CG Carl Gustaf - monitoimi-ihme-pst-tulituki-sinkoase myös Suomelle?

NLAW:n DA moodin pitäisi olla aika irrelevantti suunnittelun kannalta, koska KES RAK on olemassa, joten NLAW:n käytön pitäisi rajoittua "hätätilanteisiin". Apilaksia ei minustakaan kannata hankkia lisää nykymuodossaan ja uusia ei tietääkseni ole markkinoilla. Mutta Apilakselle voisi olla korvaaja.

No mikä tekee CG:stä paremman siihen rooliin kuin Pzf3? Satunnainen savun ampuminen? Hankittavat, varastoitavat ja taistelukentällä kuljetettavat savuammukset luonnollisesti vievät tilaa "oikeilta" ammuksilta.

Jos mukana ei ole "päästöhuijauksia" on Apilaksella ja Pzf3:lla suurinpiirtein sama panssarinläpäisykyky 720-750 mm RHA (lähde vakuuttava wikipedia). CG taas jää 400 milliin ja tandemillla 500 milliin. Pzf3 tandemilla 950 mm ja Bunkerfaustkin löytyy. CG:llä on siis selkeästi heikompi läpäisy.
 
Viimeksi muokattu:
No mikä tekee CG:stä paremman siihen rooliin kuin Pzf3? Satunnainen savun ampuminen? Hankittavat, varastoitavat ja taistelukentällä kuljetettavat savuammukset luonnollisesti vievät tilaa "oikeilta" ammuksilta.

Parempi ammusvalikoima (tämä pätee vaikka jättäisi savuammuksen pois). Ammukset ovat n. 3,5 kiloa kipale eivätkä 13,5 kiloa. Eli ase ammuksien kanssa on kevyempi ja mitä enemmän ammuksia kuskataan, niin sitä suuremmaksi ero kasvaa. PzF-3 toki peittoaa CG:n läpäisyssä, mutta se on mielestäni merkityksetöntä, koska PV harkitsi jo PzF:ää, mutta valitsi NLAW:n PST aseeksi.
 
Parempi ammusvalikoima (tämä pätee vaikka jättäisi savuammuksen pois). Ammukset ovat n. 3,5 kiloa kipale eivätkä 13,5 kiloa. Eli ase ammuksien kanssa on kevyempi ja mitä enemmän ammuksia kuskataan, niin sitä suuremmaksi ero kasvaa. PzF-3 toki peittoaa CG:n läpäisyssä, mutta se on mielestäni merkityksetöntä, koska PV harkitsi jo PzF:ää, mutta valitsi NLAW:n PST aseeksi.

...mutta ei ilmeisesti edes harkinnut CG:tä, joka on ollut markkinoilla jo kovin pitkään.

Se mitä haettiin, oli epäilemättä hyvin läpäisevä panssarintorjunta-ase, jolla on helppo osua. Ei siis joka paikan höylä.
 
Parempi ammusvalikoima (tämä pätee vaikka jättäisi savuammuksen pois). Ammukset ovat n. 3,5 kiloa kipale eivätkä 13,5 kiloa. Eli ase ammuksien kanssa on kevyempi ja mitä enemmän ammuksia kuskataan, niin sitä suuremmaksi ero kasvaa. PzF-3 toki peittoaa CG:n läpäisyssä, mutta se on mielestäni merkityksetöntä, koska PV harkitsi jo PzF:ää, mutta valitsi NLAW:n PST aseeksi.

Pzf3 ammuksen paino on wikin mukaan 3,9 kg eikä 13,5 kg.
 
...mutta ei ilmeisesti edes harkinnut CG:tä, joka on ollut markkinoilla jo kovin pitkään.

Koska se etsi yksinomaan raskasta PST-asetta, jonka arvatenkin pitäisi kyetä läpäisemään nykyaikaisen tankin joka suunnasta. En ole ihan varma tuleeko se esille tästä ketjusta, mutta ennen kuin tämä ketju pistettiin pystyyn sanoin toistuvasti, että CG:tä ei tulisi katsoa yksinomaan PST-aseena, vaan tulitukiaseena, joka toki kykenee panssarintorjuntaan, mutta sen ei ole tarkoitus korvata mitään varsinaista PST-asetta, koska sillä on muitakin tehtäviä.
 
Pzf3 ammuksen paino on wikin mukaan 3,9 kg eikä 13,5 kg.

Sana "Warhead" tarkoittaa pelkkää taistelukärkeä, ei koko ammusta. Katso se seuraava rivi, jossa on vanhan ei-tandem kärjen paino. Jos katsot sivun alkupäässä oikealla reunalla olevaa laatikkoa, niin sieltä löytyy eri ammusten painot.

Huomaa myös, että tuon tandem ammuksen paino on tarkkaan ottaen 13,3 kg ja CG:n pari ammusta painaa 3,3 kiloa, eikä siis 3,5 kiloa, jos siis olit aikeissa nillittää asiasta. Arvelin puolen kilon tarkkuuden riittävän.
 
Eihän tämä ole "nillittämistä", vaan keskustelua, jota varten foorumi ilmeisesti on? Eikä minulla ole tarvetta olla jokaisessa asiassa aina oikeassa ;).

CG M3 n. 10 kg (putki+tähtäin) + 3,3 kg (ammus) = 13,3 kg.
Pzf3 12,9 kg ("ammus putkineen")+ 2,3 kg (laukaisulaite) = 15,2 kg

Se lähinnä kiinnostaa, että mikä etu otsikossa kuvatulla monitoimi-ihme-pst-tulitukisinkoaseella on nykyaikaiseen germaanien panssarinyrkkiin.
 
Eihän tämä ole "nillittämistä", vaan keskustelua, jota varten foorumi ilmeisesti on? Eikä minulla ole tarvetta olla jokaisessa asiassa aina oikeassa ;).

CG M3 n. 10 kg (putki+tähtäin) + 3,3 kg (ammus) = 13,3 kg.
Pzf3 12,9 kg ("ammus putkineen")+ 2,3 kg (laukaisulaite) = 15,2 kg

Se lähinnä kiinnostaa, että mikä etu otsikossa kuvatulla monitoimi-ihme-pst-tulitukisinkoaseella on nykyaikaiseen germaanien panssarinyrkkiin.

No se on hyvä. Vanha kokemus vain vaati tarkentamaan. Miksi muuten M3 -malli? M4:ään saisi vielä yhden ammusken suunnilleen samaan painoon.

Ketjun nimi ei ole minun keksimä, joku vain keksi nimetä sen tuolla tavalla, kun päätti siirtää sisällön toisesta ketjusta.

Ja se etu on tosiaankin ammusvalikoima.

Ammuksia on useita malleja ontelopanoksia, mukaan lukien tandem kärjen, joten tehoa löytyy kaikkiin ajoneuvoihin, joskaan MBT maaleihin tehot eivät riitä edestä läpäisemiseen. Mutta ERA ei suojele, mikä voi tulla tärkeäksi, jos ERA:n käyttö kevyemmissä vaunuissa yleistyy.

Sirpaleammuksia on kahta mallia. Tavallinen, jossa sytyttimeen voi laittaa ajastuksen jotta se räjähtää asetetun matkan päässä. Eli saat ammuksen räjähtämään maastoutuneen vihollisen päällä. Tämä ammus on ilmeisesti myös rakettiavusteinen, joten sen kantaman kerrotaan olevan yli kilsan. Ja se toinen on HEDP tyyppiä, siinä on 150 milliä läpäisevä ontelo, jonka saa myös räjähtämään viiveellä, jolloin se tunkeutuu maaliinsa ennen räjähdystä. Ammuksen kova kuori sallii tiiliseinän läpi ampumisen, mutta toimii myös hiekkasäkkejä vastaan. Ja tietenkin se toimii myös sirpaleammuksena, jos sytytin on asetettu herkälle.

Sitten on pari uudempaa kaupunkitaistelua varten tehtyä ammusta joista en suuremmin tiedä, mutta ne mainittiin eräässä prosyyrissä minkä linkkasin tänne.

Sitten on vielä jokin lähipuolustusammus, joka ampuu flechettejä.

Ja tietenkin ne useammin mainitut savu ja valaisuammukset.


Ja etenkin nuo sirpaleammukset, mahdollisesti myös nuo kaupunkitaisteluun tarkoitetut ammukset ovat ne kiinnostavimmat, koska niille ei oikein löydy mitään vastaavaa. KES RAK toki on, mutta 84 millinen on isompi kuin 66 millinen ja siinä on myös ontelopanos mukana, eli se on nimensä mukaisesti monikäyttöinen.


Tuossa on tuon HEDP ammuksen mainos video, jossa ammutaan BMP:tä.


Tuossa taas Bofors demo ammunta vuodelta -92, siellä mukana on myös CG ammus demoja.


Ja sitten on se yksi video joka näyttäisi olevan ekassa viestissä.
 
Mielestäni ainoa mahdollinen merkittävä aukko PV:ssä CG:lle olisi rakennetun ympäristön suoratulitukena. Siihen se voisi ollakin ehkä soiva peli, joka RAK-Kessin lisäksi?

Onko tietoa, onko Helsingin kaupunkijääkärit pohtineet tai käyneet testailemassa esim. Ruotsissa?
 
Mielestäni ainoa mahdollinen merkittävä aukko PV:ssä CG:lle olisi rakennetun ympäristön suoratulitukena. Siihen se voisi ollakin ehkä soiva peli, joka RAK-Kessin lisäksi?

Onko tietoa, onko Helsingin kaupunkijääkärit pohtineet tai käyneet testailemassa esim. Ruotsissa?

Rannikkojoukoista voisi löytää toisen kohderyhmän. Niissä hommissa on aina tulituki kortilla.
 
Muistakaa että apilas on väistyvä asejärjestelmä, siihen loveen minusta gustav voisi sopia hyvin, ostaa vaikka hurreilta vähänkäytettynä..
 
Muistakaa että apilas on väistyvä asejärjestelmä, siihen loveen minusta gustav voisi sopia hyvin, ostaa vaikka hurreilta vähänkäytettynä..

Hurreilla tuskin on M3:sta parempaa edes omassa käytössä ja arvaisin, että M2 on se ase mitä olisi käytettynä myynnissä. Ja kun ottaa huomioon, että M4 on huomattavasti kevyempi ase kuin M3, niin näkisin uusien ostamisen olevan perusteltua. Tuo painoero on kuitenkin lähes yhden ammuksen verran. Itseasiassa taitavat mainostaa M4:sta myös sillä, että sitä voi kantaa turvallisesti ladattuna, niin tuo ero tulee erityisen merkitykselliseksi.
 
Mielestäni ainoa mahdollinen merkittävä aukko PV:ssä CG:lle olisi rakennetun ympäristön suoratulitukena.
Samaa mieltä.

Rannikkojoukoista voisi löytää toisen kohderyhmän. Niissä hommissa on aina tulituki kortilla.
Varmaan kaikissa hommissa on aina tulituki kortilla. Mutta varmaan rannikkojoukoillekkin järkevämpi vaihtoehto on yläkulmilla ampuva kevyt kranaatinheitin komppania tasalla.
 
Varmaan kaikissa hommissa on aina tulituki kortilla. Mutta varmaan rannikkojoukoillekkin järkevämpi vaihtoehto on yläkulmilla ampuva kevyt kranaatinheitin komppania tasalla.
Eikös tuohon hommaan olis tuossa sj:n linkittämässä NLAW tactical firings videossa oleva kranaatinheitin aika passeli? (alkaa kohdasta 4:48)
 
En pysty näkemään Carl Gustfia Apilasken korvaajana jokamiehen PSTaseena, jolla voi tuhota vihollisen panssarivaunun.

Hankala homma löytää sellainen. Israelilaisilla on "Matador", mutta se on vain 90 milliä, joten se tuskin pääsee Apilaksen läpäisyn tasolle. Siihen ei myöskään ole saatavilla tandem kärkeä, mikä mielestäni pitäisi nykyään olla. Sitten on tietenkin RPG-27, mutta ne eivät ole ihan heti saatavilla ja pitää kysyä vakavasti, että pitäisikö meidän hankkia sotilaskalustoa ollenkaan naapurista? Huomattavaa tuossa on se, että lähtönopeus on 120 m/s, eli muistaakseni alle puolet apilaksesta.

Eli kysymys kuuluu, että olisiko NLAW koulutettavissa kaikille.
 
CGn mahikset tulla meille taisi mennä siinä, kun hankittiin KES RAKeja. Nlawta ja PzF vertaillessa ja ylipäätään aseita valitessa vaatimuksena oli kyky tuhota nykyaikainen tstpsv kaikissa olosuhteissa. Nlaw hinta on ainut tekijä miksi siitä ei voinut tulla samanlaista joka jampan asetta kuin apilaksesta.
 
Samaa mieltä.

Varmaan kaikissa hommissa on aina tulituki kortilla. Mutta varmaan rannikkojoukoillekkin järkevämpi vaihtoehto on yläkulmilla ampuva kevyt kranaatinheitin komppania tasalla.

Siksi se krh varmaan on jo käytössä. Suora-ampuma-aseenkin tarve on toki todettu ja aukko yritetty täyttää krkk:lla. Kumpikaan edellä mainituista ei kuitenkaan sovellu linnoitettuja maaleja vastaan ja niitä kohdataan vaikkapa linnakkeelle tehtävässä vastahyökkäyksessä aivan eri mitassa kuin missään muissa olosuhteissa.

CG ja krh on tarkoitettu täysin eri tehtäviin eikä kumpikaan voi korvata toista. Menneinä aikoina rannikkojääkärikomppanioilla oli raskaita sinkoja tulitukeen mutta tuossa kohdin on nyt aukko. Ampumatarvikkeina oli vain sirpale- ja ontelokaranaatti joten tilanne ei tuolloinkaan ollut ihanteellinen vaikka kantamassa ja tarkkuudessa löytyi. Apilas toki paikkaa osittain muttei ole millään muotoa optimalinen tukiase.

Rannikolla on hyvä muistaa sekin että epäsuoraa ei kevyiden heittimien lisäksi ole välttämättä lainkaan käytössä. Tykistö on hyvin pitkälti poistettu ja raskas krh ei kalustopuutteiden takia pysty seuraamaan muuta pataljoonaa.
 
CGn mahikset tulla meille taisi mennä siinä, kun hankittiin KES RAKeja. Nlawta ja PzF vertaillessa ja ylipäätään aseita valitessa vaatimuksena oli kyky tuhota nykyaikainen tstpsv kaikissa olosuhteissa. Nlaw hinta on ainut tekijä miksi siitä ei voinut tulla samanlaista joka jampan asetta kuin apilaksesta.

Pst-aseistus on tietysti kaikkien joukkojen olemassaolon edellytys ja sen pitääkin ehdottomasti olla tärkein painopistealue. Muut tukiaseet ovat sitten sitä kakkosluokkaa jolta harvoin edetään hankintoihin saakka. RAK-mallin kessi ja krkk sekä kranaattipistooli ovat tuollaisia tukiaseita joita on lopulta myös hankittu eivätkä ne ole mitenkään yleisessä jaossa. Tyypillisesti on jouduttu keskittymään kaikkein tärkeimpään varustukseen ja sinnekin on jäänyt aukkoja.
 
Back
Top