EA-18G Growler

En ole ainoa kuitenkaan johon tämä upposi, kun katselee googlella missä kaikissa sivustoissa asiasta kerrotaan.
Tarinaan kuului myös laivalla palvelleiden sotilaiden joukkoirtisanoutuminen purjehduksen jälkeen.

Oli kyllä sen luokan stoori että on hämmentävää miten siihen voi vähääkään asioihin perehtynyt haksahtaa. Toimittajat eivät ymmärrä yleensä mistään mitään mutta sinulta odottaisi vähän parempaa.
 
Growlerin käyttämä lähetysteho on samaa kokoluokkaa Yleisradion lähettimen kanssa. Siitä voi sitten pohtia kantamia.
No ei loppupeissä voi kovin paljoa vetää johtopäätöksiä pelkästä tehosta, kantamaan vaikuttaa niin moni asia. Mutta Growlerissa on kyllä potkua, se on täysin selvä asia yksityiskohtia tuntemattomallekin. Hyvä vertaus joka tapauksessa(y)
 
Ihanan kallista:

“For example, the Navy currently estimates that 128 Next Generation Jammer pods that it plans to buy for the EA-18G will cost about $4 billion.”

Eli jos meille tulisi Australian 12 kpl Growleria niin ensiksi perittäisiin NGJ-kehityskustannukset. Joista kenguruiden osuudeksi tiedetään vähintään A$250 miljoonaa.
"This followed an earlier announcement by Defence Minister Marise Payne at the Avalon Airshow in February 2017 that the government would invest A$250 million in this development."

Siinä on 150M€ pitkällään heti. Sitten miten paljon NGJ:tä ostettaisiin... no jos Growlereita on tehty 150 kuten wiki väittää ja Ausseille meni 12 (11 nykyään) niin sanotaan suhteeksi 1/10. Jos RAAF ostaisi samassa suhteessa niin pitäisi pätkäyttää 10-11. (4000/128)*11= $344M eli 288M€. 288+150 = 438.

Eli NGJ:n kehityskustannuksista ja 1 per kone -ostolla menisi helposti jopa puoli miljardia paketista. Aika tuhti siivu... sitten kun AARGM-ER:ää (oletettavasti kallis HARM-puikko - tosin se on tarjolla myös F-35:een) vielä pohtii niin alkaa tulla halu lainata eikä vain ostaa.

Growlerissa pitää olla hurja kyky, että se saa pienellä määrällä suoritteita aikaan yhtä paljon suorituskykyä minkä esim. jokainen F-35 kantaa korsia kekoon.
Todennäköisesti se ei ole ihan samanlaista suorituskykyä vaan Growlerilla saa tehtyä jotain, mikä jää F-35:llä kokonaan saavuttamatta. Mutta ne on silti kyettävä jotenkin yhteismitallistamaan suorituskykyarviossa.
Sinänsä GlobalEyen haaste on ihan sama. Vielä pienempi määrä, mutta merkittävä osuus paketin hinnasta/ylläpitokustannuksista.
 
Viimeksi muokattu:
Ihanan kallista:
...
Eli NGJ:n kehityskustannuksista ja 1 per kone -ostolla menisi helposti jopa puoli miljardia paketista. Aika tuhti siivu... sitten kun AARGM-ER:ää (oletettavasti kallis HARM-puikko - tosin se on tarjolla myös F-35:een) vielä pohtii niin alkaa tulla halu lainata eikä vain ostaa.

Viime vuosina aseidenkehittely on taas päässyt kunnolla vauhtiin. Aseiden suorituskyky paranee koko ajan ja niille vastatoimien kehittelykin tulee aina vaikeammaksi. Hinta nousee. Jos nyt HX-koneet maksavat 10 miljardia, ihmetyttää millä rahalla niiden seuraajat maksetaan sitten 2050-luvulla.
 

Kiitos linkistä, en kerennyt vielä tänne.

Eli jos meille tulisi Australian 12 kpl Growleria niin ensiksi perittäisiin NGJ-kehityskustannukset. Joista kenguruiden osuudeksi tiedetään vähintään A$250 miljoonaa.
"This followed an earlier announcement by Defence Minister Marise Payne at the Avalon Airshow in February 2017 that the government would invest A$250 million in this development."

Tästä olisi mielenkiintoista tietää, miten tuohon summaan on päädytty. Onko se kenties muutakin kuin kehityskustannukset (vrt. F-35:n eri partneritasot) vai onko se suhteessa Australian hankintoihin kokonaistuotannosta?

Eli NGJ:n kehityskustannuksista ja 1 per kone -ostolla menisi helposti jopa puoli miljardia paketista. Aika tuhti siivu... sitten kun AARGM-ER:ää (oletettavasti kallis HARM-puikko - tosin se on tarjolla myös F-35:een) vielä pohtii niin alkaa tulla halu lainata eikä vain ostaa.

Pitäisikö noita kuitenkin olla ainakin kaksi per kone? Säiliöitähän on kai kolme erilaista, low-band, mid-band ja high-band. Tokihan niitä voi vaihdella koneiden välillä, jos vaativat vähemmän huoltoa kuin Growlerit, mutta täällä voi joskus tulla häirintäkone säiliöineen tonttiinkin.

Ihanan kallista joka tapauksessa. :love:
 
Ihanan kallista joka tapauksessa. :love:
Näin kerrotaan ALQ-99 kustannuksista RAAFille.

Joel Fitzgibbon, the then defence minister, said on February 27, 2009, that Australia's Growler project would ''require an additional investment of around $300 million''.
What he did not say was Australia wasn't planning to buy the ALQ-99 electronic warfare pods, just the systems and hardware to allow them to be fitted on an ''as required'' basis.

''Subsequently the US Defence Security Cooperation Agency advised the US Congress last May 22 of a potential sale of the Growler to Australia at an estimated cost of $1.7 billion,'' a Defence spokesman has explained. ''The initial proposal that underpinned the 2009 cost estimate would have provided a lesser capability than Defence now proposes to acquire''.

The pods would have had to be obtained from the United States Navy whenever Australia wanted them, a source said. The US would have retained absolute control over the RAAF's use of the Growler technology.

To buy the pods for 12 planes outright will cost an additional $1.4 billion, just $100 million short of the 2012-13 Australian budget surplus target.

**

Under the new arrangement, which will give Australia its own pods, there will still be constraints on their use.

''It is extremely unlikely the RAAF would be allowed to use its Growlers while there were American aircraft in the air [in the vicinity],'' we were told.
Eli 850M€ "to buy outright" ALQ-99 rottelopodit. Hitto sehän on vielä kalliimpaa kuin edellisestä laskettuna.

Tässä vielä innokkaille lisämatskua vuodelta 2012: GAO-12-175, Airborne Electronic Attack: Achieving Mission Objectives Depends on Overcoming Acquisition Challenges
 
Viimeksi muokattu:
Viime vuosina aseidenkehittely on taas päässyt kunnolla vauhtiin. Aseiden suorituskyky paranee koko ajan ja niille vastatoimien kehittelykin tulee aina vaikeammaksi. Hinta nousee. Jos nyt HX-koneet maksavat 10 miljardia, ihmetyttää millä rahalla niiden seuraajat maksetaan sitten 2050-luvulla.

Augustinen laki numero XVI: Vuonna 2054 koko Yhdysvaltain puolustusbudjetti menee yhden lentokoneen ostamiseen. Ilmavoimat ja merivoimat joutuvat jakamaan sen. Molemmat saa sen käyttöönsä 3,5 päiväksi viikossa ja karkausvuonna merijalkaväki saa sen käyttöönsä yhdeksi päiväksi.

Norman Ralph Augustine julkaisi lakinsa vuonna 1984.
 
Ihanan kallista:

“For example, the Navy currently estimates that 128 Next Generation Jammer pods that it plans to buy for the EA-18G will cost about $4 billion.”

Eli jos meille tulisi Australian 12 kpl Growleria niin ensiksi perittäisiin NGJ-kehityskustannukset. Joista kenguruiden osuudeksi tiedetään vähintään A$250 miljoonaa.
"This followed an earlier announcement by Defence Minister Marise Payne at the Avalon Airshow in February 2017 that the government would invest A$250 million in this development."

Siinä on 150M€ pitkällään heti. Sitten miten paljon NGJ:tä ostettaisiin... no jos Growlereita on tehty 150 kuten wiki väittää ja Ausseille meni 12 (11 nykyään) niin sanotaan suhteeksi 1/10. Jos RAAF ostaisi samassa suhteessa niin pitäisi pätkäyttää 10-11. (4000/128)*11= $344M eli 288M€. 288+150 = 438.

Eli NGJ:n kehityskustannuksista ja 1 per kone -ostolla menisi helposti jopa puoli miljardia paketista. Aika tuhti siivu... sitten kun AARGM-ER:ää (oletettavasti kallis HARM-puikko - tosin se on tarjolla myös F-35:een) vielä pohtii niin alkaa tulla halu lainata eikä vain ostaa.

Growlerissa pitää olla hurja kyky, että se saa pienellä määrällä suoritteita aikaan yhtä paljon suorituskykyä minkä esim. jokainen F-35 kantaa korsia kekoon.
Todennäköisesti se ei ole ihan samanlaista suorituskykyä vaan Growlerilla saa tehtyä jotain, mikä jää F-35:llä kokonaan saavuttamatta. Mutta ne on silti kyettävä jotenkin yhteismitallistamaan suorituskykyarviossa.
Sinänsä GlobalEyen haaste on ihan sama. Vielä pienempi määrä, mutta merkittävä osuus paketin hinnasta/ylläpitokustannuksista.
Aika hyvin olet laskeskellut asiaa. Tosin tuo 4 b Setä Samulia on karkea arvio vielä. Tosin voi olla että USA:n sakkaava talous ei mahdollista edes tuota määrää podeja ja osa ALQ-99 podeista moodataan tms.

AARGM-ER on kysymysmerkki siinä suhteessa että tarvitaanko sitä meillä? Peruspuikkokin kantaa arvioiden mukaan yli 100 km parhaimmillaan ja stand-off häirintä on pääasia, joten ohjusta ei hirveästi ehkä tarvittaisi. JSOW ja JDAM-ER voisivat hoitaa ainakin osan hommasta.

Yksi kysymysmerkki on kehitettävä Boeing ATS ja sen kyky yhtälössä. Jos ATS hoitaa osan ELSO:a niin Growlereita voi hankkia vaikka vaan sen 8 kpl.
Mutta kyllä tuo hinnakasta on ja voi olla Hornet/Growler yhdistelmän mahiksille myrkkyä kaupoissa jos oletukset toteutuisivat kustannusten osalta.

F-35 pitää itsessään mukana paljon kykyä ilman podeja ja aika paljon riippuu että kuinka paljon kykyä tuo EA-kone toisi ja paljonko meillä sitä tarvittaisiin.
 
Aika hyvin olet laskeskellut asiaa. Tosin tuo 4 b Setä Samulia on karkea arvio vielä. Tosin voi olla että USA:n sakkaava talous ei mahdollista edes tuota määrää podeja ja osa ALQ-99 podeista moodataan tms.

AARGM-ER on kysymysmerkki siinä suhteessa että tarvitaanko sitä meillä? Peruspuikkokin kantaa arvioiden mukaan yli 100 km parhaimmillaan ja stand-off häirintä on pääasia, joten ohjusta ei hirveästi ehkä tarvittaisi. JSOW ja JDAM-ER voisivat hoitaa ainakin osan hommasta.

Yksi kysymysmerkki on kehitettävä Boeing ATS ja sen kyky yhtälössä. Jos ATS hoitaa osan ELSO:a niin Growlereita voi hankkia vaikka vaan sen 8 kpl.
Mutta kyllä tuo hinnakasta on ja voi olla Hornet/Growler yhdistelmän mahiksille myrkkyä kaupoissa jos oletukset toteutuisivat kustannusten osalta.

F-35 pitää itsessään mukana paljon kykyä ilman podeja ja aika paljon riippuu että kuinka paljon kykyä tuo EA-kone toisi ja paljonko meillä sitä tarvittaisiin.

AARGM-ER on häiveinen ohjus toisin kuin HARM ja AARGM. Sillä lienee siis huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä maaliin asti, mikä täytyy myös ottaa huomioon.

Häiveiset liitopommit ja risteilyohjukset infrapunahakupäällä ovat kysymysmerkki. Toimivat toki, jos maali saadaan paikannettua tarkasti. AARGM-ER:n tutkasäteilyä nuuskiva hakupää taas toimii vähän karkeammallakin tiedolla tutkan sijainnista. Eikä nopeuskaan ole ainakaan haitaksi verrattuna alisoonisiin liitopommeihin ja risteilyohjuksiin.
 
AARGM-ER on häiveinen ohjus toisin kuin HARM ja AARGM. Sillä lienee siis huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä maaliin asti, mikä täytyy myös ottaa huomioon.

Häiveiset liitopommit ja risteilyohjukset infrapunahakupäällä ovat kysymysmerkki. Toimivat toki, jos maali saadaan paikannettua tarkasti. AARGM-ER:n tutkasäteilyä nuuskiva hakupää taas toimii vähän karkeammallakin tiedolla tutkan sijainnista. Eikä nopeuskaan ole ainakaan haitaksi verrattuna alisoonisiin liitopommeihin ja risteilyohjuksiin.
Tuskin ER tuo mitään kummoista häivettä lisää. Jos heppoiset ja hitaat Turkin dronet kykenivät tuhoamaan kasapäin Pantsir- ja Buk M1 ohjusjärjestelmiä niin monta kertaa nopeampi ja etusektorista samaa luokkaa kiitävä ohjus tuskin on helppo ampua alas.

Operation Southern Watchissa lentänyt F-16 pilotti kuvaili HARMista aikanaan: "best HARM is a 1000 pound bomb". Esim. F-35 pystyy suuntimaan tj-tutkan tarkasti ja ohjaamaan liitopommin siihen vaikka samalla häiriten.

Jos tutka sammuttaa itsensä (mikä on varsin todennäköinen reaktio kun pyritään parantamaan selviytymistä taistelussa) AARGM hakeutuminen riippunee GPS/INS pisteen tarkkuudesta kuten pommeilla. Ilman GPS paikannustakin AARGM muistaa kyllä suunnilleen paikan, mutta loppulähestyminen vaatii sitä Mm-alueen hakupäätä jonka pitäisi maali havaita sekunneissa kun ohjus menee kovaa. JSOW kykenee myös erottelemaan maaliprofiileja etukäteen mallinnetuista hahmoista ja Block III on myös ohjattavissa. Pommi tekee myös loppuhaun täysin passiivisesti.

AARGM on mielestäni lähinnä nopeasti vedettävä revolveri kun tulee hätäpaikka ja maalista ei ole ollut ennakkotietoa. Ei siis mikään ehdoton "must have", jos tiedustelutietoa löytyy alueelta. Tutkat voidaan pimentää myös pommeilla ihan hyvin ja tuhovoimaa on senverran että ei edes tarvitse osua ihan kohdalle.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Tuskin ER tuo mitään kummoista häivettä lisää. Jos heppoiset ja hitaat Turkin dronet kykenivät tuhoamaan kasapäin Pantsir- ja Buk M1 ohjusjärjestelmiä niin monta kertaa nopeampi ja etusektorista samaa luokkaa kiitävä ohjus tuskin on helppo ampua alas.

Operation Southern Watchissa lentänyt F-16 pilotti kuvaili HARMista aikanaan: "best HARM is a 1000 pound bomb". Esim. F-35 pystyy suuntimaan tj-tutkan tarkasti ja ohjaamaan liitopommin siihen vaikka samalla häiriten.

Jos tutka sammuttaa itsensä (mikä on varsin todennäköinen reaktio kun pyritään parantamaan selviytymistä taistelussa) AARGM hakeutuminen riippunee GPS/INS pisteen tarkkuudesta kuten pommeilla. Ilman GPS paikannustakin AARGM muistaa kyllä suunnilleen paikan, mutta loppulähestyminen vaatii sitä Mm-alueen hakupäätä jonka pitäisi maali havaita sekunneissa kun ohjus menee kovaa. JSOW kykenee myös erottelemaan maaliprofiileja etukäteen mallinnetuista hahmoista ja Block III on myös ohjattavissa. Pommi tekee myös loppuhaun täysin passiivisesti.

AARGM on mielestäni lähinnä nopeasti vedettävä revolveri kun tulee hätäpaikka ja maalista ei ole ollut ennakkotietoa. Ei siis mikään ehdoton "must have", jos tiedustelutietoa löytyy alueelta. Tutkat voidaan pimentää myös pommeilla ihan hyvin ja tuhovoimaa on senverran että ei edes tarvitse osua ihan kohdalle.

Milloinkahan joku tuo takaisin sen brittien ALARM-ohjuksen?
 
Milloinkahan joku tuo takaisin sen brittien ALARM-ohjuksen?
ALARM oli edistyksellinen ohjus ja sillä laitettiin pimeäksi Persianlahdella ja Jugoslaviassa sellaisia tutkia, joihin HARM ei pystynyt. Olisiko käynyt niin että suuremmissa volyymeissä tuotettu HARM /AARGM ja vähäiset tilausmäärät ulkomailta olisivat johtaneet ALARMin loppuun? ALARMissa oli jo 1990-luvun alussa käytössä sellaiset ominaisuudet kuin loitering-mode ja tungsten sirpalointi. Lisäksi ALARM oli n. 100 kg kevyempi kuin HARM.

The Air Launched Anti-Radar Missile

The ALARM is functionally divided into a seeker, a Mission Control Unit, a Navigation Unit, a Fuse, a Warhead Section, Rocket Motor Section, Actuator Module and Parachute Assembly. The missile is 4.3 m long, has a wing span of 0.72 m and a diameter of 0.224 m, weighing 584 lb (265 kg) at launch.

The Seeker is much like that of the HARM, an intelligent microprocessor controlled passive homing receiver, designed to recognise the characteristic Pulse Repetition Frequencies (PRF) of programmed threat emitters. The ALARM uses a wideband RF antenna/receiver subsystem. Material published in a Jane's reference suggests a conventional quartet of cavity backed spiral antennas, forming a fixed two axis interferometer with lower mid-band to hi-band coverage. The UK have neither disclosed nor confirmed any performance figures for frequency coverage. The Superheterodyne seeker is designed to operate in high density environments, selecting only programmed emitters with specific signatures (PRF). The seeker has ECCM features designed to defeat countermeasures. Like the HARM, the ALARM employs "flex" logic to select the highest value alternate target, should the primary target go off the air.

The Mission Control Unit contains the Zilog Z8002 microprocessor running the autopilot and navigation software, and the software which manages the missile's operation. The software is written in CORAL, a language commonly used in UK military embedded systems. The 1553B interface is tied to the MCU, which allows the missile to communicate with a suitably equipped launch aircraft. The Navigation Unit contains a BAe ALARM specific strapdown inertial package which produces the acceleration, velocity and position data used by the MCU software. The missile battery and launch aircraft power distribution adaptor are installed in the MCU module. The launch aircraft's power rails are converted to DC in the ALARM specific launcher, which feeds prelaunch DC power directly to the missile.

The Fuse module is unique to the ALARM, and employs a forward looking solid state laser rangefinder. Because the ALARM is designed to dive down vertically and pass abeam the target emitter, this specialised fusing arrangement is designed to measure the altitude of the missile precisely, and initiate the warhead as the missile passes the radar's main electronics enclosure (or antenna). This ensures that the warhead is as close as possible to the target when it is fired. The warhead is a preformed heavy metal (believed to be Tungsten) casing blast fragmentation device designed to produce high velocity armour piercing fragments which are intended to perforate not only the antenna, but also the supporting electronics and operator vans or enclosures.

The low smoke boost sustain burn profile rocket motor assembly and casing form the missile centre section. The motor exhausts through a blast tube which runs through the two tail section modules. The fixed cruciform wings are attached to the motor casing.

Aft of the motor casing and wrapped around the blast tube is the Actuator Module, which contains the four electrical servoes which drive the independent cruciform tail surfaces, which provide pitch and yaw control, as well as roll stabilisation.

The missile tail section houses the two stage parachute system used for loitering modes. In operation the rear fuselage shell is jettisoned and the drogue chute deployed, in turn extracting the main parachute. The missile then dangles from the main chute, scanning for a threat emitter.https://www.ausairpower.net/alarm-armat.html
 
ALARM hyökkäys ja toimintaprofiilivaihtoehdot:

alarm.gif

https://www.ausairpower.net/alarm-armat.html
 
Milloinkahan joku tuo takaisin sen brittien ALARM-ohjuksen?

Tarvinneeko tuoda takaisin? Riittää, että ohjus ei polta moottoriaan heti loppuun ja kykenee kiertelemään alueen yläpuolella.
 
Tarvinneeko tuoda takaisin? Riittää, että ohjus ei polta moottoriaan heti loppuun ja kykenee kiertelemään alueen yläpuolella.

En tiedä tarvitaanko, mutta olihan tuossa samassa paketissa myös mahdollisuus suoraan hyökkäykseen, mikä asettaa tiettyjä vaatimuksia moottorille.
 
Back
Top