APRS ..yms. radioamatööritoimintaa

Kumma ettei toimiville yhdistyksille kelpaa pääharrastusta likeltä liippaava alajaosto, niin kuin tämä turvaviestintä. Eikös radioamatööriyskin ole harrastuksena monisäikeinen, toisin sanoen monella tyylillä voi toteuttaa itseään?
Moni radioamatööri on mukana vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Mutta myös hyvin moni on sen suhteen välinpitämätön. Aivan kuin muissakin yhdistyksissä. Kriisiviestintään on toki perustettu oma yhdistys, SRT. Suomen Radioturva on niin tuore yhdistys, että siinä on vasta kourallinen jäseniä. Toimiakseen se tarvitsisi runsaasti lisää aktiiveja. Etenkin maanpuolustusporukoista ja yrityspiireistä. Hoitamaan puitteita verkon tukiasemille. SRT on sekä MPK:n että Suomen Radioamatööriliiton jäsenyhdistys. Edellytykset siis on.

Turvaviestintään tarvitaan tietenkin mukaan radionkäyttäjiä kaikista kansalaisryhmistä. Radioamatöörejä on liian vähän hoitamaan vaikkapa kansalaisten väestönsuojeluviestintää. He ovat kuitenkin avainasemassa yhdistämään 'ihmisten ilmoille' turvaviestintäverkollaan kansalaisten käytössä olevat hajanaiset radioverkot. PMR, RHA, jne. Joista normaalisti ei ole yhteyttä ulos. Etenkään silloin, kun luonnonmullistus tai ihmisten aiheuttama kriisi katkaiseen kännykkäverkot ja netin.

Vaarallinen viestintäkatkos syntyy tilanteissa, joissa ihmiset joutuvat kokoontumaan väestönsuojiin. VSS-varayhteyksistä ei huolehdi kukaan. Väestönsuojista ei tunnetusti ole yleensä minkäänlaista viestiyhteyttä. Perusasiat, kuten vesi, ruoka, lääkkeet, jätteet, ja tiedonsaanti muuttuvat jo tunneissa painajaisiksi. Näitä varayhteyksiä kykenee kansalaisten oma turvaviestintätoiminta luomaan. Jos ja kun se saadaan alkuun.


T: - Juha -
 

ctg

Ylipäällikkö
One of the distinguishing features of traditional Ham radio, particularly shortwave (high frequency or “HF”) Ham radio, was that you generally had to literally make your own antenna. You could purchase transmitters, receivers, transceivers, microphones, and even Morse code keys, but you likely had fabricated at least one wire antenna. In the event of a national disaster, many people may wish to have effective HF communications for medium- or long-range communications, and they may be faced with the need to construct an antenna. Other forward-thinking preppers may wish to gain Ham radio licenses and experience in HF communications and need to put up such an antenna right now. This article will explain two simple antennas.
http://survivalblog.com/inexpensive...lti-band-hf-ham-radio-antennas-by-prepperdoc/
 
Yhdistykset pallottelevat turvaviestintää

Sekä julkiset tahot, että yhdistykset kannattavat turvaviestintää. Käytännössä ne kuitenkin pallottelevat turvaviestinnän puoltamista koskevia ehdotuksia muille. Koska asia ei suoranaisesti heille kuulu. Niinkuin tavallaan ei kuulukaan. Etenkään väestönsuojeluviestintää ei käytännössä hoida maassamme kukaan. Eikä sitä ole mikään taho halukas ottamaan riesakseen. Sama haluttomuus tehdä mitään näkyy useimmissa muissakin turvaviestintätarpeissa.

Yhteyskatkoista tai muista poikkeusoloista kärsivät kansalaiset voisivat tietenkin hoitaa yhteydenpidon keskenään, jos heille järjestettäisiin siihen mahdollisuus. Sähkönjakelun katketessa tietoverkot katkeavat heti, ja kännykkäverkot n. 15 min ... 3 h kuluessa. Toimiviksi jää kyllä lukuisia kansalaisten, järjestöjen, yritysten ja viranomaisten erillisissä verkoissa olevia VHF- ja UHF-bandien käsi-, auto-, vene-, koti- ja tukiradioita. Nämä toimivat akkukäytöllä, mutta ovat ilman keskinäistä yhteyttä.

Lyhyen kantaman ja yhteisten kanavien puutteen vuoksi nämä kansalaisten ja viranomaisten käytettävissä olevat radiot eivät siis saa yhteyttä toisiinsa. Ne ovat nykyisellään lähes yhtä virattomia turva-, väestönsuojelu- ja kriisiyhteyksiä vaativissa tilanteissa, kuin kännykät ilman verkkoa.​


Turvatoistinverkko yhdistää sekalaiset radiopuhelimet

Eräs edullinen keino järjestää kaksisuuntainen väestönsuojeluyhteys ovat turvatoistimet. Nämä kykenevät yhdistämään nämä nykyisellään lähes hyödyttömät sekalaiset radiopuhelimet yhteen pitkän kantaman maakuntaverkkoon. Samaan tapaan, kuin matkapuhelinverkko yhdistää erilliset kännykät.

Turvatoistimet toimivat puheliikenteessä ns. X-banditoistinradioilla. Näitä käyttävät nyt pääasiassa radioamatöörit. Puhetoistinradiot ovat edullisia, vain noin 300 e. Ne ovat neljän VHF- ja UHF-bandin puhelimina joustavasti asetettavissa kulloinkin viestintätarpeessa olevien radiopuhelinkäyttäjien kanaville. Verkon käyttö on yksinkertaista, koska käyttäjien radiot eivät tarvitse erikoisia asetuksia.

Sanomaliikennettä ja paikannuksia välittävät pakettiradionodet ja APRS-digipiitterit ovat vieläkin halvempia. Viestiliikennettä välittävän pakettiradionoden tai APRS-digin radiokalusto maksaa noin 100 e. Näihin on helppo liittyä esimerkiksi läppäritietsikan äänikortille yhdistetyllä käsiradiolla. Viestit kulkevat kaikkialle verkkoon tekstiviestien, sähköpostin muotoisten tekstisanomien sekä chatin muodossa isoon maailmaan, radioamatöörien G8BPQ-digimodeverkon välityksellä. Kuin netti, mutta toimii myös netin katkeillessa.​


Hyvät asemasijainnit tarpeen

Edellytys toimivan turvaviestintäverkon toteuttamiseksi ja sen käytön harjoittelun ja koulutuksen aloittamiseksi olisi saada ainakin yksi hyvä, korkea sijoituspaikka kussakin maakunnassa tällaisia toistimia varten. Hyville asemapaikoille sijoitettu, oikein rakennettu turvatoistinverkko kykenee kattamaan koko maakunnan mobiili- ja koti- sekä tukiasemayhteydet. Laajan yhteyskatkon sattuessa se kykenee myös välittämään puheyhteyden naapurimaakuntaan. Samoin sanlayhteyden. Turvatoistinverkon toteuttaminen on siis osaaville teknisesti helppoa ja halpaa. Puhetoistimia on kokeiltu menestyksellä jo vuosia. Pakettiradioverkot ovat toimineet sanomaliikenteessä yhtäjaksoisesti jopa vuosikymmenten ajan.

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestojenkin suuntaan on lähetetty ehdotuksia, että yhdistykset puoltaisivat sijoituslupien saamista turvaviestintäverkon asemille. Toistaiseksi ei yhdistyksissä ole syntynyt päätöksiä turvaviestinnän rakentamisen puoltamisesta, vaan ehdotukset ovat jääneet pöydille makaamaan. Niin edullista, kuin turvaviestintäverkkojen toteuttaminen vapaaehtoisten halukkaiden toteuttamana olisikin.

Radioita turvatoistimille, ja vapaaehtoisia turva-aktiiveja niitä asentamaan on, muttei hyviä maakunnallisia sijoituspaikkoja. Sijoituslupia asemapaikoille saisi järjestöjen tuella jopa ilmaiseksi. Aloittamisessa kiikastaa yhdistysten, järjestöjen ja julkisten tahojen kiinnostuksen puute. Ilmoitusta "puollamme yhdistyksenä turvaviestintäverkkoa" ei ole kuulunut vielä mistään. Kun pitäisi saada ensin kaikki muut mukaan. Ja kun asia kuuluu aina jollekin muulle.​


Turvaviestintäaiheisia artikkeleita:

Long Range Emergency Repeater Network, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&start=50#p1685
Radioamatöörien ja pelastuslaitosten maakuntaripiitteri, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&start=10#p1285
2m/6m maakuntatoistimen toiminta ja käyttäminen, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&p=1330#p1336

P-K turvatoistinasemien suunnittelua, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&start=10#p1277
Turvaviestintäkeskustelua Maanpuolustusnetin ketjussa 'APRS yms. radioamatööritoimintaa', http://maanpuolustus.net/posts/229962/
Viestisalaus turvasanomaliikenteessä, http://maanpuolustus.net/posts/229679/

Naamakirjan turvaviestintäfoorumi, https://www.facebook.com/groups/108089039526164/
Raspberrytietsikoita hamssien turvaviestintäverkossa, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&start=50#p1690
Turvaviestintäasemien nimeäminen, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&start=10#p1210

Turvaverkon 'paniikkiripiitteri' käynnistetty, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&start=10#p1232
P-K kuuluvuuskarttoja maakuntaripiittereille, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&p=1330#p1330
Antenni säästää maakuntaripiitteriä hikoilemasta, http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&p=1291#p1291


T: - Juha -​
 
Viimeksi muokattu:

ctg

Ylipäällikkö

AA6E] made a very informative video where he carries on a QSO (a conversation) with a distant station using freedv. What makes it interesting, is towards the end when the two stations switch to regular SSB. The difference is dramatic and really points out how even with less bandwidth (roughly 3 kHz for SSB vs 1.25 kHz), the digital mode is superior. The freedv software (available for Windows or Linux) compresses audio to 700-1600 bits per second and spreads it over 16 QPSK signals.
http://hackaday.com/2015/09/06/hams-talk-digital/
 
Sähkökatkoissa tarvitaan viestiyhteyksiä

Yksi pahimmista sähkönjakelun vauriomahdollisuuksista on, että maamme kantaverkko kaatuisi dominoefektinä, kuten takavuosina Ruotsissa tapahtui. Ja että samalla menetettäisiin vaurioiden korjaamiselle tarpeelliset mobiiliyhteydet.

Sähköisillä viestiyhteyksillä on tunnetusti taipumus vikaantua sähkönjakelukatkoksissa. Ilman toimivia viestiyhteyksiä maanlaajuisen kantaverkon uudelleen käynnistäminen on hidasta ja hankalaa.

Myrskyjen, verkkovikojen ja tykkylumen aiheuttamien sähkökatkoskokemusten perusteella sähkönjakelusta riippumattomia viestiyhteyksiä on toivottu varmistettavan poikkeusolojen varalta. Joitakin varayhteyksiä on tehtykin kunkin käyttäjän sisäisiin viestinyhteyksiin, mutta eri tahojen yhteistoimintaviestintä on jäänyt ratkaisematta.​


Monikäyttöinen turvaviestintätoistin kokeilussa

Ensimmäinen kokeellinen turvaviestintätoistin (TUVI) on parhaillaan koekäytössä Pielisellä Itä-Suomessa. Sitä kehittämässä ja kokeilemassa on radioamatöörejä ja reserviläisiä kautta Suomen.

Tämä 'tuvitoistin' on monitoiminen etäohjattava, vaihdettavataajuuksinen puhe-, sanoma- ja paikkatietotoistin. Koetoistimessa on huomioitu mahdollisuus toimia mm. osana sekä paikallisten sähköyhtiöiden, että kantaverkon viestiverkkoa yhteyskatkostilanteissa.

Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki niistä lukuisista radioverkoista, joita monitoimiset tuvitoistimet kykenevät yhdistämään katkenneita viestiyhteyksiä paikkaaviksi yhteistoimintaverkoiksi.​


Ensimmäinen yhteistoimintatoistimen mallikappale

Kokeiltava tuvitoistin kykenee vaihdettavataajuuksisena välittämään huolto-, väestönsuojelu- ja viranomaisyhteyksiä useiden tavallisesti erillisten radioverkkojen kesken.

Esimerkkeinä tuvitoistinten välitettäviksi sopivista yhteyksistä ovat vaikkapa PV:n LV217-yhteensopivat radiot, vapepan. tiepalvelun, metsästäjien ym. RHA68 ja 160 MHz radiot, PMR446-puhelimet, meri-VHF, yritysten ja kuntien yhteiskäyttökanavat, pelastuslaitosten VHF-puhelimet, APRS-paikkatietoverkko.

Kokeiltava tuvitoistin kykenee välittämään yhteyksiä lähes kaikkien tavallisten VHF- ja UHF FM-radiopuhelimien kesken. Ei kuitenkaan digitaalista liikennettä, kuten virveä tai kännykkäyhteyksiä.​


Maakuntienväliset yhteydet tuvitoistimilla

Koetoistimet perustuvat hyvin varmatoimiseen, edulliseen ja vähävirtaiseen radioamatööritekniikkaan. Akkuvarmistettuina niiden toiminta-aika sähkökatkostilanteissa on useita vuorokausia, tarvittaessa jopa viikkoja. Lahjoituksin ja harrastetyönä rakennetun koetoistinaseman koko radiokaluston kustannukset ovat pysyneet sadoissa euroissa.

Yksittäisen tuvitoistimen kantamasäde VHF-mobiiliasemiin on n. 55 ... 110 km, ja koti- tai tukiasemille 100 ... 200 km. Tämä ei kuitenkaan ole vielä kantaman raja, kun tällaiset tuvitoistimet yhdistetään verkoiksi. Tuvitoistimet on suunniteltu toimimaan langattomina verkkoina niin, että ne välittävät sekä maakunnan kattavia, että maakuntienvälisiä yhteyksiä puheella, tekstisanomina ja paikkatietona.

Usean toistimen verkkoina tällaiset edulliset tuvitoistimet kykenevät välittämään puheyhteyksiä n. 250 km yhteysväleille saakka. Tekstisanomayhteyksiä paljon kauemmaksi, koska tuvitoistimet toimivat osana maailmanlaajuista radioamatöörien digimodeverkkoa.​


Yhdistää erilliset radioverkot

Tähänastiset VHF- ja UHF-toistinasemat ovat olleet kiinteätaajuuksisia. Sellaiset palvelevat tietenkin vain niitä käyttäjiä, joiden radiopuhelimet pääsevät toistimen kanavalle.

Sensijaan vaihdettavataajuuksinen tuvitoistin ei edellytä erikoista radiokalustoa käyttäjiltään. Tuvitoistimet ovat asetettavissa välittämään lähes minkä tahansa tavallisen VHF- ja UHF- radiopuhelinverkon liikennettä. Tuvitoistin tulee viestiyhteyttä tarvitsevan käyttäjän radion kanavalle toistimenhoitajan etäohjaamana.

Tuvitoistimet yhdistävät viestintäkatkostilanteessa useat olemassaolevat, täysin erilliset radiopuhelimet turvaviestintäverkoiksi. Samaan tapaan, kuin matkapuhelinverkko yhdistää kännyköitä. Uutta tai erikoista radiokalustoa ei radionkäyttäjien tarvitse hankkia tuvitoistimia varten.

Turvaviestintä- ja huoltovarmuusaiheisia linkkejä

Sähkönkulutus kaikkien aikojen ennätystasolla 7.1.2016: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtai...kaikkien-aikojen-ennätystasolla-7.1.2016.aspx

Sähkönkulutus nousi kaikkien aikojen ennätykseen – piikistä selvittiin tuonnilla: http://yle.fi/uutiset/sahkonkulutus...ykseen__piikista_selvittiin_tuonnilla/8576874

Sähkön reservikapasiteetin turvaaminen välttämätöntä: http://www.huoltovarmuus.fi/ajankoh...ikapasiteetin-turvaaminen-valttamatonta-170.a

Radioamatöörien turvaviestintätekniikkaketju: http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&sid=ed5d9f8aa6b116b79973094fbc4284f6

Radioamatöörien maailmanlaajuinen digimodeverkko: http://nodemap.g8bpq.net:81/

APRS-kuuntelukoe Pielisen turvaviestintätoistimella: https://www.facebook.com/groups/108089039526164/permalink/214373312231069/

FB:n turvaviestintäsivu: https://www.facebook.com/groups/108089039526164/


T: - Juha -
 
Sikäläisillä toreilla hinnat saattaa olla jopa 50% halvemmat jos jaksaa tingata. Takuu on mallia perävalo mutta hyvässä lykyssä saattaa saada toimivan kamppeen. Ainaskin Leapersin tähtäinputki pelittää vielä edelleen ilmakon päällä.

Paikallisjoukkojen viestivälineet ovat pitkälti kaupallisesti hankittavia, varsinkin lähiradiot. Ilmeisesti tuollaisista halvoista radioamatööripuhelimista saisi lähiradioita olemassa oleville PV:n 150 -160 MHz VHF taajuuksille. Vaatiiko jotain erityisosaamista, että saa taajuudet asetettua?
Löytyykö vastaavia pataljoonaradioiden (30-80 MHz) kanssa yhteen sopivia?
Noila linkkien radioilla ilmeisesti pystyy kuuntelemaan FM- radiolähetyksiä, eli sopisivat ilmavalvontaselosteiden kuunteluunkin.
Miten lataus, löytyykö 12 V latureita, eli onnistuuko lataus autossa?
 
Viimeksi muokattu:

Teme

Luutnantti
Paikallisjoukkojen viestivälineet ovat pitkälti kaupallisesti hankittavia, varsinkin lähiradiot. Ilmeisesti tuollaisista halvoista radioamatööripuhelimista saisi lähiradioita olemassa oleville PV:n 150 -160 MHz VHF taajuuksille. Vaatiiko jotain erityisosaamista, että saa taajuudet asetettua?
Löytyykö vastaavia pataljoonaradioiden (30-80 MHz) kanssa yhteen sopivia?
Noila linkkien radioilla ilmeisesti pystyy kuuntelemaan FM- radiolähetyksiä, eli sopisivat ilmavalvontaselosteiden kuunteluunkin.
Miten lataus, löytyykö 12 V latureita, eli onnistuuko lataus autossa?
Disclaimer: Luvathan on oltava eikös juu, ellei ole käytössä PMR446's! Edit: Unohdin että RHA68-taajuuksien käyttö vaatii myös radioluvan...

Baofeng (tai Wuoxun) radiot on hinta/paino suhteeltaan ihan hyviä ja halpoja vermeitä. Noiden VHF+UHF radioiden TX taajuusalue on tyypillisesti 136-174 + 400-480 MHz eli toimisivat PV/Rajan ylä-VHF (> 140 MHz) kaluston kanssa yksiin (mitä ne sitten onkaan?). Samaten ne toimivat PMR446 radioitten kanssa ja niitähän on Lidlistä ja Kärkkäiseltä hankittuna joka toisella junnulla ja jannulla. Kuuntelua varten vain tietenkin koska ne eivät täytä PMR speksejä eikä niitä ole tyypätty PMR käyttöön :rolleyes:

FM toimii mutta antenni on edelleenkin optimoitu VHF/UHF käyttöön niin jossain huitsin jaarassa voi vastaanoton kanssa olla niin ja näin ellei aneettia vaihdeta.

Jos taas halutaan kusotella LV 141/241/341 (30-88 MHz) ala-VHF taajuuksilla pitäisi hankkia esim Wouxun KG-699E 66-88 MHz käsikapula/metsästys VHF tai amatöörien 50-54 MHz kampe (amatööriluvalla tottakai).

Wouxunin speciaaliversiot mm KG-UV6D kattaa 66-88 + 136-174 MHz. Moodatuilla Jeesuilla kattaa myös vaikka mitä vielä enempi. Edit: "Wouxun KG-UV6D DUAL BAND 66-88/400-480 MHz versione export" löytyy myös ebaystä. Toimisi 68MHz metsästys/harrastus ja PMR446 taajuuksilla.

Taajuuksien asettelu on helppoa kuin heinänteko syyssateella. Esim PMR taajuuksille taajuus askellus tulee laittaa 6.25 kHz ja intin taajuuksille 25 kHz jne jne. Jos porukalla olisi noita enempi niin ohjelmointikaapeli voisi olla pop.

Baofengin autolatureita löytyy kahdenlaisia: Euron-parin skoijariversioita mistä tulee auton käyttösähkö suoraan piuhaan - saattaa kärväyttää lataustelineen regulaattorin etenkin jos auto on käynnissä. Muutamalla eculla saa kunnollisia joiden ulostulo on oikeat 10V. Yksi vaihtoehto akkulataukseen on hankkia 6xAA patterikoteloita ja ladata roppakaupalla NiMh AA kennoja.

Ja edelleen muistutus että tangenttia ei saa painella ihan millä sattuu taajuuksilla. Muuten Viestintäviraston tädit tai sedät saattaa suutahtaa tai joku amatööripappa saada paskahalvauksen.
 
Viimeksi muokattu:
Turvaviestintätoistin OH7RAC Kolilla

Sähkönjakelun vuorokausiksi katkaisseiden syys- ja talvimyrskyjen jälkeen kuuluu katkosalueiden asukkailta aina ihmettelyä, miksei tavallisille ihmisille ole järjestetty minkäänlaisia korvaavia kriisiviestintäyhteyksiä. Kriisit ja luonnonkatastrofit eivät ilmoittele ennakkoon, mihin ja milloin ne iskevät. Eräs ratkaisu kuntien, asutuskeskusten ja jopa yksittäisten kotitalouksien kriisiviestintään on olemassaolevia tavallisia radiopuhelimia väestönsuojeluyhteyksiin sopiviksi turvaviestintäverkoiksi yhdistävä toistinasema. Lyhyesti TUVI. Tuviverkkoa on 'Open Source' -vapaaehtoistyyliin kehittämässä reserviläis-, radioharrastaja- ja vapepa-aktiiveja ympäri maata.

Yksi ensimmäisistä tuvikoetoistimista sijaitsee Kolilla, ja on kutsumerkiltään OH7RAC. Kolin tuvitoistin on jo ehtinyt osoittaa toimivansa keskeytyksettä sähkö- ja viestiliikennekatkoksia aiheuttaneiden myrskyjen läpi. Kolin tuvi on uutta helppokäyttöistä, ja kustannuksiltaan aikaisempiin puhetoistimiin verrattuna suorastaan halpaa monitaajuuksista toistinradiotekniikkaa. Sen taajuuksia voi vaihtaa. Käyttäjän ei wanhojen 'ripiitterien' tarvitse päästä tietylle toistinkanavalle, vaan tuvitoistin tulee tarvittaessa käyttäjän kanavalle.

Tuvitoistin pystyy välittämään yhteyden myös sellaisten radioverkkojen kesken, joilla ei ole yhteisiä kanavia. Mukaanlukien metsästäjä- ja vapepapuhelimet sekä LV217-yhteensopivat radiot. Puheyhteyksien lisäksi OH7RAC välittää purskemuotoista APRS-paikkatietoa ja tekstisanomayhteyksiä radioamatöörien pakettiradioverkon avulla.


Kuvan Radio Mobile -softalla alunperin 50 MHz eli 6m taajuusalueelle laskettu kantamakartta näyttää likimain myös koeajojen perusteella kokeillun 2 m kantaman Pielisen-Karjalan koetuvitoistimen OH7RAC tehokkaalle ympärisäteilevälle nelikkovertikaaliantennille AV1912. Punainen alue kuvaa mobileasemien ja sininen kotiasemien yhteyspeittoalueita. Kartalla näkyy pinnanmuotojen vaikutus, kuten Kolvananuuron vaaramaaston aiheuttama mobilekatve Enon eteläpuolella, Pyytivaaran katve Kontiolahdella, sekä Vaivion-Pärnävaaran vaarojen huono kuuluvuusalue. Parhaat asemapaikat kantaman reuna-alueilta yhteyttä otettaessa ovat toistimen suuntaan aukeavat mäenrinteet ja järvenrannat.

Tämä hyvälle paikalle sijoitettu Kolin tuvitoistinasema kattaa yhteydet liikkuviin asemiin koko pohjoispuoliskolle P-K maakuntaa, ja koti- tai tukiasemille naapurimaakuntiin saakka. Tekniikka itsessään on yleisesti saatavaa, ja wanhanaikaisiin toistinasemiin nähden jopa halpaa ja helppoa. Tarvitaan vain innostuneita aktiiveja perehtymään asiaan, laittamaan omalle kotiseudulleen, tai vaikka kotiinsa tai autoonsa tuvitoistinradio, ja opettelemaan käyttämään sitä. Vaikka tätä Kolin mallikappaletta on kokeiltu pääasiassa radioamatöörijaksoilla, niin tuvitoistin on laitettavissa yhdistämään lähes kaikkia tavanomaisia VHF- ja UHF-FM-puhelinten taajuusalueita.

Käyttäjän ei tarvitse päästä tietylle kanavalle, vaan tuvitoistin tulee tarvittaessa käyttäjän kanavalle. Tuvitoistin pystyy välittämään yhteyden myös sellaisten radioverkkojen kesken, joilla ei ole yhteisiä kanavia. Kukin tuvitoistin muodostaa toisilleen kuulumattomilla kanavilla olevista radiopuhelimista pitkän maakuntakantaman radioverkon. Samaan tapaan, kuin matkapuhelinverkko yhdistää kännykät. Tuviverkkoa on helppo laajentaa toistinradioilla. Ne voivat olla kotiasemilla, mobilessa, tai kiinteinä automaattiasemina. Jokainen paikallinen tuvitoistin lisää turvaviestintäverkkoon yhden radionkäyttäjäryhmän.


Kaavio havainnollistaa, miten kahden simplexpuhetoistimen koeverkolla on mahdollista kattaa laajan P-K maakunnan 2 m VHF-taajuusalueen mobileyhteydet. Näistä piirroksen nro 1 on Pielisen tuvikoetoistin OH7RAC. Toimintatapa on X-banditoistimille yhteinen 6 m simplexvälitaajuus ikäänkuin 'putkilinjana', johon on kultakin toistimelta käyttäjäliittymä eri 2 m simplexkanavalla. Verkossa voi olla kaksi tai useampia toistimia. Radioyhteys yhteen verkon toistimeen sen 2 m simplexjaksolla välittyy verkon muista tuvitoistimista näiden omilla 2 m simplextaajuuksilla. Paikka koeverkon toiselle toistimelle on etsinnässä.

Kolin tuvitoistimen OH7RAC tietosivu Wikin Radiotaajuuskirjassa: https://fi.wikibooks.org/wiki/Radiotaajuuskirja/OH7RAC

Tuviketju Facebookin turvaviestintäryhmässä: https://www.facebook.com/groups/108089039526164/permalink/217449621923438/

Sijainti ja antenni määräävät turvatoistimen suorituskyvyn: http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=225&p=1791#p1791

OH7RAC SRAL:n toistinasemaluettelossa: http://automatic.sral.fi/index.php?p=st-main&st=725 ja kartalla: http://automatic.sral.fi/index.php?p=st-map&st=725

Sijainti APRS-paikkatietokartalla: http://aprs.fi/OH7RAC


T: - Juha -​
 
Viimeksi muokattu:
..

Jos taas halutaan kusotella LV 141/241/341 (30-88 MHz) ala-VHF taajuuksilla pitäisi hankkia esim Wouxun KG-699E 66-88 MHz käsikapula/metsästys VHF tai amatöörien 50-54 MHz kampe (amatööriluvalla tottakai).

Wouxunin speciaaliversiot mm KG-UV6D kattaa 66-88 + 136-174 MHz. Moodatuilla Jeesuilla kattaa myös vaikka mitä vielä enempi. Edit: "Wouxun KG-UV6D DUAL BAND 66-88/400-480 MHz versione export" löytyy myös ebaystä. Toimisi 68MHz metsästys/harrastus ja PMR446 taajuuksilla.

..
Wouxunit (2m/4m ja 2m/6m käsikapulat) toimii hyvin yhteen LV217 ja 241/141 kanssa mutta kohinasalpa ei saa olla niissä päällä että kuulee wouxunit eikä luule "kohinalähteiksi" ;) . Asetuksia voi myös muuttaa "old mode" -puolelle, jolloin yhteys toimii molempiin suuntiin.
 
Radioamatöörien rooli kasvaa hätäviestinnässä
http://yle.fi/uutiset/3-9268716

Eli tässä on tapahtumassa viimein sitä @JHartikka kaipaamaa reserviläisten hyödyntämistä.
Näköjään vasta Pohjois-Savon (Kuopion) osalta. 2500 euroa näyttää olevan investointi Puijon tornin lähettimeen.

Kiitos uutislinkistä, @magitsu! Uutisesta ei ilmennyt suunnitellun toistimen toteutustapaa, mutta taajuusalueiden välisiä toistinkokeiluja (X-band, cross-band) raportoivien turvaviestintäharrastajien foorumeiden laskureihin on kerääntynyt viime kuukausina paljon lukukertoja.

Linkkejä:
T: - Juha -
 

ctg

Ylipäällikkö


An amateur radio repeater used to be a complex assemblage of equipment that would easily fill a 19″ rack. There would be a receiver and a separate transmitter, usually repurposed from commercial units, a home-made logic unit with a microprocessor to keep an eye on everything, and a hefty set of filters to stop the transmitter output swamping the receiver. Then there would have been an array of power supply units to provide continued working during power outages, probably with an associated bank of lead-acid cells.

More recent repeaters have been commercial repeater units. The big radio manufacturers have spotted a market in amateur radio, and particularly as they have each pursued their own digital standards there has been something of an effort to provide repeater equipment to drive sales of digital transceivers.

But what if you fancy setting up a simple repeater and you have neither a shed full of old radios or a hotline to the sales department of a large Japanese manufacturer? If you are [Anton Janovsky, ZR6AIC], you make your own low-powered repeater using an RTL-SDR, a low-pass filter, and a Raspberry Pi.

[Anton]’s repeater is a clever assemblage through pipes of rtl_sdr doing the receiving, csdr demodulating, and [F5OEO]’s rpitx doing the transmitting. As far as we can see it doesn’t have a toneburst detector or CTCSS to control its transmission so it is on air full-time, however we suspect that may be a feature that will be implemented in due course.

With only a 10 mW output this repeater is more of a toy than a useful device, and we’d suggest any licensed amateur wanting to have a go should read the small print in their licence schedule before doing so. But it’s a neat usage of a Pi and an RTL stick, and with luck it’ll inspire others in the same vein.

We’ve touched on the Pi as a transmitter before, from a straightforward broadcast FM unit to crossing continents with WSPR, and even transmitting digital TV in another [F5OEO] hack.
http://hackaday.com/2016/12/05/an-amateur-radio-repeater-using-an-rtl-sdr-and-a-raspberry-pi/

http://zr6aic.blogspot.com/2016/11/creating-2m-fm-repeater-with-raspberry.html
 

StepanRudanskij

Eversti
Lahjoittaja
Romuja siirrellessä paljastui mocoma 45 mikkeineen ja antenneineen. Voisko tollaselle ajatella jotain käyttöarvoa vielä nykyaikana, näin palstan käsittelemissä asioissa? Jossain tuolla on joku Bearcat 3000 -perheen skannerikin ja jotain muuta roinaa, josta en tähän sen kummemmin avaudu. Analogisella ei taida enää paljon tehdä.
 

ctg

Ylipäällikkö
Tee itse piezo nappikuuloke



If you make crystal radios, you’ve probably got a few crystal earpieces. The name similarity is a bit coincidental. The crystal in a crystal radio was a rectifier (most often, these days, a germanium diode, which is, a type of crystal). The crystal in a crystal earpiece is a piezoelectric sound transducer.

Back in the 1960s, these were fairly common in cheap transistor radios and hearing aids. Their sound fidelity isn’t very good, but they are very sensitive and have a fairly high impedance, and that’s why they are good for crystal radios.

[Steve1001] had a few of these inexpensive earpieces that either didn’t work or had low sound output. He found the root cause was usually a simple problem and shares how to fix them without much trouble.


The root cause of failure in these is typically a poor connection on a piece of copper inside the device. [Steve1001] disassembles the unit with a knife, drills a new hole, and adds an additional wire. The process isn’t complicated but seeing how its done might keep you from tearing up one in the disassembly attempt.

Finding a local source for crystal earpieces might be tough, but piezo speakers are common on things that make beeps like motherboards or microwave ovens. Hackaday’s own [Steven Dufresne] shows how to convert one into a workable crystal earpiece in a video below. We’ve seen him make other homemade versions, too. Of course, big time crystal radios have amplifiers and can use conventional speakers and earphones.
http://hackaday.com/2017/02/07/repairing-crystal-earpieces/
 

ctg

Ylipäällikkö
Automaaginen pakettiradio paketti.

If you are fascinated by stories you read on sites like Hackaday in which people reverse engineer wireless protocols, you may have been tempted to hook up your RTL-SDR stick and have a go for yourself. Unfortunately then you may have encountered the rather steep learning curve that comes with these activities, and been repelled by a world with far more of the 1337 about it than you possess. You give up after an evening spent in command-line dependency hell, and move on to the next thing that catches your eye.

You could then be interested by [Jopohl]’s Universal Radio Hacker. It’s a handy piece of software for investigating unknown wireless protocols. It supports a range of software defined radios including the dirt-cheap RTL-SDR sticks, quickly demodulates any signals you identify, and provides a whole suite of tools to help you extract the data they contain. And for those of you scarred by dependency hell, installation is simple, at least for this Hackaday scribe. If you own an SDR transceiver, it can even send a reply.

To prove how straightforward the package is, we put an RTL stick into a spare USB port and ran the software. A little investigation of the menus found the spectrum analyser, with which we were able to identify the 433 MHz packets coming periodically from a wireless thermometer. Running the record function allowed us to capture several packets, after which we could use the interpretation and analysis screens to look at the binary stream for each one. All in the first ten minutes after installation, which in our view makes it an easy to use piece of software. It didn’t deliver blinding insight into the content of the packets, that still needs brain power, but at least if we were reverse engineering them we wouldn’t have wasted time fighting the software.

We’ve had so many reverse engineering wireless protocol stories over the years, to pick only a couple seems to miss the bulk of the story. However both this temperature sensor and this weather station show how fiddly it can be without a handy software package to make it easy.
http://hackaday.com/2017/02/23/universal-radio-hacker/
 

ctg

Ylipäällikkö
Kuinka tehdä Raspberry Pihin ulkoinen wifi antenni

With the release of the new Raspberry Pi Zero earlier this week we ordered one from The Pi Hut to use with our expansion boards (they all work without any problems) and one from Pimoroni to use with our barcode scanner project.

The new Raspberry Pi Zero W has built in Wi-Fi and so we thought this would be better than the USB dongle which we are using with the barcode scanner.

Upon receiving the new board we noticed that the Raspberry Pi foundation have left a space and jumper pad for a U.FL RF connector to use with an external antenna.
http://www.briandorey.com/post/Raspberry-Pi-Zero-W-external-antenna-mod
 

ctg

Ylipäällikkö


The tunnel diodes we mentioned above are probably the best known devices that exhibit negative resistance, and there was a time in the early 1960s before transistors gained extra performance that they seemed to represent the future in electronics. But they aren’t the only devices with a negative resistance curve, indeed aside from other semiconductors such as Gunn diodes you can find negative resistance in some surprising places. Electrical arcs, for example, or fluorescent lighting tubes.

The negative resistance property of electric arcs in particular produced a fascinating device from the early twentieth century. The first radio transmitters used an electric arc to generate their RF, but were extremely inefficient and wideband, causing interference. A refinement treated the spark not as the source of the RF but as the negative resistance element alongside a tuned circuit in an oscillator, These devices could generate single frequencies at extremely high power, and thus became popular as high-powered transmitters alongside those using high-frequency alternators until the advent of higher powered tube-based transmitters around the First World War.

It’s unlikely that you will encounter a tunnel diode or other similar electronic component outside the realm of very specialist surplus parts suppliers. We’ve featured them only rarely, and then they are usually surplus devices from the 1960s. But understanding something of how they operate in a circuit should be part of the general knowledge of anyone with an interest in electronics, and is thus worth taking a moment to look at.
http://hackaday.com/2017/03/21/negative-resistance-it-shouldnt-make-sense/