiin asemapaikkoihin
Hyviin, korkeisin ja vähähäiriöisiin sijainteihin laitettuina maakuntatoistimet kuulevat toisensa 6 m jaksolla, jolloin kolmella toistimella on mahdollista kattaa mobileasemille jokseenkin koko Pohjois-Karjala, ja kotiasemille kauemmaksikin. Maakuntatoistin toimii siten, että nämä erittäin hyvän kantaman sijaintiin asennetut banditoistimet välittävät puheliikenteen esim. 2 metrillä sisään > toistimesta pitkän kantaman 6 metrillä ulos. Muut maakunnan maakuntatoistimet esim. pohjoisessa ja etelässä kuulevat tämän 6 m liikenteen, ja välittävät sen paikallisesti 2 m bandille. Näin saadaan toteutettua pitkät puhevarven maakuntayhteydet sekä kiinteistä, että liikkuvista asemista.
Aina ei kuitenkaan tarvitse kuulua koko maakuntaan, vaan yhteys lähimpään asemaan riittää. Paikallistoistimina maakuntaverkon puhetoistimet toimivat siten, että workitaan 6 metrillä sisään > toistimesta paikalliskantaman 2 metrillä ulos. Näin käytettäessä kuso kantaa toistimelta vain tavanomaisen 2 m ripiitterikantaman päähän, eikä siis koko maakuntaan.
Toistimia workittaessa käytetään tavallia simplexjaksoja. 'Ripiitterierotusta' ei siis tarvitse ohjelmoida rigiin maakuntatoistimia varten. Kaikkia 2m/6m maakuntatoistimia workitaan simpleksikanavilla, joten menuseikkailut oikean ripiitterierotuksen löytämiseksi jäävät pois. Kutsuun vastataan yksinkertaisesti samalla simpleksikanavalla, millä se maakuntatoistimesta kuuluu. Tämä helpottaa maakuntaverkon käyttöä etenkin tilanteissa, joissa ensikertalainen viestittäjä joutuu tarttumaan mikkiin välittääkseen kotiseutunsa viestejä laajan sähkö- ja viestiverkkokatkoksen yhteydessä.
6m hamssirigit maakuntatoistimella
Yleensä hamssit tietenkin tykkäävät kuulla ja workkia molemmilla bandeilla, tavanomaisen 2m lisäksi. Maakuntatoistimet sopivatkin aivan yhtä hyvin workittaviksi kotiasemien tavanomaisilla erillisillä 2m ja 6m rigeillä, kuin 2m/6m yhdistelmäradiolla. Kotiasemillahan perinteisesti käytetään eri antenneja ja eri rigejä 2m ja 6m bandeille, joten radiokalustoa ei tarvitse uusia maakuntatoistinten workkimista varten.
Osalla varveaktiiveistamme ei vielä ole kotonaan 6m kalustoa. Silloin tietenkin workitaan vain maakuntatoistimen 2m jaksolla. Maakunnan pitkän kantaman sanoma- eli datavarveen pääsemiseksi 6m olisi kuitenkin suositeltava varuste 2m lisäksi ainakin paikkakunnan ainoalla varveasemalla. Myös HF-hamssiasema olisi eduksi, koska sillä pääsee yhteyteen maan muiden hamssiasemien kanssa, joko puheella, tai sanomaliikenteeseen sopivilla digimodeilla.
Jos toivottu ja odotettu PV:n radioiden lainaaminen varvehamsseille toteutuu, niin saamme todella hyvin varvekotiasemakäyttöön sopivat radiot, jotka ovat standardiliitäntöjensä ja taajuusstabiiliutensa puolesta erikoisen hyviä workkimiseen digimodeilla radioverkoissa kaikilla modeilla ja bandeilla. Samoilla radioilla pääsee tietenkin hienosti datavarveen, kuten myös suunniteltuun puhevarveen sekä 6m, että 2m kautta.
Kantaisivatko yhden bandin 2m toistimet maakuntaan?
Saisiko laajan kantaman maakuntaradioverkon toteutettua pelkästään 2m bandilla? Sekin onnistuu ainakin osittain, jos käytetään riittävän tiheään sijoitettuja tuki- tai toistinasemia, joiden antennit saadaan hyviin, korkeisiin sijainteihin, kuten mastoihin tai vesitorneihin. Näinhän oli aikoinaan ensimmäinen autoradiopuhelin- eli ARP-verkkommekin toteutettu.
Käytännön rajan tällaiselle yhden bandin 2m verkon kantamalle ja yhteyspeitolle asettaa valitettavasti itse luontoäiti, aallonpituudesta riippuvan kantamarajoituksensa myötä. Pidempi aalto, kuten 6m tai jopa 10 m, on hyvinkin taipuvainen etenemään mäkisessä metsämastossamme, siinä kun 2m tukehtuu pitkille maastotaipaleille, ja 70 cm jo ekaan mäenylitykseen.
Radioaallon pituuden kantamarajoitetta emme valitettavasti saa venytettyä edes rukouksin tai uhkauksin, koska luontoäiti on taipumaton meille tavallisille ei-jumalaisille maan ihmisille. Poikkeuksina tähän ovat tietenkin toimintaelokuvien tekijät, jotka ainoina puolijumalaisina keskuudessamme saavat rajattomasti venyttää luonnonlakeja, joskin vain viihdytystarkoituksessa, eivätkä tosielämässä.
Yhden bandin 2m toistimien määrän laskenta
Joensuun Niinivaaran huipulla olevan vesitornin katolle sijoitetun perinteisen yhden bandin 2m duplekseriripiitterin OH7RAB kantama näkyy oheisessa kuvassa, sekä alimmassa Akin kantamalaskentaesityksestä kokoamissani yhteyspeittokartoista kerhofoorumin sivulla:
viewtopic.php?f=15&t=225&start=20#p1330
Kun tavanomaisen 2m ripiitterin yhteyspeittoa, eli mobileasemille kartan punaisen alueen, ja kotiasemille sinisen alueen pinta-alaa vertaillaan ylempien karttojen 6m kantamiin, niin havaitaan, että yhtä hyviin sijainteihin asennettuja 2m toistimia tarvittaisiin noin 4-... 6-kertainen määrä samaan yhteyspeittoon, kuin mitä saavutetaan uuden tekniikan pitkän kantaman 2m/6m maakuntatoistimilla. Esimerkiksi, jos koko maakunnan saa puheyhteyden piiriin kolmella 2m/6m toistimella, niin 2m yhteyspeittorajoitus edellyttäisi vastaavasti 4 x ... 6 x 3 toistinta, eli 12 ... 18 kpl 2m toistimia maakunnan yhteyspeiton kattamiseksi.
Käytännön vaikeudet lyhyen kantaman toistimia käytettäessä eivät lopu vielä tähänkään. Luontoäidin lisäksi rajoituksen laittaa tekniikka. Perinteisten yhden bandin duplekseritoistinten linkittäminen toisiinsa edellyttää nykytekniikalla joko lankayhteyttä ARP-tukiasemien tapaan, tai nettiä, tai langatonta suunnattua linkkiyhteyttä ripiitterien välillä. Netti karsiutuu pois varven sähkökatkon kestovaatimuksen vuoksi. Jäljelle jäisi joko kaapelien kaivaminen maahan maakunnan mitalta tusinan 2m toistinaseman välille, tai linkkiverkon rakentaminen, jollei ilmaannu muita ideoita..? Myös sallitut dupleksikanavat taitaisivat loppua kesken, ja tropokeleillä olisi 2m ripiitterijaksoilla melkoinen sekamelska.
2m taajamiin, 6m maakuntaan
Vaihtoehtona tusinalle yhden bandin 2m paikallistoistimille ovat tässä ehdotetut hyviin sijainteihin laitettavat kolme 2m/6m pitkän maakuntakantaman toistinta, jotka itse muodostavat toisiinsa yhteyden, ilman lankoja, nettiä tai linkkiverkkoa, ja ovat 6m bandin pitkän aallon ansiosta sekä sää-, että maastokelpoisia. Maakuntatoistinsuunnitelmassa kantama ja laaja yhteyspeitto saadaan 6m bandin avulla. Koska häiriöisessä kulttuuriympäristössä 6m bandin rutinat repivät operaattorin hermoja, niin yhteys taajama-alueilla oleville hamssiasemille, pelastuslaitoksille ja mobileasemille toteutuu siistimmin maakuntatoistinten 2m kautta.
6m, 2m ja 70 cm taajamaympäristön radiospektrien häiriömittauksesta tallennettuna liikkuvasta mobileasemasta laitoin esimerkkikuvat säikeisiin
viewtopic.php?f=15&t=225&start=20#p1331 ja
viewtopic.php?f=15&t=225&start=20#p1332 . Nämä mittaukset toivottavasti auttavat ymmärtämään näiden varsin erilaisten bandien luonnetta, joista tässä tiivistelmä:
- 70 cm sopii city-ympäristöön lyhyen kantaman melko vähähäiriöisenä bandina, mutta on aivan avuton metsätaipaleilla.
- 6m kantaa todella pitkälle mäkiseen ja metsäiseen maakuntaamme, mutta mykistyy taajamaympäristössä.
- 2m on kohtalainen kompromissi myös taajamaan workkivasta lyhyehkön kantamana bandista, jolla voi saavuttaa edullisessa avoimessa maastossa jopa keskipitkiä maakuntakantamia, muttei kuitenkaan 6m kantamiin verrattavia.
Maakuntatoistimien workkiminen käsikapuloilla
Esimerkiksi pienellä 2 m / 70 cm käsiradiolla pääsee ehdotettuun pitkän kantaman maakuntaverkkoon suoraan 2 m kautta, silloin kun kapula on toistimen 2 m kantamassa. Käsikapulan pamppuantennin kantama on kuitenkin lyhyt, joten sitä on usein syytä kasvattaa. 6 m käsikapuloita, enempää kuin kannettavia 'venttiseiskojakaan' ei hamssiporukallamme juuri ole, joten haluttaessa pitkä maakuntayhteyden sijasta lyhyen kantaman 2 m paikallisyhteyttä maakuntatoistimen kautta, voidaan ottaa oma autoasema avuksi.
2 m lyhyen kantaman paikallisyhteys maakuntatoistimen kautta 2 m käsikapulalla siis onnistuu esimerkiksi käyttäen omaan auto- tai muuhun mobileasemaan asennettua banditoistinradiota releoimaan 2 m käsikapula maakuntatoistimen 6 m jaksolle. Samalla autoasema laajentaa käsikapulan kantamaa täysimittaiseksi mobileaseman kantamaksi, joten maakuntatoistimelle pääsee paljon kauempaa, kuin pelkällä käsikapulalla.
Kun ollaan ulkona käsikapulan kantamasta maakuntatoistimeen, niin omaa mobiletoistinasemaa voi käyttää tietenkin myös releoimaan käsikapula koko pitkän kantaman maakuntavarveen, asettamalla oma autorigi releoimaan 70 cm käsikapulan maakuntatoistimen 2 m kanavalle. Silloin piskuisella lyhytkantamaisella 70 cm 'lelukapulalla' pääsee oman autorigin välityksellä maakuntatoistimen pitkän kantaman verkkoon, jossa varvetoistimet releoivat sinkun 6 m kautta maakunnan päästä päähän, kukin 2 m paikallisesti ulos. Näin siis workitaan autotoistimen ja puhevarven avulla pikku käsikapulalla veneestä, mökin kuistilta, etsintäharjoituksesta ym. koko maakuntaan.
Selittäen on epäilemättä vaikea ymmärtää puhevarvetoistimien käyttöä. Käytännössä workkien asia aukeaa helpommin ja yksinkertaisemmin. Olen valmis tulevissa varvetapaamisissa esittelemään puhevarveripiitterin workkimista oman autotoistimeni avulla.
Mobiletoistinradioiden hankinnat varveryhmille?
Tällaiset mobileripiitteririgit toimisivat hamssien omassa käytössä myös etsintä- ja pelastustilanteissa vapaaehtoisten etsijöiden käsiradioverkkojen yhdistämiseen samaan puheverkkoon, yhteisen operaatiojohdon alle. Esimerkiksi etsintäryhmän tavalliset 70 cm PMR-kansankäsiradiot voi näiden avulla releoida 160 MHz vapepajohdon ja muiden etsijöiden kanavalle. Toistinradiot kattavat myös vesiliikenteen ja pelastuslaitoksen kanavat. Käsikapuloiden tukiasemana toimiva mobileasema bandiripitteririgillä olisi siis hieno varuste kaikille meille pepa- ja varvehamsseille, mutta toistaiseksi näitä toistinradioita lienee esimerkiksi täällä Itä-Suomessa vain pari kappaletta. Linkkejä 2m/6m toistinradioihin on säikeessä
viewtopic.php?f=15&t=225&start=10#p1277
Koska varve on tarkoitettu varayhteydeksi pitkien sähkökatkojen mykistäessä kännykkäverkot ja internetin, niin ehkä kunkin maakunnan turvayhteyksistä kiinnostuneet hamssit ja reserviläiset voisivat tunnustella sponsoreita esimerkiksi paikallisten sähköyhtiöiden joukosta? Myös pääsyä mahdollisiin sähköyhtiöiden antennimastoihin voisi tiedustella varvetoistimiamme varten? Arvioin, että esimerkiksi noin kymppitonnilla saisi mobiletoistinrigit antenneineen ja varusteineen sekä Itä-Suomen kolmeen tai neljään maakuntatoistimeen, että varveryhmämme aktiiveille, kun yksi radio mobileantenneineen maksaa noin 500 e.
Sähkökatkoja aiheuttaneiden myrskytuhojen raivausta saattaisi isoissa katkoksissa helpottaa ja nopeuttaa riippumaton, ajoneuvoasemiin koko maakunnan kattava varayhteys sähköyhtiöiden linjankorjaajille, joten olisiko ajateltavissa, että vastavuoroisesti varveryhmät voisivat tarjota radiokalustoa tai mastotilaa sponsoroiville sähköyhtiöille mahdollisuuden käyttää maakuntavarveamme linjanraivaus- ja korjausryhmien varayhteytenä? Entä olisiko muita yrityksiä, joilta voisi tiedustella halukkuutta toimia maakuntansa varvehamssien kalustosponsoreina? Sähkönjakeluverkon myrskytuhojen korjauksen nopeuttaminenhan on loppujen lopuksi meidän kaikkien, niin yksityisten, kuin yritystenkin etu.
T: - Juha -
Kuva: Radio mobile -softalla Akin OH7EAH laskemia esimerkkikantamia ehdotetuille 2m/6m puhevarvetoistimille. Kuvien yläriveillä ovat 6 m, ja alariveillä 2 m kantamat. Kuvat ensin Arton OH7BD kokeellisen 6 m papukaijan lasketusta kantamasta, sitten Verkkovaaran mastosta, seuraavaksi Okun vanhan kaivoksen Kummunmäen rikastamon katolta, ja viimeisinä Tohmajärven Kemienmäen SPR-talon katolta.
Alimmaksi on lisätty Joensuun 2 m ripiitterin OH7RAB laskettu kantama, joka tyypillisenä paikallisripiitterinä näyttää edellisiin maakuntatoistimiin verrattuna varsin vaatimattomalta.
Tähänastisissa 6 m mobilemittauksissani etelään ja itään papukaijatoistimen OH7BD mobilekantama on vastannut kuvan punaisen alueen laskettua kantamaa. Samoin sinisen peittoalueen kantama kotiasemalle toteutuu sekä Savonlinnan suuntaan, josta Risto OH4ZS workki jagiantennillaan hyvällä sinkulla OH7BD kokeilutoistimelle, että Lieksaan, josta Jarno OH7EBY hyvillä antenneillaan pääsee koetoistimelle pikkutehoilla.
Lisää: http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&p=1330#p1330
Kuvasarja 6m bandin häiriöistä: Viimeisimmässä varvekokoontumisessa teimme 6 m bandilla kokeen, jossa mittasimme automatkan aikana erilaisissa ympäristöissä 'pohjia', eli radiohäiriöspektrejä, ajettaessa väli Kontiolahti - Jyrinkylä.
Mittausjärjestelyssä vastaanottimena oli RTL-tikkuradio ja miniläppäri HDSDR-softaradiolla kuuntelemassa 250 kHz leveää kaistaa sekä antennina varttiaallon magneettipiiska 6 metrille pikkubussin katolla. Alla kuvasarjat spektreistä liikkuvasta autosta käsin tallennettuina.
Vesiputousspektrin liikesuunta on alhaalta ylöspäin. Hetkellinen spektri näkyy kunkin vesiputouksen alla. Kaikissa spektreissä keskellä näkyvä viiva ei ole ulkopuolinen häiriö, vaan tikkuradion paikallisoskillaattorin taajuus, joka näkyy softaradion ruudulla myös ilman antennia.
Havainnot: 6m häiriötasot olivat korkeita ja häiriöspektrit tiheitä taajamissa asutuksen ja rakennusten lähellä, mutta tasot putosivat nopeasti saataessa vähänkin etäisyyttä rakennuksiin. Esimerkiksi huoltamon ohituksen QRM-risuaita näkyy yhdessä otoksessa. Jopa yksittäiset OK-talot, ja jotkut henkilöautotkin säteilivät vahvoja häiriöitä.
Kerrostaloja ja kaupunkikeskusta-aluetta ei tässä kokeessa mitattu, koska niiden on jo aikaisemmissa harjoituksissa havaittu olevan niin häiriöisiä 6 m bandilla, että city-ympäristöstä mobilena workkiminen 6 metrillä on lähes mahdotonta.
50 MHz bandin pitkä sään- ja maastonkestävä kantama toteutuu siis vähähäiriöisellä maaseudulla, kun antennin saa joko joitakin kymmeniä metrejä sivuun talosta, tai korkean maston nokkaan.
Lisää: http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&p=1330#p1331
2m ja 6m bandien häiriöiden vertailua: Seuraava kuva on HDSDR-softaradion ruutukaappaus data- eli sanomavarven paikalliselta jaksolta 144.675 MHz, jossa näkyy yksi varven pakettiradiopurske sekä ylhäällä RF-vesiputousruudussa, että keskellä oikealla kapeana juovana hitaammin liikkuvan äänitaajuusspektrin vesiputousruudussa.
Havainto: Verrattuna ylemmän kuvan ylimpään 6m bandin hyvin häiriöiseen radiospektriin, tämä samasta paikasta otettu 2m häiriöspektri on huomattavasti vähemmän häiriöinen. 2m bandilta löytyy vapaita jaksoja sellaisessakin taajamaympäristössä, jossa 6m on jokseenkin tukossa.
Lisää: http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&p=1330#p1332
Loppukevennys: Mistä tietää, mikä auto on hamssin..? Arton OH7BD kotiasemalleen varvekokeiluja varten laittamaa papukaijatoistinta on käytetty 6m mobilekantamamittauksissa varmistamaan Akin OH7EAH laskemien kantamakarttojen paikkansapitävyys.
Tämä erikoinen vaaka-V-mobiledipoli tehtiin tätä mittausta varten, koska Arton papukaijatoistimen 6m bandin kotiasema-antenni on tarkoitettu sanomavarveen, joka workkii vaakapolarisaatiossa. Eri polarisaatioiden ansiosta puhe- ja datavarvet toimivat vähemmin keskinäisin häiriöin myös samoissa tai läheisissä sijainneissa.
Kuvan mittausantenni on kahden bandin horisontaali, joka toimi 2m bandilla 2 x 5/8 aallon antennina ja 6m bandilla puoliaaltodipolina. Antenni workkii hyvin näitä kahta bandia kirjoittajan kokeilemalla puhelinparikaapeli- eli 'killusovituksella', ja lisäksi siedettävällä SWR:llä myös 70 cm bandia. Dipolielementit ovat kaksi kuparifolioteipillä päällystettyä 2,5 mm paksuista ja 123 cm pituista lennokinrakentajien hiilikuitupuikkoa, liimattuina 26 mm paksuun lasikuituiseen harjanvarteen, jota puolestaan pitelevät auton kattopellissä vanerilautaiseen 'joulukuusenjalkaan' upotetut neodyymimagneetit. Antennin vertikaaliversion ja sen parikaapelisovituksen mitoitusohjeet löytyvät täältä.
Ehdotettu maakuntakantaman puhevarve tulee siis toimimaan mobileasemille paremmin soveltuvassa pystypolarisaatiossa, jolloin autoantennina toimii tavallinen varttiaallon piiska, joko yhden, tai mieluummin useamman bandin versiona. Tosin tikkuantennit eivät valitettavasti autokäytössä käännä katseita samaan tapaan kuin tämä...
