Eduskuntavaalit 2015

Maa- ja metsätalouden maapohjaa ei veroteta kiinteistöverotuksessa lainkaan ja tuotantorakennuksetkin ovat reilusti keveämmin verotettuja kuin proletariaatin asuinrakennukset.

Ellen erehdy niin As Oy maksaa vähemmän veroa (ja as-osakkeen kaupassa varainsiirtoveroa...) kuin omakotitaloasukit.
 
Maa- ja metsätalouden maapohjaa ei veroteta kiinteistöverotuksessa lainkaan ja tuotantorakennuksetkin ovat reilusti keveämmin verotettuja kuin proletariaatin asuinrakennukset.

Joo metsä ei kuulu kiinteistöverotukseen, mutta ehkä pitäisi? Toisihan se euroja valtiolle ja päästäis eroon näistä toisten mailla vaeltajista ja marjanpoimijoista, kun jokamiehenoikeushan loppuis sitten kans.
Hyvä idea?
 
Toisihan se euroja valtiolle ja päästäis eroon näistä toisten mailla vaeltajista ja marjanpoimijoista, kun jokamiehenoikeushan loppuis sitten kans.
Eipä taida olla mitään automaatiota jonka perusteella kiinteistöveron laajentaminen metsiin lopettaisi jokamiehenoikeuden.

Itselle toki ihan sama mitä jokamiehenoikeudelle kävisi. Metsät vaan kiinteistöverotuksen piirin, kaikki osallistuu jne. :)

Ja kyllä sen täytyy olla selevä homma. Metsästä maksetaan veroa tuoton mukaan nyt, jos se muuttuu kiinteistöksi niin loppuu vapaa kulkukin ja sama infra pitää olla ku muuallakin, kaikki ja kaikille.
Ei suinkaan. Kiinteistöveron ulottaminen metsään ei automaattisesti poista jokamiehenoikeutta. Saa toki ehdottaa, että mikäli metsästä maksettaisiin kiinteistöveroa, niin jokamiehenoikeus poistettaisiin, muttei se mitenkään automaattisesti toteudu. Kiinteistövero voidaan ulottaa metsään kajoamatta jokamiehenoikeuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä taida olla mitään automaatiota jonka perusteella kiinteistöveron laajentaminen metsiin lopettaisi jokamiehenoikeuden.

Itselle toki ihan sama mitä jokamiehenoikeudelle kävisi. Metsät vaan kiinteistöverotuksen piirin, kaikki osallistuu jne. :)

Ensinnäkin tuo on mahtava periaate että ihan sama miten käy niinkin ikiaikaiselle oikeudelle. Jokamiehenoikeuttahan on jo rajoitettu paljon siitä mitä se oli, kun isojakoa tehtiin.

Ja kyllä sen täytyy olla selevä homma. Metsästä maksetaan veroa tuoton mukaan nyt, jos se muuttuu kiinteistöksi niin loppuu vapaa kulkukin ja sama infra pitää olla ku muuallakin, kaikki ja kaikille.

Mulla nyt on niin vähäinen lantti, että sen voi vahtia niinku siinä Huovisen kirjassa se hillanpoimia, mikä sen kirjan/leffan nimi oli?
 
Ensinnäkin tuo on mahtava periaate että ihan sama miten käy niinkin ikiaikaiselle oikeudelle. Jokamiehenoikeuttahan on jo rajoitettu paljon siitä mitä se oli, kun isojakoa tehtiin.

Ja kyllä sen täytyy olla selevä homma. Metsästä maksetaan veroa tuoton mukaan nyt, jos se muuttuu kiinteistöksi niin loppuu vapaa kulkukin ja sama infra pitää olla ku muuallakin, kaikki ja kaikille.

Saahan tuollaisia tupaillassa ilmaan heitellä, mutta ei kiinteistöverolla ja jokamiehenoikeuksilla kuitenkaan mitään yhteistä nimittäjää ole. Jokamiehenoikeudet ovat paljon vanhempi asia kuin kiinteistövero.

Kovasti paljon tuntui tämä kiinteistöveroasia nostavan tunteita. Kertoisiko joku, miksi juuri metsämaan kiinteistövero on maanpuolustuksen ohella toinen asia, johon hyvin pian alkavat säästötalkoot eivät kohdistu? Koululaisilta voidaan viedä välipalat, työläisiltä arkipyhät, nettoveronmaksajilta osa netosta, jne jne.

Veikkaan, että näissä säästötalkoissa tulee vielä muitakin ilmoituksia käpykaartiin siirtymisestä. Eri asia tietysti on, että kiinnostaako hallitusta tuollaiset huutelut.
 
Viimeksi muokattu:
Näillä mennään...

– On selvää, että leikkaukset tulevat koskettamaan Suomea ja suomalaisia olennaisesti kovemmin kuin kuvitellaan, Vapaavuori sanoi Ykkösaamussa.

– Näyttää selvältä, että Puolustusvoimat säästyy leikkauksilta. On varmaan aika selvää, ettei niitä tule koulutuksen puolelle ainakaan merkittävästi. Kaikkialla muualla saadaan varautua siihen, että vyötä kiristetään itse asiassa aika rajusti.

Vapaavuoren arvion mukaan säästöjä joudutaan tekemään erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimialan puolella.


http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1431740442932.html

Puolueiden pyhät lehmät...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051719696850_uu.shtml

Menopuolella odotetaan jännityksellä, mitä tukia keskusta haluaa ja yrittää maataloudelle lisätä. Kulisseissa on puhuttu huomattavista summista. Mutta se ei ole vaalilupaus, se oli vaalisalaisuus...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051719698944_uu.shtml
 
Viimeksi muokattu:
Metsämaan verottaminen. Miten se määriteltäisiin ja kuka sen tekisi? Hehtaariperustainenko? Hehtaarilta maksaisi omistaja saman riippumatta siitä, onko siellä huojuvaa vai rääseikköä? Vai pitäisikö metsämaalle vahvistaa joku arvo? Riittääkö puun arvo vai pitääkö ottaa huomioon luontoarvot, marjantuotto ja sienenkasvu, virkistysarvo ja raitis ilma? Saisiko vähennyksiä siitä, että metsä on siinä asennossa, että se toimii hirmuisena hiilinieluna? Pitäähän ympäristöarvot toki ottaa huomioon.:rolleyes: Jne. Odotan vesi kielellä kuinka metsämaan kiinteistövero toteutuisi. Ja mitä siitä seuraisi? Noh. Metsämaa tuottaa ruhtinaalliset muutaman prosentin pääomalle. Etelä-Savon kuusikko tuottaa hiukka ravakammin kuin esim. kainuulainen rääseikkö, puhumattakaan Lapista. Maksaisivatko metsäyhtiötkin tätä veroa? Seurakunta ja kunnat? Valtio, joka omistaa rohkeat puolet metsämaasta?:rolleyes:
 
Kertoisiko joku, miksi juuri metsämaan kiinteistövero on maanpuolustuksen ohella toinen asia, johon hyvin pian alkavat säästötalkoot eivät kohdistu? Koululaisilta voidaan viedä välipalat, työläisiltä arkipyhät, nettoveronmaksajilta osa netosta, jne jne.
Tätä minäkin ihmettelen. Ymmärtääkseni syy on se, että metsänomistajat on niin köyhää sakkia, ettei heillä olisi varaa maksaa veroa. Se taitaa olla yleisin syy vastustaa kiinteistöveron ulottamista metsään? Melkein sääliksi käy. Ymmärtäähän sen, että eturyhmät ajavat omaa etuaan, yleensä muiden kustannuksella.

Tietenkin olennaista olisi laskea kokonaisveroastetta ja korvata haitallisemmat verot vähemmän haitallisilla. Metsän verotus ei ole ainut seikka jota voi harkita, eikä voikkaan olla koska ei siitä varmasti niin merkittävästi verotuloja saataisi. Olisiko joku haittavero sellainen, jota voitaisiin nostaa ja saada aikaan sekä rahaa "yhteiseen kassaan" että haittojen vähentämistä? Ehdottiko keskusta tupakan verotuksen nostoa? Tupakkaakin kyllä voi tuoda ulkomailta, mutta liekkö se yleistyisi paljoa?
 
Viimeksi muokattu:
Tätä minäkin ihmettelen. Ymmärtääkseni syy on se, että metsänomistajat on niin köyhää sakkia, ettei heillä olisi varaa maksaa veroa. Se taitaa olla yleisin syy vastustaa kiinteistöveron ulottamista metsään? Melkein sääliksi käy. Ymmärtäähän sen, että eturyhmät ajavat omaa etuaan, yleensä muiden kustannuksella.

Tietenkin olennaista olisi laskea kokonaisveroastetta ja korvata haitallisemmat verot vähemmän haitallisilla. Metsän verotus ei ole ainut seikka jota voi harkita, eikä voikkaan olla koska ei siitä varmasti niin merkittävästi verotuloja saataisi. Olisiko joku haittavero sellainen, jota voitaisiin nostaa ja saada aikaan sekä rahaa "yhteiseen kassaan" että haittojen vähentämistä? Ehdottiko keskusta tupakan verotuksen nostoa? Tupakkaakin kyllä voi tuoda ulkomailta, mutta liekkö se yleistyisi paljoa?

Vahvensin. Juu, yhteiskunnan vähäosaisinta koplaahan se on. Metsänomistajia on monenlaisia, osa rypee rahoissa ja valtaosa ei. Vakuutan, että näin asia on. Kuulun jälkimmäiseen ryhmään.
 
Metsämaan verottaminen. Miten se määriteltäisiin ja kuka sen tekisi? Hehtaariperustainenko? Hehtaarilta maksaisi omistaja saman riippumatta siitä, onko siellä huojuvaa vai rääseikköä? Vai pitäisikö metsämaalle vahvistaa joku arvo? Riittääkö puun arvo vai pitääkö ottaa huomioon luontoarvot, marjantuotto ja sienenkasvu, virkistysarvo ja raitis ilma? Saisiko vähennyksiä siitä, että metsä on siinä asennossa, että se toimii hirmuisena hiilinieluna? Pitäähän ympäristöarvot toki ottaa huomioon.:rolleyes: Jne. Odotan vesi kielellä kuinka metsämaan kiinteistövero toteutuisi. Ja mitä siitä seuraisi? Noh. Metsämaa tuottaa ruhtinaalliset muutaman prosentin pääomalle. Etelä-Savon kuusikko tuottaa hiukka ravakammin kuin esim. kainuulainen rääseikkö, puhumattakaan Lapista. Maksaisivatko metsäyhtiötkin tätä veroa? Seurakunta ja kunnat? Valtio, joka omistaa rohkeat puolet metsämaasta?:rolleyes:

Pinta-alaverotus vanhaan tapaan, tosin turha siinä on mitään luokkia luoda. Saa kasvattaa vaikka pajua omaksi ilokseen, mutta vero kannustaisi tukki- ja kuitupuun suuntaan. Metsän tuottavuus näkyy tietenkin maaperän hinnassa. Pienten lämpäreiden omistajille tietty hankala systeemi, mutta valitettavan useasti he eivät myöskään metsiään hoida, joten järjestelmä kannustaisi laajempien kokonaisuuksien perustamiseen, joko maat myymällä tai useampien omistajien kanssa yhtiöittämällä. Nykyisellään on kauheata katsoa alati paisuva hoitamatonta metsärytöä kaikkialla Suomessa.
 
Nykyisellään on kauheata katsoa alati paisuva hoitamatonta metsärytöä kaikkialla Suomessa.

Noita riittää ympäri Suomen. Ongelma on pieni ja pirstaloitunut tiluskoko. Perikunta myydä sipasee metsät sileeksi, istututtaa ne ja jättää oman onnensa nojaan. Valitettavan yleinen näky.
En kannata pinta-ala veroa. Tietysti sillä saisi puuta tasaisemmin liikkeelle, kuin nykyisellä myyntiverolla. Vaan ei siltikään.
 
Noita riittää ympäri Suomen. Ongelma on pieni ja pirstaloitunut tiluskoko. Perikunta myydä sipasee metsät sileeksi, istututtaa ne ja jättää oman onnensa nojaan. Valitettavan yleinen näky.
En kannata pinta-ala veroa. Tietysti sillä saisi puuta tasaisemmin liikkeelle, kuin nykyisellä myyntiverolla. Vaan ei siltikään.

Joo, ei se pinta-ala verotus tainnut kovin hyvin toimia. Mutta, mitä Ikarus näet siinä yleisellä tasolla ongelmaksi?

Itse ajattelen näin. On arvokasta, että
  • Tehdään työtä
  • Kasvatetaan ja hoidetaan metsiä hyvin ja myydään puuta
  • Rakennetaan niin, että luonnollisesti arvokkaimmat alueet tulee ensimmäisenä ja parhaiten hyödynnettyä.
Siksi:
  • Alhaisempi työn verotus
  • Kiinteistöverotus, joka kannustaa hyödyntämään maapohjan potentiaalin (esim. puun myyntien ja rakentamisen kautta)
Eikä niin, että:
  • Rankaistaan työnteosta
  • Rankaistaan metsän myymisestä
  • Ei mitään keppiä, jos maata ei hoideta järkevästi
 
Noita riittää ympäri Suomen. Ongelma on pieni ja pirstaloitunut tiluskoko. Perikunta myydä sipasee metsät sileeksi, istututtaa ne ja jättää oman onnensa nojaan. Valitettavan yleinen näky.
En kannata pinta-ala veroa. Tietysti sillä saisi puuta tasaisemmin liikkeelle, kuin nykyisellä myyntiverolla. Vaan ei siltikään.

Pinta-alaverotuksen vahvuus on metsien sirpaloitumisen ja surkean metsänhoidon ehkäiseminen. Metsä tuottaa niin harvakseltaan myyntivoittoja, ettei se toimi minkäänlaisena kannustimena metsänhoitoon pienten metsien omistajille. Perikunnat jättävät alati pienemmäksi sirpaloituvat metsät rämettymään, ellei ole pinta-alaveron kaltaista raippaa pakottamassa myyntiin tai pääoman järjelliseen ylläpitämiseen.

Suomessa metsien omistus keskittyy alati pahemmin kaupungissa asuville mummoille ja he eivät metsiään hoida. Kansantalouden kannalta viimeisten kymmenen vuoden verotuskäytäntö ei vielä vaikuta, mutta tulevaisuudessa nämä virheet metsien hoidossa tulevat iskemään kovan loven bruttokansantuotteeseen. Meinaan aina täällä ei eletä huulten heiluttelulla ja velkaa ottamalla, vaan jossain vaiheessa pitää taas ruveta tekemään töitä ja silloin tarjolla olevan puun määrä on suorassa suhteessa viennistä tuleviin tuloihin. Tämän vuosisadan puolivälin pintaan elävät suomalaiset eivät tule kiittämään nykyisistä ryteiköistä.
 
Eipä taida olla mitään automaatiota jonka perusteella kiinteistöveron laajentaminen metsiin lopettaisi jokamiehenoikeuden.

Itselle toki ihan sama mitä jokamiehenoikeudelle kävisi. Metsät vaan kiinteistöverotuksen piirin, kaikki osallistuu jne. :)

Ei suinkaan. Kiinteistöveron ulottaminen metsään ei automaattisesti poista jokamiehenoikeutta. Saa toki ehdottaa, että mikäli metsästä maksettaisiin kiinteistöveroa, niin jokamiehenoikeus poistettaisiin, muttei se mitenkään automaattisesti toteudu. Kiinteistövero voidaan ulottaa metsään kajoamatta jokamiehenoikeuteen.

Metsämaille vaaditaan kiinteistöveroja. Miksi näin?
Moniko on selvittänyt itselleen kuinka paljon metsänomistaja maksaa jo nykyisellään veroja puunmyynnistä?
Entä, onko tiedossa mitä metsän ostaminen maksaa? Ja, mitä muita kustannuksia puun tuottamiseen sisältyy?
Missä ajassa hankintakustannukset saadaan kuoletettua puunmyyntituotoilla?

Nykyään valtio pitää hyvän huolen osuudestaan. Puunmyynnistä maksetaan arvonlisäveroa 24%:ia ja lisäksi myyntituloveroa 30-33%:ia, riippuen myytävän erän suuruudesta. Vähennykset huomioiden valtio kahmaiseen veroina n. puolet verollisesta puukauppahinnasta. Metsänomistaja maksaa lisäksi korjuukustannukset.

Näiden lisäksi metsänomistajan hoidettavaksi jää metsänhoitokustannukset, vakuutukset, metsähoitomaksut ja luonnollisesti em. puukaupan osalta tehtävä metsän uudistus. Lisäksi pitää huomioida että nykyään vain tukkipuun kaupasta jää myyjälle tuottoa. Varsinkin elinkaaren alkuvuosikymmeninä, harvennuksista joutuu maksamaan enemmän konekustannuksia kuin saa tuottoa. Puu kasvaa tukkipuuksi n. 80-100 vuotta, mikä tekee käytännössä 3-4 sukupolven aikajakson. Hiemankin suuremmasta metsäpalasta (veroton perintöosuus max 20.000 €) joudutaan maksamaan perintöverot ainakin kolmeen kertaan ennenkuin kustannuksia päästään kompensoimaan myyntituloilla.

Siis olisiko tarkoitus että metsästä maksettaisiin vuosittain kiinteistöveroa pahimmillaan jopa 100 vuoden ajan (huonolla kasvumaalla pidempäänkin), jonka jälkeen myytäisiin puut (joiden myynnistä 50% mene veroihin)? Jos kiinteistövero olisi esim. 1% metsän arvosta (=puun tuottoarvo + maapohja) niin mistä loppuviimeksi kertyisi verotettavaa tuottoa? Meillä ollaan juuri kymmenkunta vuotta sitten siirrytty puutuotannon verotuksessa pinta-alaverotuksesta myynnin verotukseen. Se on tasapuolinen tapa verottaa. Olisi varsin järjetöntä muuttaa veromallia kesken puun kasvukierron. Nimittäin metsien arvo vaihtelee todella paljon metsäpohjan ominaisuuksien johdosta. Soilla, joutomailla, kalliopohjilla jne. ei ole minkäänlaista puuntuottoa, Muiden kasvualustojen tuotantokyky vaihtelee huomattavasti. Jo muutaman hehtaarin alalla saattaa olla kymmeniä ns. kasvukuvioita. Miten niiden verotusarvo olisi laskettavissa järkevällä tavalla?

Itse olen sitä mieltä että puuntuotannon kokonaisverotus on Suomessa nykyisellään jopa liian korkea. Kiinteistövero olisi sellainen lisärasite metsätaloudelle että se johtaisi käytännössä yksityismetsien sosialisointiin.
 
Pinta-alaverotuksen vahvuus on metsien sirpaloitumisen ja surkean metsänhoidon ehkäiseminen. Metsä tuottaa niin harvakseltaan myyntivoittoja, ettei se toimi minkäänlaisena kannustimena metsänhoitoon pienten metsien omistajille. Perikunnat jättävät alati pienemmäksi sirpaloituvat metsät rämettymään, ellei ole pinta-alaveron kaltaista raippaa pakottamassa myyntiin tai pääoman järjelliseen ylläpitämiseen.

Suomessa metsien omistus keskittyy alati pahemmin kaupungissa asuville mummoille ja he eivät metsiään hoida. Kansantalouden kannalta viimeisten kymmenen vuoden verotuskäytäntö ei vielä vaikuta, mutta tulevaisuudessa nämä virheet metsien hoidossa tulevat iskemään kovan loven bruttokansantuotteeseen. Meinaan aina täällä ei eletä huulten heiluttelulla ja velkaa ottamalla, vaan jossain vaiheessa pitää taas ruveta tekemään töitä ja silloin tarjolla olevan puun määrä on suorassa suhteessa viennistä tuleviin tuloihin. Tämän vuosisadan puolivälin pintaan elävät suomalaiset eivät tule kiittämään nykyisistä ryteiköistä.

Käytännössä vain tukkipuun myynnistä saa myyntituottoa..Puun kasvaminen tukiksi kestää noin 80-100 vuotta ja siihen kuluu aikaa 3-4 sukupolvea. Laskepa mukaan sukupolven vaihdokset, perintöverot ja se että ainakin tänä päivänä puukaupasta maksetaan veroa valtiolle n. 50% tuotosta. Pitää myös huomioida että metsää ei kukaan saa ilmaiseksi, ostaminen maksaa ja se pitää jossain ajassa kyetä kuolettamaan metsän tuotoilla. Metsätalous on aivan samanlainen liiketoiminta/yritysmuoto kuin muutkin. Siihen ei tule kohdistaa sen suurempaa verotusta kuin mihinkään muuhunkaan yrittämiseen. Nykyinen myyntiin perustuva verotus on ainoa tasapuolisesti tuottajia kohteleva malli puuntuotannon verotukseen.

Joskus toivoisi että ihmiset ymmärtäisivät mihin tällainen verotuksen avulla toteutettu yksityisomaisuuden sosialisointi johtaa. Suomen koko yhteiskunnan kilpailukykyä rasittaa järjettömän korkealle nostettu kokonaisverotuksen taso. Puukaupassa on lisäksi "laillistettu", valtiovallan tukema ostokartelli.

Suomalaiset sellunkeittäjät eivät halua maksaa puuraaka-aineesta asiallista hintaa kotimaisille tuottajille. He ostavat ulkomailta jopa kolme kertaa kalliimpaa puuta kuin tarjoavat kotimaassa. Viimeksi juuri tänään katsoin kuitupuun hintoja..n. 16-17 €/m3, samalla kuin ulkomailta tuotavasta puusta maksetaan likimain 50 €/m3.
Pohjolan Sanomat:
Raakapuun tuonti 2013
Ennakkoarvio kokonaismäärästä 12 milj. kuutiota (sis. hake).
Tuonnin määrä tammi-lokakuussa oli 9,4 milj. kuutiota (kasvu 18 %) ja arvo 437 milj. euroa (kasvu 13 %).
Venäjältä tuotiin tammi-lokakuussa 6,8 milj. kuutiota (+ 31 %).

Syy siihen että metsäteollisuus ostaa kallista puuta ulkomailta on se että näin saadaan painettua kotimaan tuottajahintaa mahdollisimman alas. Tämäkään, suoranainen kieroilu ei riitä metsäteollisuudelle. Nyt pitäisi verotusta kiristämällä saada painostettua puuntuottajia myymään puuta alle korjuukustannusten. Onneksi puuta saa myytyä hieman paremmalla hinnalla energiakäyttöön. Ja, tätäkään ei metsäteollisuus pidä hyväksyttävänä vaan pyrkii estämään tämän puukaupan.

Tulevaisuudessa taimikoiden ja "rääseikköjen" puuraaka-aine kelpaa yhä paremmin energiatuntantoon. Toivottavasti se osaltaan parantaa metsatalouden alkutuottajien asemaa. Vaikka pelättävissä on että hallitus asettuu tukemaan Fortumia ja muuta energia-alan suurteollisuutta alkutuottajien vahingoksi. Samalla tavalla kuin tuulivoiman, veronmaksajien rahoilla toteutetun tuulienergian, tuottajatuki (kolminkertainen kW-takuuhinta) menee lähes yksinomaan suurtuottajille. Pienet yrittäjät on rajattu pois kansallisella lainsäädännöllä.
 
Metsämaille vaaditaan kiinteistöveroja. Miksi näin?
Ideana varmaan on korvata haitallisempia veroja sillä. Oikeastaan kaikki näkemäni kiinteistöveroa kannattaneet (tai oikeammin sen laajentamista ja/tai kiristämistä kannattaneet) ovat pyrkineet juuri työn verotuksen laskemiseen. Kiinteistöveroa pidetään melko neutraalina verona. Työn verotuksen laskemisen luulisi olevan monien intresseissä.

Esim. verotuksen kehittämisryhmä vuonna 2009: "Korvaamalla kiinteistöverotuksella tuloverotusta voidaan saada alennettua työnteon verotusta kannustavammaksi säilyttäen verokertymä haluttaessa samana."
 
Viimeksi muokattu:
Käytännössä vain tukkipuun myynnistä saa myyntituottoa..Puun kasvaminen tukiksi kestää noin 80-100 vuotta ja siihen kuluu aikaa 3-4 sukupolvea. Laskepa mukaan sukupolven vaihdokset, perintöverot ja se että ainakin tänä päivänä puukaupasta maksetaan veroa valtiolle n. 50% tuotosta. Pitää myös huomioida että metsää ei kukaan saa ilmaiseksi, ostaminen maksaa ja se pitää jossain ajassa kyetä kuolettamaan metsän tuotoilla. Metsätalous on aivan samanlainen liiketoiminta/yritysmuoto kuin muutkin. Siihen ei tule kohdistaa sen suurempaa verotusta kuin mihinkään muuhunkaan yrittämiseen. Nykyinen myyntiin perustuva verotus on ainoa tasapuolisesti tuottajia kohteleva malli puuntuotannon verotukseen.

Joskus toivoisi että ihmiset ymmärtäisivät mihin tällainen verotuksen avulla toteutettu yksityisomaisuuden sosialisointi johtaa. Suomen koko yhteiskunnan kilpailukykyä rasittaa järjettömän korkealle nostettu kokonaisverotuksen taso. Puukaupassa on lisäksi "laillistettu", valtiovallan tukema ostokartelli.

Suomalaiset sellunkeittäjät eivät halua maksaa puuraaka-aineesta asiallista hintaa kotimaisille tuottajille. He ostavat ulkomailta jopa kolme kertaa kalliimpaa puuta kuin tarjoavat kotimaassa. Viimeksi juuri tänään katsoin kuitupuun hintoja..n. 16-17 €/m3, samalla kuin ulkomailta tuotavasta puusta maksetaan likimain 50 €/m3.


Syy siihen että metsäteollisuus ostaa kallista puuta ulkomailta on se että näin saadaan painettua kotimaan tuottajahintaa mahdollisimman alas. Tämäkään, suoranainen kieroilu ei riitä metsäteollisuudelle. Nyt pitäisi verotusta kiristämällä saada painostettua puuntuottajia myymään puuta alle korjuukustannusten. Onneksi puuta saa myytyä hieman paremmalla hinnalla energiakäyttöön. Ja, tätäkään ei metsäteollisuus pidä hyväksyttävänä vaan pyrkii estämään tämän puukaupan.

Tulevaisuudessa taimikoiden ja "rääseikköjen" puuraaka-aine kelpaa yhä paremmin energiatuntantoon. Toivottavasti se osaltaan parantaa metsatalouden alkutuottajien asemaa. Vaikka pelättävissä on että hallitus asettuu tukemaan Fortumia ja muuta energia-alan suurteollisuutta alkutuottajien vahingoksi. Samalla tavalla kuin tuulivoiman, veronmaksajien rahoilla toteutetun tuulienergian, tuottajatuki (kolminkertainen kW-takuuhinta) menee lähes yksinomaan suurtuottajille. Pienet yrittäjät on rajattu pois kansallisella lainsäädännöllä.

Huomautettakoon, etten kannata puun myynnistä tulevien tulojen verottamista. Myynnistä menevän veron takia osa myytäväksi kelpaavasta puusta mätänee nykyään metsiin.
 
Ideana varmaan on korvata haitallisempia veroja sillä. Oikeastaan kaikki näkemäni kiinteistöveroa kannattaneet (tai oikeammin sen laajentamista ja/tai kiristämistä kannattaneet) ovat pyrkineet juuri työn verotuksen laskemiseen. Kiinteistöveroa pidetään melko neutraalina verona. Työn verotuksen laskemisen luulisi olevan monien intresseissä.

Esim. verotuksen kehittämisryhmä vuonna 2009: "Korvaamalla kiinteistöverotuksella tuloverotusta voidaan saada alennettua työnteon verotusta kannustavammaksi säilyttäen verokertymä haluttaessa samana."

Meillä oli kymmeniä vuosia käytössä metsien pinta-alaan perustuva verotus. Se oli metsätalouden käytännön olosuhteiden johdosta erittäin epäoikeudenmukainen verotusmuoto. Siksi se muutettiinkin pitkän ylimenokauden myötä kaikkia tasapuolisesti kohtelevaksi myyntivoiton verotukseksi. Sijoittajan/investoijan = metsänomistajan kannalta paluu takaisin pinta-alaverotukseen olisi järjetöntä. Toisaalta verotuksen määrässä tulee olla jonkinlainen kohtuus, ei ole hyväksyttävää että yhteen yritystoimialaan kohdistuu muita korkeampi verotus. Metsätalous kun ei ole mitenkään erityisen haitallinen toimiala, muuta kuin ehkä vihreiden ja sosialistien näkökulmasta. Kaytännössä metsätalous on ns. kestävän kehityksen mukaista toimintaa vaikka vihreiden Niinistö petti ministerinä Suomen kansalliset edut, hyväksyessään Suomen osittaisen luopumisen metsien pinta-alaan perustuvista hiilinielukiintiöistään. Se oli kallis virhe suomalaisille.

Käytännössä paluuta pinta-alaverotukseen (=kiinteistöverotus) haluaa vain metsäteollisuus (ja toisaalta vihersosialistit) pyrkiessään saamaan uusi keinon jolla jossain määrin painostetaan metsänomistajia puunmyyntiin alihinnoitelluiksi manipuloiduilla (puun ulkomaantuonti jne) markkinoilla. Samalla kun metsästeollisuus lobbaa lainsäätäjiä hankaloittamaan sellunkeiton kanssa kilpailevaa puun energiakäyttöä. Tällaiset (suomalaisen suurteollisuuden ajamat) painostushankkeet ovat erittäin ikäviä kohdistuessaan yhteen kotimaiseen omistukseen sekä työn ja perustutannon toimialaan.
 
Back
Top