Asevelvollisuuden pitää muuttua

Meillä on jo nyt tosiasiassa melko valikoiva asevelvollisuus. Sitä voisi hyvin laajentaa koskemaan myös naisia ja samalla laajentaa maanpuolustusvelvollisuudeksi. Näin olisi edes teoriassa mahdollista saada oikeat ja ennenlaikkea parhaiten sopivat ihmiset heille sopivimpiin tehtäviin.
Kun tähän saisi vielä jotenkin liitettyä vapaaehtoisuuden mukaan, saattaisi lopputulos olla varsin hyvä. Vapaaehtoinen kun useimmiten toimii tuloksellisemmin kuin hommaan pakotettu.
No, tuohon tuskin koskaan päästään 100%:sti.
 
Enää ei sentään käytetä varusmiehiä sadonkorjuuseen, kuten vuonna 1987.
Tai PVien komentajan kesamokin kunnostamiseen:). Olihan Lapin kartoituksen huippuvuosina paljon varusmiehia myos kolmiomittaustorneja tekemassa: jos paasi tunturiin, niin kavi lomasta, mutta jollain suolla... pashempi juttu.

Kotrolla oli kiistatta aukkoja perusteluissaan
- tulee sveitsilainen juusto ja sen rei'at mieleen - mustaleimakin ajaa saman asian

ilma&panssarintorjuntaa (lähes olemattomat aselajit monissa länsimaissa nykyään), mittavaa tykistöä, pioneerijoukkoja ja huoltoa. Päinvastoin jos tarkastellaan esim. muiden palkka-armeija pohjoismaiden kalustoa niin siellä lennellään 1990-2000 vuosina viimeksi päivitetyillä F-16 koneilla, tykistö on 70-luvun m109-hand-me-down kamaa ja ilmatorjunnan terävin kärki 60-luvun tekniikkaa (esim. rbs-77 vs ito90/nasams). Missä se tekno taas olikaan?
- aika hyvin tiivistetty; nakee, mihin ne rahat valuvat (eika rekrytointitavoitteet silti tayty)
- Tanska ja Ruotsihan ovat ottaneet kaytannossa pitkan "loman" koko tykiston osalta, tosin se on molemmissa nyt jo paattynyt
 
Kotrolla oli kiistatta aukkoja perusteluissaan, kuten Kangasmaa hyvin tuossa osoitti.
Siitä huolimatta myös se on tosiasia että (nykymuotoinen) asevelvollisuus ei ole ikuinen järjestelmä. Se ei myöskään saa olla sellaisessa pyhässä asemassa ettei siihen saisi koskea jos (ja kun) tarvetta tulee.
Nykyisessä maailmantilanteessa nykymalli säilynee ainakin muutaman vuosikymmenen, ellei sitten jotakin dramaattista ("isoa sotaa") tapahdu ennen sitä.
Tilanne kuitenkin varmuudella muuttuu ja asevelvollisuusjärjestelmää on voitava tarvittaessa muuttaa sen mukaan. Kaikki vaihtoehdot välillä nykymalli - puhdas ammattiarmeija on oltava tarkasteltavissa.
Tilastojen valossa nykyinenkin malli alkaa olemaan jo mitä suurimmassa määrin valikoivaa asevelvollisuutta.

Kun muistelee 90-lukua niin meillähän oli komppaniassa mukana kavereita jotka hyvä kun osasivat kävellä, helvetin enkeleiden kokelas, ja paljon sellaisia kavereita joilla menestymisen mahollisuudet oli viety siittämisen hetkellä.

Nämä kaverit sitten lämmitteli saunoja, pyörähalleja jne..

Ei varmasti kenellekkään motivoivaa. Edes heitä valvovalle kapparille.

Jos nämä sankarit on saatu pois rivistä, niin en usko että maanpuolustus on menettänyt paljoakaan.
 
Erittäin epätieteellisellä metodilla arvioin että motivaatio aseelliseen palvelukseen rauhan aikana noudattelee Gaussin kellokäyrää. Ts. pieni joukko käyrän oikeassa reunassa pitää sitoa rauhan aikana tukevasti puuhun ettei ryntää ennen aikojaan lyömään päätään Karjalan mäntyyn ja toinen pieni joukko käyrän vasemmassa päässä menee mieluummin linnaan kuin asepalvelukseen. Käyrän keskellä tohottaa suuri joukko porukkaa joka suorittaa palveluksen siksi, että se on Koskelan sanoin "pienimmän riesan tie."

Jos asevelvollisuus on riittävän valikoivaa, muodostuu siitä luistaminen pienimmäksi riesaksi, jolloin se kärän keskellä tojottava massa menettää motivaationsa palvelukseen. Näin se on käynyt kaikissa muissa maissa ja ihmeitä pitää tapahtua jos näin ei käy Suomessa.
 
Erittäin epätieteellisellä metodilla arvioin että motivaatio aseelliseen palvelukseen rauhan aikana noudattelee Gaussin kellokäyrää. Ts. pieni joukko käyrän oikeassa reunassa pitää sitoa rauhan aikana tukevasti puuhun ettei ryntää ennen aikojaan lyömään päätään Karjalan mäntyyn ja toinen pieni joukko käyrän vasemmassa päässä menee mieluummin linnaan kuin asepalvelukseen. Käyrän keskellä tohottaa suuri joukko porukkaa joka suorittaa palveluksen siksi, että se on Koskelan sanoin "pienimmän riesan tie."

Jos asevelvollisuus on riittävän valikoivaa, muodostuu siitä luistaminen pienimmäksi riesaksi, jolloin se kärän keskellä tojottava massa menettää motivaationsa palvelukseen. Näin se on käynyt kaikissa muissa maissa ja ihmeitä pitää tapahtua jos näin ei käy Suomessa.

Juu, ei kannattaisi kuvitella liikoja meilläkään.
 
Erittäin epätieteellisellä metodilla arvioin että motivaatio aseelliseen palvelukseen rauhan aikana noudattelee Gaussin kellokäyrää. Ts. pieni joukko käyrän oikeassa reunassa pitää sitoa rauhan aikana tukevasti puuhun ettei ryntää ennen aikojaan lyömään päätään Karjalan mäntyyn ja toinen pieni joukko käyrän vasemmassa päässä menee mieluummin linnaan kuin asepalvelukseen. Käyrän keskellä tohottaa suuri joukko porukkaa joka suorittaa palveluksen siksi, että se on Koskelan sanoin "pienimmän riesan tie."

Jos asevelvollisuus on riittävän valikoivaa, muodostuu siitä luistaminen pienimmäksi riesaksi, jolloin se kärän keskellä tojottava massa menettää motivaationsa palvelukseen. Näin se on käynyt kaikissa muissa maissa ja ihmeitä pitää tapahtua jos näin ei käy Suomessa.

Tähän samaan ajatukseen perustelen oman mielipiteeni, että tämä nykysysteemi tuo parhaan mahdollisen aineksen asevelvollisiksi. Jos järjestelmää muutetaan siten että luistaminen on helpompaa menetämme paljon hyviä kavereita rivistä.

Perustelen tätä edelleen oman tuttava piirin nuorilla miehillä. Kaveri kirjoittaa kovilla arvosanoilla itsensä ulos lukiosta. Pelkillä kirjoituspapereilla sisään Lappeenrannan teknilliseen sisään. Erittäin hyvä kunto. Tottunut toimimaan metsässä. Ja kaverien kanssa lähdetään inttiin RUK:n paikka silmissä.

Ja RUK:sta on lähettänyt terveisiä.

Entä jos järjestelmä olisi vielä pikkasen valikoivampi. Haluaisiko tuollaiset nuoret miehet lähteä mieluummin etsimään itseään vuodeksi jonnekkin lämpimään. Vai nähtäisiinkö asepalvelus edelleen perinteiden velvoittamana ja kokemuksen keräämisen paikkana.
 
Erittäin epätieteellisellä metodilla arvioin että motivaatio aseelliseen palvelukseen rauhan aikana noudattelee Gaussin kellokäyrää. Ts. pieni joukko käyrän oikeassa reunassa pitää sitoa rauhan aikana tukevasti puuhun ettei ryntää ennen aikojaan lyömään päätään Karjalan mäntyyn ja toinen pieni joukko käyrän vasemmassa päässä menee mieluummin linnaan kuin asepalvelukseen. Käyrän keskellä tohottaa suuri joukko porukkaa joka suorittaa palveluksen siksi, että se on Koskelan sanoin "pienimmän riesan tie."

Jos asevelvollisuus on riittävän valikoivaa, muodostuu siitä luistaminen pienimmäksi riesaksi, jolloin se kärän keskellä tojottava massa menettää motivaationsa palvelukseen. Näin se on käynyt kaikissa muissa maissa ja ihmeitä pitää tapahtua jos näin ei käy Suomessa.
Muuten hyvä - mutta entäpä jos se käyrän keskellä oleva massa on se osa jonka armeija haluaa?
Väitän nimittäin että se keskimmäinen massa on juuri sitä sopivinta ainesta, ei käyrän laskevan tai nousevan osan väki.
 
Suomalaisten kanssa kun olen (maailmallahan on paljon ammattiarmeijoita, niin keskusteluista jaa hypoteettisuus pois) ammattiarmeijaan siirtymisesta keskustellut, niin aika moni tuo esiin juuri taman:
"Ts. pieni joukko käyrän oikeassa reunassa pitää sitoa rauhan aikana tukevasti puuhun ettei ryntää ennen aikojaan lyömään päätään Karjalan mäntyyn"
- vakuutusalakin kamppailee "negative (self) selection" ongelman kanssa, mutta heilla on ollut vuosikymmenia aikaa loytaa siihen laakkeet
 
Muuten hyvä - mutta entäpä jos se käyrän keskellä oleva massa on se osa jonka armeija haluaa?
Väitän nimittäin että se keskimmäinen massa on juuri sitä sopivinta ainesta, ei käyrän laskevan tai nousevan osan väki.

Toisaalta myös varmaan jonkinlainen määrävaatimuskin meillä säilyy, maantieteelliset ja väestölliset tosiseikat huomioon ottaen. Etukäteen innostunein väki tuskin edes riittäisi kattamaan tätä tarvetta, vaikka ei edes otettaisi huomioon sitä että osalla siitä porukasta valtava alkuinnostus saattaa lopahtaa alkuunsa.

Toisaalta innokkuus on joihinkin asioihin aika pakollista...harva menee varmaan hävittäjälentäjäksi tai joihinkin muihin sotilaan ammattilaistehtäviin jos ei edes salaa nukkumaanmennessä ole haaveillut sellaisesta urasta.

Jos ja kun nykysysteemiä joskus uudistetaan, niin varmaan juuri siihen suuntaan on ainoa vaihtoehto että entistäkin kattavammin velvoitetaan porukkaa. Mikään pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuva hommeli ei oikein helpolla tavoita juuri sitä gaussin käyrän lihavaa osiota. Toisaalta suomalaiset tuntuvat aika vapaaehtoisesti kannattavan sitä, että heidät velvoitetaan tekemään asioita... :)

http://ruotuvaki.fi/-/yleisen-asevelvollisuuden-kannatus-suomessa-ennatyskorkealla
"81 prosenttia suomalaisista kannattaa nykyisenlaista asevelvollisuusjärjestelmää"

Siinä onkin sitten haastetta, että miten suunnitellaan hyödynnettäväksi sitä suurta ihmispoolia, jota ei sellaisessa mallissa hyödynnettäisi välittömästi varsinaisen aseellisen maanpuolustuksen eteen. Siitä voi olla satavarma, että sellainenkin malli kerää aika paljon kritiikkiä ja ontuvia vertauksia täysin erilaisiin maihin ja systeemeihin...
 
Tyhmä mutta ahkera on tunnetusti vaarallisempi tapaus kuin tyhmä ja laiska.

Moltke_Attribute_Matrix.jpg
 
Enpä tiedä, mutta hyviä varusmiehiä meillä on. PV:n tietojen mukaan viikon aikana:

- joulun alla varusmies kotimatkallaan esti raskaana olevan naisen pahoinpitelyn bussiasemalla

- keskiviikkona varusmies teki alkusammutuksen autopaloon kriittisessä paikassa

(tästä on näköjään uutinen, vaikka SA ei tule mainituksi)

https://www.kp24.fi/uutiset/524515/palohalytys-parkkihalliin-kokkolan-keskustassa
 
Enpä tiedä, mutta hyviä varusmiehiä meillä on. PV:n tietojen mukaan viikon aikana:

- joulun alla varusmies kotimatkallaan esti raskaana olevan naisen pahoinpitelyn bussiasemalla

- keskiviikkona varusmies teki alkusammutuksen autopaloon kriittisessä paikassa

(tästä on näköjään uutinen, vaikka SA ei tule mainituksi)

https://www.kp24.fi/uutiset/524515/palohalytys-parkkihalliin-kokkolan-keskustassa

Työpaikalla törmää aina välillä kaikenmaaiman mussuttajiin joiden mielestä nykynuorista ei ole yhtään mihinkään asepalveluksessa.

Sanon aina päin naamaa, että ei pidä paikkansa. Keskustelussa sitten käy ilmi, että varusmiesten kanssa on viimeeksi oltu tekemisissä 20-40 vuotta sitten (miehet) tai sitten poikaystävällä tai sukulaispojalla on mennyt oma palvelus päin xxxx (naiset). Noin 90 % myöntää, että heidän näkemyksensä perustui melko kapeaan otokseen.
 
Kumpikin von Moltke (vanhempi, tai veljenpoikansa) varmaan kaantyisi haudassaan, jos tietaisivat heita siteerattavan ilman aatelistitteli-osaa nimestaan
 
Itse totean tähän vain, että ennenkin tämän asian kanssa on tultu toimeen ja monet "omat ratkaisut" vaikeuttavat elämää ihan eri tasolla. Itse en ainakaan koe asevelvollisuuden takia jääneeni mistään paitsi, päinvastoin. Enkä näin neljännesvuosisata varusmiespalveluksen jälkeen enää kykene löytämään huonoja puolia siitäkään, että ensin odotettiin puoli vuotta palveluksen alkamista tekemällä haalarihommia ja sama juttu taas kotiutumisen jälkeen. Mutta ehkä niitä haalarihommia ei enää ole tai ei haluta tehdä?


Varusmiespalveluksen aloitusajat hankaloittavat kesätöitä ja opintoja – Asiaa selvitettiin, mutta ongelma pysyy

Nykyisellään armeijan voi aloittaa joko tammi- tai heinäkuussa. Monen kohdalla se tarkoittaa silppua kesätöihin ja opiskeluun. Asiaa selvitettiin, mutta lopputuloksena mikään ei muutu.

1514528922243.png
Pauliina Karjalainen 29.12.2017 08:00

”Viiden vaihtoehtoisen saapumiseräratkaisun vertailussa tarkoituksenmukaiseksi osoittautui nykyinen malli, jossa palvelukseen astuminen tapahtuu tammi- ja heinäkuussa”, puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Jussi Niinistö kirjoittavat Ruotuväki-lehden kolumnissaan.

Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuuksia järjestää uudelleen varusmiespalveluksen aloitusajankohtia ja lisätä saapumiserien vuosittaista määrää. Aloitusaikoihin liittyvät ongelmat ovat puhuttaneet ennenkin. Opetusalan ammattijärjestö OAJ halusiherättää aiheesta keskustelua jo viime vuonna.

Nykyisten aloitusaikojen takia monen varusmiehen kesätöistä tai opinnoista tulee silppua. Siksi Lindbergin ja Niinistön näkemys ei tyydytä kaikkia.

Mikä nykyisissä aloitusajoissa sakkaa?
Otetaan esimerkki.
Marko astuu armeijan harmaisiin heinäkuussa. Hänen on vaikea saada alkukesälle töitä, koska intti katkaisee kesän. Työnantaja palkkaa mieluummin Pekan, joka pystyy työskentelemään koko kesän ajan.

Suoraan lukiosta armeijaan mennyt Marko palvelee puoli vuotta ja kotiutuu joulukuussa. Hän haaveilee korkeakouluopinnoista, mutta pääsykoemateriaalit julkistetaan vasta maaliskuussa. Seuraa kahden kuukauden pakollinen tauko.

Tilanne ei muuttuisi paljoakaan, vaikka Marko palvelisi vuoden ja hänellä olisi jatko-opiskelupaikka jo ennen armeijan aloittamista. Tällöin Marko kotiutuisi kesäkuussa ja korkeakouluopinnot alkaisivat syyskuussa. Kesätöitä olisi silloinkin vaikea saada katkonaisen kesän takia.

Niin tai näin, Markolla on ennen ja jälkeen varumiespalvelusta edessään kahden kuukauden kompastuskivi. Siksi Varusmiesliitto haluaisi muuttaa palvelukseenastumispäiviä.

Varusmiesliitto: Armeijaan maalis- tai syyskuussa
”Varusmiesliitto kannattaa sitä, että pidetään kaksi saapumiserää niin kuin vanhassakin mallissa, mutta palvelukseenastumisajankohtia tulisi siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin”, Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila sanoo Seuralle.


Varusmiesliiton mukaan varusmiesten toimeentulo on huonoilla kantimilla ja sitä heikentää entisestään asepalveluksen aiheuttamat katkokset kesän ja kesätöihin. © PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIA

Vuosi sitten liitto julkaisi kannanoton, jossa se ehdotti, että palvelukseen astuttaisiin joko maaliskuun tai syyskuun alussa. Silloin kotiutuminen tapahtuisi joko elo- tai helmikuussa. Liiton mukaan siirto helpottaisi varusmiesten kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja näin pidentäisi nuorten työuria.

”Silloin kotiuduttaisiin joko pääsykokeiden äärelle tai suoraan sinne opiskelupaikkaan. Se olisi koko kuvion kannalta parempi”, Kurttila sanoo.

Taustalla on myös huoli varusmiesten toimeentulosta. Varusmiesliitto kysyi hiljattain entisiltä varusmiehiltä vinkkejä uusia alokkaita varten.

”Niissä toistui se, että ennen armeijaa kannattaisi olla vähän pesämunaa. Se on huolestuttavaa. Varusmiesten toimeentulo on jo nyt aika huonolla tolalla ja sitä heikennetään entisestään, kun kesätöitä ei pysty tekemään koko kesää.”

Jussi Niinistö kuittasi Varusmiesliiton kannaoton ehdottamalla, että palvelukseen voisi astua neljä kertaa vuodessa. Varusmiesliitto ei lämmennyt ehdotukselle.

Vuosi sitten käyty keskustelu johti lopulta palvelukseenasutumisaikojen muutosta koskevan selvityksen tekemiseen.

Selvitys luovutettiin Niinistölle lokakuussa ja siinä tarkasteltiin yhteensä viiden eri mallin toimivuutta. Yksi tarkastelluista malleista oli nykyinen malli, yksi Varusmiesliiton esitys myöhennetystä, kahden saapumiserän mallista.

”Harjoittelisimme massiivisesti lomakauden aikaan”
Kolme muuta selvityksessä ollutta mallia sisälsivät enemmän kuin kaksi saapumiserää. Kaikkia malleja tarkasteltiin valmiuden, joukkotuotannon, toimintamäärärahojen, yhteiskunnallisten vaikutusten ja koulutuksen kokonaisjärjestelyjen näkökulmista.

Selvitystyöhön osallistuneen pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikön Petteri Tervosen mukaan valmiusnäkökulma toteutui kaikissa viidessä mallissa. Muissa kuin kahden saapumiserän malleissa koulutus ja sen suunnittelu kuitenkin muodostuivat sirpaleisiksi. Koulutettavat joukot olisivat liian pieniä.



Puolustusvoimien vosittain teettämän kyselyn mukaan 85 prosenttia varusmiehistä kokee, että heidän palvelusaikatoiveensa on otettu huomioon. Kuvassa Puolusvoimat esittelee kalustoaan vuonna 2015. © PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIA

Varusmiesliiton esittämässä mallissa haasteeksi muodostui palvelusajan lopulla järjestettävät suuret sotaharjoitukset. Nykyisessä mallissa harjoitukset ajoittuvat touko-kesäkuulle, Varusmiesliiton mallissa ne ajoittuisivat heinä-elokuulle.

”Silloin harjoittelisimme massiivisesti ihmisten loma- ja mökkikauden aikaan. Meillä olisi silloin myös harjoitusalueita, joita emme voisi käyttää eri koulutusjaksoilla tarkasti neuvoteltujen ympäristölupien takia, esimerkiksi lintujen pesimisaikoina”, Tervonen kertoo.

Haasteita aiheuttavat myös juhlapyhät. Varusmiesliiton mallissa palvelus ajoittuisi jatkumaan joulun ja juhannuksen yli. Tällöin hukattaisiin koulutuspäiviä lomien vuoksi, Tervonen toteaa.

Myös Puolustusvoimien henkilöstön kannalta tilanne olisi Tervosen mukaan harmillinen, jos vuodesta toiseen ei olisi mahdollista olla jouluna lomalla yhdessä muun perheen kanssa.

Tervonen muistuttaa myös, että varusmiehen on jo nykyisin mahdollista esittää kutsunnoissa toive palveluspaikastaan ja -ajastaan. Puolustusvoimat teettää vuosittain kaikille uusille eli noin 22 000 varusmiehelle kyselyn armeijakokemuksistaan.

Kyselyn mukaan 85 pronsenttia varusmiehistä kokee, että heidän palvelusaikatoiveensa on otettu huomioon.

Ongelma on yhä sama, mutta muuttuuko mikään?
Vaikka nykyiset palveluksen aloitusajat aiheuttavat harmaita hiuksia osalle varusmiehistä, Varusmiesliitolta liikenee ymmärrystä myös Puolustusvoimille. Isoissa organisaatiossa suuret muutokset ovat raskaita.

”Muut vasta-argumentit, joita olemme saaneet, ovat liittyneet koulutukseen. Eli esimerkiksi se, että jos meidän mallilla palvelee maaliskuusta syyskuuhun, ei pääse suorittamaan hiihtokoulutusta”, Juuso Kurttila kertoo.

Petteri Tervosen mukaan koulutuskysymys ei liity vain hiihtämiseen ja lumitilanteeseen. Hänen mukaansa kyse on myös valoisasta ja ei-valoisasta ajasta.

Ilman talvikuukaisille osuvaa palvelusta kuusi kuukautta palvelevat varusmiehet eivät saisi kokemusta pimeässä toimimisesta. Tervonen ei jaa myöskään Varusmiesliiton huolta varusmiesten kesätyömahdollisuuksien heikkenemisestä.

”Vakavampaa on se, johtaako myöhennetty malli eriarvoistumiseen. Eli menisikö se niin, että he joilla on opiskelupaikka, aloittaisivat aina syyskuussa ja he joilla ei sitä ole tai eivät sitä suunnittelekaan, aloittaisivat maaliskuussa. Siinä vähän niin kuin jaettaisiin väki kahtia.”

Nykyiset palveluksen alkamisajat ovat olleet käytössä parisenkymmentä vuotta. Vaikka puolustusministeri ei pääesikunnan selvityksen pohjalta ole tehnyt vielä virallista päätöstä, tilanne vaikuttaa selvältä.

Vaikka koulutusta tullaan tulevina vuosina kehittämään useasta eri näkökulmasta, nykytilanne ei muutu.

“Selvitys ei aiheuta meillä toimenpiteitä”, Tervonen vahvistaa.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...ntoja-asiaa-selvitettiin-mutta-ongelma-pysyy/
 
Itse totean tähän vain, että ennenkin tämän asian kanssa on tultu toimeen ja monet "omat ratkaisut" vaikeuttavat elämää ihan eri tasolla. Itse en ainakaan koe asevelvollisuuden takia jääneeni mistään paitsi, päinvastoin. Enkä näin neljännesvuosisata varusmiespalveluksen jälkeen enää kykene löytämään huonoja puolia siitäkään, että ensin odotettiin puoli vuotta palveluksen alkamista tekemällä haalarihommia ja sama juttu taas kotiutumisen jälkeen. Mutta ehkä niitä haalarihommia ei enää ole tai ei haluta tehdä?


Varusmiespalveluksen aloitusajat hankaloittavat kesätöitä ja opintoja – Asiaa selvitettiin, mutta ongelma pysyy

Nykyisellään armeijan voi aloittaa joko tammi- tai heinäkuussa. Monen kohdalla se tarkoittaa silppua kesätöihin ja opiskeluun. Asiaa selvitettiin, mutta lopputuloksena mikään ei muutu.

Kyllä nuo intin käyneet on meille ainakin päässeet heti töihin intin perään. Ei yksikään ole valittanut, että intti jotenkin sotkisi elämää. Taitaa vaan olla tätä nykyajan narinaa.
 
Kyllä nuo intin käyneet on meille ainakin päässeet heti töihin intin perään. Ei yksikään ole valittanut, että intti jotenkin sotkisi elämää. Taitaa vaan olla tätä nykyajan narinaa.

Se miten kukin kokee jonkun asian sotkevan elämää on hyvin subjektiivinen käsitys. Lisäksi meitä on kielletty valittamasta. Ole mies ja kestä sekä muuta huttua. Kun asia on tiedossa n. 18 vuotta etukäteen niin siihen osaa varautua, vähintään henkisesti ja täten siitä ei aiheudu äänekästä "narinaa ja ininää". Tyydytään vain siihen että näin tämä on aina ollut.

Kun asiaa tarkastellaan objektiivisesti juuri kotiutuneen reservin korpraali NN:n kannalta niin tottakai armeijan aloitus- ja lopetusajat "hankaloittavat" työelämää ja opintoja. Kesällä kotiutuvat saattavat joutua lykkäämään opintojen aloittamista vuodella. Talvella kotiutuva saattaa hyvinkin joutua odottamaan puoli vuotta ennen kuin pääsee taas aloittamaan oikean siviilielämän.

Palveluksen suorittavat varusmiehet joutuvat keksimään kaikenlaisia "pielavetisiä" ratkasuja elämälleen verrattuna niihin ikätovereihin jotka eivät palvelusta suorita ja siirtyvät 2. asteen koulusta suoraan työelämään tai 3. asteelle. Nykymalli käytännössä sanelee varusmiehille että pitäkää vanhempanne hengissä ja olkaa väleissä että saatte palveluksen jälkeen painua jonnekin. Aikuiselle ihmiselle.

Mitä ikinä tälle asialle tehdäänkään, jos päätetään tehdä, toivon että huomioidaan sekä PV:n että varusmiesten tarpeet. Koulutuksen määrä ja laatu ei saa heikentyä. Jos puolenvuoden miehet palvelisivat esimerkiksi loka-maaliskuun niin se varmasti olisi siviilielämän kannalta mieluisa vaihtoehto, mutta miten hyvää ja turvallista koulutusta pystytään järjestämään, kun kokoajan on pimeetäloskaamärkääpaskaa taivaalla ja tontissa?

Palvelusaikojen ja ajankohtien muuttaminen olisi vain kosmeettista korjausta. Tätä ei tarvitsisi miettiä jos yhteiskunta ottaisi kotiutuvista varusveijareista joustavamman kopin esimerkiksi korotetulla sosiaaliturvalla sekä heille suunnatuilla halvoilla vuokra-asunnoilla joissa saisi asua vaikkapa vuoden-kaksi kotiutumisesta. Tämä olisi itsensä takaisin maksavaa sosiaaliturvaa kun heput ei jäisi niin herkästi vanhempiensa nurkkiin lojumaan ja passivoitumaan vaan siirtyisivät itsenäiseen elämään.

En väitä etteikö "säästöliekillä" ja "haalarihommissa" eläminen ennen- ja jälkeen armeijan olisi elämänkokemuksena opettavaa aikaa. Asia ei myöskään ole puolustusvoimien ratkaistavissa eikä suinkaan PV:stä johtuva. Mutta väitän että ongelma on todellinen ja se on korjattavissa jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ihan yhtälailla muitakin eriarvoisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä epäkohtia siivotaan sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla.
 
Back
Top