Oikeastaan esittämiisi, kuin myös maan ulkoista elämää käsittelevien kysymysten kohdalla on eräs ongelma juuri se, että osaamme etsiä oikeita asioita. Jos emme tunnista jotain kohdetta "elämäksi" emme havaitse sitä, tai sijoitamme sen johonkin toiseen kategoriaan.
Toinen on sitten tietenkin se, että millaista elämää olemme etsineet. Etsintä on etenkin tähtien välisessä avaruudessa tähän mennessä kohdistettu pääasiassa sellaiseen elämään, joka pystyy jollain tasolla viestimään - lähettämään viestejä tähtien väliseen avaruuteen. Nyt kun eksoplaneettoja tunnetaan jo tuhansia, ja kun käytössämme oleva teknologia on kehittynyt, kun eksoplaneetoista voidaan tehdä entistä tarkempia havaintoja maata kiertävistä sateliiteista käsin, on mahdollista etsiä aiempaa paremmin toissijaisia merkkejä elämästä (esim. tutkimalla ilmakehän koostumusta, tekemällä havaintoja eksoplaneetan käyttäytymisen perusteella tai muiden epäsuorien havaintojen myötä). Näin ei tietenkään saada varmaa vastausta millaista elämä on, jos sellaista on olemassa, mutta näin saadaan viitteitä siitä mihin planeettoihin kannattaa keskittyä jatkossa enemmän, mitkä ovat niitä potentiaalisimpia vaihtoehtoja.
Houkuttelevaa on löytää erilaisia megarakenteita, jotka on mahdollista havaita joko suoraan tai epäsuorasti maan kiertoradalta käsin. Sellaisten löytyminen kertoisi ainakin sen, että jossain vaiheessa planeetalla on ollut riittävän älyllistä elämää, jotta sellaisen rakentaminen on mahdollista. Mutta entäpä vesiplaneettojen kohdalla? Jos se kehittynein elämä onkin delfiinien kaltaisia eläimiä, jolloin välttämättä mitään konkreettista havaittavaa ei löydy? Tai mahdolliset kaasuplaneetat, joiden tarkempi koostumus ei ole tiedossa. Oma rajallisuutemme näiden kysymysten kohdalla rajoittaa tietenkin myös eksoplaneettojen tutkimista ja sitä kautta mahdollisen elämän löytymistä. Minua kiinnostaa käytännössä millaisen elämän löytyminen tahansa, olipa kyse sitten megarakenteesta jossain 1500 valovuoden päässä tai mikroskooppisesta elämästä, jota löydämme Marsista hiekkapeitteen alta tai vaikkapa Jupiterin Europa-kuun jääpeitteen alla sijaitsevasta merestä. Tutkimuksen kannalta aurinkokunnasta tehty löyty on kiintoisa, sen konkreettinen tutkiminen omana elinaikanani on mahdollisuuksien rajoissa, mutta kun siirrytään aurinkokunnan ulkopuolelle, siirrytään alueelle, jossa on vaikeampi löytyä selkeitä vastauksia. Mutta sitten jos megarakenne löytyy niin olisihan se kieltämättä huikaiseva juttu!
Mietin tätä, että onko tällaista megarakennetta tarvetta kätkeä? Ja jos on niin miksi? Kumpaankin löytyy perusteltuja vastauksia, jo se voi riittää vastaukseksi, että kyseisen rakenteen tehneet "oliot" ovat havainneet itseään lähellä toisen kehittyvän yhteiskunnan vieraalla planeetalla, ja katsovat tarpeelliseksi täten suojata omaa megarakennettaan kätkemällä sen jollain tapaa, jos ei muuta niin muokkaamalla sen jäljittelemään jotain luonnollisena pidettyä toimintaa. Tästä voi sitten johtua, että näitä on havaittu niin vähän (yksi mahdollinen ehdokas) eli jos kyseinen rakenteen rakentanut kulttuuri jostain syystä kuitenkin tuhoutuu, megarakenne jossain vaiheessa alkaa rapautua, ei toimi kuten pitää ja sen jälkeen sen havaittavuus muuttuu olennaisella tapaa.
Toisaalta, jos kussakin galaksissa on keskimäärin yksi niin kehittynyt kulttuuri, että se kykenee rakentamaan megarakenteita, niiden havaitseminen on hyvin epätodennäköistä, sitten jos siirrytään Tyyppi III sivilisaatioon (Kardašovin asteikkolla) niin teoreettinen havaitsemin on mahdollista, mutta toki kyseisen galaksin on oltava suotuisassa kohdassa omaan havaintopaikkaamme nähden (maa, kiertorata, aurinkokunta, linnunrata etc.) Eli tavallaan tämä kaikki on tuuristakin kiinni, että me olemme oikeassa vaiheessa kehitystä kyetäksemme havaitsemaan heidät ja ymmärtääksemme havaitsemamme, ja että he ovat sellaisessa vaiheessa, että heidät on mahdollista havaita, jos he haluavat sitä. Mutta laskekaapa kuinka monta megarakenteita rakentamaan pystyvää sivilisaatiota olisi olemassa, jos galaksissa on edes yksi Tyyppi II tai Tyyppi III sivilisaatio?
vlad