Nämä on tärkeitä pointteja...
Putin on visioinut uutta maailmanjärjestystä, jonka suuntaviivat laatisivat Venäjän kanssa muut YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet, Yhdysvallat, Kiina, Ranska ja Britannia.
Suomen ja Euroopan kannalta olisi tärkeää, ettei EU jäisi paitsioon, kun ”uutta maailmanjärjestystä” luodaan.
Pesun mukaan Nato on kuitenkin heterogeeninen, 30 jäsenmaan liittokunta, jossa uhkakuvat eri maissa ovat painottuneet eri lailla. Lisäksi Naton laajentuminen on johtanut myös siihen, että sen toiminta on aiempaa kankeampaa ja hitaampaa.
– Jos kriisi syttyisi, päätökset voisivat jumittaa yhden Nato-maan parlamenttiin, eikä Nato pysty organisaationa toimimaan kovin nopeasti kovalla voimalla, sen sijaan esimerkiksi Yhdysvallat kykenee halutessaan toimimaan nopeasti ja kovaa, Pesu sanoo.
Tästä syystä yhä useampi Nato-maa, ja myös Suomi, panostaa nopean toiminnan osalta pienempiin yhteisiin koalitioihin sekä hyviin USA-suhteisiin.
– Laajemman Nato-pelotteen sisällä on tällaisia hiljaisempia kahdenvälisiä piilopelotteita, joissa samanmieliset valtiot, joilla on samanlaiset uhkakuvat, alkavat tehdä yhteistyötä, Pesu sanoo.
Tämä näkyy jo Suomen ja Ruotsin tiiviissä puolustusyhteistyössä.
– Myös Norja on nyt tullut siihen mukaan ja Yhdysvallat toimii siinä koko ajan taustalla, Pesu sanoo.
– Tähän liittyy myös Britannian ja Suomen JEFF-yhteistyö, joka ei ole Naton päätöksenteosta riippuvainen nopean toiminnan konsepti, Pesu jatkaa.
Suomen ulkopolitiikkaa johtavan tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan suomalaisten aseistuksellaan ylläpitämä korkea ennaltaehkäisevä kynnys tekee Suomesta houkuttelevan liittolaisen.
Niinistö muistutti tästä Iltalehden erikoishaastattelussa (18.1): ”Suomen kyvyt tekevät uhkavaikutuksen. Kynnys on korkea tulla väkisin, mutta se tekee myöskin sen vaikutuksen, että me olemme hyvin houkutteleva partneri. Kaikki arvostavat kyvykkyyttä siinä. Ja sitten on tämä yhteensopivuuspuoli, joka erityisesti harjoitustoiminnasta tulee”, Niinistö sanoi.
Iltalehden haastattelussa Niinistö totesi myös, että ”Suomen suhde Yhdysvaltoihin on kehittynyt valtavasti viime vuosien aikana monellakin alueella, mutta myös puolustusajattelun puolella”.