Avaruus

Fremen kirjoitti:
Suomesta ei ammuta yhtään ihmistä avaruuteen, koskaan! Come on man, näillä latituudeilla saadaan superboosterilla ehkä laiha jänis LEO:oon. Ei näitä ihme-orbitteja lennä kuin vakoilulinnut, ja siellä ei ole budjetista tiukkaa...
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinunlaisesi sanoivat varmaan 1920-luvulla, että Suomesta ei koskaan lennetä lentokoneella ulkomaille.

Nyt lennetään 4 mantereelle ihan tuosta vaan.

Voi olla, että 100 v kuluttua ei latitudilla ole enää minkäänlaista merkitystä, kun työntövoimaa on 10 kertaa enemmän kuin nyt. Fysiikan lait ovat toki mitä ovat, mutta tekniikan kehitys on väjäämätöntä.

Katri on tässä visionääri vailla vertaa, eikä sinunlaisten jarrujen pidä antaa haitata vaan lähteä rohkeasti eteenpäin. Suomesta on tulossa avaruustekniikan pikkujättiläinen ja siinä on mahdollisuus todelliseen uuteen "Nokiaan". Ei hirsimökkejä kokoamalla.
 
fulcrum kirjoitti:
Kulmuni on kuitenkin oikeassa siinä että ellei alalle ole minkäänlaisia pelisääntöjä ja lainsäädäntöä niin silloin Suomessa ei varmaan mitään ainakaan tapahdu. On totta että maantiede estää sen että tänne muodostuisi ikinä mitään uutta Baikonuria tai Guianaa, mutta jotain sellaista voisi tulla mitä Ruotsissa on tehty ja visioitu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyse on vain työntövoiman määrästä. Voi olla, että seuraavien vuosikymmenien ja ainakin vuosisadan aikana avaruusalusten työntävoima esim 10 tai 100-kertaistuu eikä latitudilla ole enää minkäänlaista merkitystä. Tai itse asiassa se ei ole "voi olla" vaan se "on". Vrt, esim lentokoneiden tehonlisäys v. 1920 - ja 2020 välillä.
 
Analysti kirjoitti:
Kyse on vain työntövoiman määrästä. Voi olla, että seuraavien vuosikymmenien ja ainakin vuosisadan aikana avaruusalusten työntävoima esim 10 tai 100-kertaistuu eikä latitudilla ole enää minkäänlaista merkitystä. Tai itse asiassa se ei ole "voi olla" vaan se "on". Vrt, esim lentokoneiden tehonlisäys v. 1920 - ja 2020 välillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muuttuuko se laukaisu silti taloudellisesti kannattavaksi? Jos lähempänä päiväntasaajaa kiertoradalle päästään jatkossakin pienemmällä polttoainemäärällä eli halvemmalla?
 
Laukaisut Suomesta eivät ehkä ole ihan lähitulevaisuuden juttu. Tekniikan ja osaamisen kehittäminen sekä alan kontaktien luominen ja ylläpitäminen sensijaan ovat jo tätäpäivää. Avaruustekniikka on juuri sitä korkean osaamisen ja jalostusasteen toimintaa, johon Suomen tulisi keskittyä. Esim. Väisälällä on paljon avaruusalan osaamista ja asiantuntemusta. Väisälän laitteita on Marsissa ja jopa Titanissa asti.

Laukaisuja ei tarvitse tehdä Suomesta, mutta Suomi voisi hyvinkin olla mukana rakentamassa rakettien komponentteja ja luotainten elektroniikkaa. Myös avaruudessa toimivien tietojärjestelmien kehittämisen alalla on paljon potentiaalia. Avaruusala on jo miljardibisnestä ja sen merkitys tulee entisestään kasvamaan tällä vuosikymmenellä. Ensimmäisenä mukana olijat palkitaan kyllä ruhtinaallisesti. En pidä tätä Keskustan ulostuloa ja visiota mitenkään huonona, ennemminkin innostavana.
 
Analysti kirjoitti:
Sinunlaisesi sanoivat varmaan 1920-luvulla, että Suomesta ei koskaan lennetä lentokoneella ulkomaille.

Nyt lennetään 4 mantereelle ihan tuosta vaan.

Voi olla, että 100 v kuluttua ei latitudilla ole enää minkäänlaista merkitystä, kun työntövoimaa on 10 kertaa enemmän kuin nyt. Fysiikan lait ovat toki mitä ovat, mutta tekniikan kehitys on väjäämätöntä.

Katri on tässä visionääri vailla vertaa, eikä sinunlaisten jarrujen pidä antaa haitata vaan lähteä rohkeasti eteenpäin. Suomesta on tulossa avaruustekniikan pikkujättiläinen ja siinä on mahdollisuus todelliseen uuteen "Nokiaan". Ei hirsimökkejä kokoamalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Patu kirjoitti:
Sori, ei naurata. Selitätkö vielä, miksi sen pitäisi naurattaa? :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...
Koska se saksalaisittain äännettynä kuulostaa venäläisen elokuvaohjaajan Sergei Eisensteinin nimeltä... Panssarilaiva Potemkinin ohjaaja. Potemkinin kulissit! Viittaus siihen että ehkä suhteellisuusteoria ei selitäkään kaikkea, ja olen kirjan kyllä käynyt läpi Lipastossa.
Oletin että vitsi oli selvä, pahoittelut jos ei ollut.

en.wikipedia.org

Sergei Eisenstein - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org

Noh, tästä nyt ei tänään tule yhtään mitään. Meikäläisen huumori on joskus vähän hit-and-miss, ja se on ihan omaa syytäni.
 
Fremen kirjoitti:
Koska se saksalaisittain äännettynä kuulostaa venäläisen elokuvaohjaajan Sergei Eisensteinin nimeltä... Panssarilaiva Potemkinin ohjaaja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, ohi meni, ei riitä sivistyneisyys tälle tasolle. Mutta eikö saksalaisen Einsteinin nimi pitäisi aina lausua "saksalaisittain"?
 
Patu kirjoitti:
Juu, ohi meni, ei riitä sivistyneisyys tälle tasolle. Mutta eikö saksalaisen Einsteinin nimi pitäisi aina lausua "saksalaisittain"?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jiddish ja nieder-deutsch eroavat toisistaan melkoisesti, myös tonaalisesti. Ei ollut tarkoitus ärsyttää ketään.
 
,
Patu kirjoitti:
Muuttuuko se laukaisu silti taloudellisesti kannattavaksi? Jos lähempänä päiväntasaajaa kiertoradalle päästään jatkossakin pienemmällä polttoainemäärällä eli halvemmalla?
Klikkaa laajentaaksesi...

Päiväntasaajalla maanpinta liikkuu 465,1m/s. Matalalle kiertoradalle pääsyyn tarvitaan palttiarallaa 9300m/s nopeudenlisä. Eli tuo apu on semmoiset 5%, joskin rakettiyhtälön tyrannian vuoksi säästö raketin koossa tai hyötykuorman lisä on selvästi enemmän. Mutta onnistuu se kiertoradalle pääsy Israeliltakin, vaikka joutuvat laukaisemaan länteen Välimeren päälle ja ottamaan tuon nopeuden avun sijasta haittana.

Mutta! Laukaisun hinnassa polttoaineet tai valmistusmateriaalit on hyvin pieni murto-osa. Enin osa hinnasta tulee erikoiskykyjä omaavan henkilöstön palkoista sekä kehitystyön ja valmistuslaitteiden kustannusten kuoletuksista. Nuo riippuvat raketin koosta vain minimaalisesti. Sen lisäksi etenkin pienempien satelliittien omistajia kiinnostavat varsinkin napa-alueiden yli kulkevat radat. N.86° isommilla inklinaatioilla tuota alkunopeutta joudutaan jo vähentämään. Siispä naparadoille onkin halvempi laukaista lähempää napaa kuin päiväntasaajaa!

Pohjoisin tähän mennessä kiertoradalle laukaissut asema lienee Plesetsk, melkein 63°! Joensuun tasalla siis. Niin että ei Suomi nyt niin älytön paikka tuossa mielessä ole. Mutta onhan meidän maantiede vähän haastavampi. Pohjoiseen joudutaan lentämään Norjan ilmatilassa, tai laukaisemaan niin etelästä että ensimmäinen vaihe putoaa Lappiin. Etelään on tarjolla hyvin rajallinen valikoima suuntia. Kemi-Tornion seudulta Pohjanlahtea etelälounaaseen tai Turun seudulta Itämerelle vilkkaan laivaliikenteen sekaan.

Norjan pohjoisrannikko onkin tuolta kantilta erinomainen sijainti. Andøyan tutkimuskeskus yrittääkin houkutella laukaisuyrittäjiä asiakkaikseen. Sen sijainti on 69,3° pohjoista, Suomessa samalla korkeudella on mm. Halti-tunturi. Pohjois-Atlantin talvet voivat kyllä olla haasteellisia sopivien laukaisupäivien löytämisen kannalta. Suomen Lapin puolelle Skandit antavat suojaa pahimmilta myrskytuulilta. Se lienee paras kilpailutekijä, joka laukaisukeskuksen sijoittamiselle Suomeen on löydettävissä.

Fremen kirjoitti:
Viittaus siihen että ehkä suhteellisuusteoria ei selitäkään kaikkea, ja olen kirjan kyllä käynyt läpi Lipastossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eihän se selitäkään kaikkea, ja juuri siksi mm. kvanttipainovoimateoriat ovat fyysikkopiireissä kovan mielenkiinnon kohteena. Mutta varmaan tiesitkin, kun kerran Tri. Sabine Hossenfelderin kanavaa seuraat.
 
Fremen kirjoitti:
Viittaus siihen että ehkä suhteellisuusteoria ei selitäkään kaikkea, ja olen kirjan kyllä käynyt läpi Lipastossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noo, ei suhteellisuusteoria selitä kuin painovoiman. Kaiken muun selittää kvanttimekaniikka, ja ikävä juttu on että nämä kaksi teoriaa eivät ole Planckin pituuksilla yhteensopivia. Kovasti on töitä tehty teorioiden yhdistämiseksi (https://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_everything), mutta toistaiseksi menestystä ei ole ollut. Ks.
 
Jukkis kirjoitti:
,

Päiväntasaajalla maanpinta liikkuu 465,1m/s. Matalalle kiertoradalle pääsyyn tarvitaan palttiarallaa 9300m/s nopeudenlisä. Eli tuo apu on semmoiset 5%, joskin rakettiyhtälön tyrannian vuoksi säästö raketin koossa tai hyötykuorman lisä on selvästi enemmän. Mutta onnistuu se kiertoradalle pääsy Israeliltakin, vaikka joutuvat laukaisemaan länteen Välimeren päälle ja ottamaan tuon nopeuden avun sijasta haittana.

Mutta! Laukaisun hinnassa polttoaineet tai valmistusmateriaalit on hyvin pieni murto-osa. Enin osa hinnasta tulee erikoiskykyjä omaavan henkilöstön palkoista sekä kehitystyön ja valmistuslaitteiden kustannusten kuoletuksista. Nuo riippuvat raketin koosta vain minimaalisesti. Sen lisäksi etenkin pienempien satelliittien omistajia kiinnostavat varsinkin napa-alueiden yli kulkevat radat. N.86° isommilla inklinaatioilla tuota alkunopeutta joudutaan jo vähentämään. Siispä naparadoille onkin halvempi laukaista lähempää napaa kuin päiväntasaajaa!

Pohjoisin tähän mennessä kiertoradalle laukaissut asema lienee Plesetsk, melkein 63°! Joensuun tasalla siis. Niin että ei Suomi nyt niin älytön paikka tuossa mielessä ole. Mutta onhan meidän maantiede vähän haastavampi. Pohjoiseen joudutaan lentämään Norjan ilmatilassa, tai laukaisemaan niin etelästä että ensimmäinen vaihe putoaa Lappiin. Etelään on tarjolla hyvin rajallinen valikoima suuntia. Kemi-Tornion seudulta Pohjanlahtea etelälounaaseen tai Turun seudulta Itämerelle vilkkaan laivaliikenteen sekaan.

Norjan pohjoisrannikko onkin tuolta kantilta erinomainen sijainti. Andøyan tutkimuskeskus yrittääkin houkutella laukaisuyrittäjiä asiakkaikseen. Sen sijainti on 69,3° pohjoista, Suomessa samalla korkeudella on mm. Halti-tunturi. Pohjois-Atlantin talvet voivat kyllä olla haasteellisia sopivien laukaisupäivien löytämisen kannalta. Suomen Lapin puolelle Skandit antavat suojaa pahimmilta myrskytuulilta. Se lienee paras kilpailutekijä, joka laukaisukeskuksen sijoittamiselle Suomeen on löydettävissä.



Eihän se selitäkään kaikkea, ja juuri siksi mm. kvanttipainovoimateoriat ovat fyysikkopiireissä kovan mielenkiinnon kohteena. Mutta varmaan tiesitkin, kun kerran Tri. Sabine Hossenfelderin kanavaa seuraat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos, olipa mielenkiintoista asiaa! Avaruus on aina ollut elämässä lähellä sydäntä, olin URSA:n tähtitieteellisissä tenavissa jne. ja jonkinlaisilla space campeilla (muista säävaraus!), mutta lipastolla luin matikkaa, ja sitten siirryin lukemaan taloustiedettä kun lahjat loppui - noin ihan rehellisesti sanottuna.
Mites teikäläinen?
 
Fremen kirjoitti:
Kiitos, olipa mielenkiintoista asiaa! Avaruus on aina ollut elämässä lähellä sydäntä, olin URSA:n tähtitieteellisissä tenavissa jne. ja jonkinlaisilla space campeilla (muista säävaraus!), mutta lipastolla luin matikkaa, ja sitten siirryin lukemaan taloustiedettä kun lahjat loppui - noin ihan rehellisesti sanottuna.
Mites teikäläinen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoja linjoja, avaruus ja teknologia on kiinnostanut aina. Kerhoja tai leirejä ei kotiseudulla ollut mutta kirjaston valikoima tuli tutuksi. Tietoteknistä opintolinjaa siihen asti että työelämä vei.
 
Jukkis kirjoitti:
,

Päiväntasaajalla maanpinta liikkuu 465,1m/s. Matalalle kiertoradalle pääsyyn tarvitaan palttiarallaa 9300m/s nopeudenlisä. Eli tuo apu on semmoiset 5%, joskin rakettiyhtälön tyrannian vuoksi säästö raketin koossa tai hyötykuorman lisä on selvästi enemmän. Mutta onnistuu se kiertoradalle pääsy Israeliltakin, vaikka joutuvat laukaisemaan länteen Välimeren päälle ja ottamaan tuon nopeuden avun sijasta haittana.

Mutta! Laukaisun hinnassa polttoaineet tai valmistusmateriaalit on hyvin pieni murto-osa. Enin osa hinnasta tulee erikoiskykyjä omaavan henkilöstön palkoista sekä kehitystyön ja valmistuslaitteiden kustannusten kuoletuksista. Nuo riippuvat raketin koosta vain minimaalisesti. Sen lisäksi etenkin pienempien satelliittien omistajia kiinnostavat varsinkin napa-alueiden yli kulkevat radat. N.86° isommilla inklinaatioilla tuota alkunopeutta joudutaan jo vähentämään. Siispä naparadoille onkin halvempi laukaista lähempää napaa kuin päiväntasaajaa!

Pohjoisin tähän mennessä kiertoradalle laukaissut asema lienee Plesetsk, melkein 63°! Joensuun tasalla siis. Niin että ei Suomi nyt niin älytön paikka tuossa mielessä ole. Mutta onhan meidän maantiede vähän haastavampi. Pohjoiseen joudutaan lentämään Norjan ilmatilassa, tai laukaisemaan niin etelästä että ensimmäinen vaihe putoaa Lappiin. Etelään on tarjolla hyvin rajallinen valikoima suuntia. Kemi-Tornion seudulta Pohjanlahtea etelälounaaseen tai Turun seudulta Itämerelle vilkkaan laivaliikenteen sekaan.

Norjan pohjoisrannikko onkin tuolta kantilta erinomainen sijainti. Andøyan tutkimuskeskus yrittääkin houkutella laukaisuyrittäjiä asiakkaikseen. Sen sijainti on 69,3° pohjoista, Suomessa samalla korkeudella on mm. Halti-tunturi. Pohjois-Atlantin talvet voivat kyllä olla haasteellisia sopivien laukaisupäivien löytämisen kannalta. Suomen Lapin puolelle Skandit antavat suojaa pahimmilta myrskytuulilta. Se lienee paras kilpailutekijä, joka laukaisukeskuksen sijoittamiselle Suomeen on löydettävissä.



Eihän se selitäkään kaikkea, ja juuri siksi mm. kvanttipainovoimateoriat ovat fyysikkopiireissä kovan mielenkiinnon kohteena. Mutta varmaan tiesitkin, kun kerran Tri. Sabine Hossenfelderin kanavaa seuraat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Uskon, että Norjan kanssa ei tule mitään ongelmia päästä sopimukseen asiasta. Joka tapauksessa raketti on jo kymmenien kilometrien korkeudessa siinä vaiheessa.
 
Analysti kirjoitti:
Sinunlaisesi sanoivat varmaan 1920-luvulla, että Suomesta ei koskaan lennetä lentokoneella ulkomaille.

Nyt lennetään 4 mantereelle ihan tuosta vaan.

Voi olla, että 100 v kuluttua ei latitudilla ole enää minkäänlaista merkitystä, kun työntövoimaa on 10 kertaa enemmän kuin nyt. Fysiikan lait ovat toki mitä ovat, mutta tekniikan kehitys on väjäämätöntä.

Katri on tässä visionääri vailla vertaa, eikä sinunlaisten jarrujen pidä antaa haitata vaan lähteä rohkeasti eteenpäin. Suomesta on tulossa avaruustekniikan pikkujättiläinen ja siinä on mahdollisuus todelliseen uuteen "Nokiaan". Ei hirsimökkejä kokoamalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

On aivan naurettava ajatus että Suomessa muka alettaisiin tuusaamaan jotain agenttipuhelimia...

Rakettiteknologiassa fysiikan lait tosin näyttävät olevan poikkeuksellisen armottomia. Kehitys on ollut todella hidasta. Ehkä jossain vaiheessa kehitetään kustannustehokas, luotettava ja ympäristöystävällinen SSTO-ratkaisu jonka avulla kustannuksia saadaan pudotettua useampi kertaluokka.
 
Tässä Kulmunin avauksessa suurin ongelma taisi olla se kuka sen sanoi. Onhan esim. tuota keskitettyä avaruushallintoa kaipailtu vuosia, kun nyt asiat on ripoteltu eri virastoille jotka vetävät eri suuntiin. Nyt sitten keskitytään leukailemaan naiiville keputyttelille ja Keskustan avaruudenvalloitukselle. Enkä nyt tarkoita tätä foorumia vaan mediaa ja Twitteriä.
 
Hieman kauemmas Kulmunin ideasta.

Vuonna 1987 havaittiin Magellanin pilvessä kirkkain satoihin vuosiin havaittu Supernova (tähden räjähdys). Sen kirkkaus oli 100000000 kertaa auringon kirkkautta suurempi. Supernova sai nimekseen 1987A ja sitä on siitä lähtien seurattu mm. Hubblella ja Chandralla koska se havaittiin juuri räjähtäessään ja koska se on niin lähellä maata, että sitä pystytään havainnoimaan tarkemmin kuin mitään muuta supernovaa ennen ja jälkeen.

Ennen räjähdystä tähti oli punainen jättiläinen ja sen ympärille muodostui kaasurengas tuhansien vuosien aikana. Nyt räjähdysaalto on saavuttanut tämän kaasukehän ja se on aikaansaanut hienon valoilmiön:


Tämä ei ole kuitenkaan kiinnostavinta. Räjähdyksen keskipisteestä ilmeisesti sinkoaa kaksi kiinteää ainesta olevaa romukasaa ulospäin kohti kaasukehää. Nämä palaset erkanevat toisistaan 30 miljoonan kilometrin tuntinopeudella. Näkyvät kuvasarjassa paremmin kehän keskellä laajenevana siittiön näköisenä pilvenä:

1598992243412.png
Credits: NASA, ESA, and R. Kirshner (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics and Gordon and Betty Moore Foundation), and P. Challis (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics)

Tämä materiaali on ilmeisesti pölyä (ALMA-mittaukset)

1598992687700.png
(image courtesy of R. Kirshner and the SAINTS collaboration)

Aikanaan osa tästä pölystä päätyy jonnekkin nebulaan ja uusien tähtien elämä pääsee alkamaan...

1598992816016.png
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top