Tehän sotaisia olette. Kyllä minä uskoisin ymmärtäväni mitä
@Huhta tarkoittaa ja olen samaa mieltä(sikäli kuin ymmärrän oikein - ja subjektiivisesti tietenkin mielestäni ymmärrän oikein). Mutta muut täällä näyttää olevan jo hoitamassa koko Baltian alueen päällä sotimista suomalaisten varaan .. ja sitten ollaan itsekseen pöyristyneitä ajatuksen poskettomuudesta.
Tämähän on hurjan kiinnostava asia, sillä sille ei oikein ole olemassa ainuttakaan yksiselitteistä ratkaisua.
Jos premissiksi nyt asetetaan aluksi se, että Baltian maat evät tule saamaan minkäänlaisita todellista taistelu/torjuntakykyä omaavaa ilma-asetta itselleen, heiltä yksinkertaisesti puuttuu kaikki elementit millä sen saisi kasaan, ja erityisesti raha.
Baltia on järjestänyt oman turvallisuuspolitiikkansa Naton varaan, ja erityisesti virolaiset ovat nojanneet tähän saavutukseensa erittäin voimakkaasti ulkopolitiikassaan, varsinkin edellisen urhean presidenttinsä aikana. Enpä tiedä olisivatko he päässeet Naton jäseniksi nykyisessä tilanteessa, tuolloin 2000-luvun alussa turpo-tilanne oli kuitenkin suopea eikä Natokaan ajatellut joutuvansa oikeasti potentiaaliseeen selkkaukseen Venäjän kanssa. Kun Venäjä puhuu Naton tunkeutumisesta liian lähelle, se kuitenkin mitä suurimmassa määrin puhuu juurikin Baltiasta.
Nyt on kuitenkin tilanne se mikä on, ja Naton on hoidettava hommansa, muuten koko puolustusliitto muuttuu kyseenalaiseksi. Baltian jäsenyydellä siis Nato joutui aika moneen liemeen, josta olisi vältytty jos koko Itämeren pohjoinen suunta olisi jätetty huomioimatta tai pyritty houkuttelemaan Suomi ja Ruotsi ensin jäseniksi.
Tässä on nyt sitten monta näkökulmaa, vaikkapa seuraavat: Viro/Baltian, Suomen(Ruotsin), Naton (muut), Venäjän.
-Viro/Baltia; maat ovat käyttäneet vähäiset resurssinsa maavoimien tason kohottamiseen. Tämähän ei tietenkään ole lähelläkään riittävää.
Merivoimien suhteen tilanne ei ole niin kriittinen, vaikkei niihin panostaisikaan, rannikoltakin voi puolustautua ja Nato(muut) pystyy siirtämään voimaa paikalle.
Ilmapuolustuksen osalta tilanne on paha. Rahaa siihen ei ole, joten toivo on suunnattava muihin Natomaihin ja Viron tapauksessa erityisesti Suomeen. Suomi voisi auttaa; joko liittymällä Natoon tai sitten auttamalla Naton ulkopuolelta. Suomen ilmatilannekuvahan ei pääty aluevesirajaan eikä Hornettien ja ohjuksien kantomatka lopahda keskellä Suomenlahtea. Jos ja kun Suomi kerran aikoo kyetä pärjäämään Venäläisten kanssa idän suunnalla, kyllä se sama toimii kompassiruusussa etelämpiinkin suuntiin. Edellä mainitsemassani raportissa on selvä merkki siitä, että Baltit haluaisivat Suomen ja Ruotsin edes jollain lailla sopivan jotain heidän ilmapuolustuksena hoitamisesta, edes integroimalla tilannekuvan (joka on tietenkin paradoksi, sillä vastapuolella ei ole mitään mihin integroida, .. tästä myöhemmin).
-Muiden Nato-maiden kannalta tilanne edellyttäisi siis Baltian ilmapuolustusjärjestelmän luomista. Eipä ole tapahtunut vielä, ja näyttää siltä että lähtökohtaisesti odottavat, että Baltian tyhjätaskut laittavat kaikki roposensa mitä irti lähtee ensin asian kannattamiseen .. sitten ehkä tullaan auttamaan. Jos nyt aikuisten oikeasti tämmöistä perustelua pureksii, erityisesti ottaen huomioon riskit, jotka asian rempallaan oloon liittyy(kyseessä on fataali puute, joka tarkoittaa sitä että ei ainoastaan Baltian puolustus romahda nopeasti, vaan myös apuun tuleminen vaikeutuu valtavasti), näyttää tuo paitsi kyvyttömyydeltä saadaan aikaan pragmaattisia päätöksiä(ml. raha), mutta myös pokerin peluulta. Lisäksi tämä on aivan monumentaalisen vaarallista ajatellen sitä, minkä tulkinnan Venäjä tästä mahdollisesti tekee Baltian puolustushalukuuden suhteen.
Asiaan saisi helpon ja halvan ratkaisun sillä, että joko Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Tai edes että ne "integroivat" oman ilmatilannekuvansa ja mieluitin koko ACCS:n Baltiaan - joka siis tarkoittaa, että Suomi ja Ruotsi laajentavat omat järjestelmänsä alueelle ja integroivat ne siellä toisiinsa. Mitään paikallistahan ei ole olemassa. Halpaa ja näppärää. Elämä jatkuu keskieuroopassa mukavan seesteisissä merkeissä ja Baltian kanssa voidaan jatkaa kuten ennenkin.
-Venäjän kannalta tämä saattaa näyttää siltä, että huolimatta tripwire-joukoista, Nato ei ole täysin sitoutunut Baltian puolustamiseen. Sotahan siitä tulee, mutta sota tuli Hitlerillekin Ranskaa ja Brittejä vastaan kun Puolaan lähti.. ja mitä tapahtui. Ei käytännössä mitään. Mitä tapahtui kun Suomeen hyökättiin, öhöm. ei oikeastaan mitään. Entäs kun Baltia miehitettiin .. no ei mitään.. On täysin mahdollista, että kun tappioita tulee niin länsieuroopan maista osa on sitä mieltä, että oli virhe laittaa sinne omia poikia, tai että se on ammattivalinnasta kiinni. Jenkkienkään politiikka ei ole viiemaikoina ollut ihan johdonmukaista kaiken aikaa.
Joten: Nopea yllätyksenomainen hyökkäys, jossa hyödynnetään täysimittaisesti käytännössä puuttuva tai tehoton ilmapuolustus, tuhotaan infra ja kyky mobilisoida sekä pidetään huolta siitä omat koneet eivät ylitä Suomen rajaa. Ensin Suomen kanssa ollaan maailman parhaita ystäviä, pienen jääkauden jälkeen. Avataan vaikka suomalaisille yrityksille Venäjän markkinat, sovitaan merkittävistä yhteisistä hankkeista ja haetaan Suomalaisia investointeja äiti-venäjälle. Lisäksi todetaan että kaikkihan me ugreja ollaan ja jokaisen venäläisen sydämessä asuu pieni suomalainen. "Friends now and friends forever" - kuten brittiläinen laivasto-osasto liputti Keisarillisen Saksan laivastolle Kielissä 30.6.1914.
Ensisijaisesti pitää varmistaa, ettei Suomi eikä Ruotsikaan lähde auttamaan Baltiaa ilmapuolutuksessa. Ruotsalaiset voidaan vaikka pelotella vetäytymään kuoreensa ja olemaan pullistelematta, ja pragamaattiset suomalaiset pannaan vain Tuomiojan-Väyrysen linjalle niin hyvä tulee. Erityisen hyvä olisi, jos Viron johto saataisiin käyttäytymään jälleen siten, että suomalaisia alkaa vituttamaan puskista huutelu.
-Suomi/Ruotsi: Natolle näppärin ratkaisu olisi, että maat liittyisivät Natoon. Hyödyt lienevät tällä foorumilla itsestään selvät, mutta edellä olevan pohjalta näyttäisi siltä, että negatiivinen vastinekin on aika selkeä. Ilmapuolustusjärjestelmien integroiminen (joka lienee tällä hetkellä ennemmin poliittinen ja hallinnollinen asia kuin tekninen) on mitä ilmeisimmin kaikkein polttavin ja tärkein tehtävä uusille jäsenille. Siihen ei välttämättä kuulu edes sota-ajan tehtävät, kunhan Suomi ja Ruotsi tarjoaa kattavasti puolustetun tukeutumisalueen ja huoltoinfran tänne siirrettävälle kalustolla (se "lentotukialus" jos tuossa edellä mainittiin).
En kovin yllättynyt olisi, jos juuri tämä olisi niitä viimeisiä neuvotelukortteja, jotka niin Suomi kuin Ruotsikin pyrkisivät pitämään käsissään tässä pokeripelissä. Ja "tripwire" jota Venäjä oikeasti valvoo ja vartioi, vaikka poskeileekin aina välillä ja sitten taas käynnistää hymyilykampanjan.
Mitä sitten tulee tuohon sotaan ja verisiin vaatteisiin. Naton kannalta, siis niiden muiden, joiden kohdalla voidaan epäillä sitä riittääkö nykyinen Balttian tripwire-kehitelmä pidättelemään naapuriamme, miten lattekahvit menee syliin Alexanders Platzilla, tuleeko pahamieli vai mitä; ne muut voivat olla varmoja, että Suomi-poika joutuu joko suoraan myrskyn silmään, tai on hetkellä millä tahansa sinne putoamassa. Jos olemme Natossa, ja vaikkapa Viron puolustus on romahtanut, siviilejä kuolee kuin kärpäsiä, infrastruktuuri on tuhoutumassa - ja Suomella on huippuluokan ilma-ase varustettuna viimeisen päälle ilmasta maahan aseistuksella, laivastolla fregatteja tehokkailla pintatorjuntaohjuksilla ja kaiken järjen mukaan täysimittainen mobilisointi käynnissä... mekö emme lähde ja ole pakotettuja siihen, että iskemme hyökkääjää vastaan. Jo EU maanakin tuon tilanteen seuraaminen sivusta tulee olemaan vaikeaa. Ja venäläisetkö luottaisivat syöttämänsä "Friends now and friends forever"-parodian uskottavuuteen, eivätkä pyri ottamaan aloitetta myös pohjoisrannalla. Etelärannalle tulee nopeasti kalustoa ja kyvykkyyksiä, joilla varmistetaan Suomen eliminointi ja niin Ahvenanmaan kuin Gotlannin haltuunotto.
