Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Eikö tuossa ollut kahta syytä, ettei ammuta armeijan /suojeluskunnan patruunoita ja kuluteta aseita sekä se että osin edellisen takia hirviväljyydeksi vaadittiin 8mm.

Sotien jälkeen oli myös tuo "ei sotilasaseita siviilien käsiin".

Oliko niin, että tuo 8,2mm käytti Saksan Mauseriin sopivia luoteja?

Edit: Eikö hieman samaa ollut Ranskassa ja sinne vietiin Valmettia vain kaliipereissa .222rem ja .243win?
 
Viimeksi muokattu:
Mili kirjoitti:
Eikö tuossa ollut kahta syytä, ettei ammuta armeijan /suojeluskunnan patruunoita ja kuluteta aseita sekä se että osin edellisen takia hirviväljyydeksi vaadittiin 8mm.

Sotien jälkeen oli myös tuo "ei sotilasaseita siviilien käsiin".

Oliko niin, että tuo 8,2mm käytti Saksan Mauseriin sopivia luoteja?

Edit: Eikö hieman samaa ollut Ranskassa ja sinne vietiin Valmettia vain kaliipereissa .222rem ja .243win?
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistaakseni ainakin Italiassa ja Espanjassa ei siviilit saaneet omistaa sotilaskaliiperisia aseita. Noissa taisi olla aika spesiaaleja kalibereja käytössä... :unsure:
 
waffenlager.net

Waffenlager.net

Waffenlager.net - Firearms Website
waffenlager.net

Ennen sotia laki saatettiin sellaiseen asentoon, ettei valtion tai Suojeluskuntain kivääreillä saanut metsästää. En usko että kyse oli patruunoista, ei tuolloinkaan kukaan täysjärkinen liene ampunut riistaa "liukkaalla kuulalla". Kuvittelisin, että kyse on ollut sota-asekannan säilyttämisestä paremmassa kunnossa, metsästysaika kun sijoituu niihin keliolosuhteisiin joissa puutukkiset kiväärit menevät itse edestään.

Sotien jälkeen lakiin vaikutti sotilasaseiden "kieltolakiaika", jolloin 7,65 Pb pistooli tai 7,62x53R kivääri olivat pahoja, pahoja Sotilastarvikkeita. Ranskassa ja Espanjassa on tosiaan ollut myös hassuja "sotilaskaliiberikieltoja" siivittäen .222 kiväärien valmistusta ja myyntiä. Saksassa ovat käsittääkseni edelleen 7,62x39 kaliiberin kiväärit pannassa, tiettyjä viimeaikaisia poikkeuksia lukuunottamatta.
 
Joskus käpistelin 9,3 mm porattua Ryssän winsua ja hämmästelin jäljelle jääneen piippumatskun paksuutta, tai oikeammin ohuutta. Ei kovin jäykkä vesijohtoputken pätkä liene se...
 
Shrike kirjoitti:
Kiitos kaikille tiedoista tuohon Winchesteriin liittyen! Tarkoitus oli säilyttää sisällissodasta asti suvussa ollut ase, ei ole sinänsä kiinnostusta lähteä modernisoimaan tai myymään. Harmillista tosiaan että menivät noita porailemaan aikoinaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hieno homma. Jos ei aseet ole ennestään tuttuja ja aiot ampua ko. aseella, niin suosittelisin, että tarkastutat yleiskunnon ja sulkuvälin asiantuntevalla asesepällä. Ei edes maksa paljoa.
 
Aarne1 kirjoitti:
Kaikkea luvassa.

jahtimedia.fi

Aseiden ja patruunoiden säilytys

Aseiden säilytys kotona? Miten ja missä aseita säilytetään? Saako asetta säilyttää kesämökillä? Onko asekaappi pakollinen? Miten patruunat ja ruudit säilytetään? Kaikkiin kysymyksiin vastaukset löydät tästä Jahtimedian jutusta. Tässä artikkelissa: Patruunoiden ja ruudin säilytys Milloin...
jahtimedia.fi jahtimedia.fi
Pääsy aseisiin saa olla vain sillä, jolla on oikeus pitää niitä hallussaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoittaa siis että jos vaimolla ei ole aselupia, niin vaimollekaan ei saa kertoa missä on asekaapin avain, niinkö?
.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Tarkoittaa siis että jos vaimolla ei ole aselupia, niin vaimollekaan ei saa kertoa missä on asekaapin avain, niinkö?
.
Klikkaa laajentaaksesi...
"Pääsy aseisiin saa olla vain sillä, jolla on oikeus pitää niitä hallussaan."

Eihän tuota voi mitenkään ymmärtää väärin. Aselupa on henkilökohtainen. Eli jos vaimolla ei ole lupa niin vaimo ei koske aseisiin.
Jos olisi ase ja kaappi niin itselläni olisi aina avain mukana avainnipussa taskussa eikä kotona jossain.
 
Mulla on joo avain aina ketjulla kiinni lompakossa ja molemmat ketjulla kiinni vyössä, vaikka asun yksin. Tietysti pitää muistaa arkirealismi: tottakai mun mahdollinen puoliso hoksaisi heti, missä se avain on, kun näkee mun käyttävän sitä. Samalla tavalla sekä minä että varmaan 3/4 foorumin käyttäjistä viimeistään lukioiässä ottivat vaivihkaa selville, missä isi pitää viinakaapin avainta. Lain mukaan kuitenkaan puolisolle ei saa tätä avainta antaa eikä muutenkaan sallia pääsyä asekaappiin, jos tällä itsellään ei ole lupia.
 
Niin, laki lähtee siitä että vaimo (jolla ei ole lupia) ei omaa oikeutta koskea aseisiin. Toisaalta sama laki velvoittaa luvanhaltijaa toimimaan niin, että vain toisella luvanhaltijalla on pääsy aseisiin ja laki sallii että muutama ase on purettuna kotona. No voihan se vaimo tässä tapauksessa valita ottaako kaulimen vai aseen. Laki on aika himmeli kun toisaalta pitää olla estettynä vaimon aseisiin koskeminen mutta samanaikaisesti on sallittua pitää niitä purettuna. Höh?!
.
 
Jos asetta säilytetään purettuna eli aseita on viisi tai vähemmän ja yksikään ei ole ERVA, täytyy aseen toiminnan kannalta olennainen osa kuten lukko kuitenkin säilyttää lukitussa paikassa. Itse säilytin näin kivääriäni reilun vuoden, kunnes hankin asekaapin.

Käytännössä tietysti on lähes mahdotonta estää perheenjäsentä saamasta selville, missä se avain on, kuten jo sanoin.
 
KKpilot kirjoitti:
En usko että kyse oli patruunoista, ei tuolloinkaan kukaan täysjärkinen liene ampunut riistaa "liukkaalla kuulalla".
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä niitä liukkaita käytettiin, kun muuta ei ollut. Eivätkä kaikki lyijykärkiset olleet mitään nykyisiä laadultaan. Ne olivat monta kertaa räkäisyjä elukan kyljessä. Ja niitä aseita käytettiin, mitä oli. Jos mökissä oli yksipiippainen hanallinen haulikko, siihen valettiin jööti ja se niittypalstalla askarteleva hirvi kytättiin tiinuntäytteeksi. Tai jos mökissä oli 25x35 - luodikko ja siihen vaikka niitä liukkaita, niin se sai välttää.
 
Asekaappiin kannattaa hankkia numerolukko tai talouteen riittävän hyvä numerolukollinen turvalokero avaimille. Helpottaa käyttöä, eikä tarvi miettiä avainturvallisuutta.

Oikeuskäytännössä on tapauksia, joissa aseiden omistajaa ei ole tuomittu, vaikka perheenjäsen on löytänyt asekaapin avaimen ja tehnyt pahoja. Ei ole realistista, etteikö, pikkulasta vanhempi, perheenjäsen löytäisi piilotettua avainta tai pääsisi käsiksi esim. yleensä taskussa olevaan avainnippuun. Numerolukko tai vaikka biometrinenlukko on ratkaisu. Fokus ei tule olla vain lain kirjaimen täyttäminen, vaan oikeilta riskeiltä suojautuminen. Esim oman lapsen kavereineen suorittama hölmöily voi päättyä hyvin surullisesti.
 
baikal kirjoitti:
Ja niitä aseita käytettiin, mitä oli.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eräs sukulainen kaatoi ainakin kaksi hirveä löytämällään Suomi- kp:lla. Kyttäsi lammen rannassa vesikasveja syöviä hirviä, ja lähietäisyydeltä sarja tehosi hyvin. Tämä tapahtui jatkosodan aikana, kun karjalaiset olivat palanneet kotiseuduilleen. Taistelupaikoilta löytyi aseita, ja pojankoltiaiset sitten ottivat niillä metsästä leivänsärvintä.
 
Erkki kirjoitti:
Eräs sukulainen kaatoi ainakin kaksi hirveä löytämällään Suomi- kp:lla. Kyttäsi lammen rannassa vesikasveja syöviä hirviä, ja lähietäisyydeltä sarja tehosi hyvin. Tämä tapahtui jatkosodan aikana, kun karjalaiset olivat palanneet kotiseuduilleen. Taistelupaikoilta löytyi aseita, ja pojankoltiaiset sitten ottivat niillä metsästä leivänsärvintä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ukki taisi aikanaan piilottaa muutaman kp:n ja kiväärin tähän tarkoitukseen mutta valitettavasti väärälle puolelle rajaa, ajatteli varmaan että vielä tänne tullaan takaisin asumaan...
 
Jorde kirjoitti:
Ukki taisi aikanaan piilottaa muutaman kp:n ja kiväärin tähän tarkoitukseen mutta valitettavasti väärälle puolelle rajaa, ajatteli varmaan että vielä tänne tullaan takaisin asumaan...
Klikkaa laajentaaksesi...
Myös tuo mainitsemani kp piilotettiin kaivamalla se talon välikaton eristepehkuihin. Venäläiset purkivat talon joku vuosi sitten, joten voi olla, että sillä ammutaan taas.
 
ip kirjoitti:
Asekaappiin kannattaa hankkia numerolukko tai talouteen riittävän hyvä numerolukollinen turvalokero avaimille. Helpottaa käyttöä, eikä tarvi miettiä avainturvallisuutta.

Oikeuskäytännössä on tapauksia, joissa aseiden omistajaa ei ole tuomittu, vaikka perheenjäsen on löytänyt asekaapin avaimen ja tehnyt pahoja. Ei ole realistista, etteikö, pikkulasta vanhempi, perheenjäsen löytäisi piilotettua avainta tai pääsisi käsiksi esim. yleensä taskussa olevaan avainnippuun. Numerolukko tai vaikka biometrinenlukko on ratkaisu. Fokus ei tule olla vain lain kirjaimen täyttäminen, vaan oikeilta riskeiltä suojautuminen. Esim oman lapsen kavereineen suorittama hölmöily voi päättyä hyvin surullisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nojaa, se numerolukon koodi selviää ihan yhtä helposti kuin se avaimen kätköpaikka. Ei se yhtään sen autuaammaksi tee.
 
Samovarius kirjoitti:
Nojaa, se numerolukon koodi selviää ihan yhtä helposti kuin se avaimen kätköpaikka
Klikkaa laajentaaksesi...

Tjaa. Nyt en ihan ymmärrä, mitä ihmettä tarkoitat? Jos varmistat joka kerran, ettei kukaan kyylää selän takana, kun avaat lukon, jossa on vaikkapa edes se kolme lumeroa, niin aika sinnikäs Yrittäjä pitää olla, joka sen avaa. Onnistuu, mutta tahtoa pitää olla. Eri yhdistelmävaihtoehtoja on kuitenkin roukea määrä. Ja jos lumeroita on enemmän, niin ......
 
No, niinhän sitä vois sanoa viinakaapin avaimestakin, että riittää ettei kerro sen olinpaikkaa. Arkirealismi vain on ihan toisenlaista.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top