Asevelvollisuuden pitää muuttua

a) Kansallisen yhtenäisyyden ja maanpuolustushengen ylläpito.

Ensinnäkin mitä yhtenäisyyttä se luo, että heti kättelyssä puolet väestöstä on vapautettu palveluksesta?

Toiseksi, kysytään sinulta se, mitä tuolla jo aiemmin kysyin, eli kuinka alas intin käyvän ja sodan ajan armeijaan sijoitettavan osuuden miehistä pitää laskea, jotta ei voi enää puhua yhdessä tuotetusta puolustuksesta?

Miksi asevelvollisuus olisi ylipäätä missään tekemisissä maanpuolustushengen kanssa? Onko vaikkapa USA:ssa maanpuolustushenki jotenkin alempana kuin Suomessa? Jos on, niin miten ihmeessä amerikkalaiset hyväksyvät heidän valtavat satsaukset puolustukseen siitä huolimatta, ettei USA:lla ole lähellekään samanlaista uhkaa olemassaololleen kuin vaikkapa Suomella?

b) järjestelmästä johtuva suuri reservi pelotevaikutuksen kannalta

Tämä pätisi, jos sille koko koulutetulle reserville olisi kunnon varustus. Mutta kun ei ole, vaan jopa intti itse on laskemassa sodan ajan armeijan kokoa. Miksi sodan ajan armeijan koko ollaan laskemassa jonnekin 230 000:en, kun koulutetun reservin koko on jotain luokkaa 700 000?

Eräänsorttiseen kriisiin sen on ajanut sodanajan vahvuuksien laskeminen.

Jaa, millä tavoin? Sodanajan vahvuuksia on laskettu ennen kaikkea siksi, että olen lopetettu sen teeskentely, että niille joukoille, joita ei ole mahdollista varustaa kunnon aseilla, olisi jotain tekoa sodassa.
 
@s91 voisi vielä ottaa kertauksen vuoksi huolelliseen käsittelyyn muutamat heikommalle käsittelylle kysymykset:
- miten vapaaehtoisuuteen perustuvassa mallissa päästään sitouttamaan maanpuolustukseen riittävän laadukasta henkilöainesta
- missä olemassa olevissa järjestelmissä saavutetaan väestöpohjaan nähden nykyjärjestelmää vastaava kokonaisvahvuus, ja millä kustannuksella
- mitä muuta kuin yleisideologinen syy on yhden kansalaisvelvollisuuden poistamiseen; vrt. peruskoulu, veronmaksu jne.

Itse olen edelleen sitä mieltä, että tekemällä hallittuja tulonsiirtoja (suoria tai välillisiä) ei-palvelevalta kansanosalta palvelevalle, voidaan päästään sosiaalis-taloudellisesta haitasta eroon ja voidaan säilyttää riittävä kosketuspinta koko kansakuntaan. On ala-arvoista neppailua laskea prosentteja SA-tehtävään sijoitettujen ja koko väestön suhteesta. Pelkästään huomioimalla jossakin vaiheessa sijoitetut tai tosiasiallisemmin, jossain vaiheessa koulutetut sekä heidän läheisensä, saadaan oikea suhdeluku niistä joille asialla on konkreettista merkitystä.
 
Juuri tuo on nykyisen asevelvollisuuden perustelu. Siinä näennäisesti säästetään rahaa, kun varusmiehille ei makseta heidän tärkeästä maanpuolustustyöstä kunnon korvausta. Tämä tekee puhtaasti rahalla mitaten Suomen puolustuksen näyttämään erittäin halvalta verrattuna maihin, joissa tuota työtä arvostetaan niin, että siitä maksetaan sen tekijöille reilusti. Ja kuten olen tässä ketjussa sanonut, se voi hyvinkin olla syy, miksi PV on haluton kertomaan todellisia korttejaan.



Juuri noin. Nettiväittelyssä olkiukkojen huitominen on sitä kaikkein hauskinta huvia. Se on selvästikin paljon mukavampaa kuin itse esitettyihin argumentteihin vastaaminen.

En vain oikein ymmärrä, mitä lisäarvoa olisi vähentää helvetisti koulutettavien määrää ja maksaa sitten lisää per nuppi. Tuohan on pahin versio kaikista.
 
En vain oikein ymmärrä, mitä lisäarvoa olisi vähentää helvetisti koulutettavien määrää ja maksaa sitten lisää per nuppi. Tuohan on pahin versio kaikista.
Ei siinä kansantalouden kannalta makseta mitään. Kyse on puhtaasti kirjanpidollisesta jutusta. Voit ajatella, että nykysysteemi maksetaan sillä, että varusmiehille kyllä maksetaan kunnon palkkaa, mutta siitä sitten verotetaan 95% pois, joka käytetään sitten niiden palkkojen maksamiseen. Se, että varusmiehille maksettaisiin kunnon palkkaa varusmiespalvelun suorittamisesta tarkoittaisi vain sitä, että tuo verotaakka jaettaisiin tasan koko yhteiskunnan kesken.

Käytännössä se olisi siis vain rahan siirtämistä taskusta toiseen. Vähän samalla tavoin kuin vaikkapa tulonsiirtojen pyörittäminen ei kansantalouden kannalta maksa mitään (jos verokiilan ja byrokratian vaikutus jätetään huomiotta). Sehän on vain sitä, että siirretään kulutusta yksiltä (rikkaat) toisille (köyhät). Se ei suoranaisesti vähennä tuotantoa eikä lisää kulutusta mitenkään. Sillä, että verovaroista alettaisiin maksaa varusmiehille kunnon palkkaa, olisi sama vaikutus. Varusmiesten (yksityinen) kulutus lisääntyisi ja muiden (yksityinen) kulutus laskisi. Sama määrä työtä (=varusmiespalvelua) tehtäisiin ihan niin kuin ennenkin ja samoin kaikki siviilityöt tehtäisiin samalla tavoin kuin nytkin. Tämä eroaa vaikkapa siitä, että rahoilla ostettaisiin aseita ulkomailta tai kotimaasta. Ulkomailta ostaminen tarkoittaisi sitä, että kyseinen verotettu raha olisi poissa kotimaisesta yksityisestä kulutuksesta. Kotimaasta ostaminen taas tarkoittaisi sitä, että osa ihmisistä (ja pääomista) siirtyisi asetuotantoon siitä, mitä he nyt siviilipuolen töissä tällä hetkellä tekevät.
 
Ensinnäkin mitä yhtenäisyyttä se luo, että heti kättelyssä puolet väestöstä on vapautettu palveluksesta?

Toiseksi, kysytään sinulta se, mitä tuolla jo aiemmin kysyin, eli kuinka alas intin käyvän ja sodan ajan armeijaan sijoitettavan osuuden miehistä pitää laskea, jotta ei voi enää puhua yhdessä tuotetusta puolustuksesta?

Miksi asevelvollisuus olisi ylipäätä missään tekemisissä maanpuolustushengen kanssa? Onko vaikkapa USA:ssa maanpuolustushenki jotenkin alempana kuin Suomessa? Jos on, niin miten ihmeessä amerikkalaiset hyväksyvät heidän valtavat satsaukset puolustukseen siitä huolimatta, ettei USA:lla ole lähellekään samanlaista uhkaa olemassaololleen kuin vaikkapa Suomella?



Tämä pätisi, jos sille koko koulutetulle reserville olisi kunnon varustus. Mutta kun ei ole, vaan jopa intti itse on laskemassa sodan ajan armeijan kokoa. Miksi sodan ajan armeijan koko ollaan laskemassa jonnekin 230 000:en, kun koulutetun reservin koko on jotain luokkaa 700 000?



Jaa, millä tavoin? Sodanajan vahvuuksia on laskettu ennen kaikkea siksi, että olen lopetettu sen teeskentely, että niille joukoille, joita ei ole mahdollista varustaa kunnon aseilla, olisi jotain tekoa sodassa.
1) Kuinka monta kertaa olenkaan ollut jossain äijäporukan kosteassa illanvietossa jossa loppuillasta "alkaa hylsyt lentelemään" ja muistellaan intti-aikoja. Kyllä siinä mielestäni näkyy se kuinka varusmiespalvelus tuottaa miespuolisella väestölle yhteistä kokemuspohjaa - sosiaalisesta asemasta, koulutuksesta, taloudellisesta menestyksestä riippumatta. Tämä luo pakostikin jonkin sortin yhtenäisyyttä, vaikka se sitten olisikin vain keskinäistä vittuilua intille että kuinka päin sitä itteänsä koko pulju toimii.

2) kysymys kuinka alas osuuden pitää laskea:
En osaa sanoa mitään lukuja enkä oikein ymmärrä kysymystä. Mielestäni en ole puhunut mistään yhdessä tuotetusta puolustuksesta. Puhuin siitä että intin käyminen luo suomalaiseen yhteiskuntaaan yhtenäisyyttä. Seison vielä väittämän takana.

3) kysymys maanpuolustushengestä: USA:n maanpuolustushenki on tässä kontekstissa irrelevantti. Eihän heidän tapauksessa edes voida puhua maanpuolustuksesta. Heillä on armeija, jota käytetään ulko- ja talouspolitiikan tavoitteiden täyttämiseksi. Kansallista hurmushenkeä kyllä löytyy mutta siinä on enemmänkin kyse kuvitelmasta että he ovat jotenkin vapauden liekki jonka pyhänä velvollisuuten on viedä amerikkalaista elämäntapaa kaikkialle. Maanpuolustuksen - tai maanpuolustushengen kanssa sillä ei juurikaan ole tekemistä.

4) Osittainen lainauksesi suuresta reservistä: jätit kivasti lainaamatta sen osan jossa perustelin mitä hyötyä suuresta reservistä on vaikka niille ei olisi SA-joukoissa käyttöä tai vaikka niille olisi jakaa ainoastaa Malli Cajander.
Toistan vielä: jos joku valtio miettii Suomen valtaamista niin sen tulee pakostakin miettiä myös valtauksen jälkeistä aikaa. Se että maasta löytyy vielä vaikkapa puoli miljoonaa miestä jotka osaavat edes auttavasti käydä sotaa miehittämisen kustannuksista huikeasti suuremmat. Tämä toimii ennalta ehkäisevänä tekijänä. Suuri reservi on myöskin osittain sivu-tuote joka nyt vaan syntyy nykymallista. Vaikka siitä ei olisi mitään hyötyä niin sitä ei oikein mitenkään saa poistettua. Toki laskennallisesti reservin koko saadaan just niin pieneksi kuin halutaan kun määritellään sopiva nostoväkeen siirtymis-kriteeri (vaikka 30 v). Mutta näin siis vain paperilla. Ukot on edelleen olemassa.

5) "Jaa millä tavoin?"
No siten, että kun kaikelle koulutetulle joukolle ei oikein ole käyttöä, on helpompi kyseenalaistaa tämä järjestelmä niinkuin tässä nyt tehdään. Jos SA-vahvuus olisi 600000 ukkoa - ja jos suurin osa olisi sitä mieltä että tuolle koko joukolle on käyttöä - niin tätä keskustelua ei käytäisi. Että sillai kriisi....

En oikein muuten jaksa uskoa että torni tässä nyt mitenkään "piilottelee todellisia korttejaan". Kyllä varmaan suurin osa suomalaisista ymmärtää että varusmiespalvelus on pois tuottavasta työstä ja näitä (vaihtoehtois)kustannuksia ei näy missään budjetissa. Sen sijaan torni on sanonut että heidän mielestään nykyinen järjestelmä on (taloudellisesti) tehokkain tapa tuottaa uskottava puolustus. Voisiko olla että tämä lausahdus ei olekaan suuri kusetus jolla pyritään pitämään yhteiskunnalle koituvat kustannukset jotenkin piilossa vaalikarjalta vaan siellä ihan oikeasti uskotaan näin?

Kuten tuossa jo aiemmin sanoin niin minulla ei ole mitään sitä vastaan että varusmiespalveluksesta saisi tavalla tai toisella parempaa taloudellista korvausta. Koska tämä korvaus nyt kuitenkin loppujen lopuksi tulee valtion budjetista en usko sen ainakaan merkittävissä määrissä realisoituvan.
Perusteluna tälle on se, että jos varusmiehille ruvettaisiin maksamaan käypää korvausta heidän ajastaan niin silloinhan meillä olisi palkka-armeija, vai eikö olisikin? Puolustusmenot joko kasvaisivat huikeasti tai sitten aikaansaatu suorituskyky laskisi huikeasti. En usko ensimmäiseen enkä toivo jälkimmäistä.

Uskoisin olevamme yhtä mieltä siitä että nykyjärjestelmässä on huomattavaaa piilokustannusta sekä siitä että varusmiehille olisi kiva antaa parempaa taloudellista korvausta tästä menetetystä ajasta.

Millaisia muutoksia sinä ehdotat asevelvollisuusjärjestelmään ja miten toteutat ne nykyisellä rahoituksella?

Minun väittämäni siis on että vaikka nykyjärjestelmässä on vikaa ja heikkouksia niin se on silti paras järjestelmä. Onhan sitä kiva huudella opposition tavoin että järjestelmä on huono mutta minä en niinkään kaipaa huutelua siitä että tää ja tää asia on huonosti vaan mielummin kuulisin että miten asia tulisi hoitaa nykyisillä taloudellisilla resursseilla jos kerran ei nykymallilla?
 
Suomen valtion budjetti oli vuonna 2013 noin 53 miljardia euroa. Yksinkertaistettuna siis valtio saa budjettiinsa keskiverrosti jokaiselta tonniin.

Jos oletetaan että varusmiehet olisivat tuon keskiarvon mukaisia ja jos varusmiespalvelusta ei olisi, niin veronmaksajia olisi siis sen verran enemmän kuin mitä kerrallaan on suorittamassa varusmiespalvelusta. Jos nämä henkilöt eivät olisi suorittamassa varusmiespalvelusta vaan töissä/koulussa/työttämänä sen sijaan niin valtion kassaan kilahtaisi X *1000 euroa jossa X on varusmiespalvelusta suorittavien määrä. (Tähän siis toki pitäisi lisätä varusmieskoulutuksesta tulevat varsinaiset kulut, mutta puhutaan nyt vain näistä vaihtoehtoiskustannuksista kun nämä puolustusvoimien yhteiskunnalle aiheuttamat piilokuluthan tässä meitä ovat puhuttaneet).

Jos tämä määrä X on vaikka 30000 niin rahaa tulee lisää siis 30 miljoonaa euroa. Tämä on vajavaisen ymmärrykseni mukaan se euro-määrä, jolla ammattiarmeija(tai mikä tahansa nykyisen asevelvollisuuteen perustuvan mallin korvaava malli) pitäisi saada aikaiseksi (Tämä siis lisänä nykyisen mallin budjettiin). Toki valtion työntekijöille palkkaa maksettaessa osa tulee verotuloina (valtionverotus intin palkoilla ehkä 15%, kulutuksen kautta tuleva kerrannaisvaikutus sitten erikseen) takaisin mutta siltikään en näe miten yhtälö toimii.

Kun puhutaan asevelvollisuuden aiheuttamasta vaihtoehtois-kustannuksesta niin onhan se ymmärrettävää että sellainen on olemassa mutta en minä tiedä kuinka paljon se oikeasti on. Teinkö jonkin pahan ajatus- tai lasku-virheen tuossa omassa vaihtoehtoiskustannuksen laskelmassani? Varmaankin tein, mutta saadaanpahan ainakin keskustua aikaiseksi. Jos taas en tehnyt, niin vaikka tuo 30 milj eur laitettaisiin tornin budjetista maksettavaksi niin eipä se kauheasti tuntuisi.

Hmm.. kummallisia lukuja... tuntuu oudolta että olisi noin halpaa... Noh, joku minua varmaan valistaa!

Keskustelu jatkukoon!
 
4) Osittainen lainauksesi suuresta reservistä: jätit kivasti lainaamatta sen osan jossa perustelin mitä hyötyä suuresta reservistä on vaikka niille ei olisi SA-joukoissa käyttöä tai vaikka niille olisi jakaa ainoastaa Malli Cajander.
Toistan vielä: jos joku valtio miettii Suomen valtaamista niin sen tulee pakostakin miettiä myös valtauksen jälkeistä aikaa. Se että maasta löytyy vielä vaikkapa puoli miljoonaa miestä jotka osaavat edes auttavasti käydä sotaa miehittämisen kustannuksista huikeasti suuremmat. Tämä toimii ennalta ehkäisevänä tekijänä. Suuri reservi on myöskin osittain sivu-tuote joka nyt vaan syntyy nykymallista. Vaikka siitä ei olisi mitään hyötyä niin sitä ei oikein mitenkään saa poistettua. Toki laskennallisesti reservin koko saadaan just niin pieneksi kuin halutaan kun määritellään sopiva nostoväkeen siirtymis-kriteeri (vaikka 30 v). Mutta näin siis vain paperilla. Ukot on edelleen olemassa.

Niillä miehillä pitäisi olla vielä halu. Onko? Jos vihollinen nyt ei aivan suoraan ilmoita, että me tapamme jokaisen vastaantulevan suomalaisen, voi se jäädä puuttumaan. Todennäköisesti sissisodankäyntiä Suomessa mahdollisesti harjoittavaat olisivat nykyisiä maanpuolustusaktiiveja, siis maakuntakomppanioiden toimintaan osallistuvia, ja sitten vanhempia hirvimiehiä, jotka toimisivat pelkän ryssävihan voimalla.

Jos syvästi uskovaisessa yli 30 miljoonan asukkaan Afganistanissa on joitakin kymmeniä tuhansia Taliban-taistelijoita, niin montako Perkele-taistelijaa olisi maallistuneessa pahoinvointivaltio Suomessa? Ehkä joitakin tuhansia.

Asevelvollisuudella nyt vain ei tuoteta puolen miljoonan miehen sissiarmeijaa, piste. Jos tuotettaisiin, olisi Jatkosodankin päätteeksi lähetetty miehet kotiin aseineen ja todettu, että "Sori vaan, miehet painelivat koteihinsa pyssyt kourissa. Tehty mikä tehty."
 
Millaisia muutoksia sinä ehdotat asevelvollisuusjärjestelmään ja miten toteutat ne nykyisellä rahoituksella?

Pitääkö kaikki toteuttaa nykyisellä rahoituksella ja ihan omakätisesti? Täällä verkossa voi esittää kuka hyvänsä mitä hyvänsä, mutta kun sen toteuttaminen ei useimmissa tapauksissa voi onnistua yksin, joten on ihan realistista puhua siitäkin, mitä tarvittaisiin ehdotuksen toteuttamiseen. Tässä siis lisää rahaa puolustukseen.
 
@s91 voisi vielä ottaa kertauksen vuoksi huolelliseen käsittelyyn muutamat heikommalle käsittelylle kysymykset:
- miten vapaaehtoisuuteen perustuvassa mallissa päästään sitouttamaan maanpuolustukseen riittävän laadukasta henkilöainesta

Mitä tarkoitat? Tietenkin kaikkein motivoituneimmat menisivät inttiin vapaaehtoisessa systeemissä jopa silloin, kun korvaus ei olisi päätä huimaava. Muiden kohdalla intin pitäisi tietenkin kilpailla työmarkkinoilla ihan niin kuin kaikkien muidenkin valtion lafkojen. Vapaaehtoisessa systeemissä on juuri se vahvuus, että se johtaa siihen, että jokainen hakeutuu niihin hommiin, joissa itsellään on paras suhteellinen hyöty. Eli inttiin eivät todennäköisesti menisi siviilipuolella kaikkein tuottavimmat yksilöt, koska intti ei pystyisi kilpailemaan varusmiespalkoilla siviilipuolen palkkojen kannalta, mutta tämä on juuri fiksua, koska ei ole järkevää panna vaikkapa pitkän koulutusputken käynyttä lääkäriä jalkaväen tykinruuaksi.

- missä olemassa olevissa järjestelmissä saavutetaan väestöpohjaan nähden nykyjärjestelmää vastaava kokonaisvahvuus, ja millä kustannuksella

Kustannukset vapaaehtoisen reserviläisyyteen perustuvasta systeemistä on jo tässä ketjussa käsitelty. En jaksa tähän kaikkea naputella uudelleen. Joka tapauksessa hinta pyörii jossain BKT:n promillen tienoilla ja tämäkin on pääosin virtuaalista rahaa siinä mielessä, ettei se ole poissa BKT:stä mitenkään, että varusmiehille maksetaan työstä, jonka he tekevät nykysysteemissä ilmaiseksi.

- mitä muuta kuin yleisideologinen syy on yhden kansalaisvelvollisuuden poistamiseen; vrt. peruskoulu, veronmaksu jne.

Peruskouluun vetoaminen on aika halpamaista. Suunnilleen kaikki lapset menisivät joka tapauksessa kouluun, vaikkei se olisi pakollistakaan. Oppivelvollisuus on ennemminkin lasten itsensä suojelemiseksi siltä, etteivät heidän vanhempansa laiminlöisi heidän koulutusta. Veronmaksu taas on selvästi reilumpi tapa jakaa taakka erinäköisten yhteiskunnan toimintojen pyörittämisestä kuin joidenkin suht mielivaltaisin perustein valittujen yhteiskunnan jäsenten pakottamisesta niiden tuottamiseen.

Itse olen edelleen sitä mieltä, että tekemällä hallittuja tulonsiirtoja (suoria tai välillisiä) ei-palvelevalta kansanosalta palvelevalle, voidaan päästään sosiaalis-taloudellisesta haitasta eroon ja voidaan säilyttää riittävä kosketuspinta koko kansakuntaan. On ala-arvoista neppailua laskea prosentteja SA-tehtävään sijoitettujen ja koko väestön suhteesta. Pelkästään huomioimalla jossakin vaiheessa sijoitetut tai tosiasiallisemmin, jossain vaiheessa koulutetut sekä heidän läheisensä, saadaan oikea suhdeluku niistä joille asialla on konkreettista merkitystä.

En tiedä, mitä sana "neppailu" tarkoittaa, mutta jos ne sijoitukset eivät kelpaa, niin katsotaan sitten pelkästään intin käyvän väestönosan osuutta siihen, joka ei käy. Tällä hetkellä intin käy jotain 22 000 varusmiestä vuosittain. Wikipedian mukaan elävänä syntyneitä on 58 000 ja kansalaisuuden saajia 9000 vuosittain. Tuosta saa karkeasti kolmanneksen ikäluokasta. Ja trendi näyttäisi olevan alaspäin.

En ymmärrä, mitä noilla läheisillä tässä on merkitystä. Tarkoitatko, että jos verot määrättäisiin maksettavaksi niin, että kolmannes kansasta maksaa niitä ja muut eivät, niin tämä on ok, koska jokaisella ei-maksajalla on varmaan joku läheinen, joka maksaa? Ja muutenkin, jos tuolle linjalle lähdetään, niin kyllä vapaaehtoisessa systeemissäkin jokainen varmaan tuntisi jonkun kummin kaiman, joka on vapaaehtoisen intin käynyt.
 
1) Kuinka monta kertaa olenkaan ollut jossain äijäporukan kosteassa illanvietossa jossa loppuillasta "alkaa hylsyt lentelemään" ja muistellaan intti-aikoja. Kyllä siinä mielestäni näkyy se kuinka varusmiespalvelus tuottaa miespuolisella väestölle yhteistä kokemuspohjaa - sosiaalisesta asemasta, koulutuksesta, taloudellisesta menestyksestä riippumatta. Tämä luo pakostikin jonkin sortin yhtenäisyyttä, vaikka se sitten olisikin vain keskinäistä vittuilua intille että kuinka päin sitä itteänsä koko pulju toimii.

Ensinnäkin, sen mitä olen ulkomaalaisten kanssa ollut tekemisissä, niin en ole havainnut oikeastaan minkään kansalaisuuden kohdalla, että heillä olisi minkäänlaista ongelmaa luoda samanlaista kansallisuuteen perustuvaa yhtäläisyyttä, mitä suomalaisilla on. Toiseksi, tarkoitatko, että suomalaisilla naisilla ei ole mitään keskinäistä yhtenäisyyttä suomalaisuuteen liittyen? Miksei sinusta ylipäätään ole ongelma se, että tuo yhtenäisyys koskee vain vajaata puolta väestöstä (sivarit, vapautetut ja naiset ovat tämän yhtenäisyyden ulkopuolella)? Itse ainakin rakentaisin mielummin kansan yhtenäisyyden sellaisten asioiden varaan, jotka kattaisivat nyt minimissään yli puolet kansasta.

2) kysymys kuinka alas osuuden pitää laskea:
En osaa sanoa mitään lukuja enkä oikein ymmärrä kysymystä. Mielestäni en ole puhunut mistään yhdessä tuotetusta puolustuksesta. Puhuin siitä että intin käyminen luo suomalaiseen yhteiskuntaaan yhtenäisyyttä. Seison vielä väittämän takana.

Jos intin käy luokkaa 70% miesikäluokasta, jonka lisäksi yhteiskunta koostuu naisista, sivareista, vapautetuista, ulkomaalaisista, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, sekä lapsista, niin minusta ollaan aika kaukana yhtenäisyydestä. Yhtenäisyyden rakentaminen vaikkapa peruskoulun varaan olisi jo paljon paremmalla pohjalla.

3) kysymys maanpuolustushengestä: USA:n maanpuolustushenki on tässä kontekstissa irrelevantti. Eihän heidän tapauksessa edes voida puhua maanpuolustuksesta. Heillä on armeija, jota käytetään ulko- ja talouspolitiikan tavoitteiden täyttämiseksi. Kansallista hurmushenkeä kyllä löytyy mutta siinä on enemmänkin kyse kuvitelmasta että he ovat jotenkin vapauden liekki jonka pyhänä velvollisuuten on viedä amerikkalaista elämäntapaa kaikkialle. Maanpuolustuksen - tai maanpuolustushengen kanssa sillä ei juurikaan ole tekemistä.

Olen eri mieltä. Kyllä he, etenkin 911:n jälkeen, vetoavat hyvin paljon sekä valtiollisessa propagandassa että ihan tavallisten ihmisten puheissa juuri Amerikan puolustamiseen.

4) Osittainen lainauksesi suuresta reservistä: jätit kivasti lainaamatta sen osan jossa perustelin mitä hyötyä suuresta reservistä on vaikka niille ei olisi SA-joukoissa käyttöä tai vaikka niille olisi jakaa ainoastaa Malli Cajander.
Toistan vielä: jos joku valtio miettii Suomen valtaamista niin sen tulee pakostakin miettiä myös valtauksen jälkeistä aikaa. Se että maasta löytyy vielä vaikkapa puoli miljoonaa miestä jotka osaavat edes auttavasti käydä sotaa miehittämisen kustannuksista huikeasti suuremmat.

Miksi olisi? Suomen armeija ja yhteiskunta ei valmistaudu puolustautumaan siten, että mahdollisen armeijan tuhoutumisen jälkeen alettaisiin käydä epäsymmetristä sissisotaa. Ainakaan itselleni ei kertaakaan intissä mainittu tällaisesta mahdollisuudesta yhtään mitään, vaan koulutus tähtäsi 100%:sti symmetriseen sodankäyntiin. Jopa se sissisotaharjoittelu, jota meille annettiin oli tarkoitettu siihen, että jossain vaiheessa yksikkömme olisi jäänyt vihollisen selustaan, mutta muu armeija silti jatkaisi sotimista, eikä missään tapauksessa sellaiseen tilanteeseen, että koko maa olisi vallattu. Itse en ole edes mitenkään vakuutettu, että sellaisessa touhussa olisi mitään järkeä. Armeijan tärkein tehtävä on suojella kansaa väkivallalta. Jos keskitetysti johdettu kenttäarmeija lyödään, tämän tehtävän täyttäminen on käytännössä mahdotonta.

Tämä toimii ennalta ehkäisevänä tekijänä. Suuri reservi on myöskin osittain sivu-tuote joka nyt vaan syntyy nykymallista. Vaikka siitä ei olisi mitään hyötyä niin sitä ei oikein mitenkään saa poistettua. Toki laskennallisesti reservin koko saadaan just niin pieneksi kuin halutaan kun määritellään sopiva nostoväkeen siirtymis-kriteeri (vaikka 30 v). Mutta näin siis vain paperilla. Ukot on edelleen olemassa.

Mitä sitten, jos ovat. Hullua heitä olisi malli Cajanderin kanssa lähettää kuolemaan. Valtio on kansaa varten, ei toisin päin.

5) "Jaa millä tavoin?"
No siten, että kun kaikelle koulutetulle joukolle ei oikein ole käyttöä, on helpompi kyseenalaistaa tämä järjestelmä niinkuin tässä nyt tehdään. Jos SA-vahvuus olisi 600000 ukkoa - ja jos suurin osa olisi sitä mieltä että tuolle koko joukolle on käyttöä - niin tätä keskustelua ei käytäisi. Että sillai kriisi....

Mikä huonon systeemin kyseenalaistamisessa oikein on vikana? Eikö fiksumpaa olisi muuttaa huono systeemi hyväksi sen sijaan, että koitetaan keksiä tekosyitä, miksi pitäisi sillä huonolla systeemillä jatkaa?

En oikein muuten jaksa uskoa että torni tässä nyt mitenkään "piilottelee todellisia korttejaan". Kyllä varmaan suurin osa suomalaisista ymmärtää että varusmiespalvelus on pois tuottavasta työstä ja näitä (vaihtoehtois)kustannuksia ei näy missään budjetissa.

Voi olla, että ymmärtää, mutta ylivoimaisella valtaosalla äänestäjiä, se varusmiespalvelus ei ole poissa heidän rahoistaan. Heillä varusmiespalvelu tai sivari on jo hoidettu (miehet) tai se ei edes heitä koske (naiset). He siis mielellään kuulevat sen, kun torni sanoo, että on parempi riistää nuoria miehiä taloudellisesti kuin, että nostettaisiin heitä itseään koskevia veroja.

Sen sijaan torni on sanonut että heidän mielestään nykyinen järjestelmä on (taloudellisesti) tehokkain tapa tuottaa uskottava puolustus. Voisiko olla että tämä lausahdus ei olekaan suuri kusetus jolla pyritään pitämään yhteiskunnalle koituvat kustannukset jotenkin piilossa vaalikarjalta vaan siellä ihan oikeasti uskotaan näin?

On se mahdollista, mutta tämä tosiaan nähtäisiin sillä, että säilytettäisiin asevelvollisuus, mutta alettaisiin maksaa varusmiehille touhusta kunnon palkkaa. Jos intti on tosissaan tuon kannan kanssa, heillä ei pitäisi olla mitään sitä vastaan.

Kuten tuossa jo aiemmin sanoin niin minulla ei ole mitään sitä vastaan että varusmiespalveluksesta saisi tavalla tai toisella parempaa taloudellista korvausta. Koska tämä korvaus nyt kuitenkin loppujen lopuksi tulee valtion budjetista en usko sen ainakaan merkittävissä määrissä realisoituvan. Perusteluna tälle on se, että jos varusmiehille ruvettaisiin maksamaan käypää korvausta heidän ajastaan niin silloinhan meillä olisi palkka-armeija, vai eikö olisikin?

Ei. Varusmiespalveluun perustuva armeija olisi edelleen pieneen rauhan ajan armeijaan ja sodan aikana mobilisoitavaan suureen reserviin perustuva armeija. Tämä on eri asia kuin palkka-armeija, joka viittaa siihen, että on ammattisotilaista koostuva armeija, joka on aseissa niin rauhan ja sodan aikana, eikä mitään koulutettua siviilitöissä työskentelevää reserviä ole.

Puolustusmenot joko kasvaisivat huikeasti tai sitten aikaansaatu suorituskyky laskisi huikeasti. En usko ensimmäiseen enkä toivo jälkimmäistä.

Etkö sinä juuri tuolla ylempänä sanonut ihmisten ymmärtävän sen, että varusmiespalvelu on oikeasti rahan siirtämistä yhdestä taskusta (varusmiehet, jotka voisivat varusmiespalvelun vaihtoehtona olla siviilitöissä) toiseen (muu kansa, jonka ei tarvitse kokea veronkorotusta)? Ja lisäksi minusta sanoit, että pv ei kerro sille itselleen sopivia valheita eri puolustusvaihtoehtojen todellisesta taloudellisuudesta. Jos se, että varusmiespalvelun todelliset kulut tulisivat näkyviin puolustusmenoihin ja sen seurauksena puolustusmenoja (siis ml. varusmiespalvelun kustannus) laskettaisiin, niin eikö silloin pv:n kannattaisi koittaa ylläpitää illuusiota asevelvollisuuden taloudellisuudesta?

Uskoisin olevamme yhtä mieltä siitä että nykyjärjestelmässä on huomattavaaa piilokustannusta sekä siitä että varusmiehille olisi kiva antaa parempaa taloudellista korvausta tästä menetetystä ajasta.

Niin, ja minusta sinä nyt vihjailet tuossa yllä, että jos sen kustannuksen piilottaminen lopetettaisiin, tämä johtaisi puolustukseen satsaamisen pienenemiseen? Eikö demokratiassa ole parasta se, että kansalta ei piilotella mitään?

Millaisia muutoksia sinä ehdotat asevelvollisuusjärjestelmään ja miten toteutat ne nykyisellä rahoituksella?

Ensinnäkin, miksi rahoitus pitäisi jäädyttää? Toiseksi, se varusmiehille korvaaminen pitäisi järjestää ihan riippumatta siitä, hyväksyykö kansa puolustukseen satsaamisen lisäämisen vai ei. Maanpuolustus ei nyt vaan kerta kaikkiaan voi perustua sen varaan, että sille tärkeätä maanpuolustustyötä tekevälle porukalle ei edes korvata touhusta mitään.

Minun väittämäni siis on että vaikka nykyjärjestelmässä on vikaa ja heikkouksia niin se on silti paras järjestelmä. Onhan sitä kiva huudella opposition tavoin että järjestelmä on huono mutta minä en niinkään kaipaa huutelua siitä että tää ja tää asia on huonosti vaan mielummin kuulisin että miten asia tulisi hoitaa nykyisillä taloudellisilla resursseilla jos kerran ei nykymallilla?

Kuten mainittua, vapaaehtoisen systeemin kustannus nettona olisi luokkaa promille BKT:stä. Ja tämä olisi siis siinä mielessä virtuaalista rahaa, ettei se olisi poissa BKT:stä, vaan sen kuluttaisivat varusmiehet muun kansan sijaan. Taloudellisten resurssien riittämiseen ei siis vapaaehtoiseen systeemiin siirtyminen missään tapauksessa kaadu. Kyllä se on sillä poliittisen tahdon puolella tämä kysymys.
 
Tietenkin kaikkein motivoituneimmat menisivät inttiin vapaaehtoisessa systeemissä jopa silloin, kun korvaus ei olisi päätä huimaava. Muiden kohdalla intin pitäisi tietenkin kilpailla työmarkkinoilla ihan niin kuin kaikkien muidenkin valtion lafkojen. Vapaaehtoisessa systeemissä on juuri se vahvuus, että se johtaa siihen, että jokainen hakeutuu niihin hommiin, joissa itsellään on paras suhteellinen hyöty. Eli inttiin eivät todennäköisesti menisi siviilipuolella kaikkein tuottavimmat yksilöt, koska intti ei pystyisi kilpailemaan varusmiespalkoilla siviilipuolen palkkojen kannalta, mutta tämä on juuri fiksua, koska ei ole järkevää panna vaikkapa pitkän koulutusputken käynyttä lääkäriä jalkaväen tykinruuaksi.

Nykyisessä järjestelmässä PV pystyy valitsemaan parhaat päältä, koska "kaikkien" on pakko osallistua. Vapaaehtoisessa järjestelmässä pitäisi tulla toimeen niillä, joita nyt sattuu tulemaan. Osalla näistä tulijoista on varmastikin kova motivaatio, mutta onko henkistä tai fyysistä kapasiteettia? Osa taas tulisi asepalvelukseen, koska se on vaihtoehdoista vähiten huono. Laadun ylläpitäminen on vapaaehtoisessa järjestelmässä hankalaa ilman huomattavaa rahallista panostusta. Ja kun ottaa huomioon sen, että lukumääräisesti alivoimaisen yksi harvoista onnistumiskeinoista on laadullinen paremmuus, niin tästä ei kannattaisi hirveästi tinkiä. Esimerkkinä mainittakoon nykyinen reserviläinen, joka astuessaan palvelukseen oli vakaasti sitä mieltä, että lyhin mahdollinen palvelusaika on hänen juttunsa. Kotiutui sitten myöhemmin reservin vänrikkinä ja erittäin pätevänä komentojoukkueen johtajana. Ja ainakin omien sanojensa mukaan piti hommistaan. Jos järjestelmä olisi vapaaehtoinen, parikymppiset suomalaisnuoret saattaisivat arvostaa omaa mukavuuttaan enemmän, vaikka rahallinen korvaus olisi kohtuullinen, etenkin kun he eivät oikeasti tiedä, mitä varusmiespalvelus voisi heille tarjota.

Toinen argumenttini vapaaehtoista järjestelmää vastaan on sen luoma "poliittinen epävakaus". Hieman kärjistäen vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuisi "hurmoshenkisiä sotahulluja" suhteellisesti enemmän jos ei jopa enemmistönä, kuin kaikille pakolliseen palvelukseen. Tällainen joukko saattaisi hakea konflikteja ulkoa tai sisältä, mikä ei suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän kannalta ole ihan hirveän hyvä juttu. Pakollinen järjestelmä vaatii laajempaa kansan tukea sotatoimiin, kun mukana on vähemmän motivoituneitakin.

P.S. Veikkaanpa, että monikaan lääkäri ei ole jalkaväen tykinruokana. Ensinnäkin koulutusaika on niin pitkä, että nuoremmat hoitavat nurmen poraamisen ja toisekseen koulutetuilla lääkäreillä on käyttöä ihan omissa hommissaan sodankin aikana.

P.P.S. Ja oma suosikkini (haavekuva) on edelleen pakkoon perustuva palkka-armeija, jossa kaikki kutsutaan, mutta palvelukseen otetuille annetaan kunnollinen korvaus. Joko suoraan palkkana tai elinikäisenä/määräaikaisena veronalennuksena. Veronalennus saattaisi olla parempi ratkaisu, koska se kannustaisi tekemään tuottavaa työtä.
 
Tuossa veronalennuksessa tulevat mieleen aika lujat taloudelliset edut, joita IDF:n palveluksen suorittanut saa verrattuna ei-suorittajiin. Puhutaan suorasta rahasta, koulutustuesta, verotuksesta jne. Sen lisäksi se skaalautuu vielä taistelujoukkojen, tukijoukkojen ja ei-taistelujoukkojen välillä, karkeasti sanottuna taisteluyksikön jäsen saa esim. päivärahaa tms. tuplasti verrattuna "jobnik"-tyyppiin (jobnik on slangisana).

Israeli slang for a non-combatant soldier who serves his nation by doing secretarial work, clerking, counting inventory, or some other "job"-like function. Generally used with a hint of derision, as if the jobnik is lazier than a fighter.
 
Myöskin olen sitä mieltä...että "ne jotka aseita eniten haluavat, niille niitä ei pitäsi missään tapauksessa antaa."

Eli en tosiaankaan kannata vapaaehtoista asepalvelusta. Mutta ehken se on jo selvinnyt. :D
 
Nykyisessä järjestelmässä PV pystyy valitsemaan parhaat päältä, koska "kaikkien" on pakko osallistua.

Aivan, mutta tämä ei mitenkään välttämättä ole järkevin tapa allokoida yhteiskunnan resursseja. Sanotaan, että Rovion koodinvääntäjä on 10% parempi alikessuna kuin peruskoulupohjainen Citymarketin hyllyjen täyttäjä, mutta koska hän on 1000% parempi koodinvääntäjänä on yhteiskunnan tehokkuuden kannalta fiksuinta käyttää sitä hyllyntäyttäjää sotilaana ja antaa koodinvääntäjän vääntää koodia. Tämä suhteellisen edun ajatus on jo hyvin vanha.

Toiseksi, vaikka tuo yllä oleva pätisi, niin nykyjärjestelmässä PV:ltä siivotaan heti alkuun puolet ikäluokasta pois sen takia, ettei heillä ole munia jalkojen välissä. Jos siis oikeasti haluttaisiin mennä PV:n valintaan perustuvaan systeemiin, niin mennään sitten, mutta tehdään se nyt edes rehellisesti, eikä niin, että valinta kohdistuu vain osaan ikäluokasta.

Vapaaehtoisessa järjestelmässä pitäisi tulla toimeen niillä, joita nyt sattuu tulemaan. Osalla näistä tulijoista on varmastikin kova motivaatio, mutta onko henkistä tai fyysistä kapasiteettia? Osa taas tulisi asepalvelukseen, koska se on vaihtoehdoista vähiten huono. Laadun ylläpitäminen on vapaaehtoisessa järjestelmässä hankalaa ilman huomattavaa rahallista panostusta.

Tässä ketjussa on jo tähänkin asiaan esitetty ratkaisuja. Se yksinkertaisen mallin ajatus, että kaikille varusmiehille maksetaan sama riippumatta siitä, miten PV heitä käyttää, voidaan korvata sillä, että alussa maksetaan samaa, mutta sitten ne, jotka osoittautuvat hyviksi, koulutetaan johtajiksi ja heille maksetaan selvästi enemmän. Tämä johtaisi siis siihen, että varusmiespalvelu voi tulla taloudellisesti järkeväksi vaihtoehdoksi laadukkaalle materiaalille ilman, että roskasakille pitää maksaa pelkästä rivissä seisomisesta omaisuuksia.

Ja kun ottaa huomioon sen, että lukumääräisesti alivoimaisen yksi harvoista onnistumiskeinoista on laadullinen paremmuus, niin tästä ei kannattaisi hirveästi tinkiä.

Koitetaan nyt päättää, onko Suomen puolustuksen tarkoitus perustua massa-armeijaan, jossa laatu välttämättä laskee, vai vapaaehtoiseen armeijaan, jonka laatuun on mahdollista panostaa. Se varustetason laatu, joka Suomen nykyisen sodan ajan armeijan suurella osalla on, ei ainakaan tuon laadun puolesta ketään huikaise.

Esimerkkinä mainittakoon nykyinen reserviläinen, joka astuessaan palvelukseen oli vakaasti sitä mieltä, että lyhin mahdollinen palvelusaika on hänen juttunsa. Kotiutui sitten myöhemmin reservin vänrikkinä ja erittäin pätevänä komentojoukkueen johtajana. Ja ainakin omien sanojensa mukaan piti hommistaan. Jos järjestelmä olisi vapaaehtoinen, parikymppiset suomalaisnuoret saattaisivat arvostaa omaa mukavuuttaan enemmän, vaikka rahallinen korvaus olisi kohtuullinen, etenkin kun he eivät oikeasti tiedä, mitä varusmiespalvelus voisi heille tarjota.

Siihen, että ihmiset tekevät oman elämänsä kannalta oikeita valintoja, voi tietenkin vaikuttaa vain lisäämällä heille annettua informaatiota. En ymmärrä, mikä varusmiespalvelussa on nyt niin mystistä. Itseni se yllätti aikoinaan ennemminkin negatiivisesti kuin positiivisesti, vaikka minäkin kotiuduin reservin vänrikkinä.

Toinen argumenttini vapaaehtoista järjestelmää vastaan on sen luoma "poliittinen epävakaus". Hieman kärjistäen vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuisi "hurmoshenkisiä sotahulluja" suhteellisesti enemmän jos ei jopa enemmistönä, kuin kaikille pakolliseen palvelukseen. Tällainen joukko saattaisi hakea konflikteja ulkoa tai sisältä, mikä ei suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän kannalta ole ihan hirveän hyvä juttu. Pakollinen järjestelmä vaatii laajempaa kansan tukea sotatoimiin, kun mukana on vähemmän motivoituneitakin.

Tämä oli itselläni aikoinaan peruste, jolla kannatin asevelvollisuutta. Sittemmin olen kuitenkin seurannut muita länsimaiden yhteiskuntia ja tullut siihen tulokseen, ettei tuollaista uhkaa todellisuudessa ole. Kuinka paljon luulet vaikkapa brittien pelkäävän sitä, että heidän yhteiskuntajärjestyksensä yksi vaaran pisteistä on se, että armeija on vapaaehtoinen? Kuinka todennäköiseltä sinusta tuntuu armeijan vallankaappaus Alankomaissa? Nämä ovat minusta jo lähtökohtaisesti poliittisesti epävakaiden maiden ongelmia. Suomen 1918 sota ei minusta olisi välttynyt mitenkään sillä, että maassa olisi ollut käytössä asevelvollisuus.

P.S. Veikkaanpa, että monikaan lääkäri ei ole jalkaväen tykinruokana. Ensinnäkin koulutusaika on niin pitkä, että nuoremmat hoitavat nurmen poraamisen ja toisekseen koulutetuilla lääkäreillä on käyttöä ihan omissa hommissaan sodankin aikana.

En näe mitään syytä, miksei lääkiksen opiskelupaikan saanut 19-vuotias voitaisi panna jääkärikoulutukseen. Tämä on minusta täyttä resurssien tuhlaamista juuri siitä syystä, minkä kirjoitat, eli sodan aikana häntä ei kuitenkaan käytettäisi jalkaväessä.

P.P.S. Ja oma suosikkini (haavekuva) on edelleen pakkoon perustuva palkka-armeija, jossa kaikki kutsutaan, mutta palvelukseen otetuille annetaan kunnollinen korvaus. Joko suoraan palkkana tai elinikäisenä/määräaikaisena veronalennuksena. Veronalennus saattaisi olla parempi ratkaisu, koska se kannustaisi tekemään tuottavaa työtä.

Mihin tuossa sitä pakkoa tarvitaan? Miksei nosteta korvausta (tai veronalennusta) vain niin korkealle, että saadaan tarpeeksi sotilaita sodan ajan armeijaa varten? Ei ole mitään järkeä kouluttaa kaikkia (ml. naiset), kun heitä ei sitten sodassa kuitenkaan käytettäisi sotatoimissa.
 
Myöskin olen sitä mieltä...että "ne jotka aseita eniten haluavat, niille niitä ei pitäsi missään tapauksessa antaa."

Kannatat siis aselakien tiukentamista?

Riippumatta siitä, miten varusmiespalvelu organisoidaan (pakko vai vapaaehtoisuus), niin halukkaat niihin aseisiin pääsevät käsiksi joka tapauksessa. Nykyisin jopa naisetkin. Ja tietenkin molemmissa systeemeissä hullut karsittaisiin pois joka tapauksessa. Erona systeemeissä ei siis ole se, miten halukkaat pääsevät käsiksi aseisiin, vaan siinä, että asevelvollisuussysteemissä pannaan myös haluttomat niitä käyttämään.

Tämä siis koskien kevyitä aseita. Avaimet raskaiden aseiden varastoihin pysyvät ammattisotilaiden käsissä ihan riippumatta siitä, onko varusmiespalvelus vapaaehtoinen vai pakollinen. Tämä on yksi syy, miksi itse en erityisesti pidä asevelvollisuutta erityisen yhteiskuntaa stabiloivana asiana. Se puoli, jolle ammattisotilaat menisivät mahdollisessa yhteiskunnan jakautumisessa, saisi kaikki raskaat aseet ja olisi siten täysin ylivoimainen mahdollisessa sisällissodassa. Näin vaikka sillä toisella puolella olisi ihan yhtä paljon varusmiespalvelun käyneitä.
 
Kannatat siis aselakien tiukentamista?

Riippumatta siitä, miten varusmiespalvelu organisoidaan (pakko vai vapaaehtoisuus), niin halukkaat niihin aseisiin pääsevät käsiksi joka tapauksessa. Nykyisin jopa naisetkin. Ja tietenkin molemmissa systeemeissä hullut karsittaisiin pois joka tapauksessa. Erona systeemeissä ei siis ole se, miten halukkaat pääsevät käsiksi aseisiin, vaan siinä, että asevelvollisuussysteemissä pannaan myös haluttomat niitä käyttämään.

Tämä siis koskien kevyitä aseita. Avaimet raskaiden aseiden varastoihin pysyvät ammattisotilaiden käsissä ihan riippumatta siitä, onko varusmiespalvelus vapaaehtoinen vai pakollinen. Tämä on yksi syy, miksi itse en erityisesti pidä asevelvollisuutta erityisen yhteiskuntaa stabiloivana asiana. Se puoli, jolle ammattisotilaat menisivät mahdollisessa yhteiskunnan jakautumisessa, saisi kaikki raskaat aseet ja olisi siten täysin ylivoimainen mahdollisessa sisällissodassa. Näin vaikka sillä toisella puolella olisi ihan yhtä paljon varusmiespalvelun käyneitä.

En kannata aselakien tiukentamista. Kyse on sotilashommista tässä kontekstissa.

Pointti on esim. Saksassa Bundeshwehrissä koettu tietty huolestuttava äärisuuntausten hakeutuminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen. En haluaisi sen jalkautuvan Suomeen.

Toisena pointtina on, että ammattisotilaat rekrytoituvat tuosta populaatiosta.

Tuskin tarvitsee sanoa enempää.
 
P.P.S. Ja oma suosikkini (haavekuva) on edelleen pakkoon perustuva palkka-armeija, jossa kaikki kutsutaan, mutta palvelukseen otetuille annetaan kunnollinen korvaus. Joko suoraan palkkana tai elinikäisenä/määräaikaisena veronalennuksena. Veronalennus saattaisi olla parempi ratkaisu, koska se kannustaisi tekemään tuottavaa työtä.

Vaihtoehtoisia malleja tosiaankin kaivattaisiin keskusteluun. "Sekä-että" on usein parempi kuin "joko-tai".

Pakollinen, valikoiva ja vapaaehtoinen malli voisi olla seuraavanlainen:

1. Pakollinen 3 kk:n kansalaispalvelu oppivelvollisuuden osana kaikille 16...18 -vuotiaille (”survival” / kriisinhallintakoulutus).
2. Valikoiva ja valinnainen vuoden asepalvelu 20...29 -vuotiaille (ja sen jälkeen valmiusreserviin kertaamaan 30...39 -vuotiaana).
3. Vapaaehtoinen ammattisotilaskoulutus harvoille ja valituille halukkaille (kanta- ja sopimussotilaat).

Parantamisen varaa on.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: s91
Kehitetään maakuntojoukot Sveitsin mallin mukaiseksi kodinturvajoukoiksi, aseet voi säilyttää vaikka lähimmän varuskunnan/poliisiaseman kellarissa, maakuntajoukkolainen suorittaa 9 viikon peruskoulutuskauden varuskunnassa ja siirtyy sen jälkeen omaan joukko-osaastonsa harjoituksiin.

Jokaiselle kansalaiselle maanpuolustusvelvollisuus, jokaiselle alle 30-vuotiaalle kansalaispalveluvelvoite.

Kansalaispalvelusta vapautetaan sellainen henkilö joka voidaan katsoa alaikäisen lapsen pääasialliseksi hoivaajakssi. ts yksinhuoltajat ja yhteishuoltajista toinen.

Kansalaispalveluvelvoitteen voi suorittaa:
-Osallistumalla erikseen säädetyn ajan VAPEPA:n VPK:n tai SPR:n koulutukseen ja operatiiviseen toimintaan. (yht n 300 pv)
-Suorittamalla siviilipalvelus (n 300 pv)
-Suorittamalla varusmiespalvelus ja kertausharjoitukset (n 180-190 pv.)
-Suorittamalla sotilaallinen palvelus maakuntajoukoissa (n 200 pv)

Johtajat kuhunkin toimintaan tunnistetaan ja rekrytoidaan palveluksen aikana jatkokoulutusta varten josta nasahtaa lisäpäiviä ja ylennyksiä. Johtajakoulutukseeen/sijoitukseen taloudellinen kannuste, esim verovähennys.

Sodan aikana keihään kova kärki mobilisoidaan varusmiespalveluksen suorittaneista. Maakuntajoukot aktivoidaan sellaisenaan kun ne kuittaavat aseistuksen. muita voidaan käyttää kriisinhallintaan organisaationsa ja koulutuksensa puitteissa.
 
Back
Top