Ei, mutta jos siellä on jotain panssarinyrkkejä tai muita herkkiä a-tarvikkeita niin tulee kyllä iloinen pamahdus.
Asekätkentä
- Viestiketjun aloittaja Leaderdog
- Aloitus PVM
Fencer
Kenraali
Saksalaisia S-miinoja, neukkujen peltikuorisia käsikranaatteja... on nostaessa henki höllässä...
Erkki
Ylipäällikkö
Noita peltikuorisia tuli nuorena miehenä käsiteltyä paljonkin, ja ne kaikki olivat jo muuttuneet toimimattomiksi.
Leaderdog
Kaukopartio
Tutustuin tänään työmatkalla tuohon ylempään areenan juttuun, ihan mielenkiintoinen oli katsella.
Asekätkentä oli sankariteko ja skandaali
Viimeiset asekätköt toisen maailmansodan jäljiltä halutaan nyt selvittää. Puolustusvoimat vetosi alkusyksystä kätkijöihin ja kätköistä jotakin tietäviin, että viimeisetkin asekätköt saataisiin purettua ja tehtyä vaarattomiksi. Asekätkentään liittyy edelleen monta arvoitusta - mikä oli loppujen...areena.yle.fi
Operaatio Gambiitti
Asekätkentäoperaation salaiset taustat.Historiallinen sotatrilleri asekätkentäoperaation salaisimmasta osuudesta, uhrauksista itsenäisyytemme puolesta.Syksyn 1944 aselevon jälkeen ilmassa leijuu miehityksen uhka. Kevään suurhyökkäyksestä oppineet upseerit käynnistävät salaiset valmistelut uuden...www.suomalainen.com
Kaarnakarilta uutta, asekätkentä lienee juonenkuljettajana keskeisessä roolissa...
Kova on hinku sörkkiä noita sotaromuja siviileillä. Kannattaa muistaa, että aseet, niiden osat ja kaikki a-tarvikkeet / räjähteet
ovat Puolustusvoimien omaisuutta, eikä niiden käsittelyyn / hallussapitoon ole siviileillä mitään asiaa.
Löydettäessä ilmoitus poliisille riittää. Ettei kävisi vahinkoja, tai kuten viime kesänä lehdet kertoivat
Lapissa tapahtuneesta kotietsännästä, josta heilahti käräjät keräilijälle.
ovat Puolustusvoimien omaisuutta, eikä niiden käsittelyyn / hallussapitoon ole siviileillä mitään asiaa.
Löydettäessä ilmoitus poliisille riittää. Ettei kävisi vahinkoja, tai kuten viime kesänä lehdet kertoivat
Lapissa tapahtuneesta kotietsännästä, josta heilahti käräjät keräilijälle.
Kun noiden kanssa on käynyt vahinkoja joissa ammattilaisetkin on päässeet hengestään niin ei tosiaan kannata pelleillä yhtään.
Luomussalami
Kersantti
On varmaan paljonkin jäänyt 'unohduksiin'. Faija tiesi minne ukki oli jemmannut, ja muisteli kranulaatikoiden upottamisesta järveen pikkupojan ikäisena isännän kanssa (tiedä oliko käsi vai krh), mutta kumpikin vei tarkemmat tiedot hautaansa. Mummu tiesi kans jotain mutta ei ikinä puhunut. Vanha kansa piti vaiti ja peruslukemilla. Kiitos muuten tästä, mukava katsoa.
Justin Case
Eversti
Tuossa pienen matkan päässä on paikka jossa paloi lato 1950 luvulla, sammutusväki ei mennyt lähellekään, tiesivät mitä siellä on ja jysähtihän siellä sitten.
Justin Case
Eversti
Täälläpäin kätkentä suoritettiin erään meijerin suojissa, maitotonkissa lähti pienempi tavara eteenpäin, täällä ne on vieläkin löytämättä, lähikunnista on löytynyt kyllä.
Justin Case
Eversti
Joessa on mutaan hautautunut aseita jotka punikit upottivat lähtiessään pakoon, yleisesti tiedossa mutta ei ole saatu ylös.
Justin Case
Eversti
Oo teetä hiukan mukaan:kun punikit täältä lähtivät pakosalle ja heittivät aseensa pois niin löivät kaverin suvun haulikon katki tuohon koulun nurkkahirsiin, vaari haki sitten kappaleet takaisin ja korjautti sen kyläsepällä, samat sepitykset paikallaan edelleen ja vielä sillä jäniksiä ammutaan.
Justin Case
Eversti
Kirjoitinkin johonkin tästä aiemmin, yhdellä kätkö kk:lla ammuttiin vielä 1950 luvulla sarjoja muistutukseksi pitäjän kommareille
tästä kertoi aikanaan eräs veteraani, tuossa naapurikylässä hupailivat.
tästä kertoi aikanaan eräs veteraani, tuossa naapurikylässä hupailivat.
Takkalat on tuttuja jo jääkärien etappipaikkana..
Karstulan Oinoskylältä löytyi aseita – vaaran vuosien kätköistä kaivettiin kymmeniä ammuksia
Oinoskylän kätköistä on kerätty lähes 60 ammusta. Kuvassa osa kranaatinheittimen ammuksista ja sytyttimistä. YRJÖ TAKKALAIlkka Salonen
Tänään 19:03
Vaikka talvisota, jatkosota ja Lapin sota jäivät taakse ja rauha solmittiin, suomalaiset suhtautuivat itänaapuriin epäluuloisesti. Valvontakomission tullessa maahan, monien mielessä pyöri pelko mahdollisesta miehityksestä. Sellaista mahdollisuutta ei haluttu jäädä odottamaan toimettomana, vaan kaikessa hiljaisuudessa aseita ja muita varusteita ryhdyttiin sijoittamaan eri puolille Suomea. Asekätkennällä varauduttiin sissisodankäyntiin tehtiin salaisuuden verhon takana. On arvioitu, että vaikka operaatio paljastui, niin se osoitti Neuvostoliitolle, että suomalaiset ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan maataan.
Asekätkennän jälkiä on raivattu vielä tänäkin vuonna Karstulan Oinoskylällä.
– Wiljam-vaari kuoli toukokuussa 1972. Isä vei myöhemmin minut kätköpaikalle ja kertoi asiasta tiedoksi. Jos jotain sattuisi, se olisi myös turvallisuuskysymys, kertoo Yrjö Takkala Oinoskylällä kytöjen keskellä olevan metsäsaarekkeen salaisuudesta. Tuo metsäsaari paljastuikin melkoiseksi kätkösaareksi.
On muistettava, että tuolloin sotavuosista oli kulunut vasta kolmisenkymmentä vuotta. Sotavuosien kokemukset olivat vielä monien mielissä ja muistoissa. Aivan kuten 1990-luvun tapahtumat ovat tänään muistissa.
Asekätkö nousi hänen isänsä Tapani Takkalan mieleen uudelleen 1980-luvun alussa.
– Isä pohti, että kätköissä olevista tavaroista pitäisi päästä eroon ja otti yhteyttä puolustusvoimiin.
– Isä näki, että poliittinen porukka rupesi muuttumaan sellaiseksi, että jos asia paljastuu, siitä nousee meteli, joten se kannattaa hoitaa kuntoon.
Puolustusvoimat tuli hakemaan kätköjen salaisuuksia.
– Asia hoidettiin salaisesti yhtenä kesäyönä.
Paikkatietojen perusteella paikalta vietiin noin neljäkymmentä kranaatinheittimen ammusta.
– Haapariukuihin laitettiin roikkumaan ja kannettiin pois. Sitten siinä kävi vielä niin, että auto jäi kiinni liittymään ja isä laittoi minut hakemaan traktorin, vaivihkaa keskellä kesäyötä, Yrjö Takkala muistelee.
Petäjien juurilla olevat lumen peittämät montut kertovat asekätkennän historiaa. Yrjö Takkalan mukaan kytöjen keskellä oleva metsäinen kätkösaari on nyt haravoitu. ILKKA SALONENAikaa vierähti kymmenkunta vuotta. Sitten eräällä reissulla rautakauppaan, hänelle kaupattiin ovenpielessä ollutta metalliharavaa.
– No ostin sen sitten. Joskus myöhemmin uteliaisuus sitten kasvoi ja lähdin kokeilemaan laitetta myös kätköalueelle. Sehän rupesi piippaamaan. Silloin löysin yhden ammuksen.
Nyt alueelle oli tulossa harvennushakkuu. Jossain tulevaisuudella edessä voisi olla päätehakkuu ja uudistamiseen liittyvät muokkaustoimet.
– Mietin pitäisikö aluetta tutkia vielä tarkemmin. Otin yhteyttä poliisiin ja asiaa selvitettiin. Sen jälkeen puolustusvoimat otti yhteyttä ja pari miestä tuli tarkistamaan aluetta. Silloin selvisi kätkennän laajuus. Seuraavalla kerralla puolustusvoimilta tuli väkeä jo enemmän. Asiasta tulikin vähän isompi operaatio.
Puolustusvoimat teki metsäsaaressa töitä kahden päivän ajan.
Alueen haravoinnissa löytyi kranaatinheittimen ammuksia.
– Esimerkiksi tukkimännyn juuriston alta. Kätköjä löytyi isojen petäjien läheltä. Puut olivat selvästi merkkipuita.
Aikaisemmin tutkitusta montusta löytyi sytyttimiä. 1980-luvun raivaustöissä ei oltu käytetty metallipaljastinta.
– Ellen olisi ostanut metallinpaljastinta, ammukset olisivat varmasti jääneet metsään. Onneakin oli matkassa.
Osa tämänvuotisista löytöpaikoista oli tuttuja, mutta uusikin paikka löytyi vajaan 20 metrin päästä.
– Nyt alue on haravoitu ja käyty läpi.
Tietojen mukaan kätkettävää on tuotu kuorma-autolla.
– Kytöjen keskellä oleva metsäsaareke oli kuiva paikka ammuksille ja sytyttimille.
– Mitä jos olisi syttynyt metsäpalo? Tai metsää olisi uudistettu vaikkapa mätästämällä?
Pienen metsäsaarekkeen raivaustöissä meni kaksi päivää.
– Jos ajattelee Ukrainan tilannetta, niin edessä on järkyttävän iso savotta.
Yrjö Takkala on päättänyt jättää saarekkeen rauhaan. Isot petäjät saavat jäädä muistuttamaan alueen merkittävästä historiasta.
– Muistuttamaan millaisia vaaran vuosia silloin elettiin. Asekätkentä on tuolloin vaatinut äärimmäistä rohkeutta. Asekätkentä oli maanpuolustuksen kannalta iso juttu.
Seudun asukkaiden muistissa oli kuitenkin hyvin Venäjän-vallan aika.
– Historia oli opettanut paikallisia ihmisiä.
Historia kuuluu vaikkapa Ryssänlaakson nimessä.
Mikko Porvali on perehtynyt asekätkentään.Asekätkennällä varauduttiin miehitykseen
Ilkka SalonenKun jatkosodan jälkeinen välirauhasopimus solmittiin, Suomeen saapui liittoutuneiden valvontakomissio. Kyseessä oli neuvostovirkailijoiden joukko. Suomen sotilasjohto ei kuitenkaan ollut luottavainen ja miehitystäkin pelättiin.
Mikko Porvali on perehtynyt laajasti myös asekätkentään. Hänen mukaan päämaja päätti, ettei tilanteen kehittymistä seurata toimettomana. Suomessa käynnistettiin aseiden hajavarastointioperaatio. Tarkoituksena oli, että jokainen suojeluskuntapiiri kätkee yhden jalkaväkipataljoonan kaluston.
– Keski-Suomessa piirejä oli kaksi, Jyväskylän ja Sisä-Suomen suojeluskuntapiirit. Vaikka operaation myöhempi julkisuus on keskittynyt aseisiin, kätköihin päätyi valtava määrä myös polttoainetta, työkaluja, säilykkeitä, piikkilankaa ja räjähdysaineita, kertoo Mikko Porvali verkkosivullaan.
Operaatiota johtivat eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko-Sakari Haahti. Porvalin mukaan kaksikko valitsi huolellisesti johtajia piireihin.
Pohjoiseen Keski-Suomeen valittiin johtajaksi sotien nuorimpiin pataljoonankomentajiin kuulunut 28-vuotias majuri Jukka Malmivaara.
– Malmivaara kiersi aluettaan ja valitsi 13 luotettavaa miestä laatiman kätköt kotikuntiinsa.
Listalla olivat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konginkangas, Konnevesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Vesanto, Viitasaari ja Äänekosken maalaiskunta.
– Kukin sai vapaat kädet kätkennän suorittamiseksi alueellaan. Kätkijät eivät tienneet toisistaan, vaan ainoastaan Malmivaara tunsi organisaation.
Kun kätkentä paljastui ja Päämaja antoi käskyn asian selvittämiseksi, osa puhui, mutta Malmivaara ja pohjoisen Keski-Suomen kätkijät eivät olleet yhteistyöhaluisia Valpon tutkijoiden kanssa.
– Kätköjä tehtiin vähintään 60, joista tutkinnassa paljastui 28. Osa materiaalista siirrettiin salaa puolustusvoimien varikoille, mutta osa jäi kateisiin.
Esimerkiksi vuonna 2006 Viitasaarella löytyi sankarihaudasta yhdeksän konepistoolia, kolme pikakivääriä ja 10 000 patruunaa.
Porvalin mukaan Keski-Suomeen kätkettiin karkeasti arvioiden 900 kivääriä, 800 konepistoolia, sata pikakivääriä ja kuusikymmentä pistoolia. Raskaampaa aseistusta edustivat kymmenkunta konekivääriä ja kevyttä kranaatinheitintä sekä suuri määrä panssarintorjunta-aseita ja miinoja.
Asekätkentäjuttu on yhä Pohjoismaiden suurin rikosprosessi.
– Keski-Suomen kätkijät saivat noin 80 vankeustuomiota, joiden yhteismäärä oli noin 25 vuotta. Koko maassa tuomittiin 1488 hengelle vankeutta yhteensä lähes 400 vuotta. Tuomiot perustuivat poliittisista syistä säädettyyn taannehtivaan ja oikeudenvastaiseen lakiin. Tekohetkellään asekätkentä ei ollut rikos, vaan se säädettiin sellaiseksi myöhemmin, kertoo Porvali sivullaan.
Lähde verkkosivu mikkoporvali.fi
-ksml-
StepanRudanskij
Respected Leader
Täytyykin tässä kun kesä koittaa niin kysyä tutulta. Sillä on asemakaava-alueella erittäin todennäköinen kätkö. Paikka tuli esiin kun päältä raivattiin harhautukset pois. Perimätiedon ja tontin historian takia on syytä olettaa, että kätkö on siinä. Olisi hauska olla näkemässä jos/kun se avataan.
Paljon parempi raivata jos on todennäköistä tietoa olemassa
StepanRudanskij
Respected Leader
Tontin omistaja ja joku toinen henkilö ovat mahdollisuudesta erittäin tietoisia. Paikka on sellainen, että niin kauan kuin asialle ei tee mitään, se on hyvä ratkaisu. Sitten kun ryhtyy selvittämään metallinpaljastimella ja viitteet vahvistuvat niin silloin se pitää sitten viedä loppuun asti eli PV paikalle. Kyse lienee pitkistä aseista .