Tähän on ehkä hyvä tarkentaa, että ei se valtio vie puolia rahastasi. Valtio vain käyttää sinua arvonlisäverotuksen ketjun yhtenä välikappaleena.
Nykytilanne alv 24.
Myyt puuta satasella ja alv tulee päälle, jolloin verollinen hinta on 124.
Tilität verottajalle alvia 24. Verottomasta menee se 30-33% --> käteen jää noin 70.
Tilanne, jossa alv 0
Myyt puut satasella, päälle ei tule alvia. Verottomasta menee se 30-33 --> käteen jää noin 70.
Metsänostaja maksaa molemmissa tapauksissa puusta satasen. Maksamansa alvin se vähentää omien myyntiensä arvonlisäverosta. Arvonlisävero ei ole kulu kuin kuluttajille tai alv-0 toimijoille (pankit ja rahoitus sekä terveydenhoito-alat).
Metsänomistaja on alkutuottaja jolle kertyy suhteellisen vähän ostojen arvonlisäveroa joka joka vähennetään myynnin alv:stä. Käytännössä ostojen alv:t kertyy korjuutyön alv:stä ja joistakin muista metsänhoidossa tarvittavien laitteiden ja polttoaineiden verollisista hankinnoista. Näin suurin osa puukaupan arvonlisäverosta jää myyjän rasitteeksi.. Vasta seuraava porras eli puunostaja pääsee vähentämään omassa verotuksessaan ostojen alv-osuuden kokonaisuudessaan myyntinsä ALV:stä.
Siis lasku menee niin että:
Metsänomistajan muodostuu seuraavasti, puiden hinta ostajalle on (esimerkki) 10.000,- + alv 24%(2.400,-) = 12.400,- sisältäen alv 24%
Tuosta myynnin alv:sta tuottaja vähentää korjuukustannusten alv:t, ja mahdolliset muut metsätalouden hankintojen arvonlisäverot..
Esimerkin kokoisen kaupan korjuukustannukset ovat n. 1.500-2.000 € joten vähennettävää alv:a siinä on n. 300-400 €:a.
Korjuukustannukset (+ muut vähennykset ja toimintakulut) vähennetään ennen pääomaveroa. Jonka jälkeen puunmyyjä tilittää verottajalle
vielä 30% pääomaveroa. Kokonaisuudessaan tuollaisesta kaupasta jää myyjälle verojen jälkeen noin 5000-6000 € nettovoittoa. Siis suurin piirtein saman verran kuin koko prosessissa kertyy verotuloja veltiolle. Laskipa kokonaisuuden miten tahansa.
Käytännössä tällainen tuotto syntyy vain tukkipuita myytäessä. Eli metsän kasvun kierrossa kerran n. 80-120 vuodessa, metsätyypistä ja kasvupaikan laadusta riippuen. Siinä välissä ehtii metsänomistajalle kertyä monenlaisia kustannuksia, perintöveroja, hoitotöitä jne. jotka pitää myös kattaa tuosta em. nettomyyntivoitosta. Kaikesta huolimatta metsänomistaminen on toistaiseksi ollut kannattavaa pitkässä juoksussa. Sijoitus säilyttää kohtuullisen hyvin arvonsa ja tuottaa hyvin hoidettuna pääomalle muutaman prosentin tuottoa. Tämä toki edellyttää varsin pitkäaikaista ja nykyään jopa yritysmuotoista omistajuutta. Käytännässä yksi sukupolvi on varsin lyhyt aikajakso metsäsijoituksissa.
Jos joku on metsänomistajille kateellinen niin eikö olisi parempi ostaa sitä itselleen kuin ryhtyä vaatimaan sille kiinteistöveroa? Mutta, toivotaan nyt ainakin että uusi hallitus ymmärtää lopettaa yksityismetsien sosialisoinnista haaveilevien viherhörhöjen vaatimukset.