Tuosta on hyvä huomata, että Suomen viisi prikaatia (PORPR, KARPR ja kolme jalkaväkiprikaatia Lindbergin haastattelun mukaan) eivät ole suinkaan pieni voima Venäjään verrattuna varsinkin kun Suomessa on iso läjä muitakin joukkoja. "RUK-taktillisella" 1:3 voimasuhteella Venäjän 40 prikaatista (joista iso osa lienee vajaavahvuisia) Venäjän maavoimista sitoutuisi kolmasosa Suomen nitistämiseen. (Paitsi jos itse tahdomme olla yksin Venäjää vastaan, mikä tuntuu olevan esimerkiksi istuvan presidentin mielestä hyvä idea...)
Disclaimerina toki mainittakoon, että tuo 1:3 voimasuhde on toki hyvin karkea eikä ota huomioon laatua tai vaikkapa keskittämisen mahdollisuuksia...
Noista venäjän vahvuuksista sen verran että mitä nuo esittämäsi luvut on venäjän kohdalla? rauhanajan vai sodanajan joukkoja?
Tässä esimerkki, toki vanha (1999)
Venäjän maavoimien joukkojen kokoonpanoja on viime vuosina kehitetty muuttamalla divisioonia prikaatikokoonpanoiksi. Osin muutokset ovat johtuneet pyrkimyksestä kehittää liikkuvampia ja taistelukykyisempiä organisaatioita. Divisioonia on myös nimetty prikaateiksi siksi, että joukon nimi vastaisi paremmin rauhan ajan todellista vahvuutta. Tällöin erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati toimii todennäköisesti Iiikekannallepanossa perustettavan divisioonan korkeammassa valmiudessa olevana runkona.
VENÄJÄN ASEVOIMAT 2000-LUVUN ALUSSA
Everstiluutnantti Jorma Saarelainen Kommodori Georgij Alafuzoff
Eversti Paavo Heiskanen Eversti Vesa Tynkkynen
Majuri Mika Hyytiäinen Kapteeni Tapani Hämäläinen
Tutkija Jussi Metter
https://www.doria.fi/bitstream/hand...ÄN ASEVOIMAT 2000-LUVUN ALUSSA.pdf?sequence=2
Uudempaa materiaalia(2017), josta selviää että materiaalia voi vielä jostain kulmasta löytyä.
Valmiuden kehittämiseksi eripuolille Venäjällä on sijoitettu taisteluvalmiita yhtymän kalustolla varustettuja varikoita. Tilanteen niin vaatiessa taisteleva henkilöstö voidaan lennättää mistä tahansa varuskunnasta varustamaan itsensä lähelle operaatioaluetta. Varikoiden aktivoimista on kokeiltu suurissa sotaharjoituksissa vuosina 2004, 2010 ja 2014. Vuonna 2010 harjoituksessa lennätettiin pataljoonan taisteluosaston henkilöstö Keskiseltä-Venäjältä Venäjän Kaukoidässä olevaan kalustovarastoon. Joukko kalusti itsensä varastosta, marssi käsketylle operaatioalueelle ja osallistui taisteluammuntoihin. Henkilöstön kuljettamiseksi kalustovarikolle voidaan käyttää esimerkiksi siviililentoyhtiöitä.123 Venäjän maavoimien puute modernista kalustosta ja taisteluvälineistä tarkoittaa sitä, että varikoille varastoidut välineet ovat pääosin vanhaa lakkautetuilta divisioonilta poistettua materiaalia124. Tämän seurauksena tätä varikkomenetelmää voisivat käyttää vain vanhentuneella kalustoilla toimivat joukot, kun taas uudella ja modernisoidulla kalustoilla toimivat joukot pitäisi lennättää operaatioalueelle kalustoineen.
PAPERITIIKERISTÄ PYSYVÄÄN TAISTELUVALMIUTEEN – VENÄJÄN MAAVOIMIEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET MOOTTOROIDUN JALKAVÄKIPRIKAATIN TAISTELUVALMIUTEEN
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143601/SM1107.pdf?sequence=2