Lakimuutos-esitykset kannattaa esittää kansanedustajille. Toisaalta, mitä vikaa nykyisessä aselaissa on? Jokainen, joka haluaa jonkin aseen, saa sen myös, jos pystyy perustelemaan käyttötarkoituksen. Jos ei pysty sitä perustelemaan, on YJT:n kannalta hyvä, että ei saa.
Periaatteessa olen aika pitkälti samaa mieltä. Mutta onhan nykyisessä järjestelmässä myös ongelmansa.
Monin paikoin Suomessa oranssi Benelli Argo on soveltuva metsästykseen, kun taas musta H&K MR308 ei ole, koska se "näyttää rambolta". Mitään käytännön eroa ei ole - sama kaliberi, sama toimintatapa, sama lipaskoko (10 ptr). Sinänsä ymmärrän jossakin määrin poliisin kantaa, koska tietynlaiset ihmiset haluavat omistaa tietynlaisia aseita. Tosin joukkosurmaajalle aseen ulkonäöllä tuskin on juuri merkitystä, ei ollut ainakaan Breivikille.
Kysymysmerkiksi jää, onko meillä ihmisiä, jotka haluavat omistaa tietynlaiseen aseen ihan vain omistamisen ilosta ja kun eivät sitä saa, niin eivät sitten hanki mitään muutakaan lojumaan kaapinperälle. Vai hankkivatko kuitenkin jotakin lupaviskaalille mieleistä? Arvelisin jälkimmäisen olevan tyypillisempää.
Samoin aseen kaliberille asetetaan joskus keinotekoisia rajoituksia. "En mä uskalla antaa sulle ensiaseeksi .308:ia, kun sä et edes ammu hirveä, kyllä .223 riittää pienpedoille ja linnuille." "Et sä tarvii .338:aa, .308:lla on laillista ampua kaikkea riistaa Suomessa." Turvallisuusnäkökohdista tässä on tietty pointtinsa - otan mieluummin .223:n luodin vatsaani kuin .308:n ja mieluummin .308:n luodin traumalevyyn kuin .338:n. Mutta sitten taas, hirviporukkaan myöhemmin liittyessä liian pienikaliberisen kiväärin ostanut joutuu hankkimaan uuden. Ja se .308:lla ammuttu hirvi luultavasti juoksee kauemmaksi kuin isompikaliberisella ammuttu, eli toiminnan eettisyys voidaan kyseenalaistaa. Jos joku haluaa ampua hirvensä .338 LM TRG:llä, niin onko se muilta pois?
Eli mihin sitä asetta tarvitsisit?
Omatoimiseen ampumaharjoitteluun?
Nythän kaikki on paikallisen luvanmyöntäjän (ja viime kädessä hallinto-oikeuden) harkinnassa. Mitä dokumentaatiota pitää hankkia, pitääkö olla lisensoitu IPSC- tai SRA-ampuja, vaikka pistooliammunta ei kiinnostaisi eikä haluaisi koskaan kilpailla? Selkeän säännöstön puute varmaan ajaa osan harrastuksesta kiinnostuneista pois heti alussa, kun ei ole helppoa eikä vaikeaa tietä, vaan ainoastaan tuntematon tie.
Vaikka pelkkä pötköttelyammuntakokemus kelpaisi paikalliselle luvanmyöntäjälle, niin riippuvuus seuroista on suuri, kun tarvitaan laina-aseita ja ohjattuja ratavuoroja sen kokemuksen hankkimiseen. Otetaanko uusia naamoja toimintaan esim. nyt korona-aikana tai jos uusi naama on vääränvärinen/kommarin-poika/jotakin-muuta-väärää-pärstäkerrointa?