Ase unohtui,kokelaan rangaistus

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 2762
  • Aloitus PVM
Kertausharjoituksissa olevat reserviläiset ovat samalla tavalla koulutuksessa olevia sodanajan joukkoja, voiko heihin soveltaa samoja metodeja, kun homma ei mene niin kuin pitäisi?
Napit auki ja kädet taskussa kasarmialueella tupakkaa polttavat ressut vaan juoksemaan kasarmia ympäri?

Minusta se olisi parempi kuin ylimääräinen siivouspalvelus on aika vaikea järjestää, samoin kuin varusmiehenäkin, kuka hitto viihtyy rätti kädessä tunteja jos voi tehdä reippaan pyrähdyksen.

Itse olen poistunut kertauksissakin, hölötettiin eikä kuunneltu, sen jälkeen kaikki napsahtivat oikeaan moodiin ja korvat oli höröllä.
Kaikki hymyilivät ja nauroivat asialle, kaikki silti poistuivat reippaasti ja välittömästi käskystä.
Sitten otettiin oluet kerholla kapiaisten kanssa.

Täällä tulee paljon juttua koko palveluksen ajalta, meillä oli selkeä ero peruskoulutuskauden/johtajakoulutuksen ajalla sekä loppu palveluksella jossa meno oli todella rentoa kapiaisista lähtien ja täysin harjoituksiin fokusoitunutta.
 
Kertausharjoituksissa olevat reserviläiset ovat samalla tavalla koulutuksessa olevia sodanajan joukkoja, voiko heihin soveltaa samoja metodeja, kun homma ei mene niin kuin pitäisi?
Napit auki ja kädet taskussa kasarmialueella tupakkaa polttavat ressut vaan juoksemaan kasarmia ympäri?

Lyhyt vastaus, ei voi, eikä tarvitse. Heillä jo luulisi olevan jonkinlainen käsitys, mitä tarkoittaa, jos esim. RK:nsä unohtaa jonnekkin, kun on tosi kysymyksessä.
 
Eikö se ole niin että se mitä tapahtuu armeijassa hoidetaan myös siellä? että niilä on omaat tuomarit ja lakiit?
 
Eikö se ole niin että se mitä tapahtuu armeijassa hoidetaan myös siellä? että niilä on omaat tuomarit ja lakiit?

Lähtökohtaisesti kyllä, mutta jos veijari on jo siviili tai rike liian suuri niin menee käräjäoikeuteen. Siellä syyttää kaveri, joka on erikoistunut sotilasrikosjuttuihin ja muutenkin on tietoa sille oikeuden osastolle hyvin kerätty.

Käskyjen noudattaminen kuuluu firman brändiin. Olen sivusta seurannut kun kantahenkilokunnan kapteenit ja majurit saavat nuuskaa pukeutumisesta. (Olivat häröpukeutuneet jne.) Kun sitten myöhemmin kysyin mitä ajattelivat niin jokaiselta oli vastaus: Käsky on käsky. Voi kun siviilissäkin asiat olisivat noin helppoa.
 
Kaikella kunnioituksella, se keskustelu ei kyllä kuulu tänne! Eikä oikeastaan tulisi puida muussakaan seurassa jossa kaikki eivät ole asiaa itse kokeneet. Eihän kyseessä ole lainkaan sama asia: "Pirunsaarelle" haetaan eikä jouduta lain pakottamina. Ja sieltä pääsee saman tien pois, jos meno ei miellytä, kuten tapahtuukin. No niin pääsee nykyisin intistäkin, mutta velvollisuus jää silti jäljelle.

Minusta on vähintäänkin asiallista kysyä kuinka upseerisukupolvia on kadiksessa koulittu, tämä kun heijastuu suoraan niihin käytäntöihin joita upseerit tuovat mukanaan joukko-osastoihinsa. Sama juttu kuin varusmiespalveluksessa; "kun meillekin näin tehtiin, niin kyllä minäkin näin teen..."

Nykyisin kadiksesta ei niin vain lähdetäkkään pois jos meno ei miellytä. Ainoa hyväksyttävä peruste keskeyttämiselle on terveydelliset ongelmat, muuten joutuu maksamaan valtiolle korvauksia saamastaan koulutuksestaan.

Eihän töihinkään kukaan pakota menemään ja sieltäkin voi erota, mutta silti esimiesten ja vanhempien työtoverien pitää käyttäytyä asiallisesti, eivätkä nämä saa kiusata ja nöyryyttää alaisiaan.
 
Viimeksi muokattu:
Menee vähän ohi aloituksen aiheesta mutta menköön. Itse suoritin palveluksen 80-luvun alkupuolella, kävin Aukin ja olin sitten myöhemmin santsarina. Fyysistä rumbaa saatiin ja annettiin paljon, mutta aina koko porukalle. Ei tule mieleen tilannetta jossa yksittäistä taistelijaa olisi rokotettu niin että sitä olisi voinut kutsua fyysiseksi rangaistukseksi.
Näille yhteisliikuntaharjoituksille oli koulun- sekä joukkueenjohtajien täysi siunaus, jopa pieni kannustus. Muistan aivan hyvin joukkueenjohtajan evästyksen meille santsareille kun uudet oppilaat tulivat kouluun, "Laittakaa niille heti jauhot suuhun". Ja mehän laitettiin, kuten meille oli laitettu. Silti oltiin aivan asiallisissa väleissä, koska jokainen tiesi että tää nyt vaan kuuluu Aukkiin, ainakin tuossa varuskunnassa. Tosin olen aikalailla varma että tuohon aikaan tyyli oli sama suunnilleen jokapaikassa. Tuosta hommasta ei minun mielestä jäänyt kellekään mitään hampaankoloon.
Oma poikani suoritti varusmiespalveluksensa kuutisen vuotta sitten, ja aina pojan lomille tullessa sain tuoreet päivitykset armeijasta. Muutaman kerran pojan suureksi huviksi sorruin jopa vanhaan kunnon "silloin kun minä kävin intin" tarinointiin. Ajat on muuttuneet, mutta niinhän niiden pitääkin - muuten pysähtyy kehitys.
 
Fyysinen ranksisu on kielletty ja kokelas varmasti tiesi sen. Puolustusvoimilla on säännöt joita noudatetaan ja rikkomuksista rangaistaan sotilaskurinpitomenettelyssä. Piste.

Täällä kun puhuttiin Royal Navyn alokaskoulutuksesta, niin nyt voi verrata televisiosta tulevaan Brittien merijalkaväen koulutusta seuraavaan sarjaan. Kaikki, siis ihan jokainen, kouluttajista on ollut tuoreeltaan sodassa ja "fyysinen rankaisu" on käytössä päivittäin ja tiheään. Siis siinä määrin kuin esim. juokseminen lyhyen matkaa on fyysistä rankaisua. Ei sielläkään turpaan vedetä.
 
Täällä kun puhuttiin Royal Navyn alokaskoulutuksesta, niin nyt voi verrata televisiosta tulevaan Brittien merijalkaväen koulutusta seuraavaan sarjaan. Kaikki, siis ihan jokainen, kouluttajista on ollut tuoreeltaan sodassa ja "fyysinen rankaisu" on käytössä päivittäin ja tiheään. Siis siinä määrin kuin esim. juokseminen lyhyen matkaa on fyysistä rankaisua. Ei sielläkään turpaan vedetä.
...ja kaikki siellä on palveluksessa vapaaehtoisesti tietäen hakeutuvansa "kovaan kouluun". Ei vastaa ihan tilannetta meillä.
 
Tuon uutisen sisällöstä ei oikein selviä varmuudella että onko kyseessä ollut kertaluontoinen tilanne vai jatkuva simputukseksi laskettava. Jatkuva höykkyytys olisi kyllä turhaa ja toiminnan luonteesta riippuen ehkä jo sanktion paikka. Sellaiseen pitäisi kyllä jo puuttua palvelusaikana.

Vanhaisäntä Levolan ensimmäisellä Kainuun Rajan tarjoamalla metsäretkellä ns. Las Palmasiin tuli jo selväksi että aseita ei sitten unohdella mihinkään. Taistelijalla on aina ase saatavilla, niin että hän voi sitä kaikissa tilanteissa käyttää. Oltiin liikkumismuotojen harjoittelemiseksi syksyn eka pikkupakkasilla mm. ryömitty jääriitteisessä suovedessä ja nautittiin vaatteiden vaihdon aikana jo hieman jäähtynyttä evästä pakista. Eräällä palvelustoverilla oli unohtunut ase muutaman metrin päähän. Kouluttajan kehotuksesta kaikki maihin suojaan ja aseet esiin. Kaveri jolla sitä ei ollut ryömi sen hakemaan.

Mielestäni oli ihan johdonmukainen tapa iskostaa kaikille mieleen että ollaan harjaantumassa taistelua varten eikä vain ulkoilemassa. Aseet on annettu sitä varten että ollaan valmiina käyttämään niitä välittömästi jos kohdataan vihollista. Kaikessa toiminnassa aina valppaana, on aina huomioitava aseet ja oltava valmiina taisteluun. Sissit kun monesti siellä ns. linjojen (jos niitä enää on) takana toimivat.

Kaiken kaikkiaan silloin jo ysärin alussa oli tuossa palveluspaikassa henki että meno on kovaa mutta turhaa simputtamista ei ole. En ollut yhdessäkään turhassa "hassut varusteet" -leikissä eikä menty punkkien yli ja ali ym. Onneksi. Ihan suunniteltua tekemistä nimittäin riitti todella paljon, paria luppopäivää lukuun ottamatta. Ne pari toimetonta päivää olivat nimimerkille Levolan Väiski kaikkein turhauttavimmat.

Olihan sitä jonkin verran sellaista mitä joku voisi pitää ikävänä kohteluna. Kiviä tuli reppuihin lisäpainoksi jos oli unohtanut jonkun metsäkeikalla tarvittavan varusteen. Immolassa poistuttiin taakse suksisulkeisissa. Mutta eipä siinä mitään kun kaikilla pysyivät sivakat jalassa. Teltta oli joillakin siirtynyt etelän lämpöön kun oli kylmää liikaa valiteltu, ym. Koulutusta nuo tuollaiset kuitenkin mielestäni oli. Turhasta valittaminen kyllä ainakin Väiskiä ketutti.

Skappareiden puolesta meno oli yleensä ottaen asiallista. Jotain pientä naljailua saattoi joskus tulla. Jos tiesi että aiheesta, niin ei siinä mitään. Ne harvat kerrat kun koki että ilman aihetta nyt auotaan, ne jäävät kyllä pienelle ihmiselle helposti negatiivisina kokemuksina mieleen. Meidän varusveijarien puolesta ehkä saattoi pieniä ylilyönneiksi laskettavia juttuja olla, mutta ei mitään mitä voisi varsinaisesti laskea simputukseksi. Ajatus asiallisen kovasta menosta oli ainakin osaksi tarttunut myös varusmiehiin.
 
Nykyisin kadiksesta ei niin vain lähdetäkkään pois jos meno ei miellytä. Ainoa hyväksyttävä peruste keskeyttämiselle on terveydelliset ongelmat, muuten joutuu maksamaan valtiolle korvauksia saamastaan koulutuksestaan.

Älä höpötä joutavia.

Kadettikoulun voi keskeyttää milloin vain ja kotiin voi lähteä heti kun varusteet palauttanut. Penniäkään ei joudu maksamaan. Syynä voi olla mikä tahansa eikä sitä edes tarvitse ilmoittaa.
 
Älä höpötä joutavia.

Kadettikoulun voi keskeyttää milloin vain ja kotiin voi lähteä heti kun varusteet palauttanut. Penniäkään ei joudu maksamaan. Syynä voi olla mikä tahansa eikä sitä edes tarvitse ilmoittaa.

Lentopuolella lienee tilanne tuo @Smith ´n mainitsema. En nyt muista summia tai aikaa, enkä viitsi rueta googlailemaan, mutta palvelussitoumus lentopojilla on ja sen rikkomisesta on määritelty rahalliset sanktiot.
 
Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo meille seuraavaa:

Upseerin virkaan johtaviin sotatieteellisiin ja sotilasammatillisiin opintoihin hyväksytyn samoin kuin puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen tai puolustusministeriön virassa olevan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusministeriön, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa tietyn vähimmäisajan (sitoumusaika). Sitoumusajan pituus on sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta enintään kolme vuotta, yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta sekä lentäjäksi ja tähystäjäksi opiskeleva sotilasvirkaan koulutettavana oppilaana ja virassa yhteensä enintään 14 vuotta koulutuksen alkamisesta lukien.

Jos et suorita kadin tutkintoa, ts. läpäise kadettikoulua ei palvelussitoumus käynnisty. Voit siis opiskella liki viimeiseen päivään saakka ja kieltäytyä valmistumasta.

Lentäjillä asia on todellakin toisin, käytännössä sielläkään ei maksumieheksi joudu jos panee pillit pussiin kesken kurssin.
 
Onkos valmistuneella lentäjällä joku sopimusvelvollisuus palvella Ilmavoimissa joku tietty vuosimäärä ennenkuin voi siirtyä mm. siviili-ilmailun puolelle? Aika monessa maassa näin on.

Valmiiksi asti koulutetun sotilaslentäjän hintalappua on kai pidettävä jonkinlaisena, epäilemättä firman kallein taistelija.
 
Back
Top