Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Edullisemmat satelliittilaukaisut sekä pienemmät tutkat mahdollistavat tarkemman seurannan. Singaporessa tutkapiirin koko puristettu sadasosaan, tehonkulutus -75% ja valmistuskustannus 5% nykyisestä (siis 3*4*5 cm painoa 100g):
Esimerkiksi satelliiteissa käytetään tutkakameroita, jotka saattavat painaa jopa 200 kiloa. Singaporelaistutkijat ovat kehittäneet piirin, joka kutistaa tällaisen kameran koon noin sadasosaan. Silti se tuottaa yhtä laadukkaita ja jopa parempilaatuisia otoksia.

Piiri on kehitetty Nanyangin teknillisessä yliopistossa (NTU). Selvästi pienemmän fyysisen koon lisäksi uusi kamerapiiri kuluttaa 75 prosenttia vähemmän tehoa ja se on 20 kertaa edullisempi valmistaa.

Nykyiset tutkakamerajärjestelmät ovat massiivisia laitteita, jotka voivat olla jopa kaksi metriä pitkiä. Tunnissa ne kuluttavat tehoa kilowatin verran ja maksavat miljoona dollaria. Ei siis ihme, että NTU:n uutuuspiiri on herättänyt kiinnostusta. Se on myös saanut miljoonien lisärahoituksen jatkotutkimusta varten.

Nykyisten kuvia maapallon pinnasta tuotetaan ns. SAR-kameroilla (Synthetic Aperture Radar). Niillä voidaan ottaa kuvia, jotka erottavat metriä suurempia kohteita maanpinnalla. Kamerat lentävät satelliiteissa 11 kilometrin korkeudessa.

Koska kamerat toimivat usein hankalissa oloissa ja pilvien läpi, niissä kuvataan mikroaaltojen X- tai Ku-alueella. Optisilla kameroilla kuvia saataisiin otettua hyvin huonosti. Suuri koko, hinta ja tehonkulutus kuitenkin estävät sen, että SAR-kameroita voitaisiin käyttää esimerkiksi miehittämättömien lentolausten kanssa.

NTU:n 2x3-millinen radiopiiri mahdollistaa kameramoduulin rakentamisen, joka on kooltaan 3 x 4 x 5 senttiä ja painaa noin sata grammaa. Sellainen kulkee jo näppärästi myös kevyemmän aluksen mukana. Piiriin perustuva kamera pystyy tunnistamaan alle puolen metrin kokoisia kohteita, joten kuvan laatu on SAR-kameroita parempi.

Tällaisia kevytkameroita voidaan käyttää esimerkiksi robottiautoissa, mutta niille löytyy taatusti paljon sovellusmahdollisuuksia myös esimerkiksi puolustusteollisuudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://etn.fi/index.php?option=com_...an-100-kertaa-pienemmaksi&catid=13&Itemid=101
 
krd kirjoitti:
Edullisemmat satelliittilaukaisut sekä pienemmät tutkat mahdollistavat tarkemman seurannan. Singaporessa tutkapiirin koko puristettu sadasosaan, tehonkulutus -75% ja valmistuskustannus 5% nykyisestä (siis 3*4*5 cm painoa 100g):

http://etn.fi/index.php?option=com_...an-100-kertaa-pienemmaksi&catid=13&Itemid=101
Klikkaa laajentaaksesi...

Tähän liittyen, suomalainen tutkasatelliittifirma:

http://www.hs.fi/talous/a1447308068805

Iceyen idea on laukaista avaruuteen pieniä satelliitteja, jotka kuvaavat maata tutkan avulla.

True Venturesia edustava suomalaisyrittäjä Jyri Engeström kuvailee, että tavalliset satelliittien kamerat saavat kuvaa maasta vain silloin, kun pimeys tai pilvet eivät estä kuvaamista. Tutkaa pimeys tai pilvet eivät haittaa.

Tulevaisuudessa yhtiö pyrkii myymään satelliittien liki reaaliaikaista tutkakuvaa. Kuvaa pystyy yhtiön mukaan hyödyntämään esimerkiksi merenkulussa seuduilla, joissa reitin tukkeena saattaa olla jäätä.

Yhtiö on jo kokeillut tutkatekniikkaa Välimerellä, jossa maan pinnalla olevien tutkien avulla on etsitty merta ylittävien pakolaisten veneitä.

http://iceye.fi/
 
Ihan nyt vertailun vuoksi jenkkien Lacrosse painaa arvioiden mukaan >10 tn mahdollisesti jopa 15 tn. Eurooppalainen SAR Lupe 770 kg ja sen seuraaja tulee olemaan isompi.

Tuollaisilla microsatelliiteilla ei olisi merkittävää hyötyä Suomelle koska niiden tarkkuus vaan ei yksinkertaisesti riitä sotilaskäyttöön. Oikeasti suorituskykyiset laitteet on aivan eri mittaluokassa.

On kuitenkin hienoa jos Iceye tulee omassa markkinaraossaan menestymään.
 
peelo kirjoitti:
Ihan nyt vertailun vuoksi jenkkien Lacrosse painaa arvioiden mukaan >10 tn mahdollisesti jopa 15 tn. Eurooppalainen SAR Lupe 770 kg ja sen seuraaja tulee olemaan isompi.

Tuollaisilla microsatelliiteilla ei olisi merkittävää hyötyä Suomelle koska niiden tarkkuus vaan ei yksinkertaisesti riitä sotilaskäyttöön. Oikeasti suorituskykyiset laitteet on aivan eri mittaluokassa.

On kuitenkin hienoa jos Iceye tulee omassa markkinaraossaan menestymään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tutkajärjestelmät kehittyvät kovaa vauhtia ja toisaalta taktiseen käyttöön resoluution ei tarvitse olla kummoinen jotta muita tiedustelulähteitä käyttämällä saadaan relevanttia tietoa. Samaan aikaan laukaisukustannukset tulevat alentumaan merkittävästi. Toki toimivassa tiedustelujärjestelmässä pitäisi olla kuva- ja viestitiedustelukomponentti, nämä molemmat syntyvät halvemmalla.
 
Seuraava video on historian siipien havinaa, ex. Neuvostoliiton suunnitellun kuu-ohjelman N1 raketin laukaisuvideo - kieltä osaavat saavat videosta ehkäpä hiukan enemmän irti mutta jo pelkkä video laukaisun valmistelusta ja alkuvaiheista on varsin harvinaista katsottavaa.


N1 rakettiohjelmalle kävi miten kävi eli rakettia ei saatu koskaan toimimaan kunnolla, sen kaikki koelaukaisut (4 kpl) epäonnistuivat. Merkittävä tekijä oli olettaen moottorikonstruktio, raketin suunnittelija Koroljov päätyi käyttämään 30 rinnakkaista Kuznetsov NK-15 moottoria, joka teki rakenteesta hyvin monimutkaisen ja epäluotettavan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/N1

Laitetaan vielä laajempi artikkeli N1-raketista ja sen taustoista ynnä muusta historiasta:

http://www.astronautix.com/lvs/n1.htm

vlad
 
Viimeksi muokattu:
vlad kirjoitti:
Seuraava video on historian siipien havinaa, ex. Neuvostoliiton suunnitellun kuu-ohjelman N1 raketin laukaisuvideo - kieltä osaavat saavat videosta ehkäpä hiukan enemmän irti mutta jo pelkkä video laukaisun valmistelusta ja alkuvaiheista on varsin harvinaista katsottavaa.


N1 rakettiohjelmalle kävi miten kävi eli rakettia ei saatu koskaan toimimaan kunnolla, sen kaikki koelaukaisut (4 kpl) epäonnistuivat. Merkittävä tekijä oli olettaen moottorikonstruktio, raketin suunnittelija Koroljov päätyi käyttämään 30 rinnakkaista Kuznetsov NK-15 moottoria, joka teki rakenteesta hyvin monimutkaisen ja epäluotettavan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/N1

Laitetaan vielä laajempi artikkeli N1-raketista ja sen taustoista ynnä muusta historiasta:

http://www.astronautix.com/lvs/n1.htm

vlad
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse asiassa taisi mennä jotenkin niin, että kilpaileva suunnittelija Valentin Glushko olisi kehittänyt mieluummin raketin, jossa olisi ollut vähemmän moottoreita, tämä olisi yksinkertaistanut rakennetta ja parantanut luotettavuutta. Sergei Koroljov ja moottorisuunnittelija Nikolai Kuznetsov sen sisään päätyivät tuohon useiden moottoreiden rinnakkaiskombinaatioon.

Olen aina ihmetellyt, että mikseivät neukut sitten kuitenkaan kyenneet kehittämään yhtä hyvää kuurakettia kuin amerikkalaisten luotettava Saturn 5 ? Olen törmännyt yhteen väitteeseen, jonka mukaan Neuvostoliitto ei ensi alkuun ottanut USA:n Apollo-ohjelmaa edes kovin tosissaan. Joskus vasta vuoden 1964 näille kävi selväksi amerikkalaisten massiivinen sitoutuminen kuulentoihin. Eli oma ohjelma käynnistyi pahasti myöhässä ja pahasti alibudjetoituna, jos verrataan vaikka NASA:n massiiviseen budjettiin.
 
tulikomento kirjoitti:
Itse asiassa taisi mennä jotenkin niin, että kilpaileva suunnittelija Valentin Glushko olisi kehittänyt mieluummin raketin, jossa olisi ollut vähemmän moottoreita, tämä olisi yksinkertaistanut rakennetta ja parantanut luotettavuutta. Sergei Koroljov ja moottorisuunnittelija Nikolai Kuznetsov sen sisään päätyivät tuohon useiden moottoreiden rinnakkaiskombinaatioon.

Olen aina ihmetellyt, että mikseivät neukut sitten kuitenkaan kyenneet kehittämään yhtä hyvää kuurakettia kuin amerikkalaisten luotettava Saturn 5 ? Olen törmännyt yhteen väitteeseen, jonka mukaan Neuvostoliitto ei ensi alkuun ottanut USA:n Apollo-ohjelmaa edes kovin tosissaan. Joskus vasta vuoden 1964 näille kävi selväksi amerikkalaisten massiivinen sitoutuminen kuulentoihin. Eli oma ohjelma käynnistyi pahasti myöhässä ja pahasti alibudjetoituna, jos verrataan vaikka NASA:n massiiviseen budjettiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse olen pohtinut mihin jättikokoista N1 -rakettia loppujen lopuksi edes olisi tarvinnut. Kolmella tai neljällä R7 -sarjan raketilla olisi saanut kiertoradalle tarvittavat palikat kuualusta varten ja a vot.
 
http://m.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/ar...sluotaimen-liikkeessa-on-jotain-outoa/5829774

Lähestyvätkö tutkijat vuosisadan löytöä? ”Avaruusluotaimen liikkeessä on jotain outoa”
ULKOMAAT JULKAISTU 06.04.2016 18:29


Arkistokuvaa

Tutkijat metsästävät parhaillaan mystistä jättiplaneettaa aurinkokunnastamme. ”Yhdeksäs Planeetta” on vielä pelkkä olettamus, eikä siitä ole suoria havaintoja.

Tutkijoiden laskelmien mukaan aurinkokunnassamme saattaa kuitenkin piileskellä jopa kymmenen kertaa maapallon kokoinen planeetta.

Tutkijat ovat perehtyneet kuva-aineistoihin ja muihin tietoihin paikantaakseen mahdollisen planeetaScientific American kertoo, että Saturnusta kiertävä Cassini-avaruusluotain on saattanut tuoda tutkijat nyt lähemmäksi mystisen planeetan löytymistä. Luotaimen radassa on havaittu häiriöitä, jotka viittaavat johonkin erikoiseen.

-Koko ajan kerääntyy todisteita, että kaukaisuudessa on jotain outoa, toteaa kosmologi David Gerdes Michiganin yliopistosta.

Cassinin radan häiriöt eivät tutkijoiden mukaan selity nykyisin tunnetuilla planeetoilla ja asteroideilla. Puuttuva palanen saattaakin olla juuri Yhdeksäs Planeetta.

Tutkijat saivat mallinnuksella selville, että kaukana Valaskalan tähdistön suunnalla, 15 kertaa Pluton etäisyydellä saattaisi olla kappale, joka selittäisi Cassinin ratamuutokset.


Monen tutkijan mielestä joku saattaa havaita tuntemattoman maailman jo vuoden sisällä. Tämä olisi valtava löytö, joka muuttaisi ihmisten käsityksen aurinkokunnasta ja paikastamme kosmoksessa.
 
Mikoyan kirjoitti:
http://m.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/ar...sluotaimen-liikkeessa-on-jotain-outoa/5829774

Lähestyvätkö tutkijat vuosisadan löytöä? ”Avaruusluotaimen liikkeessä on jotain outoa”

Tutkijat metsästävät parhaillaan mystistä jättiplaneettaa aurinkokunnastamme. ”Yhdeksäs Planeetta” on vielä pelkkä olettamus, eikä siitä ole suoria havaintoja.

Tutkijoiden laskelmien mukaan aurinkokunnassamme saattaa kuitenkin piileskellä jopa kymmenen kertaa maapallon kokoinen planeetta.

Tutkijat ovat perehtyneet kuva-aineistoihin ja muihin tietoihin paikantaakseen mahdollisen planeetaScientific American kertoo, että Saturnusta kiertävä Cassini-avaruusluotain on saattanut tuoda tutkijat nyt lähemmäksi mystisen planeetan löytymistä.
Luotaimen radassa on havaittu häiriöitä, jotka viittaavat johonkin erikoiseen.

-Koko ajan kerääntyy todisteita, että kaukaisuudessa on jotain outoa, toteaa kosmologi David Gerdes Michiganin yliopistosta.

Cassinin radan häiriöt eivät tutkijoiden mukaan selity nykyisin tunnetuilla planeetoilla ja asteroideilla. Puuttuva palanen saattaakin olla juuri Yhdeksäs Planeetta.

Tutkijat saivat mallinnuksella selville, että kaukana Valaskalan tähdistön suunnalla, 15 kertaa Pluton etäisyydellä saattaisi olla kappale, joka selittäisi Cassinin ratamuutokset.

Monen tutkijan mielestä joku saattaa havaita tuntemattoman maailman jo vuoden sisällä. Tämä olisi valtava löytö, joka muuttaisi ihmisten käsityksen aurinkokunnasta ja paikastamme kosmoksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Space.comin mukaan Planet X:n etäisyys olisi 20 kertaa Neptunuksen etäisyys eli n. 600 AU.
Jos tuo etäisyysarvio on oikein, herää kysymys voidaanko enää puhua aurinkokunnan jäsenestä.

Heliopaussi, jota on pidetty jonkinlaisena Aurinkokunnan ulkorajana, taas on n. 80-120 AU:n etäisyydellä
(arviot vaihtelevat jonkin verran eri lähteissä).
 
vehamala kirjoitti:
Space.comin mukaan Planet X:n etäisyys olisi 20 kertaa Neptunuksen etäisyys eli n. 600 AU.
Jos tuo etäisyysarvio on oikein, herää kysymys voidaanko enää puhua aurinkokunnan jäsenestä.

Heliopaussi, jota on pidetty jonkinlaisena Aurinkokunnan ulkorajana, taas on n. 80-120 AU:n etäisyydellä
(arviot vaihtelevat jonkin verran eri lähteissä).
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta jos tämä planeetta mitä ei aikaisemmin ole havaittu kiertää aurinkoa ja on selvästi aurinkokuntamme jäsen niin silloin tou 80-120 AU on varmaankin ollut aikaisemman tiedon pohjalta oikea, mutta onko enää. Katsotaan mihin päätelmään tutkijat tulevat.

Aurinkoa muuten kiertää muitakin "planeettoja" kuin nämä kaikkien tuntemat vähän isommat kappaleet. Spece Engine on muuten mielenkiintoinen ohjelma vaikka ei ihan 100% tarkka olekaan.
 
Joo, odotellaan, saadaanko tuo X kiinni :)

Tuo heliopaussi on se raja, jossa avaruuden taustasäteilyn teho ylittää aurinkomme säteilytehon a.k.a. "aurinkotuulen" eli tavallaan siirrytään tähtienväliseen avaruuteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heliosfääri

Ja kyllä, aurinkoamme kiertää melkoinen joukko erikokoisia kappaleita.
Pelkästään Kuiperin Vyössä (Kuiper Belt) Neptunuksen radan ulkopuolella on lähteiden mukaan miljardeja objekteja.
http://www.space.com/16144-kuiper-belt-objects.html
 
Lähinnä tarkoitin Ceresin ja Eriksen kaltaisia kääpiöplaneettoja. Pluton tuntee varmaan suurinosa. Toki nämä kaikki ovat Kuutakin hiukan pienempiä.
 
StmSvejk kirjoitti:
Itse olen pohtinut mihin jättikokoista N1 -rakettia loppujen lopuksi edes olisi tarvinnut. Kolmella tai neljällä R7 -sarjan raketilla olisi saanut kiertoradalle tarvittavat palikat kuualusta varten ja a vot.
Klikkaa laajentaaksesi...

R-7:lla homma ei olisi onnistunut, niitä olisi tarvittu luokkaa 20, mutta Protoneilla kyllä, ja sekä NL että amerikkalaiset harkitsivat tällaista vaihtoehtoa. Siihen aikaan vaan kiertoradalla kokoamisesta ei ollut sellaista kokemusta kuin nykyään, itse asiassa muutamia yksittäistelakointeja lukuunottamatta minkäänlaista, joten 'yhdellä isolla raketilla kertalaakilla' oli teknisesti vähäriskisempi.

NL:llä ei ollut yhtenäistä avaruusohjelmaa vaan eri suunnittelutoimistot rakensivat itsenäisesti omia rakettejaan ja luotaimiaan. NASAn vastine luotiin vasta NL:n hajottua. Avaruusprojekteista tuli hajanaisia ja varsin kiireellä tehtyjä, suunnittelutoimistot kilpailivat keskenään rahoituksesta ja rinnakkaisia projekteja oli useita. NL miltei hävisi kilpajuoksun ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta, kun Vostok-ohjelma aloitettiin vasta kun Mercury-ohjelma oli jo vauhdissa. Täpärästi sitten ehtivät ensin parempien rakettiensa ansiosta. Gemini olikin sitten jo parempi ja edistyneempi kuin NL:n silloiset avaruusalukset. Kuulento-ohjelma aloitettiin tosiaan sitten vasta 1964 mikä oli toivottoman myöhään ja vaikka N1 olisi toiminut niin tuskin olisivat ehtineet ennen amerikkalaisia. Tosin Kuun kiertämistä olisi yritetty 1968, ennen amerikkalaisia, jos rakettien kanssa ei olisi ollut ongelmia. Se lento olisi tehty Proton-Zond -yhdistelmällä.
 
fulcrum kirjoitti:
R-7:lla homma ei olisi onnistunut, niitä olisi tarvittu luokkaa 20, mutta Protoneilla kyllä, ja sekä NL että amerikkalaiset harkitsivat tällaista vaihtoehtoa. Siihen aikaan vaan kiertoradalla kokoamisesta ei ollut sellaista kokemusta kuin nykyään, itse asiassa muutamia yksittäistelakointeja lukuunottamatta minkäänlaista, joten 'yhdellä isolla raketilla kertalaakilla' oli teknisesti vähäriskisempi.

NL:llä ei ollut yhtenäistä avaruusohjelmaa vaan eri suunnittelutoimistot rakensivat itsenäisesti omia rakettejaan ja luotaimiaan. NASAn vastine luotiin vasta NL:n hajottua. Avaruusprojekteista tuli hajanaisia ja varsin kiireellä tehtyjä, suunnittelutoimistot kilpailivat keskenään rahoituksesta ja rinnakkaisia projekteja oli useita. NL miltei hävisi kilpajuoksun ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta, kun Vostok-ohjelma aloitettiin vasta kun Mercury-ohjelma oli jo vauhdissa. Täpärästi sitten ehtivät ensin parempien rakettiensa ansiosta. Gemini olikin sitten jo parempi ja edistyneempi kuin NL:n silloiset avaruusalukset. Kuulento-ohjelma aloitettiin tosiaan sitten vasta 1964 mikä oli toivottoman myöhään ja vaikka N1 olisi toiminut niin tuskin olisivat ehtineet ennen amerikkalaisia. Tosin Kuun kiertämistä olisi yritetty 1968, ennen amerikkalaisia, jos rakettien kanssa ei olisi ollut ongelmia. Se lento olisi tehty Proton-Zond -yhdistelmällä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, jotain olen lueskellut että NL:n kosmonautit ilmeisesti Aleksei Leonovin johdolla olisivat halunneet ottaa riskin miehitetystä lennosta kuun ympäri ennen USA:n Apollo 8 -lentoa. Mutta päättäjät vatuloivat ja pelkäsivät julkista epäonnistumista eikä lupaa tullut.

Taisivat kyllä testata miehittämättömillä Zond-lennoilla tällaisessa tarvittavaa kalustoa. Osa taisi onnistua, osa taas ei.

Jouluna 1968 Apollo 8:n myötä Yhdysvallat meni auttamattomasti johtoon ja täytti presidentti Kennedyn asettaman tavoitteen puolisen vuotta myöhemmin Apollo 11:n myötä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top