Divisioonarakenteeseen palaaminen?

Tuosta on hyvä huomata, että Suomen viisi prikaatia (PORPR, KARPR ja kolme jalkaväkiprikaatia Lindbergin haastattelun mukaan) eivät ole suinkaan pieni voima Venäjään verrattuna varsinkin kun Suomessa on iso läjä muitakin joukkoja. "RUK-taktillisella" 1:3 voimasuhteella Venäjän 40 prikaatista (joista iso osa lienee vajaavahvuisia) Venäjän maavoimista sitoutuisi kolmasosa Suomen nitistämiseen. (Paitsi jos itse tahdomme olla yksin Venäjää vastaan, mikä tuntuu olevan esimerkiksi istuvan presidentin mielestä hyvä idea...)

Disclaimerina toki mainittakoon, että tuo 1:3 voimasuhde on toki hyvin karkea eikä ota huomioon laatua tai vaikkapa keskittämisen mahdollisuuksia...


Noista venäjän vahvuuksista sen verran että mitä nuo esittämäsi luvut on venäjän kohdalla? rauhanajan vai sodanajan joukkoja?




Tässä esimerkki, toki vanha (1999)

Venäjän maavoimien joukkojen kokoonpanoja on viime vuosina kehitetty muuttamalla divisioonia prikaatikokoonpanoiksi. Osin muutokset ovat johtuneet pyrkimyksestä kehittää liikkuvampia ja taistelukykyisempiä organisaatioita. Divisioonia on myös nimetty prikaateiksi siksi, että joukon nimi vastaisi paremmin rauhan ajan todellista vahvuutta. Tällöin erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati toimii todennäköisesti Iiikekannallepanossa perustettavan divisioonan korkeammassa valmiudessa olevana runkona.


VENÄJÄN ASEVOIMAT 2000-LUVUN ALUSSA
Everstiluutnantti Jorma Saarelainen Kommodori Georgij Alafuzoff
Eversti Paavo Heiskanen Eversti Vesa Tynkkynen
Majuri Mika Hyytiäinen Kapteeni Tapani Hämäläinen
Tutkija Jussi Metter
https://www.doria.fi/bitstream/hand...ÄN ASEVOIMAT 2000-LUVUN ALUSSA.pdf?sequence=2



Uudempaa materiaalia(2017), josta selviää että materiaalia voi vielä jostain kulmasta löytyä.

Valmiuden kehittämiseksi eripuolille Venäjällä on sijoitettu taisteluvalmiita yhtymän kalustolla varustettuja varikoita. Tilanteen niin vaatiessa taisteleva henkilöstö voidaan lennättää mistä tahansa varuskunnasta varustamaan itsensä lähelle operaatioaluetta. Varikoiden aktivoimista on kokeiltu suurissa sotaharjoituksissa vuosina 2004, 2010 ja 2014. Vuonna 2010 harjoituksessa lennätettiin pataljoonan taisteluosaston henkilöstö Keskiseltä-Venäjältä Venäjän Kaukoidässä olevaan kalustovarastoon. Joukko kalusti itsensä varastosta, marssi käsketylle operaatioalueelle ja osallistui taisteluammuntoihin. Henkilöstön kuljettamiseksi kalustovarikolle voidaan käyttää esimerkiksi siviililentoyhtiöitä.123 Venäjän maavoimien puute modernista kalustosta ja taisteluvälineistä tarkoittaa sitä, että varikoille varastoidut välineet ovat pääosin vanhaa lakkautetuilta divisioonilta poistettua materiaalia124. Tämän seurauksena tätä varikkomenetelmää voisivat käyttää vain vanhentuneella kalustoilla toimivat joukot, kun taas uudella ja modernisoidulla kalustoilla toimivat joukot pitäisi lennättää operaatioalueelle kalustoineen.


PAPERITIIKERISTÄ PYSYVÄÄN TAISTELUVALMIUTEEN – VENÄJÄN MAAVOIMIEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET MOOTTOROIDUN JALKAVÄKIPRIKAATIN TAISTELUVALMIUTEEN
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143601/SM1107.pdf?sequence=2
 
PAPERITIIKERISTÄ PYSYVÄÄN TAISTELUVALMIUTEEN – [X maan] MAAVOIMIEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET [ XyZ] TAISTELUVALMIUTEEN

Tuossahan sita on pohdittavaa, ja ehka hyvia poimintojakin
- miten tehda "samat" temput ilman 40% kontraktnikeja (seka kouluttajina, etta valmiudessa)
 
Tuolta uudemmasta linkistä(2017) noita lukuja löytyi kun takemmin luki.

Myöhemmin ensilinjan reservijoukoista voitaisiin mahdollisesti muodostaa reservinarmeija eli neljästä kahdeksaan eri aselajien prikaatia, mikä vastaa noin 20 000-40 000 sotilasta. Vuonna 2015 presidentti Putin määräsi, että sopimusreserviläisjärjestelmä otetaan käyttöön. Vuonna 2016 uutisoitiin, että järjestelmän kokeilu on päättynyt ja sopimusreserviläisten koulutus järjestetään kerran vuodessa pidettävässä kertausharjoituksessa. Muita yksityiskohtia järjestelmästä ei ole julkistettu.

"Venäjän asevoimien reserviin kuuluu kaksi miljoonaa viiden vuoden sisään asepalveluksesta kotiutunutta asevelvollista"

Vuonna 2011 Makarov kertoi, että Venäjän liikekannallepanoreserviin kuuluu seitsemänsataatuhatta asepalveluksen suorittanutta sotilasta, joista voidaan tarvittaessa muodostaa sata prikaatia . Liikekannallepanoreservillä Makarov todennäköisesti tarkoitti jonkunlaisen kutsuntajärjestelmän piirissä pidettyjä sotilaita, koska miehistön ja aliupseereiden tehtävissä palvelleet miehet ovat asevelvollisia reserviläisiä 50-vuotiaaksi saakka . Näin ollen on oletettava, että liikekannallepanoreserville ja niistä perustettaville joukoille on olemassa kalusto sekä vähintään perustamiseen liittyvät operatiiviset suunnitelmat
 
Noista venäjän vahvuuksista sen verran että mitä nuo esittämäsi luvut on venäjän kohdalla? rauhanajan vai sodanajan joukkoja?

Tällä hetkellä maavoimien teoreettinen maksimivahvuus lienee noin 40 panssari / mekjvpr + 3 divisioonaa, kussakin 4? prikaatin vahvuista rykmenttiä, eli 56 prikaatia Globalsecurityn mukaan. Tämä lienee myös käytännössä maksimi-lkp -vahvuus ilman vuosikausien kamikazevarustautumista.

EDIT: Lisäksi VDV:n 9 rykmenttiä + 4 erillistä prikaatia, optimistisesti 13 ja merijalkaväen 4 prikaatia. Yhteensä 56 + 13 + 4 = 73.

Jos käsitin oikein opinnäytetyöstä, prikaatin ra-vahvuus on kaksi valmiuspataljoonaa, yksi kontraktnik ja yksi varusmiespataljoona.

Teoriassa syvässä reservissä voi olla miljoonakaupalla miehiä, mutta käytännössä heidän kouluttamisensa ja varustamisensa vaatisi varmaankin vuosia ja eri luokan puolustusbudjetin kuin Venäjällä on käytössään. Mikäli jotkut geopoliittiset villit kortit toteutuisivat, kuten vaikkapa Kiinan "Lend-Lease" Venäjälle, tuo voisi olla mahdollista. Venäjä ei ole Neuvostoliitto, se on tietyssä mielessä arvaamattomampi ja vaarallisempi mutta paljon heikompi.

Lisäksi on huomioitavaa että kymmenien prikaatien asevoimat vaatisivat tuekseen myös valtavan logistiikka- ja tukikoneiston johon varmaan iso osa reserviläisistä sijoitettaisiin. Aivan kuten meilläkin on viisi prikaatia mutta maavoimien sodan ajan vahvuus pyörii alle kahden sadan tuhannen.

Sieltä kaivellaan viisvitoset naftaliinistä ja Pietarin tykistömuseon piha tyhjennetään. Sataan prikaatiin menee aivan jäätävästi materiaalia.

Kertakenttään totesikin asian ytimen tässä. Elämme vuotta 2017, emme vuotta 1995. Neuvostoliitto hajosi 1991 ja maan sotilaallinen tuotantokoneisto romahti jo pari vuotta aikaisemmin. Panssareita, tykkejä ym. patarautaa voi olla noilta vuosilta käytössä, mutta mitenhän esimerkiksi kaikki elektroniikka, kaikki ampumatarvikkeet (pl. tykistön TKR + jva tms. tyhmä mutta halpa kama), kaikki kuorma-autot (varmasti käytetty varaosiksi ja/tai myyty aikoja sitten) ym.

Vertailun vuoksi USA:lla on 30 aktiivi + 28 reservi BCT:tä maavoimilla, 12 USMC:llä, eli yhteensä 70. Tämä giganttisen paljon suuremmalla puolustusbudjetilla jossa voi nojautua laajalti myös viimeisen 30 vuoden aikana tuotettuun materiaaliin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvaa tietoa; senaikaisen uutisoinnin perusteella (itse asiassa) kontraktiniki-sopimuksen minimi (aik. 3 v) tiputettiin 1 vuoteen, jotta saatiin lisaa innokkaita/ rahan-nalkaisia Ukrainaan>
Vuonna 2015 presidentti Putin määräsi, että sopimusreserviläisjärjestelmä otetaan käyttöön. Vuonna 2016 uutisoitiin, että järjestelmän kokeilu on päättynyt ja sopimusreserviläisten koulutus järjestetään kerran vuodessa pidettävässä kertausharjoituksessa. Muita yksityiskohtia järjestelmästä ei ole julkistettu.
sitten 2016 paatettiin, ettei kannata yrittaa kaivetusta poterosta ulos, kaivamalla viela syvemmalle, ja vastaava juttu Syyriassa toteutettiin Wagner-yrityksen (Venajan Blackwater) palkkasotureiden kautta... silkalla rahalla, koska useimmilla oli koulutus - useilla myos kenttakokemus - jo valmiina. Ruottalainen sanois: Slita & Slenga!

Vuonna 2011 Makarov kertoi, että Venäjän liikekannallepanoreserviin kuuluu seitsemänsataatuhatta asepalveluksen suorittanutta sotilasta, joista voidaan tarvittaessa muodostaa sata prikaatia .
Niin varmaan sanoi, koska tuo oli juuri se tienhaara (ajallisesti), jolloin paatettiin luoda valmius nopeisiin pistoihin ja pikku-harnaamiseen prikaateihin upotettujen valmius-BTG'den kautta... ja kaikille vastatoimilla uhkaaville todeta (kuten Putin yhdessa haastattelussa pian senjalkeen sanoikin: muistattehan, etta meilla on myos naita Tac-Nuke juttuja edellen rivissa).
- siis unohdettiin koko juttu suurimittaisen konventionaalisen sodan kaymisesta (aivan liian kallista, ja siksi luotiin naita paperiprojekteja: PAK-FA, Armata... onhan siella hyviakin, erityisesti tykiston (putki& muu sellainen) tulivoiman, ulottuvuuden, taistelukarkien ja maalinosoituksen) osalta.
 
As of 2017, [US] Army leadership said just three of the 58 brigades [including National Guard] would be ready to deploy. “When we say fight tonight, that means that unit needs no additional people, no additional training, and no additional equipment. And three is where we're at today," said Gen. Daniel Allyn, the Army’s vice chief of staff 07 February 2017. According to the general, about one-third of the 58 BCTs in the Army were deemed ready, but “only three" of those “could be called upon to fight tonight in the event of a crisis." The rest would require about 30 days to prepare... siis 3 tuleen ja vahan alle 20 lahetettavissa peraan (vrt. Venajan n. 40 BTG:ta, yksi kunkin prikaatin toimesta valmiudessa).
- tavoite 70 olisi tuottanut valmius-BTG'ja "suurvallan arvolle kuuluvan maaran"

Tällä hetkellä maavoimien teoreettinen maksimivahvuus lienee noin 40 panssari / mekjvpr + 3 divisioonaa, kussakin 4? prikaatin vahvuista rykmenttiä, eli 56 prikaatia Globalsecurityn mukaan. Tämä lienee myös käytännössä maksimi-lkp -vahvuus ilman vuosikausien kamikazevarustautumista

No, aika hyvin meni ulkomuistista, kun kysyttelin, etta mistako se tavoite oli "revaisty"... tietaen koko ajan, ettei siihen paasta.
- 2013 USA paatos vahentaa prikaateja ja korottaa niiden valmiutta (58 nyt; kolmasosa valmiudessa)
- vanjan tavoite 70 prikaatia, jokaisesta kolmannes "valmiudessa"

Lahelle menee, mutta toinen voi lahettaa sotavoimansa melkein minne vain (ja toinen teki demonstraation sillain, etta kolmasosa maarasta, eli eturintamasta pitkasti yli puolet, taytettiin palkkasotureilla, ja lennatettiin paikalle Aeroflotilla).

Juu... optiikka ja todellisuus

Sensijaan Kiina meinaa ihan oikeasti ajaa US Armyn kiinni... vuoteen 2050 mennessa. Suunnitelmat ja optiset harhat; kaksi eri asiaa
- meille ehka ihan hyva? Ei huomenna viela, mutta ylihuomenna
 
Vertailun vuoksi USA:lla on 30 aktiivi + 28 reservi BCT:tä maavoimilla, 12 USMC:llä, eli yhteensä 70. Tämä giganttisen paljon suuremmalla puolustusbudjetilla jossa voi nojautua laajalti myös viimeisen 30 vuoden aikana tuotettuun materiaaliin.


Tuohon vielä päälle aivan giganttinen määrä tukevia aselajeja.
 
Vertailun vuoksi USA:lla on 30 aktiivi + 28 reservi BCT:tä maavoimilla, 12 USMC:llä, eli yhteensä 70. Tämä giganttisen paljon suuremmalla puolustusbudjetilla jossa voi nojautua laajalti myös viimeisen 30 vuoden aikana tuotettuun materiaaliin.
Ja samaten Brittein Asevoimilla, joilla budjetti 58 miljardia dollaria verraten Venäjän asevoimiin, joilla budjetti on 70 miljardia dollaria, on kaksi divisioonaa, josta toisella seitsemän jalkaväkiprikaatia, ja toisella sitten kolme panssariprikaatia, eli kaiken kaikkiaan 10 melkein samalla budjetilla, jolla Venäjän pitäisi pyörittää ja varustaa useita kymmeniä prikaateja. Tietysti Venäjällä on asevelvollisuus, mutta ei kyllä tuolla Venäjän bujdetilla mitään reilua 70 prikaatia läheskään länsimaiden armeijoiden tasolle varusteltuna pyöritetä. Ja jos esimerkiksi katsoo Venäjän maavoimien touhua T-14 Armatan kanssa, millä olisi sitten pitänyt korvata aktiivikäytössä olleita panssarivaunuja, niin ei sillä tuotantomäärällä, joka nyt rullaa tehtaalta ole oikein kehuskelua. 100 T-14 Armataa tässä on useamman vuoden aikana toimitettu, ja niillä ei varusta kuin kaksi ja puoli prikaatia.
 
Noiden kanssa ei kannata vetää yhtäsuuruus merkkiä kaikkien aselajien tukemaan jalkaväkiprikaatiin.
Totta. Katselin noita Brittien ensimmäisen divisioonan jalkaväkiprikaateja, niin niitä löytyi aika lailla jalkaväkeä ja tiedustelua. Ei edes tykistöä. Eli todellisuudessa varmaan, jos Britit päättäisivät varustaa noi prikaatit esim. Amerikan IBCT:n tasolle, niin samalla budjetilla voisi varmaan joutua vähentämään noita prikaateja. Pelkästään tykistöpatteriston lisääminen jokaiselle noille ja sen pyörittäminen vastaa helposti yhtä noista jalkaväkiprikaateista ellei kahta ottaen huomioon tykistön kalleuden ja logistiset probleemat.
 
Totta. Katselin noita Brittien ensimmäisen divisioonan jalkaväkiprikaateja, niin niitä löytyi aika lailla jalkaväkeä ja tiedustelua. Ei edes tykistöä. Eli todellisuudessa varmaan, jos Britit päättäisivät varustaa noi prikaatit esim. Amerikan IBCT:n tasolle, niin samalla budjetilla voisi varmaan joutua vähentämään noita prikaateja. Pelkästään tykistöpatteriston lisääminen jokaiselle noille ja sen pyörittäminen vastaa helposti yhtä noista jalkaväkiprikaateista ellei kahta ottaen huomioon tykistön kalleuden ja logistiset probleemat.

Veikkaus, että 2-3 saisivat noilla joukoilla aikaan, jos tosi kovasti haluaisivat. Nuo pataljoonat noissa prikaateissa on todella kevyttä jalkaväkeä ja aseistukseltaan saa meidän taisteluosastot tai jopa HAJPn näyttämään raskaasti aseistetulta. Briteillähän ei mm. ole ainuttakaan raskasta heitintä ja pataljoonaan kuuluu kuusi kevyttä heitintä rauhan aikana ja sotaan lähtiessä siihen lisätään reservistä kolme lisää. Koko pataljoonalla on yhdeksän (9) heitintä maksimissaan. En osaa sanoa mikä on 60mm tilanne nyt ihan oikeasti, onko ne sotamateriaalia vai ei.
 
Tuolta uudemmasta linkistä(2017) noita lukuja löytyi kun takemmin luki.

Myöhemmin ensilinjan reservijoukoista voitaisiin mahdollisesti muodostaa reservinarmeija eli neljästä kahdeksaan eri aselajien prikaatia, mikä vastaa noin 20 000-40 000 sotilasta. Vuonna 2015 presidentti Putin määräsi, että sopimusreserviläisjärjestelmä otetaan käyttöön. Vuonna 2016 uutisoitiin, että järjestelmän kokeilu on päättynyt ja sopimusreserviläisten koulutus järjestetään kerran vuodessa pidettävässä kertausharjoituksessa. Muita yksityiskohtia järjestelmästä ei ole julkistettu.

"Venäjän asevoimien reserviin kuuluu kaksi miljoonaa viiden vuoden sisään asepalveluksesta kotiutunutta asevelvollista"

Vuonna 2011 Makarov kertoi, että Venäjän liikekannallepanoreserviin kuuluu seitsemänsataatuhatta asepalveluksen suorittanutta sotilasta, joista voidaan tarvittaessa muodostaa sata prikaatia . Liikekannallepanoreservillä Makarov todennäköisesti tarkoitti jonkunlaisen kutsuntajärjestelmän piirissä pidettyjä sotilaita, koska miehistön ja aliupseereiden tehtävissä palvelleet miehet ovat asevelvollisia reserviläisiä 50-vuotiaaksi saakka . Näin ollen on oletettava, että liikekannallepanoreserville ja niistä perustettaville joukoille on olemassa kalusto sekä vähintään perustamiseen liittyvät operatiiviset suunnitelmat

Käsittääkseni tuo on kutakuinkin se mikä tilanne tosiasiallisesti on.

Kiinnitän taas foorumin väen huomiota siihen, että se mikä jollakin mittapuulla on koulutettua (reserviä), voi jollakin toisella mittapuulla olla jotakin muuta kuin koulutettua. Viittaan siis siihen, että venäläinen ajattelu ei ole tällä saralla koskaan suosinut pientä pipertämistä, vaan kuviot maalataan melko suurella pensselillä. Näissä puuhissa se tarkoittaa sitä, että yksittäinen sotilas, ryhmä, joukkue, komppania tai pataljoona/TSTOS ei välttämättä yllä jonkun muun armeijan osaamiskriteeristöllä kovin korkealle koulutustasolle - heidän näkemyksensä mukaan ei tarvitse, koska homma maalataan kuntoon sillä isolla pensselillä.
Jos (ja mitä ilmeisimmin kun) se iso pensseli ei olekaan ihan iskussaan, niin lopputuloskin väkisin kärsii.

Eli kyllä moni seikka viittaa siihen, ettei Venäjän asevoimat ole lähellekään siinä iskussa kuin propaganda haluaa uskotella sen olevan.
"Sotilaita" ja "joukkoja" voi olla paljon, Sotilaita ja Joukkoja onkin sitten PALJON vähemmän.

Kaikki merkit viittaavat mm. siihen, että kun Syyriassa piti ottaa hiukan roolia, oli samaan aikaan Itä-Ukrainassa vähennettävä merkittävästi tekemisen ja tekijöiden määrää että Syyrian operaatio pystyttiin toteuttamaan. Kummassakaan ei kuitenkaan ole toiminut/toimi sellaista määrää joukkoja kuin mitä sotilaallisen suurvallan pitäisi pystyä pyörittämään.
 
Viittaan siis siihen, että venäläinen ajattelu ei ole tällä saralla koskaan suosinut pientä pipertämistä, vaan kuviot maalataan melko suurella pensselillä. Näissä puuhissa se tarkoittaa sitä, että yksittäinen sotilas, ryhmä, joukkue, komppania tai pataljoona/TSTOS ei välttämättä yllä jonkun muun armeijan osaamiskriteeristöllä kovin korkealle koulutustasolle - heidän näkemyksensä mukaan ei tarvitse, koska homma maalataan kuntoon sillä isolla pensselillä.
Vähättelemättä suuren itäisen naapurin sotavoimaa, mutta voitko kertoa joidenkin esimerkkien valossa, kuinka tämä käytännössä näkyisi esim. ryhmä-komppania -tasalla? Vaikkapa teiden halkomassa metsäisessä ympäristössä?
 
Vähättelemättä suuren itäisen naapurin sotavoimaa, mutta voitko kertoa joidenkin esimerkkien valossa, kuinka tämä käytännössä näkyisi esim. ryhmä-komppania -tasalla? Vaikkapa teiden halkomassa metsäisessä ympäristössä?

Siten että pysyvät keskimäärin näköetäisyydellä siitä tiestä. ;)
 
Vähättelemättä suuren itäisen naapurin sotavoimaa, mutta voitko kertoa joidenkin esimerkkien valossa, kuinka tämä käytännössä näkyisi esim. ryhmä-komppania -tasalla? Vaikkapa teiden halkomassa metsäisessä ympäristössä?
Lyhyesti sanottuna ylipäätään taitotaso yksittäisellä sotilaalla on useimmiten jotakin muuta kuin mihin esim. meillä Suomessa on totuttu. Esimerkiksi amputaidon kriteerit ovat aivan toiset. Se mikä meillä on välttävä, on heillä jotakin aivan muuta jne jne. Yksi syy, joka on suora seuraus aiemmin mainitsemastani "isosta pensselistä", on sikäläinen koulutusjärjestelmä. Siellähän ei ole mitään P-kautta jolloin sotilaille opetetaan kootusti perustaidot. Sikäläisessä järjestelmässä on kyllä tietyt koulutuskaudet, mutta ne kaikki liittyvät joukon, ei yksilön, koulutukseen. Sotilaita tulee peruskoulutukseen tasaisesti läpi vuoden ja kun alokas astuu riviin, hän hyppää joukkoon siinä koulutusvaiheessa kuin joukko silloin on. Näinollen alokas voi päätyä suoraan loppusotaan tai lyhyelle yksilötaitoja painottavalle kaudelle, ihan sen mukaan milloin sattuu astumaan palvelukseen. Koulutus kuitenkin keskittyy joukkojen koulutukseen, ei yksilöiden. Koko kuvio taas tähtää siihen, että valmius on koko ajan tasaisesti samanlainen, mikä toki tuossa toteutuukin.

Tämä näkyy väistämättä yksilöiden taitotasossa, joka vaikuttaa suoraan ryhmien suorituskykyyn - joka vaikuttaa suoraan joukkueiden suorituskykyyn jne.
Suomalainen metsämaasto on sikäläisestä näkökulmasta erikoisolosuhde = koulutus ei tähtää toimintaan sen tyyppisessä maastossa kuin hyvin harvoissa joukko-osastoissa. Näillä kulmilla pohjoisessa toimiva arktisen alueen joukko voidaan laskea tällaiseksi. Kannaksella toimivat joukko-osastotkin vain siltä osin että koulutusmaasto on metsämaastoa, joskin koulutus sinänsä tähtää sielläkin muunlaisiin maastoihin.
Kun yhdistetään taitotaso ja toimintaympäristöksi erikoisolosuhde, niin kyllähän siinä haastetta on taatusti enemmän kuin tarpeeksi.
Meille suomalaisille metsä on tuttu ympäristö. "Aron pojalle" joka on koulutettu toisenlaiseen ympäristöön, on se metsä jotakin ihan muuta. Väitän että emme oikein ehkä edes osaa kuvitella miten pelottava syksyinen, sysipimeä havumetsä on ihmiselle jolle se on jo ympäristönä itsessäänkin vihamielinen...
Miten se sitten näkyisi toiminnassa? Liike on hidasta, metsään ei haluta sieltä tieltä lähteä, maaston tarjoamia etuja ja mahdollisuuksia ei osata hyödyntää, aseiden tehokas käyttö ei em. syistä onnistu, joukkona ei pystytä toteuttamaan niitä taistelutekniikoita joihin koulutus on saatu jne jne.

Tilanne on vähän sama kuin meikäläiset aavikolla tai jossakin Ukrainan peltoaukeilla, joiden rinnalla Pohjanmaan pellotkin ovat vain plänttejä - meidän ensiajatus siellä on "mitä helv...ei täällä voi toimia, ei täällä uskalla edes liikkua.."
 
Tästähän on puhuttu, että meillä on se harvinainen etu, että voimme tavallaan täsmäkouluttaa joukkomme vain yhteen toimintaympäristöön.

Näin se on ja siinä mittakaavassa kuin sitä meillä tehdään, se lienee lähes ainutlaatuista.
Toki siinä naapurinkin systeemissä on puolensa ja heiltä se on tietoinen valinta periaatteella valmius edellä. Kun heillä vielä ylipäätään homma lähtee siitä että se riittää kun ne isolla penselillä maalatut kuviot ovat riittävän hyviä, niin onhan tuo ymmärrettävä valinta.
 
Back
Top