BTG- Russian Battalion Tactical Group

Samoin, sensorifuusio takaa, että tulta saadaan kohteeseen monestä lähteestä. Oma aselajini hyötyy tässä aivan varmasti niin ikään HX-hankkeen kyvykkyyksistä. Tulta painopisteeseen saadaan maalta, mereltä, ja ilmasta...
Saadaanko muutakuin nimellisesti,nyt tai edes tulevaisuudessa? Kaiken kaikkiaan näitä aseita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ehkä joitain kymmeniä piisaa maavoimien tukemiseen suoraan ,jos sitäkään. Sitten laareissa näkyy pohja.

Jdam varastot on 122kpl. Muutama jo varmaan posautettu harjoituksissa. Muiden aseiden tilanne yhtä huono.
Tuleeko tämä nyt sitten oleellisesti muuttumaan?


Screenshot_20191216-210952__02.jpg
Screenshot_20191216-210957__01.jpg
Screenshot_20191216-211002__01.jpg
 
Saadaanko muutakuin nimellisesti,nyt tai edes tulevaisuudessa? Kaiken kaikkiaan näitä aseita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ehkä joitain kymmeniä piisaa maavoimien tukemiseen suoraan ,jos sitäkään. Sitten laareissa näkyy pohja.

Jdam varastot on 122kpl. Muutama jo varmaan posautettu harjoituksissa. Muiden aseiden tilanne yhtä huono.
Tuleeko tämä nyt sitten oleellisesti muuttumaan?
Ei varmasti riitä jokaisen jantterin turvaksi, siinä missä jenkit pitkään korvasivat savimajasodissaan epäsuoran tulen CASsilla. Arvaisin, että näitä on varattu vastustajan kriittisten kohteiden tuhoamiseen, esimerkiksi vastustajan esikunta/johtamiskyvykkyyden tuhoamisella saadaan melkoinen kivi etenevän vihollisen kenkään.
 
Jdam varastot on 122kpl. Muutama jo varmaan posautettu harjoituksissa. Muiden aseiden tilanne yhtä huono.
Olin kyllä yllättynyt noiden määrästä, kun ekaa kertaa sen luin. Luulin, että tuollaisia pommeja nyt sentään olisi varaa ainakin muutama sata tai enemmänkin hankkia.
 
Saadaanko muutakuin nimellisesti,nyt tai edes tulevaisuudessa? Kaiken kaikkiaan näitä aseita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ehkä joitain kymmeniä piisaa maavoimien tukemiseen suoraan ,jos sitäkään. Sitten laareissa näkyy pohja.

Jdam varastot on 122kpl. Muutama jo varmaan posautettu harjoituksissa. Muiden aseiden tilanne yhtä huono.
Tuleeko tämä nyt sitten oleellisesti muuttumaan?

Tulevaisuudessa, tulevaisuudessa kun HX-hankkeen myötä on hankittu laarit täyteen. Vaihtoehdot tulisivat varmaan vielä kalliimmiksi...
 
2030-luvulla sitten HX:n ja Laivue 2020:n ollessa voimissaan voi ottaa huomioon myös niiden suorituskykyä. Yksi HX, vaikkapa Spear 3:lla, Stormbreakereilla tms. varustettuna, kykenee vaikuttamaan (teoriassa) 16 eri maaliin kerralla, kun monesti ajatusmaailmassa voi olla mennyt maailma jossa vaikkapa konepari tiputtaa kaikki pomminsa yhteen maaliin kerralla. Se pystyy vaikuttamaaan kohteeseen myös vihollisen it:n ulottumattomista, mikä parantaa koneen selviytymismahdollisuuksia huomattavasti.

Tämä alkaa olla sellainen elementti joka vaikuttaa radikaalisti jo maavoimien joukkojen tarpeeseen.

Mereltä tai vaikka maalta käsin taas Laivue 2020 tarjoaa jatkuvasti käyttövalmista risteilyohjusiskua.

Jos possujuna Vaalimaalta itään on tullut yllätyksenä, niin millä todennäköisyydellä kaukovaikutusaseiden ja erikoisjoukkojen iskut lentotukikohtiin ovat tulleet yllätyksenä?

Kyllä nämä valmiusasiat taitaa aina nojata siihen, ettei kriisi ala syvän rauhan tilasta.
 
Jos possujuna Vaalimaalta itään on tullut yllätyksenä, niin millä todennäköisyydellä kaukovaikutusaseiden ja erikoisjoukkojen iskut lentotukikohtiin ovat tulleet yllätyksenä?

Kyllä nämä valmiusasiat taitaa aina nojata siihen, ettei kriisi ala syvän rauhan tilasta.

Se on sama onko mobilisoitu vai ei, jos joukkoja perustettavaksi ei juuri enää ole, kuten 2030-luvulla. HX vaikuttaa maavoimien joukkotarpeeseen.
 
Se on sama onko mobilisoitu vai ei, jos joukkoja perustettavaksi ei juuri enää ole, kuten 2030-luvulla. HX vaikuttaa maavoimien joukkotarpeeseen.

Saa nähdä. Nämä "yksi F-35 piukeana StormBreakereita tuhoaa kaksi komppaniaa yhdellä lentosuoritteella" -tyyppiset jutut on niin nähty - mainosvideoissa. Varmaan vihollinenkin sopeuttaa toimintaansa ilmauhan alla? Hajautus, valemaalit, naamiointi, kohdeilmatorjunta jne. tulevat syömään ison osan paperilla hyvältä näyttävästä suorituskyvystä.
 
Saadaanko muutakuin nimellisesti,nyt tai edes tulevaisuudessa? Kaiken kaikkiaan näitä aseita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ehkä joitain kymmeniä piisaa maavoimien tukemiseen suoraan ,jos sitäkään. Sitten laareissa näkyy pohja.

Jdam varastot on 122kpl. Muutama jo varmaan posautettu harjoituksissa. Muiden aseiden tilanne yhtä huono.
Tuleeko tämä nyt sitten oleellisesti muuttumaan?

Olin kyllä yllättynyt noiden määrästä, kun ekaa kertaa sen luin. Luulin, että tuollaisia pommeja nyt sentään olisi varaa ainakin muutama sata tai enemmänkin hankkia.

Eiköhän JDAM:n määrä ole doktriinin sanelemaa eikä rahan. @Tähystäjä postasi foorumille v. 2015 Combat Aircraft Magazine -julkaisun jutun rynnäköinnistä, alla ote siitä. Päädyttiin luomaan "air interdiction" ja "precision strike" -kyvyt, maavoimien ja merivoimien ei katsottu tarvitsevan tukea. HX-hankkeessa voi olla eri tavalla.

ilmavoimien ilmasta-maahan.jpg
 
Saa nähdä. Nämä "yksi F-35 piukeana StormBreakereita tuhoaa kaksi komppaniaa yhdellä lentosuoritteella" -tyyppiset jutut on niin nähty - mainosvideoissa. Varmaan vihollinenkin sopeuttaa toimintaansa ilmauhan alla? Hajautus, valemaalit, naamiointi, kohdeilmatorjunta jne. tulevat syömään ison osan paperilla hyvältä näyttävästä suorituskyvystä.

Toki, mutta mistä löytyvät 2030-luvulla ne maavoimien joukot jotka tarjoavat vastaavaa suorituskykyä edes koko Kaakonkulman alueelle, puhumattakaan Kainuusta, Lapista, Pohjois-Karjalasta ym.
 
Toki, mutta mistä löytyvät 2030-luvulla ne maavoimien joukot jotka tarjoavat vastaavaa suorituskykyä edes koko Kaakonkulman alueelle, puhumattakaan Kainuusta, Lapista, Pohjois-Karjalasta ym.

Vastaavaa suorituskykyä? Suorituskykyä tuhota panssaroitu tai panssaroimaton ajoneuvo? Kenties reservistä?

Nykyinen 155 mm kalusto jatkaa helposti vielä vuosikymmeniä, kerran vedettävä 122 mm kalustokin jatkaa 20-luvun loppuun. Kenties K9-optiokin lunastetaan tai sitten ei. 200+ putkea on 30-luvullakin suuri määrä länsi-eurooppalaisessa viitekehyksessä. Kranaatinheittimiä riittää kiitettävästi jatkossakin. Lisäksi käytössä säilyy MLRS, jolle ehkä hankitaan kuluvan vuosikymmenen mittaan uutta ampumatarviketta nykyisten muutaman sadan GMLRS:n rinnalle.

Miinoja, panssarintorjuntaohjuksia ym. kyetään hankkimaan jatkossakin vanhenevien tilalle. Eivät ole kustannuksiltaan mahdottomia.

Mieskohtaista materiaalia on kohtuudella. Maastopukuja, taisteluliivejä ja rynnäkkökiväärejä riittää - pimeänäkölaitteita, suojaliivejä ym. vähäisemmissä määrin, mutta priorisoimalla niitäkin jollakin tasolla. Uuttakin materiaalia voidaan hankkia, ei tietenkään koko kenttäarmeijalle, mutta tärkeimmille osille. Esim. 10 000 etulinjan kiväärimiehen varustaminen uusilla rynnäkkökivääreillä, pimeänäkölaitteilla ja suojavarusteilla ei ole mahdottomuus. Tykistö, huolto, paikallisjoukot, ilmavoimien suojausjoukot jne. pärjäävät jatkossakin vaatimattomammalla varustuksella rahoitustodellisuuden pakosta.

Ajoneuvokalusto on jonkin tason ongelma. Taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen määrät ovat taipuvaisia supistumaan, mutta onneksi mm. Paseja voidaan pitää käyttökelpoisina päivittämällä. Lisäksi luonteeltaan puolustuksellinen toiminta onnistuu vähemmälläkin. T-90 ei välitä, saapuiko sen tuhonnut pst-ohjusryhmä rintamalle AMV:llä vai pakko-otetulla kuorma-autolla.
 
Vastaavaa suorituskykyä? Suorituskykyä tuhota panssaroitu tai panssaroimaton ajoneuvo? Kenties reservistä?

Nykyinen 155 mm kalusto jatkaa helposti vielä vuosikymmeniä, kerran vedettävä 122 mm kalustokin jatkaa 20-luvun loppuun. Kenties K9-optiokin lunastetaan tai sitten ei. 200+ putkea on 30-luvullakin suuri määrä länsi-eurooppalaisessa viitekehyksessä. Kranaatinheittimiä riittää kiitettävästi jatkossakin. Lisäksi käytössä säilyy MLRS, jolle ehkä hankitaan kuluvan vuosikymmenen mittaan uutta ampumatarviketta nykyisten muutaman sadan GMLRS:n rinnalle.

Miinoja, panssarintorjuntaohjuksia ym. kyetään hankkimaan jatkossakin vanhenevien tilalle. Eivät ole kustannuksiltaan mahdottomia.

Mieskohtaista materiaalia on kohtuudella. Maastopukuja, taisteluliivejä ja rynnäkkökiväärejä riittää - pimeänäkölaitteita, suojaliivejä ym. vähäisemmissä määrin, mutta priorisoimalla niitäkin jollakin tasolla. Uuttakin materiaalia voidaan hankkia, ei tietenkään koko kenttäarmeijalle, mutta tärkeimmille osille. Esim. 10 000 etulinjan kiväärimiehen varustaminen uusilla rynnäkkökivääreillä, pimeänäkölaitteilla ja suojavarusteilla ei ole mahdottomuus. Tykistö, huolto, paikallisjoukot, ilmavoimien suojausjoukot jne. pärjäävät jatkossakin vaatimattomammalla varustuksella rahoitustodellisuuden pakosta.

Ajoneuvokalusto on jonkin tason ongelma. Taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen määrät ovat taipuvaisia supistumaan, mutta onneksi mm. Paseja voidaan pitää käyttökelpoisina päivittämällä. Lisäksi luonteeltaan puolustuksellinen toiminta onnistuu vähemmälläkin. T-90 ei välitä, saapuiko sen tuhonnut pst-ohjusryhmä rintamalle AMV:llä vai pakko-otetulla kuorma-autolla.

Mistä reservistä 2030-luvulla?
 
Siitä jota tuotetaan reilun 20 000 vuosivauhtia.

Sille reserville pitäisi olla myös varustusta. 2030-luvulla maavoimat koostuvat muutamista kymmenistä taistelevista komppanioista. Sinänsä toki tuolloin toivottavasti myös tykistön äly- ja täsmäammusta on riittämiin. Kuitenkin HX:llä voi tuottaa suuren hetkellisen tulentiheyden.
 
Sille reserville pitäisi olla myös varustusta. 2030-luvulla maavoimat koostuvat muutamista kymmenistä taistelevista komppanioista. Sinänsä toki tuolloin toivottavasti myös tykistön äly- ja täsmäammusta on riittämiin. Kuitenkin HX:llä voi tuottaa suuren hetkellisen tulentiheyden.

Muutamista kymmenistä taistelevista komppanioista? Onhan tuo tietysti mahdollista, jos varustustasoa koskevia vaatimuksia nostetaan ja/tai stenataan nykyinen materiaali...

Mitä tulee HX:n tulitukeen maavoimille, niin se on luultavasti enemmän kuin Hornetin tapauksessa, mutta jää suurella todennäköisyydellä silti varsin rajalliseksi. Ilmapuolustus imee resurssien pääosan jatkossakin. Lisäksi monitoimihävittäjän operointi vihollisen voimakkaan ilmapuolustuksen piirissä on riskialtista, kuormankantokyky on rajallinen ja vaikutuskyky elävää voimaa vastaan jää puutteelliseksi ilman rypälepommeja.

Tykistön ja raketinheittimistön kasvava kantama ja monipuolistuva ampumatarvikevalikoima demokratisoivat taistelutilan. Bonus, PGK, GMLRS, Nammon ramjet-kranaatti... Jos saadaan vielä maasta laukaistava StormBreaker tai SPEAR 3 ja/tai raskaille raketinheittimille panssariinhakeutuvilla tytärammuksilla varustettu raketti, niin monitoimihävittäjän kontribuutio maavoimien tulivoimaan jää epäselväksi ainakin minulle.
 
Toi juna on varmaan Kamenkasta tulossa oleva 138:n perustama PTSTOS.

Jenkkivideo on ihan relevantti. Kuvaa ihan hyvin kokoonpanoja ja edelleen voimassa olevaa taistelutekniikkaa ja taktiikkaa ohjesäännöistä käännettynä.
 
Toi juna on varmaan Kamenkasta tulossa oleva 138:n perustama PTSTOS.

Jenkkivideo on ihan relevantti. Kuvaa ihan hyvin kokoonpanoja ja edelleen voimassa olevaa taistelutekniikkaa ja taktiikkaa ohjesäännöistä käännettynä.

Positiivista (mikäli totta) tuossa oli se, että ryssä mahdollisesti käyttää saman kokoisia ryhmiä ajoneuvosta huolimatta. Se mikä oli minulle uutta, että BMP-2:n johtajat johtavat myös ryhmää ja jalkautuvat sen mukana. Olin siinä luulossa, että tämä käytäntö poistui BMP-2:n myötä.
 
Back
Top