Vastaavaa suorituskykyä? Suorituskykyä tuhota panssaroitu tai panssaroimaton ajoneuvo? Kenties reservistä?
Nykyinen 155 mm kalusto jatkaa helposti vielä vuosikymmeniä, kerran vedettävä 122 mm kalustokin jatkaa 20-luvun loppuun. Kenties K9-optiokin lunastetaan tai sitten ei. 200+ putkea on 30-luvullakin suuri määrä länsi-eurooppalaisessa viitekehyksessä. Kranaatinheittimiä riittää kiitettävästi jatkossakin. Lisäksi käytössä säilyy MLRS, jolle ehkä hankitaan kuluvan vuosikymmenen mittaan uutta ampumatarviketta nykyisten muutaman sadan GMLRS:n rinnalle.
Miinoja, panssarintorjuntaohjuksia ym. kyetään hankkimaan jatkossakin vanhenevien tilalle. Eivät ole kustannuksiltaan mahdottomia.
Mieskohtaista materiaalia on kohtuudella. Maastopukuja, taisteluliivejä ja rynnäkkökiväärejä riittää - pimeänäkölaitteita, suojaliivejä ym. vähäisemmissä määrin, mutta priorisoimalla niitäkin jollakin tasolla. Uuttakin materiaalia voidaan hankkia, ei tietenkään koko kenttäarmeijalle, mutta tärkeimmille osille. Esim. 10 000 etulinjan kiväärimiehen varustaminen uusilla rynnäkkökivääreillä, pimeänäkölaitteilla ja suojavarusteilla ei ole mahdottomuus. Tykistö, huolto, paikallisjoukot, ilmavoimien suojausjoukot jne. pärjäävät jatkossakin vaatimattomammalla varustuksella rahoitustodellisuuden pakosta.
Ajoneuvokalusto on jonkin tason ongelma. Taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen määrät ovat taipuvaisia supistumaan, mutta onneksi mm. Paseja voidaan pitää käyttökelpoisina päivittämällä. Lisäksi luonteeltaan puolustuksellinen toiminta onnistuu vähemmälläkin. T-90 ei välitä, saapuiko sen tuhonnut pst-ohjusryhmä rintamalle AMV:llä vai pakko-otetulla kuorma-autolla.
