Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Minirifle varmaan sitten suosittu laji siellä päin jos se on ainoa missä kalusto kilpailukykyistä muihin maihin verrattuna.
Jep, mutta omalla perverssillä tavallaan pumppu tai pulttilukko tähän lajiin kiinnostaisi hommata 🤪
Joskus tuli vastaan aika pätevevä video aiheesta mutta nyt en enää löydä sitä.

Löytyihän se piti vaan käydä naapurista etsimässä
 
Viimeksi muokattu:
Viime aikoina on jossain määrin tapetille noussut poliisilaitosten nihkeys myöntää lupia esim. AR tai AK pohjaisille kivääreille metsästyskäyttöön, vaikka on jo olemassa ainakin yksi hallinto-oikeuden päätös, v.2019, minkä mukaan poliisilaitoksen päätös evätä lupa Valmet Petra, .308, hankkimiseen, ei perustunut lakiin. Poliisilaitoksen perustelu mm. "sotilasaseesta" ja "mahdollisuudesta kiinnittää suurikapasiteettinen latauslaite" ei siis oikein kestänyt päivänvaloa. Ja miksi olisikaan kestänyt, koska laki itse sanoo vain, että itselataavan aseen patruunakapasiteetin täytyy olla lippaan osalta rajoitettu joko 1+2 tai 1+3, metsästyskäytössä. Lisäksi laki sanoo, että ase "ei saa olla tarpeettoman tehokas." Kieltävissä päätöksissä kuitenkin esiintyy aivan päinvastaisiakin perusteluja, esim. .223 saatetaan mainita "metsästyskäyttöön tehottomaksi" tai "risuherkkyytensä vuoksi mahdottomaksi metsästykseen." Ensinmainitusta tosin löytyy ihan lakipykälätkin, tehovaatimuksineen, jälkimmäinen onkin sitten ihan vaan lupaviranomaisen omasta hatustaan kiskaisemaa "asiantuntemusta." Ilmeisesti pelätään, että aseen ulkonäkö saattaa tärähdyttää omistajansa äkilliseen psykoosiin, mikä saa hänet ryntäämään hallitsemattomasti ammuskelemaan ympäriinsä.
 
Viime aikoina on jossain määrin tapetille noussut poliisilaitosten nihkeys myöntää lupia esim. AR tai AK pohjaisille kivääreille metsästyskäyttöön, vaikka on jo olemassa ainakin yksi hallinto-oikeuden päätös, v.2019, minkä mukaan poliisilaitoksen päätös evätä lupa Valmet Petra, .308, hankkimiseen, ei perustunut lakiin. Poliisilaitoksen perustelu mm. "sotilasaseesta" ja "mahdollisuudesta kiinnittää suurikapasiteettinen latauslaite" ei siis oikein kestänyt päivänvaloa. Ja miksi olisikaan kestänyt, koska laki itse sanoo vain, että itselataavan aseen patruunakapasiteetin täytyy olla lippaan osalta rajoitettu joko 1+2 tai 1+3, metsästyskäytössä. Lisäksi laki sanoo, että ase "ei saa olla tarpeettoman tehokas." Kieltävissä päätöksissä kuitenkin esiintyy aivan päinvastaisiakin perusteluja, esim. .223 saatetaan mainita "metsästyskäyttöön tehottomaksi" tai "risuherkkyytensä vuoksi mahdottomaksi metsästykseen." Ensinmainitusta tosin löytyy ihan lakipykälätkin, tehovaatimuksineen, jälkimmäinen onkin sitten ihan vaan lupaviranomaisen omasta hatustaan kiskaisemaa "asiantuntemusta." Ilmeisesti pelätään, että aseen ulkonäkö saattaa tärähdyttää omistajansa äkilliseen psykoosiin, mikä saa hänet ryntäämään hallitsemattomasti ammuskelemaan ympäriinsä.
Poliisihallitushan on tästä nyt ottanut kantaa uudemmassa yhtenäistämisohjeessaan:

Tuollainen tiettyihin asenimikkeisiin perustuva lista tosin voisi olla mahdollisesti EU-juridiikan vastaista (viranomaisten harjoittamaa tiettyjen tuotemerkkien ja tuotteiden suosimista), mutta todennäköisesti sen haastaminen voisi johtaa joihinkin typeriin USA:n "rynnäkköase"lakien kaltaisiin ominaisuusluokitteluihin, pahimmillaan lakitasolle kirjattuna.
 
Tuo oli kyllä aamun paras vitsi. Kaikkien lupaviranomasten pitäisi toimia kuten laki sanoo mutta kun ideologia (asevastaisuus) edellä alkavat soveltaa ja sorvata....
Kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt pyrkivät aina ajattelemaan asioita omien etujensa ja näkökulmiensa mukaisesti. Poliisilla (sekä henkilönä että oikeushenkilönä) on intressi pyrkiä saamaan maailmassa olevien aseiden määrä mahdollisimman pieneksi, koska se on heille työturvallisuuskysymys. Ääritapauksena jos kellään muulla kuin poliisilla (edes rikollisilla) ei olisi ampuma-aseita, poliisin työ olisi paljon turvallisempaa. Työturvallisuuden eteen pitää etenkin oikeushenkilö-poliisin tehdä jo lainkin mukaan kaikki voitavansa. Koska rikollisten aseiden määrän rajoittamiseen ei ole puututtavissa lainsäädännöllä (laittomat aseet ovat jo laittomia), toki on itsestään selvää, että poliisi pyrkii vähentämään aseiden määrää maailmassa sillä, mikä heidän keinovalikoimassaan on, eli laillisten aseiden hankinnan laintulkintoja tiukentamalla.
 
Kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt pyrkivät aina ajattelemaan asioita omien etujensa ja näkökulmiensa mukaisesti. Poliisilla (sekä henkilönä että oikeushenkilönä) on intressi pyrkiä saamaan maailmassa olevien aseiden määrä mahdollisimman pieneksi, koska se on heille työturvallisuuskysymys.
Toki löytyy myös poliiseja (poliisimiehiä) jotka pyrkivät edistämään laillisten aseiden saamista, esim edistämällä suojeluperusteen palauttamista lakiin. Lisäksi suuri osa poliiseista omistaa aseita ja harrastaa ampumista ja/tai metsästystä.
 
Enemmän se osaaminen ihan tarvittavien asiakirjojen ja menettelytapojen kanssa on tupannut olemaan tiskin helmikanoilla kuin poliisivirkamiehellä. Mutta varsinkin asetarkastuksissa on ollut vähän erikoisehkoakin toimintaa, kuten esmes ihan ekana sormi koukulle kattomatta pesään, kun lasken pistoolilaatikon pöydälle, ja esmes haulikon kaliiperimerkinnästä 12 Ga 2 3/4" OR 3 " olen joutunut ihan rautalangasta vääntämään, että kyseessä on tuumamittainen ilmaisu kahdesta yleisimmästä haulikonpatruunan kaliiperista, ja että koska ne eroavat toisistaan vain lataukseltaan ja hylsynpituudeltaan, voi tästä haulikosta ampua kumpaakin ja että kaliiperi on luvanmukainen 12/76. Tiedä sitten menikö virkamies vain jotenkin sekaisin, kun ei tällaista ilmaisua järjestelmässä ollut suoraan vai oliko laitettu ihan muista hommista asetarkastukseen joku, jolla ei juuri kokemusta ollut.
 
Enemmän se osaaminen ihan tarvittavien asiakirjojen ja menettelytapojen kanssa on tupannut olemaan tiskin helmikanoilla kuin poliisivirkamiehellä. Mutta varsinkin asetarkastuksissa on ollut vähän erikoisehkoakin toimintaa, kuten esmes ihan ekana sormi koukulle kattomatta pesään, kun lasken pistoolilaatikon pöydälle, ja esmes haulikon kaliiperimerkinnästä 12 Ga 2 3/4" OR 3 " olen joutunut ihan rautalangasta vääntämään, että kyseessä on tuumamittainen ilmaisu kahdesta yleisimmästä haulikonpatruunan kaliiperista, ja että koska ne eroavat toisistaan vain lataukseltaan ja hylsynpituudeltaan, voi tästä haulikosta ampua kumpaakin ja että kaliiperi on luvanmukainen 12/76. Tiedä sitten menikö virkamies vain jotenkin sekaisin, kun ei tällaista ilmaisua järjestelmässä ollut suoraan vai oliko laitettu ihan muista hommista asetarkastukseen joku, jolla ei juuri kokemusta ollut.
Itse olen kerran asetta näyttäessä joutunut selittämään kysyttäessä, että.222 Remington ei ole järeä kaliiperi, vaan yleisimmin Suomessa latvalinnustuksessa käytetty ja oikein sopiva kyseiseen tarkoitukseen. Lisäksi piti kertoa, että kiväärin päällä oleva kiikari ei tee aseesta järeää ja että kyseisen aseen päällä ollut vanha 4-12x40 Bushnell ei ollut erityisen "järeä" kiikari.

Piti oikeasti miettiä, onko kyseessä joku piilokamera vai pelkkä testi, jolla haluttiin nähdä reaktiot.:rolleyes:
 
Aseita laitoksella tarkastavan ei tarvitse tietää kaikkia kalibereja ja asemalleja. Perusasiat tulisi kuitenkin olla hallussa. Turvallinen aseen käsittely eri asetyypeille on ensimmäinen vaatimus. Haulikoiden kaliberien määritystapa pitää tuntea. Kiväärikalibereista pitää tietää "järeysluokat" -noin suunnilleen. Eli esim. näin "Tämä kaliberimerkintä 8x57 JS ei ole tuttu, mutta koska se näyttää olevan aika saman kokoinen kuin isäukon hirvikiväärin 7,62x53R, niin tämä on varmaan samaa luokkaa teholtaan. Jahas, näköjään Vihtavuoren latausopas sekä Sakon patruunataulukko on samaa mieltä. Eli tämän sai ostaa hirvikivääriksi."
Jne...
 
Itse olen kerran asetta näyttäessä joutunut selittämään kysyttäessä, että.222 Remington ei ole järeä kaliiperi, vaan yleisimmin Suomessa latvalinnustuksessa käytetty ja oikein sopiva kyseiseen tarkoitukseen. Lisäksi piti kertoa, että kiväärin päällä oleva kiikari ei tee aseesta järeää ja että kyseisen aseen päällä ollut vanha 4-12x40 Bushnell ei ollut erityisen "järeä" kiikari.

Piti oikeasti miettiä, onko kyseessä joku piilokamera vai pelkkä testi, jolla haluttiin nähdä reaktiot.:rolleyes:
Itse en ikinä vie asenäyttöön asetta niin että siinä olisi optinen tähtäin kiinni, onpahan yksi asia vähemmän ihmeteltävänä ja varottavana.
 
Itse en ikinä vie asenäyttöön asetta niin että siinä olisi optinen tähtäin kiinni, onpahan yksi asia vähemmän ihmeteltävänä ja varottavana.
Itse vein kerran b-kiväärin näyttöön 20 ja 30 patruunan llippaat mukana aselaukussa, mitään kysymyksiä ei esitetty...
 
Oli aikanaan tilanne kun jouduin viemään aseeni poliisin säilöön. Erään tutkinnan, jossa välillisesti mukana, ajaksi. Haulikon vein sellaisenaan ja sanoin että voitte pitää, tarvin romutustodistuksen. Kivääreistä tottakai optiikka pois, kahdesta kivääristä teetetyt tukit pois ja samoista aseista laukaisukoneistot vek, kun olivat erikoisempia. Originaalit ei tallessa. Hieman ne raapi kun saivat parit piiput lukkoineen joissa pultti paikalla. Totesin että nuo on ainoat luvanvaraiset osat kivääreissä. Kelpasi. Täällä asiallinen ja osaava poliisi.
 
Tuosta tulikin mieleen, että kun kävin luvittamassa seuran pienoiskiväärin, sain ohjeeksi että ota pitkä lipas mukaan. Otin, ja siellähän kysyttiin, että millaista lipasta tässä on tarkoitus käyttää. Näytin Ruger 10/22:n 10 patruunan vakiorullan ja 25 patruunan banaanin, ja ihmettelin, että miksi näitä asenäytössä tarvitaan, kun direktiivin patruunarajoitus ei koske reunasytytteisiä. Jäi epäselväksi.
 
Tätä asiaa jo varmasti useamman kerran käyty foorumilla läpi, mutta ei nyt osunut keskustelua silmään.

Eli, jos hankin Arskan lyhyellä lippaalla b-luokan aseena (SRA-perusteella), saanko lainata ja käyttää aseessa pitkää lipasta radalla tai kisoissa?

Minkälainen prosessi aseen myöhemmin Ervoittaminen on ollut ja minkälaisia kustannuksia tästä seuraa?
 
Tätä asiaa jo varmasti useamman kerran käyty foorumilla läpi, mutta ei nyt osunut keskustelua silmään.

Eli, jos hankin Arskan lyhyellä lippaalla b-luokan aseena (SRA-perusteella), saanko lainata ja käyttää aseessa pitkää lipasta radalla tai kisoissa?

Minkälainen prosessi aseen myöhemmin Ervoittaminen on ollut ja minkälaisia kustannuksia tästä seuraa?
Valvottuna käyttönä siten että joku gf tai erva-luvan omaava henkilö on vahtimassa ammuntaa.

Haet normaalisti hankintaluvan ervalle ja käytännössä ostat aseen itseltäsi. Tosin fiksumpaa on ostaa toinen kivääri ervana joka sitten oikeuttaa lippaiden käyttöön siinä vanhassakin.
 
Back
Top