Ilmavoimilla on ollut vähän uupelo kaksipaikkaisista Horneteista, ja mm. tämän takia Frankenhornet tehtiin ja rakennettiin uudelleen kaksipaikkaiseksi. Growlerin takapenkki on ELSO-upseerin työpiste eikä Super Hornetin tyyppikoulutusistuin, siinä ei muistaakseni ole mm. ohjaimia. Vähän yksinkertainen ajatus, että kaksi istuinta tarkoittaisi aina tyyppikoulutusmahdollisuutta. Se kuitenkin vaihtelee, onko erillistä tyyppikoulutusta annettu lentävällä koneella, esmes US Navyn F-4 Phantomeissa ei ollut takaistuimen ohjaimia mutta USAF:n Phantomeissa oli. Vastaavasti Saksan F-4F:ssä ei ollut, mutta sille oli erillinen tyyppikoulutusversio TF-4F. US Navy lienee perustellut päätöstään sillä, että ainakaan Phantomin takapenkiltä ei olisi tukialuksen lähestymisjärjestelmää saati lentokantta nähnyt, mutta fleet defence- rooli vaati monimutkaiselle tutkajärjestelmälle erillistä operaattoria. USAF:lla taas oli taktisesti joustavampi rooli.
Mitä taas tulee esmes taistelunjohtajan tehtäviin, niin varmaan sen voisi Growlerinkin takaistuimelta suorittaa, mutta kun kerran kyseessä on kallis erkoiskone erikoistehtävään, niin olisi varmaan tehokkainta antaa sen keskittyä ELSO-rooliinsa ja lennättää taistelunjohtajaa F-mallissa. Samaten Growlerin tiivis käyttö ilmataisteluharjoituksissa hävittäjän roolissa kuulostaa vähän turhan kuluttavalta ja riskialttiilta, ts. kalliilta käytöltä kalliille erikoiskoneelle. Pikemminkin herää kysymys, että mitä ihmeen etua F-mallin jättämisellä väliin oikein kuvitellaan saavutettavan? Se on täysiverinen Super Hornet vähän pienemmällä sisäisellä polttoainekuormalla ja marginaalisesti suuremmalla hintalapulla. Etua ei siis saavuteta. Jos se taas jätetään hankkimatta, uusia ei saada mistään jos tarvetta ilmenee eli siinä sitten ollaan kuin tikku paskassa.