Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mutta eikös se Kim jo ole käynyt kuussa? Sehän on napassut 18 reikäisen golfradan 18 lyönnillä, kiivennyt avopäin, popliini päällänsä ja ilman turvavälineitä sille korkealle vuorelle, shakin suurmestari, voittikohan se olumpialaisissakin jotain ja parikin maailmanmestaruutta. Uskon, että se on jo käynyt kuussa .... siis varmana kiipesi köyttä myöten kuuhun. ... luulisin...
 
Mutta eikös se Kim jo ole käynyt kuussa? Sehän on napassut 18 reikäisen golfradan 18 lyönnillä, kiivennyt avopäin, popliini päällänsä ja ilman turvavälineitä sille korkealle vuorelle, shakin suurmestari, voittikohan se olumpialaisissakin jotain ja parikin maailmanmestaruutta. Uskon, että se on jo käynyt kuussa .... siis varmana kiipesi köyttä myöten kuuhun. ... luulisin...

Tuohan on epäilemättä selvä juttu. Kansansa avaruushaaveiden innoittamana Kim suunnitteli valtaisan avaruuskanuunan, jonka kuulan päällä hän ratsasti lippu kädessä liehuen kuun ympäri tarkastamassa, että avaruusmatkan tekeminen on varmasti turvallista. Palatessaan maahan hän hyppäsi kuulan päältä kotioven kohdalla pois ja pyörähti ukemilla sohvalle kirjoittamaan matkakertomusta ja suunnittelemaan raketteja, joilla tavalliset kansalaiset voisivat matkata valloittamaan avaruutta. Kuula iskeytyi mereen, minkä imperialistiset kansan viholliset väittivät olevan Pohjois-Korean epäonnistunut ohjuskoe. Sellaisia (epäonnistuneita) ei nimittäin ole, väitteet ovat imperialistien syöttämää valhetta.

Kuultuaan sankarillisesta matkaajasta tähdet päättivät tuikkia kirkkaammin Pohjois-Korean taivaalla.
 
Nähtyään kuinka autonsa johtosarjat on asennettu eräs amerikkalaisen auton omistaja epäili kovalla äänellä, että kävikö jenkit oikeasti kuussa:)
Oli sitä mieltä, että ei ole mahdollista..:p Johtosarjat oli lähinnä viskattu siihen moottorin päälle.
 
http://arstechnica.com/science/2016...00-launches-a-year-and-it-just-might-succeed/

Not since the Germans and their V-2 rockets during World War II has anyone launched more than a few dozen of the same rockets per year. Now, within about five years Vector intends to launch as many as 100 of its 13-meter-tall Wolverine vehicles annually, with a capability to put a 50kg satellite into low-Earth orbit. The company aims to fill a niche below the current generation of launchers being developed by companies such as RocketLab and Virgin Galactic, with rockets capable of delivering 200 to 250kg satellites to low-Earth orbit.

So far, it seems like a good bet. On Tuesday morning, Vector announced that it has acquired its first customer, Finnish-based Iceye, to conduct 21 launches of the company’s commercial synthetic aperture radar satellite constellation. “Getting your satellite into orbit is one of the biggest challenges for new-space companies, but there just isn’t the launch capacity right now,” Iceye Chief Executive Rafal Modrzewski said in a news release

 
Lisää vielä Iceyestä:

http://www.aerospace-technology.com...ems-tests-p-20-sub-scale-test-vehicle-4968463

"During the test, the P-20 carried a payload that includes a prototype of Finland-based company Iceye’s micro satellite's core computing, as well as communications systems to test its electrical and mechanical resilience in a launch environment.

Iceye is currently working to launch and operate a constellation of micro satellites that carry its own synthetic aperture radar (SAR) sensor technology.

The company recently finalised a deal with Vector to conduct 21 launches for its commercial SAR satellite constellation, which will be launched over a period of four years."
 
Pitkäkestoisella avaruuslennolla joutuu kohtaamaan painottomuudesta johtuvaa lihasmassan vähenemistä ja luukatoa. Nämä nyt ainakin ovat nykyään jo melko hyvin tiedossa olevia seikkoja. Näistä ei kuitenkaan ollut sen suurempaa harmia kuulennoilla, jotka kestivät yleensä sellaiset vajaa parisen viikkoa. Itse asiassa jo 1965 Gemini 7 -lennon miehistö vietti pienessä ja ahtaassa kapselissaan 13 vuorokautta ja näin todistivat ihmisen kestävän ainakin tuon ilman pysyviä sivuvaikutuksia.

Jim Lovell ja Frank Borman väsyneinä ja partaisina laskeutumisen jälkeen lentotukialuksen kannella.

Katso liite: 10791

13pvä avaruuspuku päällä? Miten noi kusee ja paskoo?
 
13pvä avaruuspuku päällä? Miten noi kusee ja paskoo?

Käyttivät kevennettyä avaruuspukua, joka oli tavallista pukua helpompi riisua pois päältä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Gemini_space_suit#G5C_suits

Sisätiloiltaan Gemini-kapseli oli muutenkin ihan riittävän ahdas kahdelle miehelle.

Gemini_spacecraft.webp


Ulostamisesta herra Lovell kertoo omin sanoin tässä pätkässä kohdassa 1 h 4 min 20 sek eteenpäin.


Käsittääkseni pitivät laukaisun aikana avaruuspuvun alla jonkinlaisia "vaippoja" (myös jonkinlainen "kortonki" oli käytössä). Kiertoradalla käytännössä kusivat letkuun ja virtsa päätyi keräyssäiliöön.

https://books.google.fi/books?id=c8PpO58QwowC&pg=PA54&lpg=PA54&dq=urine+collection+gemini&source=bl&ots=PWusOgsX35&sig=pxnW0cBpneTS88v9jGjiH9C3Q-k&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjP84y59LnOAhVkM5oKHUznA6kQ6AEIMDAD#v=onepage&q=urine collection gemini&f=false
 
Piti laittaa tämä jo viikko sitten, mutta tuli yllättävä evakko joten en kerennyt - postaus koskee siis tätä Kepler-teleskoopin havaitsemaa 'anomaliaa' :
------------------
Last fall, a little-known star called KIC 8462852 became our planetary obsession when astronomers said that its erratic flickering could be the result of an alien megastructure. Further observation of Tabby’s Star yielded no signs of aliens, but the sudden dips in luminosity continue to defy explanation. Now, things just got a bit weirder.

http://gizmodo.com/the-so-called-alien-megastructure-just-got-even-more-my-1784883811

ja hiukan teknisempi paperi:

http://arxiv.org/pdf/1509.03622v1.pdf

Mielipiteitä asiasta otan kiinnostuneena vastaan, onko kyseessä mahdollisesti ensimmäinen havaittu 'Dyson sphere'? Olemme löytäneet insinöörien kädenjäljen taivaissa?

Toivon että olemme, uskon ettemme ole... mutta tiedepä ei olekaan uskon asia :)!
 
Piti laittaa tämä jo viikko sitten, mutta tuli yllättävä evakko joten en kerennyt - postaus koskee siis tätä Kepler-teleskoopin havaitsemaa 'anomaliaa' :
Tuokin tähti on 1500 valovuoden päässä, eli jos joku siellä jotain rakenteli niin se tapahtui 1500 vuotta sitten ja me näemme tuloksen vasta nyt. Mikä lie on kehitysaste siellä nyt jos siellä jotain on?

Sinänsä jännä että jos "Dyson sphere"jä on olemassa, niin niitä luulisi havaitsevan enemmänkin tähtitaivaalla. Olemmeko etsineet niitä ja osaammeko etsiä niitä? Onko tälläisiä mystisiä himmenemisiä kirjattu aiemmin? Tämä saattaa mennä salaliittojen puolelle mutta kuvittelisin että jokin edistyneempi ja piilossa pysymistä toivova sivilisaatio rakentaisi Dyson spherestään sellaisen, että se loistaa ulospäin valoa samalla intensiteetillä kuin tähti, jolloin meillä apinoilla on vaikeampi tehtävä havaita ja todistaa sen olemassaoloa.
 
Piti laittaa tämä jo viikko sitten, mutta tuli yllättävä evakko joten en kerennyt - postaus koskee siis tätä Kepler-teleskoopin havaitsemaa 'anomaliaa' :
------------------
Last fall, a little-known star called KIC 8462852 became our planetary obsession when astronomers said that its erratic flickering could be the result of an alien megastructure. Further observation of Tabby’s Star yielded no signs of aliens, but the sudden dips in luminosity continue to defy explanation. Now, things just got a bit weirder.

http://gizmodo.com/the-so-called-alien-megastructure-just-got-even-more-my-1784883811

ja hiukan teknisempi paperi:

http://arxiv.org/pdf/1509.03622v1.pdf

Mielipiteitä asiasta otan kiinnostuneena vastaan, onko kyseessä mahdollisesti ensimmäinen havaittu 'Dyson sphere'? Olemme löytäneet insinöörien kädenjäljen taivaissa?

Toivon että olemme, uskon ettemme ole... mutta tiedepä ei olekaan uskon asia :)!
:D:D

56a57d6a1b619efd7da9e5460dac22bc0fc6913badfcbb9d5211a161f6b76da7.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tuokin tähti on 1500 valovuoden päässä, eli jos joku siellä jotain rakenteli niin se tapahtui 1500 vuotta sitten ja me näemme tuloksen vasta nyt. Mikä lie on kehitysaste siellä nyt jos siellä jotain on?

Sinänsä jännä että jos "Dyson sphere"jä on olemassa, niin niitä luulisi havaitsevan enemmänkin tähtitaivaalla. Olemmeko etsineet niitä ja osaammeko etsiä niitä? Onko tälläisiä mystisiä himmenemisiä kirjattu aiemmin? Tämä saattaa mennä salaliittojen puolelle mutta kuvittelisin että jokin edistyneempi ja piilossa pysymistä toivova sivilisaatio rakentaisi Dyson spherestään sellaisen, että se loistaa ulospäin valoa samalla intensiteetillä kuin tähti, jolloin meillä apinoilla on vaikeampi tehtävä havaita ja todistaa sen olemassaoloa.
TÄYSIN samaa mieltä... eli jos tuollainen Kardashev Level II -sivilisaatio haluaa luoda eksoottista materiaa ja mahdollisesti matkata tähtiin antimateria-moottorilla (hyötysuhde 100%), he piilottaisivat tuon kykynsä nimenomaan imitoimalla tähden luminenssia kaikilla spektrumeilla... mutta tämä vaatii tietysti energiaa, mikä voisi selittää tuon käsittämättömän himmentymisen...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kardašovin_asteikko

Venäläinen astrofyysikko Kardashev kehitti asteikon 'galaktisten' sivilisaatioiden kehitystason benchmarkkaamiseen, level II:n jälkeen kyyti on karua. Vastaan tulee 'Jumala/ Solaris'...
Me Sol:n kiertäjät olemme ehkä tasolla 0,7 - 0,8.
 
Viimeksi muokattu:
Tuokin tähti on 1500 valovuoden päässä, eli jos joku siellä jotain rakenteli niin se tapahtui 1500 vuotta sitten ja me näemme tuloksen vasta nyt. Mikä lie on kehitysaste siellä nyt jos siellä jotain on?

Sinänsä jännä että jos "Dyson sphere"jä on olemassa, niin niitä luulisi havaitsevan enemmänkin tähtitaivaalla. Olemmeko etsineet niitä ja osaammeko etsiä niitä? Onko tälläisiä mystisiä himmenemisiä kirjattu aiemmin? Tämä saattaa mennä salaliittojen puolelle mutta kuvittelisin että jokin edistyneempi ja piilossa pysymistä toivova sivilisaatio rakentaisi Dyson spherestään sellaisen, että se loistaa ulospäin valoa samalla intensiteetillä kuin tähti, jolloin meillä apinoilla on vaikeampi tehtävä havaita ja todistaa sen olemassaoloa.

Oikeastaan esittämiisi, kuin myös maan ulkoista elämää käsittelevien kysymysten kohdalla on eräs ongelma juuri se, että osaamme etsiä oikeita asioita. Jos emme tunnista jotain kohdetta "elämäksi" emme havaitse sitä, tai sijoitamme sen johonkin toiseen kategoriaan.

Toinen on sitten tietenkin se, että millaista elämää olemme etsineet. Etsintä on etenkin tähtien välisessä avaruudessa tähän mennessä kohdistettu pääasiassa sellaiseen elämään, joka pystyy jollain tasolla viestimään - lähettämään viestejä tähtien väliseen avaruuteen. Nyt kun eksoplaneettoja tunnetaan jo tuhansia, ja kun käytössämme oleva teknologia on kehittynyt, kun eksoplaneetoista voidaan tehdä entistä tarkempia havaintoja maata kiertävistä sateliiteista käsin, on mahdollista etsiä aiempaa paremmin toissijaisia merkkejä elämästä (esim. tutkimalla ilmakehän koostumusta, tekemällä havaintoja eksoplaneetan käyttäytymisen perusteella tai muiden epäsuorien havaintojen myötä). Näin ei tietenkään saada varmaa vastausta millaista elämä on, jos sellaista on olemassa, mutta näin saadaan viitteitä siitä mihin planeettoihin kannattaa keskittyä jatkossa enemmän, mitkä ovat niitä potentiaalisimpia vaihtoehtoja.

Houkuttelevaa on löytää erilaisia megarakenteita, jotka on mahdollista havaita joko suoraan tai epäsuorasti maan kiertoradalta käsin. Sellaisten löytyminen kertoisi ainakin sen, että jossain vaiheessa planeetalla on ollut riittävän älyllistä elämää, jotta sellaisen rakentaminen on mahdollista. Mutta entäpä vesiplaneettojen kohdalla? Jos se kehittynein elämä onkin delfiinien kaltaisia eläimiä, jolloin välttämättä mitään konkreettista havaittavaa ei löydy? Tai mahdolliset kaasuplaneetat, joiden tarkempi koostumus ei ole tiedossa. Oma rajallisuutemme näiden kysymysten kohdalla rajoittaa tietenkin myös eksoplaneettojen tutkimista ja sitä kautta mahdollisen elämän löytymistä. Minua kiinnostaa käytännössä millaisen elämän löytyminen tahansa, olipa kyse sitten megarakenteesta jossain 1500 valovuoden päässä tai mikroskooppisesta elämästä, jota löydämme Marsista hiekkapeitteen alta tai vaikkapa Jupiterin Europa-kuun jääpeitteen alla sijaitsevasta merestä. Tutkimuksen kannalta aurinkokunnasta tehty löyty on kiintoisa, sen konkreettinen tutkiminen omana elinaikanani on mahdollisuuksien rajoissa, mutta kun siirrytään aurinkokunnan ulkopuolelle, siirrytään alueelle, jossa on vaikeampi löytyä selkeitä vastauksia. Mutta sitten jos megarakenne löytyy niin olisihan se kieltämättä huikaiseva juttu!

Mietin tätä, että onko tällaista megarakennetta tarvetta kätkeä? Ja jos on niin miksi? Kumpaankin löytyy perusteltuja vastauksia, jo se voi riittää vastaukseksi, että kyseisen rakenteen tehneet "oliot" ovat havainneet itseään lähellä toisen kehittyvän yhteiskunnan vieraalla planeetalla, ja katsovat tarpeelliseksi täten suojata omaa megarakennettaan kätkemällä sen jollain tapaa, jos ei muuta niin muokkaamalla sen jäljittelemään jotain luonnollisena pidettyä toimintaa. Tästä voi sitten johtua, että näitä on havaittu niin vähän (yksi mahdollinen ehdokas) eli jos kyseinen rakenteen rakentanut kulttuuri jostain syystä kuitenkin tuhoutuu, megarakenne jossain vaiheessa alkaa rapautua, ei toimi kuten pitää ja sen jälkeen sen havaittavuus muuttuu olennaisella tapaa.

Toisaalta, jos kussakin galaksissa on keskimäärin yksi niin kehittynyt kulttuuri, että se kykenee rakentamaan megarakenteita, niiden havaitseminen on hyvin epätodennäköistä, sitten jos siirrytään Tyyppi III sivilisaatioon (Kardašovin asteikkolla) niin teoreettinen havaitsemin on mahdollista, mutta toki kyseisen galaksin on oltava suotuisassa kohdassa omaan havaintopaikkaamme nähden (maa, kiertorata, aurinkokunta, linnunrata etc.) Eli tavallaan tämä kaikki on tuuristakin kiinni, että me olemme oikeassa vaiheessa kehitystä kyetäksemme havaitsemaan heidät ja ymmärtääksemme havaitsemamme, ja että he ovat sellaisessa vaiheessa, että heidät on mahdollista havaita, jos he haluavat sitä. Mutta laskekaapa kuinka monta megarakenteita rakentamaan pystyvää sivilisaatiota olisi olemassa, jos galaksissa on edes yksi Tyyppi II tai Tyyppi III sivilisaatio?

vlad
 
Oikeastaan esittämiisi, kuin myös maan ulkoista elämää käsittelevien kysymysten kohdalla on eräs ongelma juuri se, että osaamme etsiä oikeita asioita. Jos emme tunnista jotain kohdetta "elämäksi" emme havaitse sitä, tai sijoitamme sen johonkin toiseen kategoriaan.

Toinen on sitten tietenkin se, että millaista elämää olemme etsineet. Etsintä on etenkin tähtien välisessä avaruudessa tähän mennessä kohdistettu pääasiassa sellaiseen elämään, joka pystyy jollain tasolla viestimään - lähettämään viestejä tähtien väliseen avaruuteen. Nyt kun eksoplaneettoja tunnetaan jo tuhansia, ja kun käytössämme oleva teknologia on kehittynyt, kun eksoplaneetoista voidaan tehdä entistä tarkempia havaintoja maata kiertävistä sateliiteista käsin, on mahdollista etsiä aiempaa paremmin toissijaisia merkkejä elämästä (esim. tutkimalla ilmakehän koostumusta, tekemällä havaintoja eksoplaneetan käyttäytymisen perusteella tai muiden epäsuorien havaintojen myötä). Näin ei tietenkään saada varmaa vastausta millaista elämä on, jos sellaista on olemassa, mutta näin saadaan viitteitä siitä mihin planeettoihin kannattaa keskittyä jatkossa enemmän, mitkä ovat niitä potentiaalisimpia vaihtoehtoja.

Houkuttelevaa on löytää erilaisia megarakenteita, jotka on mahdollista havaita joko suoraan tai epäsuorasti maan kiertoradalta käsin. Sellaisten löytyminen kertoisi ainakin sen, että jossain vaiheessa planeetalla on ollut riittävän älyllistä elämää, jotta sellaisen rakentaminen on mahdollista. Mutta entäpä vesiplaneettojen kohdalla? Jos se kehittynein elämä onkin delfiinien kaltaisia eläimiä, jolloin välttämättä mitään konkreettista havaittavaa ei löydy? Tai mahdolliset kaasuplaneetat, joiden tarkempi koostumus ei ole tiedossa. Oma rajallisuutemme näiden kysymysten kohdalla rajoittaa tietenkin myös eksoplaneettojen tutkimista ja sitä kautta mahdollisen elämän löytymistä. Minua kiinnostaa käytännössä millaisen elämän löytyminen tahansa, olipa kyse sitten megarakenteesta jossain 1500 valovuoden päässä tai mikroskooppisesta elämästä, jota löydämme Marsista hiekkapeitteen alta tai vaikkapa Jupiterin Europa-kuun jääpeitteen alla sijaitsevasta merestä. Tutkimuksen kannalta aurinkokunnasta tehty löyty on kiintoisa, sen konkreettinen tutkiminen omana elinaikanani on mahdollisuuksien rajoissa, mutta kun siirrytään aurinkokunnan ulkopuolelle, siirrytään alueelle, jossa on vaikeampi löytyä selkeitä vastauksia. Mutta sitten jos megarakenne löytyy niin olisihan se kieltämättä huikaiseva juttu!

Mietin tätä, että onko tällaista megarakennetta tarvetta kätkeä? Ja jos on niin miksi? Kumpaankin löytyy perusteltuja vastauksia, jo se voi riittää vastaukseksi, että kyseisen rakenteen tehneet "oliot" ovat havainneet itseään lähellä toisen kehittyvän yhteiskunnan vieraalla planeetalla, ja katsovat tarpeelliseksi täten suojata omaa megarakennettaan kätkemällä sen jollain tapaa, jos ei muuta niin muokkaamalla sen jäljittelemään jotain luonnollisena pidettyä toimintaa. Tästä voi sitten johtua, että näitä on havaittu niin vähän (yksi mahdollinen ehdokas) eli jos kyseinen rakenteen rakentanut kulttuuri jostain syystä kuitenkin tuhoutuu, megarakenne jossain vaiheessa alkaa rapautua, ei toimi kuten pitää ja sen jälkeen sen havaittavuus muuttuu olennaisella tapaa.

Toisaalta, jos kussakin galaksissa on keskimäärin yksi niin kehittynyt kulttuuri, että se kykenee rakentamaan megarakenteita, niiden havaitseminen on hyvin epätodennäköistä, sitten jos siirrytään Tyyppi III sivilisaatioon (Kardašovin asteikkolla) niin teoreettinen havaitsemin on mahdollista, mutta toki kyseisen galaksin on oltava suotuisassa kohdassa omaan havaintopaikkaamme nähden (maa, kiertorata, aurinkokunta, linnunrata etc.) Eli tavallaan tämä kaikki on tuuristakin kiinni, että me olemme oikeassa vaiheessa kehitystä kyetäksemme havaitsemaan heidät ja ymmärtääksemme havaitsemamme, ja että he ovat sellaisessa vaiheessa, että heidät on mahdollista havaita, jos he haluavat sitä. Mutta laskekaapa kuinka monta megarakenteita rakentamaan pystyvää sivilisaatiota olisi olemassa, jos galaksissa on edes yksi Tyyppi II tai Tyyppi III sivilisaatio?

vlad
Itse URSA:n jäsenenä miettisin niin että piilottaisin kaiken havainnoitavan spektrumin päästöt... siinä olet täysin oikeassa. Ei ole mitään intressiä kailottaa kaikille että täällä ollaan.
Mutta silti... where are you guys?!?
 
Itse URSA:n jäsenenä miettisin niin että piilottaisin kaiken havainnoitavan spektrumin päästöt... siinä olet täysin oikeassa. Ei ole mitään intressiä kailottaa kaikille että täällä ollaan.
Mutta silti... where are you guys?!?
Ja jos tyyppi II on 'Jumala', niin tyyppi III on täysin saavuttamaton meidän käsityskykymme mukaan ihan kevyesti... muistakaa kuitenkin millaisista energia
määristä puhutaan nyt. Jopa Level II sivilisaation osalta, kyseessä on täysin käsittämättömiä määrä materiaa jota voitaisiin prosessoida energiaksi. QED.
 
Minä ymmärrän rakettitiedettä vain jos se esitetään piirretyssä muodossa.

Julkaistu 6.5.2015
The universe is unbelievably big – trillions of stars and even more planets. Soo… there just has to be life out there, right? But where is it? Why don’t we see any aliens? Where are they? And more importantly, what does this tell us about our own fate in this gigantic and scary universe?

Videos, explaining things. Like evolution, time, space, global energy or our existence in this strange universe.
We are a team of designers, journalists and musicians who want to make science look beautiful. Because it is beautiful.

You can get the music for the video here:

https://soundcloud.com/epicmountain/f...
https://epicmountainmusic.bandcamp.co...
http://www.epic-mountain.com


Also, for more in depth information take a look at the WAIT BUT WHY article about Fermi Paradox:

http://waitbutwhy.com/2014/05/fermi-p...


Visit us on our Website, Twitter, Facebook, Patreon or Behance to say hi!

http://kurzgesagt.org
https://www.facebook.com/Kurzgesagt
https://twitter.com/Kurz_Gesagt
http://www.patreon.com/Kurzgesagt
http://www.behance.net/Kurzgesagt
 
Viimeksi muokattu:
Itse URSA:n jäsenenä miettisin niin että piilottaisin kaiken havainnoitavan spektrumin päästöt... siinä olet täysin oikeassa. Ei ole mitään intressiä kailottaa kaikille että täällä ollaan.
Mutta silti... where are you guys?!?

Kyllähän sitä itsekin kysyy usein "where are you guys?" Vaikka sitä haluaa katsoa lähelle (eli omaan aurinkokuntaan) niin tästä huolimatta - etenkin mielikuvistusta - innoittavat eniten ne kohteet, jotka sijaitsevat toisissa aurinkokunnissa. En nyt lähde edes kurottelemaan toisiin galakseihin - puhumattakaan multiversumeiden mahdollisuudesta.

Siinä mielessä tämä venäläismiljardöörin suunnitelma lähettää mikrosatelliitteja matkalle Alfa Centauriin (jos nyt muistan oikein) lähitulevaisuudessa eli vuosikymmenen parin kuluttua, on kiinnostava, koska kyseessä on niitä ensimmäisiä huomioitavia hankkeita lähettää satelliitteja toiseen aurinkokuntaan tietty tehtävä mielessä. Vaikka todennäköisesti elämän tutkimisen kannalta kohde on "turha", matkustus toiseen aurinkojärjestelmään on haasteellinen ja siksi tämä pioneerihanke on kiinnostava - tosin myös siksi, että lähestysmiskulmakin on hiukan toinen eli turvautua suureen joukkoon mikroatelliitteja tai oikeastaan voitaneen puhua nanosatelliiteista. Mietin vaan, että turvadutaanko niiden toiminnassa "parviälyyn", joka on yleistä hyönteisillä ja linnuilla? Esko Valtaoja kirjassaan Avoin tie taisi nostaa esille nanosatelliittien lähettämisen tutkimaan toisia aurinkokuntia, joskin vasta vuosisatojen kuluttua - nyt tämä saattaa olla mahdollista omana elinaikanani. Huikeaa!

vlad
 
Oletteko havainneet "tiedeohjelmien" painopisteen muuttuneen ilmastonmuutoksen jankkaamisesta meteoriittien aiheuttamaan uhkaan?
 
Viimeksi muokattu:
Hätätila avaruudessa
21:00 - 22:00 24.8 TV 6


UUSI SARJA! Kausi 1, osa 1. Mirillä palaa. Uutuussarja tarjoaa kiinnostavia vähältä piti -tilanteita, yllättäviä kohtaamisia ja vaarallisia löytöjä avaruustutkimuksen historian varrelta. Avausjaksossa astronautit ja kosmonautit taistelevat hengenvaarallista tulipaloa vastaan ja pysäyttävät irti päässeen kuljetusaluksen venäläisellä avaruusasemalla Mirillä. (Secret Space Escapes, dokumentti, USA, 2015)
 
Venäläisellä RATAN-600 radioteleskoopilla on tehty havainto (jo jokin aika sitten):

"Alien life, or noise? Russian telescope detects 'strong signal' from sun-like star

A Russian radio telescope scanning the skies has observed “a strong signal” from a nearby star, HD164595, in the constellation Hercules. The star is a scant 95 light years away and 99% of the size of Earth’s own sun. It has at least one planet,HD164595b, which is about the size of Neptune and has a 40-day year.

Seth Shostak of the Search for Extraterrestrial Intelligence Institute (Seti) in Mountain View, California, told the Guardian he was shocked to have learned of the discovery only now – the readings from Russian radio telescope Ratan-600, Shostak said, were taken a year ago.

..
."

lähde ja koko uutinen: https://www.theguardian.com/science...escope-strong-signal-hd164595-seti?CMP=twt_gu

vlad
 
Venäläisellä RATAN-600 radioteleskoopilla on tehty havainto (jo jokin aika sitten):

"Alien life, or noise? Russian telescope detects 'strong signal' from sun-like star

A Russian radio telescope scanning the skies has observed “a strong signal” from a nearby star, HD164595, in the constellation Hercules. The star is a scant 95 light years away and 99% of the size of Earth’s own sun. It has at least one planet,HD164595b, which is about the size of Neptune and has a 40-day year.

Seth Shostak of the Search for Extraterrestrial Intelligence Institute (Seti) in Mountain View, California, told the Guardian he was shocked to have learned of the discovery only now – the readings from Russian radio telescope Ratan-600, Shostak said, were taken a year ago.

..
."

lähde ja koko uutinen: https://www.theguardian.com/science...escope-strong-signal-hd164595-seti?CMP=twt_gu

vlad
Samasta aiheesta suomeksi uutisoi ainakin IS;

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000001250325.html
Avaruudessa havaittiin mystinen radiosignaali – SETI-instituutti: ”Tämä ei ole harjoitus”

Venäläisen teleskoopin kerrotaan havainneen lupaavan signaalin alun perin jo viime vuonna.
Avaruudesta elämää etsivä SETI-instituutti selvittää mystistä radiosignaalia, jonka alkuperä on Herkuleksen tähdistössä 95 valovuoden päässä Maasta sijaitseva, 6,3 miljardia vuotta vanha tähti. Asiasta kertova brittilehti Observer kutsuu havaintoa poikkeukselliseksi ja kertoo sen viittaavan sivilisaatioon, joka on huomattavasti omaamme kehittyneempi.

Havainnosta blogissaan kirjoittavan tietokirjailija Paul Gilsterin mukaan signaalin havaitsi alun perin jo 15. maaliskuuta 2015 venäläinen RATAN-600 -radioteleskooppi Zelenchukskayassa Kaukasuksella. Havainto kuitenkin pidettiin salassa kansainväliseltä tutkijayhteisöltä.

– Kukaan ei väitä että se on peräisin maapallon ulkopuolisesta sivilisaatiosta, mutta havaintoa on todella syytä tutkia, Gilster toteaa.

Radiosignaalin lähtöpaikaksi kerrottu HD164595 -niminen tähti muistuttaa ominaisuuksiltaan Aurinkoa. Sen kiertoradalla on toistaiseksi havaittu yksi Neptunusta muistuttava mutta sitä lämpimämpi planeetta, nimeltään HD 164595 b. Tutkijoiden mukaan tähteä saattaa kuitenkin kiertää muitakin vielä havaitsematta jääneitä planeettoja.

Myös havainnon tehneiden tutkijoiden mukaan tähti on lupaava kohde SETI-instituutille, joka on haravoinut avaruutta ulkopuolisen elämän toivossa vuodesta 1984 lähtien.

– Pysyvä tarkkailu on tarpeen, tutkijat toteavat Yahoo Newsin mukaan.

a82fcbe2aa174161a3af68fde22b8684.jpg

(KUVA: Bursov et al.)
 
Back
Top