BlackFox
Ylipäällikkö
Ensimmäisten suomalaisten satelliittien laukaisu lähenee: Aalto-1 siirtyy intialaisen raketin kyytiin, Aalto-2 valmiina laukaisuun Yhdysvalloissa
Maitopurkin kokoinen satelliitti kantaa laitteita, jotka mittaa termosfääriä.
Aalto yliopiston ryhmä sai Aalto-1-satelliitin valmiiksi jo 2016. Laitetta tekivät systeemisuunnittelijana Antti Kestilä (vas.) ja laatupäällikkönä Tuomas Tikka. Matka maata kiertävälle radalle on viivästynyt kantoraketin ongelmien vuoksi. (KUVA: SIRPA RÄIHÄ / HS)
Annikka Mutanen HS
Julkaistu: 6.3. 12:40
SUOMEN ensimmäiset satelliitit ovat viimein pääsemässä avaruuteen.
Opiskelijavoimin Aalto-yliopistossa rakennetuista maitopurkin kokoisista satelliiteista Aalto-2 odottaa jo valmiina laukaisupaikalla Yhdysvalloissa, Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä.
RAHTIALUS laukaistaan matkaan 20. maaliskuuta Atlas-kantoraketilla. Se matkaa kolme vuorokautta kansainväliselle ISS-avaruusasemalle. Sieltä astronautit päästävät Aalto-2-satelliitin lentämään itsenäisesti avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta.
”Tarkka päivämäärä vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa, sanoo projektin johtaja professori Jaan Praks tiedotteessa.
AALTO-2 osallistuu kansainväliseen QB50-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen eli termosfäärin ominaisuuksia.
Tohtoriopiskelija Tuomas Tikka sanoo, että tärkein tavoite on kuitenkin osoittaa Aallossa sunnitellun ja rakenntun satelliittialustan toimintakelpoisuus avaruuden olosuhteissa.
Aalto-satelliiti ovat vain noin 30 sentin pituisia laatikoita, mutta niihin mahtuu paljon tekniikkaa ja elektroniikkaa. Voit lukea HS:n esittelyn nanosatelliitti Aalto-1:n sisällöstä tästä.
Satelliitin lähettämää tietoa otetaan vastaan maa-asemalla Espoon Otaniemessä, jossa Aalto-yliopisto sijaitsee.
Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, ja siksi satelliittiin saadaan yhteys Otaniemestä vain ajoittain.
”Käytössä on useita maa-asemia”, Tikka sanoo.
HIUKAN epäloogisesti Aalto-1 lähtee vasta myöhemmin. Se siirretään todennäköisesti laukaisupaikalle lähiviikkoina.
Aalto-1 on ollut valmiina jo vuodesta 2015. Sillä on kuljetussopimus Space-X-yhtiön kanssa, jonka Falcon 9-kantoraketin lennot ovat viivästyneet useaan kertaan. Laukaisupäivä ei ole vieläkään varmistunut, joten Aalto-1:lle on etsitty toinen laukaisija.
”Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa”, Praks sanoo.
Lopulta Aalto-1 saattaa siis kuitenkin ennättää omalle kiertoradalleen ennen Aalto-2:ta.
Laukaisu tapahtuu Andhra Pradeshin maakunnasta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.
Aalto-satelliitit ovat maitopurkin kokoisia ja muotoisia. (KUVA: SIRPA RÄIHÄ / HS)
Väkisinkin tulee mietiettyä Nanosateliittien sotilaallisia hyötyjä suomelle.
Maitopurkin kokoinen satelliitti kantaa laitteita, jotka mittaa termosfääriä.
Aalto yliopiston ryhmä sai Aalto-1-satelliitin valmiiksi jo 2016. Laitetta tekivät systeemisuunnittelijana Antti Kestilä (vas.) ja laatupäällikkönä Tuomas Tikka. Matka maata kiertävälle radalle on viivästynyt kantoraketin ongelmien vuoksi. (KUVA: SIRPA RÄIHÄ / HS)
Annikka Mutanen HS
Julkaistu: 6.3. 12:40
SUOMEN ensimmäiset satelliitit ovat viimein pääsemässä avaruuteen.
Opiskelijavoimin Aalto-yliopistossa rakennetuista maitopurkin kokoisista satelliiteista Aalto-2 odottaa jo valmiina laukaisupaikalla Yhdysvalloissa, Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä.
RAHTIALUS laukaistaan matkaan 20. maaliskuuta Atlas-kantoraketilla. Se matkaa kolme vuorokautta kansainväliselle ISS-avaruusasemalle. Sieltä astronautit päästävät Aalto-2-satelliitin lentämään itsenäisesti avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta.
”Tarkka päivämäärä vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa, sanoo projektin johtaja professori Jaan Praks tiedotteessa.
AALTO-2 osallistuu kansainväliseen QB50-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen eli termosfäärin ominaisuuksia.
Tohtoriopiskelija Tuomas Tikka sanoo, että tärkein tavoite on kuitenkin osoittaa Aallossa sunnitellun ja rakenntun satelliittialustan toimintakelpoisuus avaruuden olosuhteissa.
Aalto-satelliiti ovat vain noin 30 sentin pituisia laatikoita, mutta niihin mahtuu paljon tekniikkaa ja elektroniikkaa. Voit lukea HS:n esittelyn nanosatelliitti Aalto-1:n sisällöstä tästä.
Satelliitin lähettämää tietoa otetaan vastaan maa-asemalla Espoon Otaniemessä, jossa Aalto-yliopisto sijaitsee.
Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, ja siksi satelliittiin saadaan yhteys Otaniemestä vain ajoittain.
”Käytössä on useita maa-asemia”, Tikka sanoo.
HIUKAN epäloogisesti Aalto-1 lähtee vasta myöhemmin. Se siirretään todennäköisesti laukaisupaikalle lähiviikkoina.
Aalto-1 on ollut valmiina jo vuodesta 2015. Sillä on kuljetussopimus Space-X-yhtiön kanssa, jonka Falcon 9-kantoraketin lennot ovat viivästyneet useaan kertaan. Laukaisupäivä ei ole vieläkään varmistunut, joten Aalto-1:lle on etsitty toinen laukaisija.
”Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa”, Praks sanoo.
Lopulta Aalto-1 saattaa siis kuitenkin ennättää omalle kiertoradalleen ennen Aalto-2:ta.
Laukaisu tapahtuu Andhra Pradeshin maakunnasta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.
Aalto-satelliitit ovat maitopurkin kokoisia ja muotoisia. (KUVA: SIRPA RÄIHÄ / HS)
Väkisinkin tulee mietiettyä Nanosateliittien sotilaallisia hyötyjä suomelle.