Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

APRS ..yms. radioamatööritoimintaa

Viestiketju osiossa 'Verkko, informaatio, internet ja elektroninen' , aloittaja KorpiSISSI, 14.03.2012.

  1. koponen

    koponen Kenraali Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    19.04.2010
    Viestejä:
    2,555
    Tykkäykset:
    839
    Pisteet:
    636
    Minua sykähdyttää tässä pyrkimys (ja kyky) valtakunnan infrasta riippumattomaan toimintaan. Juurikin varveilun ja oikean, kenttätyöhön perustuvan tekemisen yhdistäminen tuottaa uutta suorituskykyä. Vertailun vuoksi vaikkapa matkapuhelinverkkoon tukeutuva VAPEPAn kehittyvä tilannekuvajärjestelmä on pienissä häiriötilanteissa omillaan, mutta kovin monessa isommassa ongelmassa verkon käytettävyys ei ole riittävä sinällään oivallisen palvelun pohjaksi.
     
    KorpiSISSI, hessukessu ja JHartikka tykkäsivät tästä.
  2. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,916
    Tykkäykset:
    1,156
    Pisteet:
    316
    Tämmöisen nettiradion voisi liittää VARVE:oon siltä varalta että YLE ei onnistu omassa "turvaviestinnässään". Merirosvoradiot eivät ole enää muodissa ja internet-teknologiaa voidaan soveltaa paikallisissa/alueellisissa saarekeverkoissa, ilman että varsinaiseen maailmanlaajuiseen ollaan yhteydessä

    LINKKI

    Internet Radio with Raspberry Pi
    By Marco Magagnin on June 26, 2014



    Since long past times, when Gugliemo Marconi has amazed the entire World broadcasting his radio signals from the Elettra ship, a subject held dear by electronic engineers has been radio transmission. After these years, the scenario has changed a lot, firstly with the appering of digital technologies (DAB, for instance) and, up to day, with the streaming of radio transmissions on internet network by the TCP/IP protocol. Is this still radio? Or we can just talk of broadcasting radio station programs by TCP/IP network?.

    Less fascinating than the old radio technology by “internet radio” we are able to send “radio” communication far beyond the range of “wireless” radio. In the current and in following articles, we would like to approach the topic of radio and audio broadcasting on TCP/IP network and its integration with radio repeaters, in order to build something like “hybrid” radio links. The example proposed in the article is based on Raspberry Pi that is, by now, the preferred platform for our tutorials on GNU/Linux embedded world. In this first issue we are depicting how to build a portable internet “radio”, it is a device suitable for receiving and managing radio and audio streaming carried by an internet connection, both wired and wireless. We will also cover the management of audio track playlists stored on USB keys or on network shared disk drives. Streaming trasmission requires sending a flows of TCP/HTTP packets containing bunches of digitazed audio from production and distribution servers to clients scattered all over internet networks, where the streaming itself will be turned again into audible sounds.


    [​IMG]

    Figure represents the generic flow of transmissions and reception of audio streaming over internet. The streaming transport protocol can work at many different transmission rates in order to allow the client to choose the best rate according with the speed of the connections it is wired to. In this project we considered two different types of “human” interface”. The first is based on the LCD shield. The second is a web based interface. On the LCD shield five push buttons allow setting the radio by application menu functions as like as browsing radio station and audio tracks or setting up the volume.

    [​IMG]

    The figure shows the application block diagram we are going to set up. Tanks to the effort of Bob Rathbone and Adafruit Industries, both expert in building and delivering products and expertise on Raspberry Pi, that have delivered many useful software tools and application to the community under the GNU GPL licence, we can adopt in our project, many “ready to use” software “bricks”. Actually, to complete the project, it is just required to physically assembly and install the LCD shield, the WiFi dongle and to download and configure the software. No programming it is required. The core module of the whole project is the MPD software. MPD stays for Music Player Daemon, that is a software server aimed to play audio streaming and files. It has been written to run on old pc powered by Pentium 75 processors. The main purpose of this software is using as less system resources as possible, while being able to perform gapless playback, output audio buffering and cross fading. This features and the availability of the package for the Debian distribution make it the ideal tool to be installed on Raspberry Pi. Moreover MPD developers have kept a clear separation between server and client side of the tool. This leave the user free to choose which user interfaces adopt to manage his proper sound box, among the many available. On the web we can get a variety of clients with different interfaces like command line, stand alone GUI and web oriented applications, compatible with different device types like PC, tablet, smartphones, etc. You can find a list of available clients at the addresshttp://mpd.wikia.com/wiki/Clients

    You can go trough and try many of them. In this project we are going to install the solution developed basically for Raspberry Pi by Bob Rathbone (thanks!), from a fork of the Snoopy MPD client.

    ...... LISÄTIETOJA
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  3. Mainos



  4. JHartikka

    JHartikka Luutnantti

    Liittynyt:
    29.11.2013
    Viestejä:
    358
    Tykkäykset:
    1,064
    Pisteet:
    36
    Outokummun puhevarvetoistin käynnistyi ‏

    Maakunnan kriisiyhteyksiä varmistamaan tarkoitettu 'puhevarven' koeasema käynnistettiin Outokummun Vanhankaivoksen rikastamolla 20.8.2014. Tämä uusi 'Okun ripiitteri' on ensimmäinen suunnitelluista langattomasti keskenään yhteydessä olevana verkkona toimivista P-K maakuntatoistimista, joiden kehitystyö perustuu vapaaehtoisten 'turvahamssien' ryhmän vuosien ajan suorittamiin yhteyskokeisiin ja mittauksiin MPK:n ja PV:n harjoitusten puitteissa.


    Toistin toimii laajentaen etenkin autoasemien kantamaa kuin kännykkätukiasema, mutta näistä eroten tavallisella kaupallisella kohtuuhintaisella kahden bandin toistinradiolla, ilman kalliita dupleksereita, normaaleilla simpleksikanavilla, tosin vielä tilapäisin ensiasennusantennein. Huolimatta vaikeasta mäkisestä metsämaastostamme, erittäin hyvän asemapaikan ja maastokelpoisen 6 m bandin mahtavan kantaman ansiosta toistimen kautta on jo näinä ekoina kokeilupäivinä pidetty yhteyskokeilut ainakin Rääkkylää, Kiihtelystä, Lieksaa, Kolinkylää, Tohmajärveä, Wärtsilää ja Juukaa myöten.

    Koska tämä varaverkon puhetoistimen eli puhevarven koeasema on tarkoitettu varmistamaan kuntakeskusten ja viranomaisten yhteyksiä kriisitilanteissa ja viestintäkatkoksissa, kuten pitkien sähkökatkosten aikana, toistin on tehty tähänastisiin ripiittereihin verrattuna kriisitilanteiden kokemattomia viestittäjiä ajatellen mahdollisimman yksinkertaiseksi käyttää. Toistin starttaa yksinkertaisesti mikrofonin lähetysnappulaa painamalla, ilman oudolle käyttäjälle hankalia erillisiä avauspiippoja.


    Varasähkö yleisimmällä akkulaturilla

    Myrskytuhoissa ja ukonilmoilla tavanomaisten sähkökatkosten varalta Okun puhevarvessa on useiden vuorokausien akkuvarmistus. Erikoisen pitkätkin sähkökatkokset on huomioitu toteuttamalla toistimen akkuvarmistus tavalliselle henkilöauton akulle sopivaksi siten, että vajunneen toistinakun voi nopeasti keskenään vaihtaa täydempään akkuun lähimmästä Suomen yleisimmästä akkulaturista, eli henkilöautosta.

    Auton akun ohella voi käyttää yleensä kaikkia lyijyakun latausjännitteelle käypäisiä akkuja, kuten tavallisia pieniä, kierrätettyjä tietsikoiden 12 V 'upsiakkuja'. Toistinlaatikossa on helposti laajennettavat rinnakkaiskaiskytkennät molemmille akkutyypeille. Akkujen ja radion tai lisäradioiden kytkentää on helppo täydentää tai muuttaa, koska akut ja laitteet on kytketty toisiinsa 'pötköksi' liitettävillä XT60-liittimillä, joita voidaan ketjuttaa lisää lähes määrättömästi.

    Akkusarjaa lataa kahdesta tavallisesta pienestä hakkurivirtalähteestä 13,8 V latausjännitteelle muutettu ylläpitolaturi, joiden perään latausesivastukseksi on kytketty sarjaan auton H4-polttimo, tietenkin kierrätetty sellainen. Akuston tuhoutumisen syväpurkauksen seurauksena estää rele, joka irroittaa akut niiden jännitteen pudotessa 10 volttiin.


    Joustavat toistintaajuudet

    Tähän asti puhetoistimia eli ripiittereitä on totuttu ajattelemaan ainoastaan tietyllä taajuusparilla toimiviksi. Erona 'wanhanaikaisiin' kiinteätaajuuksisiin ripiittereihin, tällainen kahden bandin maakuntatoistin toimii ilman taajuuksien käyttöä rajoittavia dupleksereita.

    'Kiveen hakattujen' jaksojen sijaan, tällaisen uuden kahden bandin toistimen kumpaakin taajuutta vaihdetaan tarvittaessa joustavasti esimerkiksi häiriöiden väistämiseksi, tai uuden tilapäisen radioverkon luomiseksi vaikkapa maastoetsintätilanteessa partioiden viestiyhteyksiä varten.

    Koska tällainen neljän bandin toistinradio on varustettu laajoilla 2m ja 70 cm bandeilla, niin käytettävissä ovat tavanomaisten 'hamssibandien' lisäksi tarvittaessa myös muut VHF- ja UHF-bandit mm. kriisi- ja harjoitustilanteita varten.


    Yksityisten radioharrastajien kustantama

    Tämä ensimmäinen radioamatöörien Outokumpuun rakentama ja ylläpitämä, viranomaisten kriisitilanteiden puheyhteyksiä varmentamaan kykenevä 'puhevarvetoistin' on rakennettu ja asennettu täysin talkoilla yksityishenkilöiden lahjoittamista tai varvekäyttöön lainaamista tarvikkeista.

    Puhevarven koekappale on siis tehty ilman julkista rahoitusta. Kalustohankintoihin on tukea toki anottu, parhaimmillaan jo vuosia sitten. Toiveita on annettu pienen tuen saamisesta, muttei vielä tätä kirjoitettaessa mitään olla saatu.

    Koeasema on siis rakennettu kerjätyistä, kierrätetyistä ja lainatuista osista, radioista ja antenneista. Kiitoksia kaikille radioharrastajille, yhteisöille ja yksityishenkilöille, jotka ovat toistinhankettamme sponsoroineet, mm. Arto laitelaatikoin, akuin ja antennein, Rane akuin ja asennustöin, Masa mastoalumiinia lahjoittaen, Toni N-liittimin, Apo antennein, mastoputkin, kiinnitystarvikkein ja asennustöin, Unto kaapelein ja liittimin, Juha radioin ja rakennustöin, Hessu asennustöin ja toistimen valvojana, Mika antennein, Jukka asennusavuin ja akkukaapelein, Pertti mastoputkin ja kaapelein.


    Linkkejä ja kuvia:

    Toistimen esittelyä, ohjeita toistimen kokeiluun, ja kuvia toistimen asennuksesta Outokummun vanhallekaivokselle: http://www.oh7ab.fi/foorumi/posting.php?mode=reply&f=15&t=225#pr1472

    Kuvia ja julkaisu P-K MPK sivulla: https://www.facebook.com/pohjoisarjalankotumpk?fref=ts

    Tietoa uudenlaisen toistimen, 2m/6m puhevarven käyttämisestä: http://maanpuolustus.net/threads/aprs-yms-radioamatööritoimintaa.1504/page-4#post-118219

    Turvahamssien tapaaminen SRAL kesäleirillä 2014: http://maanpuolustus.net/threads/aprs-yms-radioamatööritoimintaa.1504/page-4#post-135026

    Suorituskykyisintä antennia toistimelle on etsitty rakentamalla ja mittaamalla uusia ja olemassaolevia ympärisäteileviä vertikaaleja. Tässä 2 m varveantenniehdokkaiden mittauksia: http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=21&t=228#p1464

    Kurkistus kannen alle: Ihkauuden Okun puhevarven asennusesittely videolla:


    T: - Juha -
     
    Viimeksi muokattu: 30.08.2014
    TT tykkäsi tästä.
  5. hessukessu

    hessukessu Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.05.2010
    Viestejä:
    2,064
    Tykkäykset:
    668
    Pisteet:
    636
    Eikö tuollaisia toistimia kannattaisi pistää pystyyn siten, että ko. akut olisivat siellä virtaa tuottamassa ja aurinkokennot puolestaan lataisivat akkuja?
     
  6. JHartikka

    JHartikka Luutnantti

    Liittynyt:
    29.11.2013
    Viestejä:
    358
    Tykkäykset:
    1,064
    Pisteet:
    36
    Kiitos ehdotuksesta! Aurinkokenno-tuulivoimavaihtoehto akustoa lataamassa tosiaan antaisi mahdollisuuden asentaa varvetoistimia esimerkiksi vaarojen sähköttömiin näkötorneihin, jotka ovat erikoisen sopivia puhevarvelle kauas kantavina ja häiriöttöminä asemapaikkoina! Tällaisia yhdistelmävoimaloita on jo kaupallisesti saatavissa, ja niistä on varveryhmässä mielenkiinnolla keskusteltu.

    Käyttöaikarajoituksia ympärivuotisessa käytössä tulisi tietenkin sydäntalven kaamosajan tyyninä kausina, jolloin sähkö loppuisi muutamien päivien tai viikkojen kausiksi. Asennuspaikalle tulisi olla pääsy myös talvella, ja tietenkin toistinasemasta päivittäin huolehtiva asemanhoitaja, koska aurinkokennot ja tuuligeneraattorin siivet on etenkin korkeilla paikoilla usein puhdistettava sähköntuoton estävästä lumesta ja jäästä. Tykkylumi ja jää särkevät järeämpiäkin rakennelmia, kuin kennoja ja tuulimyllyjä. Asemapaikoille on tietenkin saatava myös lupa voimaloiden asennusta varten.

    Varsinaisena vaikeutena tällä hetkellä on tietenkin yhdistelmävoimaloiden korkea hinta, mikä on este nollabudjetilla toimivalle varvehankkeellemme. Kaikki kalustohan on nyt lahjoitettua tai lainattua, ja koska tuuli-aurinkovoimalat ovat kovin uutta tekniikkaa, niitä ei vielä saa koottua kriisiviestintäverkkomme osien pääasiallisista hankintalähteistä, eli SER-kierrätyslavoilta. Jos tällaisia voimaloita joku sponsoroisi, niitä ilman muuta ottaisimme kokeiluun!


    T: - Juha -
     
    Viimeksi muokattu: 26.08.2014
  7. hessukessu

    hessukessu Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.05.2010
    Viestejä:
    2,064
    Tykkäykset:
    668
    Pisteet:
    636
    Eikös pelkällä aurinkokennollakin pärjää kuitenkin suurimman osan vuodesta? Noiden härveleiden virrankulutus lienee aika minimaalista. Aurinkokenno ei tarvitse mitään lupiakaan. Kun asentaa sopivan viistossa kulmassa niin ei lumikaan kerry pinnalle. Luulisin kyllä, että jostain voisi löytyä pienoistuulivoimaloita, jotka ovat kooltaan niin pieniä ja sen mallisia tai sellaisessa kulmassa (esim. 45 asteen kulmassa pystysuoran sijaan), ettei lumi niitä pääse pahasta tukkimaan.

    Osaatko yhtään arvioida, kuinka kauan aikaa täyteen ladatusta "auton akusta" riittää virtaa ääriolosuhteissa tuollaiselle asemalle (-20C pakkasta, jonkin verran lähetystä ilmassa, jne.)? Ei sen nyt luulisi kovin suuri homma olevan kytkeä muutama akku rinnan ja käydä vaihtamassa aina fressiin pakettiin...mutta kuinka usein se tarvitsee tehdä?

    Miten lähelle ajoneuvolla pääsee noita lähettimiä/toistimia? Helpoin voisi olla tietysti vetää johdot niiltä johonkin mihin autolla pääsee ja ajaa sinne täysin tankattu auto sitten putputtamaan tyhjäkäynnillä ja syöttämään virtaa. Täysi tankki takaa auton käynnin tyhjäkäynnillä ainakin vuorokaudeksi kerrallaan ja vaihtohan on helppoa: Ajetaan vanha auto pois ja jätetään "uusi" tilalle. Koska auton merkillä ja kunnolla ei muuten väliä, tähän tarkoitukseen kävisi vaikka mikä tahansa romuautokin.

    Entä onko aivan ufojuttua ajatella, että noihin toistimiin lähetettäisiin sähkö mikroaalloilla tai laserilla jostain muualta? Vaikka sopivan maatilan aggregaatin takaa tms. sähkökatkotilanteessa?
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  8. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,725
    Tykkäykset:
    1,874
    Pisteet:
    1,286
    Siis tosi hyvä idea!! Mulla on yksi tollanen laseri tyhjänpanttina jos joku tarvii ni voi tulla hakemaan.
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  9. hessukessu

    hessukessu Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.05.2010
    Viestejä:
    2,064
    Tykkäykset:
    668
    Pisteet:
    636
    Mahtaakohan sun laserin tehot riittää? :D
    Mutta täällä on kyllä yhtä sun toista vaihtoehtoa. Kuten esimerkiksi ilmakehän ja maan kautta sähkön lähettäminen, mikroaallot, laser, jne.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Wireless_power
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  10. TT

    TT Majuri

    Liittynyt:
    19.04.2012
    Viestejä:
    1,111
    Tykkäykset:
    693
    Pisteet:
    156
    Hieman haihattelen omiani klubiaskin kanteen eikä siitä nyt sen enempää, mutta kysymys: Tuossa kun oli juttua 2m ja 6m aalloista, nähdäkseni taajuuksilla jossain 150 MHz ja 50 MHz paikkeilla, jos noita käyttää digitaaliseen tietoliikenteeseen parimetrisellä antennilla, minkälaiseen puhtaasti datanopeuteen (tietsikalta toiselle) käytännössä päästään/on päästy ja minkälaisten etäisyyksien päähän? (Ajatellen että virheenkorjaus lienee ulkomaastossa pitkillä etäisyyksillä, todella sääolojen armoilla, aivan toisenlainen probleema kuin koti-WLANissa saati kaapeliverkossa. En osaa arvioida miten etäisyys vaikuttaa tässä yhtälössä jos halutaan mennä kilometrien ellei jopa kymmenien kilometrien luokkaan.)
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  11. JHartikka

    JHartikka Luutnantti

    Liittynyt:
    29.11.2013
    Viestejä:
    358
    Tykkäykset:
    1,064
    Pisteet:
    36
    Hyviä kysymyksiä! Nopeus, kaistaleveys ja kantama tosiaankin kulkevat käsi kädessä. Minkä laittaa lisää nopeuteen, sen tarvitsee lisää myös kaistaleveyteen, ja sen valitettavasti menettää kantamassa. Sähkön saanti, tai paremminkin puute, puolestaan asettaa tiukat rajat lähetystehoille. Täyden maakuntakantaman yhteydet onnistuvat tavallisilla muutaman watin tehoisilla puheradioilla kapeakaistaisessa tekstisanomaliikenteessä, jossa käytetään noin kilohertsin purskenopeuksia, mikä merkitsee joidenkin satojen tai kymmenien hertsien todellista tiedonsiirtonopeutta.

    Kriisiviestinnässä toimintavarmuus, kantama, toiminta-aika, yhteyspeitto eli pinta-ala, ja verkon nopea toimintavalmiiksi pystyttäminen ovat tärkeitä. Minkä laajempi peitto, sen useampi kunta mahtuu toistin- eli tukiaseman kantamaan. Kantaman tuplaantuessa peitto peräti nelinkertaistuu, tai vastaavasti kantaman puolittuessa kolme neljästä kunnasta putoaa verkosta pois. Siksi tehdäänkin niin kovasti töitä asemasijainnin löytämiseksi ja antennin optimoimiseksi, suurimman mahdollisen säänkestävän kantaman ja peiton saavuttamiseksi.

    Laajakaistaradiot ovat harvinaisia, ja kalliinpuoleisiakin. Laajakaistaista eli nopeaa tiedonsiirtoa vaativat kriisiviestinnässä varsin harvat erikoisyhteydet, jos nekään. Jos sellaisia kuitenkin tarvitaan, ne toteutetaan tavallisesti lyhyillä gigahertsilaineilla, voimakkaasti suuntaavilla peiliantenneilla, eli tavanomaisella linkkitekniikalla kahden aseman välille. Laajaa peittoa ei kriisiviestinnässä nopeilla laajakaistayhteyksillä saavuteta, koska lähetysteho on yleensä rajallinen, ja välttämättömän suunta-antennin keila hyvin kapea.


    T: - Juha -

    Kuva: Pitkän maakuntakantaman dataradioverkon node eli verkkosolmu on automaattinen välitysasema, joka syntyy edullisimmillaan alle satasen hardwarebudjetilla. Purskenopeus tämän esimerkin halvasta kiinalaisesta käsiradiosta ja saksalaisesta pakettiradiopalikasta muodostetulla sanomavarvenodella on 1200 b/s, eli 1k2. Kytkettäessä node antenniin, se muodostaa itse vastaavien verkkosolmujen kanssa ad hoc -verkon, jossa jokainen node tietää lyhimmän reitin mille tahansa muulle nodelle, ja välittää sen kautta sanoma-, huolto- ja paikkatietoliikenteen virheettömästi. Paitsi että tällainen 'pakettiradio' on edelleen ainoa itsestään verkon muodostava ja reitittävä pitkän kantaman digimode, se on myös vähävirtainen, ja hämmästyttävän toimintavarma.

    [​IMG]
     
    Viimeksi muokattu: 22.09.2014
    setämies ja TT tykkäsivät tästä.
  12. hessukessu

    hessukessu Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.05.2010
    Viestejä:
    2,064
    Tykkäykset:
    668
    Pisteet:
    636
    Wau! Mutta mitä taajuuksia tuo käyttää? Ja mikä on tuollainen "pakettiradiopalikka" mitä noihin tulee? Onko tarkempia speksejä jossain, tuohan vaikuttaa kiinnostavalta.
     
  13. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,725
    Tykkäykset:
    1,874
    Pisteet:
    1,286
    Hei hessu se laseri on edelleen tuolla varaston nurkassa. Koskas tuut hakeen?
     
  14. Mainos



  15. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    6,879
    Tykkäykset:
    2,107
    Pisteet:
    1,286
    Laitan tämän tänne, koska artikkeli on lähempänä radio toimintaa kuin verkkosodan käyntiä.

    http://www.spacedaily.com/reports/Space_bubbles_may_have_aided_enemy_in_fatal_Afghan_battle_999.html
     
    JHartikka tykkäsi tästä.
  16. Teme

    Teme Kersantti

    Liittynyt:
    28.12.2010
    Viestejä:
    296
    Tykkäykset:
    263
    Pisteet:
    16
    Viimeksi muokattu: 16.11.2014
  17. hessukessu

    hessukessu Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.05.2010
    Viestejä:
    2,064
    Tykkäykset:
    668
    Pisteet:
    636
    Nappaakos tulli tuon heti haaviinsa, kun ei täytä suomalaisia taajuuskaistavaatimuksia siviilikäytössä tms.?

    nm. itseäni kiinnostaisi kyllä kuuntelulta edes kohtuuhyvin suojattu radiopuhelinsetti (eli ei siis pmr), mieluusti kryptolla mutta olisi edes digitaalinen ettei nyt suoraan skannerilla voisi kuunnella... :(
     
  18. JHartikka

    JHartikka Luutnantti

    Liittynyt:
    29.11.2013
    Viestejä:
    358
    Tykkäykset:
    1,064
    Pisteet:
    36
    Varsin toimivia ovat olleet tuon mainitsemasi kiinalaisen pikkuiset sisarmallit UV-3R, joista on omaa kokemusta jo pari vuotta sekä PMR- että hamssihommista fonella, ja myös aprs-, digi- ja varvekäytössä. Nämä ovat likimain Yaesun VX5-mallin kopioita, ja niihin käyvät jotkin jeesun varusteetkin, kuten akut.

    'Taktista' käyttöäkin ovat kestäneet juniorin kuulariturnausvarusteisiin upotettuina. Monofonia, händyvapaata, kantopusseja, antenneja, akkuja ja tietsikkajohtoja saa iibein kaupoista edullisesti.

    Tulli ei ole näihin osoittanut toistaiseksi mitään kiinnostusta Kiinasta tilattuina. Ameriikoista sensijaan ei kannata tilata, koska kaikki sieltä tulevat paketit tulli laittaa selvitykseen ja verolle. Vastuu kansainvälisen laajojen taajuusalueiden korrektista käytöstä on omistajalla.


    T: - Juha -
     
  19. Teme

    Teme Kersantti

    Liittynyt:
    28.12.2010
    Viestejä:
    296
    Tykkäykset:
    263
    Pisteet:
    16
  20. koponen

    koponen Kenraali Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    19.04.2010
    Viestejä:
    2,555
    Tykkäykset:
    839
    Pisteet:
    636
    Kaikissa laitteissa voi käyttää salaavia monofoneja (tai salauspalikkaa normaalien pääkuulopuhelimien (!) kanssa) jos haluaa. Vaikuttaa tietenkin heikentävästi lähetteen läpäisyyn, mutta hyvissä olosuhteissa toimii oikein hyvin. Niin, ja hamssiliikenteessä ei käy.

    https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Viestintavirasto6I2013M.pdf

    Tuolta 7§ Salauksen kielto.
     
  21. hessukessu

    hessukessu Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.05.2010
    Viestejä:
    2,064
    Tykkäykset:
    668
    Pisteet:
    636
    Kiitoksia! Nämä pitävät tavallisen skanneristin poissa, mutta ovat toki kuunneltavissa vastaavanlaisilla toisilla puhelimilla tai noilla koodekeilla. Ilmeisesti "parempaa" ei ole olemassakaan? Miksi ei muuten ole, kieltävätkö lait ympäri maailmaa muka salatun radiopuhelinliikenteen kaikilla taajuuksilla? Luulisi, että olisi kysyntää simppeleille salaaville radioille, kun ei se salauksen toteuttaminen mitenkään vaikeaa ole kun kerran digitaalisena sitä signaalia muutenkin käsitellään.

    Osaatko antaa näiden suhteen osto- tai laite- tai toimittajasuosituksia? Mistä tuollaisia monofoneja tai mieluiten salauspalikoita mahtaisi edes teoriassa saada? Vai pitääkö itse alkaa kolvaamaan? ;)
     
  22. koponen

    koponen Kenraali Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    19.04.2010
    Viestejä:
    2,555
    Tykkäykset:
    839
    Pisteet:
    636
    Eivät normit kiellä vaan päin vastoin velvoittamaan salaamaan tietyillä taajuusalueilla / käyttötarkoituksissa. Mutta radioamatööriliikenne ja sen taajuudet ovat noiden pelisääntöjen piirissä.

    Toinen juttu on se, että digitaalisen lähetteen saaminen perille on hiukan toisenlaista kuin analogisen lähetteen. Asennetun kannan lisäksi on syitä miksi analoginen teknologia on voimissaan esim. lentoliikenteen radiotekniikassa. Jos riittää että saa läpi purskeen dataa, niin virheenkorjaavan ja muutenkin resilientin lähetteen tekeminen ei ole amerikan temppu. Mutta esim. puhe - vaativa, (lähes) reaaliaikainen ja digitaaliselta tietomäärältään suuri lähete onkin toinen juttu.

    Laita nettihakuun vaikkapa scrambling speaker microphone ja selaile tuloksia. Useimmat ovat inversio- tai taajuuskaistasekoitettuja (=halpoja, viihdekuuntelijan kestäviä) laitteita, mutta muutakin (=kalliimpia, vientirajoitettuja, paremmin salaavia) löytyy. Lisäämällä avainsanan secure löytyy jälkimmäisiä, mutta tyypillisesti mil- ja ammattiversioina. Hinta sen mukaan.

    Huomioi myös se, että salatuissa lähetteissä tarvitaan yhteensopiva kalusto molempiin päihin. Siksi itse olen ollut kiinnostuneempi ennen radiolaitetta tapahtuvasta käsittelystä (monofoni tai vastaava) kuin salaavista päätelaitteista - todenäköisyys että jälkimmäisiä on riittävästi jaossa on pieni, mutta jos edullisia ensimmäisiä on jakaa, niin...

    Muoks. Lainaustägit korjattu.
     
    KorpiSISSI ja hessukessu tykkäsivät tästä.

Jaa tämä sivu