Honcho
SMLNKO M/83
Käyttämäsi vertaus pitäisi palkita ylennyksellä.
Heh, enemmän olisin odottanut parin päivän banaania...
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Käyttämäsi vertaus pitäisi palkita ylennyksellä.
Ylempi AMK on mielestäni ja oman kokemuksen mukaan aika turha. Jos haluaa tohtoriksi niin akateemisen polun kautta sitten. Kun AMKn linja on nimenomaan käytännönläheisyys niin miksi siitä yritetään tehdä jokin köyhän miehen yliopisto. Sama kuin tykistö hankkisi jotain T-72sia koska sen kouluttajat ihailevat panssarijoukkoja. Kaikelle on hommansa.
Guderian ei saanut panssarijoukkojen tarkastajana yrityksestään huolimatta rynnäkkötykkejä alaisuuteensa, koska ne kuuluivat hallinnollisesti tykistölle, joka halusi pitää niistä kiinni viimeiseen asti.
Pääsykoekirjat ja pääsykoevalmennukset ovat melkoinen bisness, joka eivät tuota mitään lisäarvoa. Jos pääsykokeista ei päästä heti eroon, niin ainakin pitäisi määrätä, että pääsykoemateriaalit ovat vapaasti saatavissa.
Pääsykoerumban sijasta oppilaitosten kannattaisi käyttää sen vaatimat resurssit itse opetukseen ja opiskelupaikkaa hakevat nuoret saisivat tehdä vaikka tuottavaa työtä pääsykokeisiin lukemisen sijasta.
Uusi hallitus voisi toteuttaa koulutuslupausta siten, että korkeaste pistettäisiin kunnolla järjestykseen.
Yliopistojen osalta pitäisi pelotevaikutuksen vuoksi lopettaa valtakunnan tasolla muutama heikoiten menestyvä tiedekunta ja yliopistotasolla laitos. Pääsykokeet pitäisi pääsääntöisesti poistaa, ylioppilaskokeeseen perustuva paperivalinta olisi kaikin puolin tehokkaampi. Lisäksi pääsykokeisiin liittyy melkoisesti korruptiota. Sisäänottomääriä pitäisi myös vähentää siten, että opiskelija-aines alkaisi kestää paremmin kärryillä. Opintotuen voisi rajoittaa alemman korkeakoulututkinnon keston ajaksi. Sen jälkeen pitää ihmisen kyllä pystyä elättämään itsensä ja lyhyemmältä ajalta voisi maksaa hieman korkeampaa tukea.
Ammattikorkeakoulusta ei ole muuta kokemusta, kuin että ihan hyviä tekijöitä työkavereina olleet insinöörit ja tradenomit ovat olleet. Ammattikorkeakouluista voisi välittömästi lopettaa ylemmät AMK-tutkinnot. Samoin opetukseen liittymättömälle hanke- ja tutkimustoiminnalle pitäisi asettaa täyskielto.
Julkishallinnon johtajille pitäisi luoda sellaisia kannusteita, jotka johtaisivat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Nykyään monen julkisen organisaation tavoitteena tuntuu olevan oman rahoituksen ja henkilöluvun kasvattaminen.
Uusi hallitus on edellistä liberaalimpi
POLITIIKKA 21.5.2015 16:30 Päivitetty: 22.5.2015 11:57
KOLUMNI
Taneli Heikka
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.
Tulevan hallituksen pääministeri kuuluu protestanttiseen herätyslahkoon ja toinen kärkiministeri on vanhauskoinen katolilainen. Tämä ei ole Amerikka, tämä on monikulttuurinen ja liberaali Suomi.
Kun perusporvaripuolueet voittivat vaalit, somesta nousi valitusvirsi. On koittanut suvaitsemattomuuden yö. Suomea hallitsee populistien, kapitalistien ja maaseudun vanhauskoisten rautanyrkki.
Ja tottahan se on, että nyt neuvoteltava hallituspohja ei ole feministinen. Se tuskin puskee eteenpäin seksuaalista tasa-arvoa tai tekee pakolaiskiintiön ja kehitysavun kasvattamisesta kärkitavoitetta. Se siis ei ole arvoliberaali hallitus. Mutta tekeekö se hallituksesta konservatiivisen?
Väitän, että muodostuva hallituspohja on väistyvää sateenkaarikoalitiota liberaalimpi.
Liberalismi teki läpimurron 1700-luvun suurissa vallankumouksissa Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Vapauden aatteesta tuli kansallisvaltioiden pohja. Tärkeimpiä liberaaleja periaatteita ovat esimerkiksi yksilön vapaus ja luovuttamaton arvo, oikeus mielipiteisiin, poliittiseen toimintaan, uskontoon ja omaisuuteen, tasavertaisuus lain edessä sekä vahva kansalaisyhteiskunta ja rajoitettu keskusvalta.
Tuossa listassa on enemmän perusporvareiden kuin vihervasemmiston tavoitteita.
Perussuomalaiset vastustaa tiukimmin Euroopan unioniin keskitettyä valtaa ja puoltaa kansojen itsemääräämisoikeutta. Tässä mielessä se on eduskunnan liberaalein porukka.
Perussuomalaiset on käynyt läpi viime vuosien merkittävimmän sananvapaustaistelun. Puolueen jäsenille on langetettu julkisuuden ja oikeuden tuomioita mielipiteistä. Liberalismin arvokkaimpiin perinteisiin kuuluu puolustaa heidän oikeuttaan näihin näkemyksiin.
Keskusta-aatteen ytimessä on vallan hajauttaminen. Keskusta uskoo itsenäisen talonpojan kykyihin ja lähiyhteisön voimaan vähäosaisten auttamisessa. Puolue on aina suhtautunut epäilyksellä Helsingin virastoissa keksittyihin hassutteluihin. Liberaalimpaa asennetta on vaikea löytää.
Kolmen ässän hallituspohjassa on vahva uskonnonvapauden juonne. Erilaisiin lahkoihin kuuluvat ja kuulumattomat istuvat samaan pöytään. Näin toimivat liberaalit. Perussuomalaiset ja keskusta toivat monikulttuurisen suvaitsevaisuuden Suomen hallitukseen.
Suomen liberaalein puolue on kokoomus. Se on viime vuosina ajanut johdonmukaisesti sääntelyn vähentämistä, elinkeinovapautta, sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja parlamentarismia.
Eivätkö vihreät ja vasemmisto ole liberaaleja? Ovat ne, niinä hetkinä kun sormet osuvat vapausaatteen briossissa kivalta tuntuvaan rusinaan. Punavuoren latteliberaalien mielestä vapaaseen maailmaan päästään, kun muita vähän pakotetaan. Vihreille maailma on jatkuvassa poikkeustilassa luonnon tuhoutumista vastaan, joten epäliberaalit keinot ovat ok. Maaseutumummojen pissaa keräävä vesihuoltojärjestelmä muuttuu silloin järkeväksi ideaksi.
Sosiaalidemokraatit ovat nykyajan konservatiivisia kuningasmielisiä. Ay-liike varmistaa, että oman säädyn etuoikeudet säilyvät äänestystuloksesta riippumatta. Pienen ihmisen oikeus toimeentuloon elinkeinovapauden, omaisuuden ja yrittäjyyden kautta on näille rojalisteille pahasta.
Tuo on tietysti kärjekäs tulkinta vihervasemmistosta, mutta ei vailla todellisuuspohjaa. Liittoutumalla valtion ja verotuettujen korporaatioiden kanssa vihreät ja vasemmisto kadottivat liberalismiin kuuluvan kansanliikkeen luonteen. Perussuomalaisten ja keskustan kansanliikkeet iskivät vaaleissa tähän heikkouteen. Kansa näki, ketkä ovat nykyajan konservatiiveja ja äänesti muutosta.
Oppositiota kohti kulkevan vihervasemmiston vaikea tehtävä on nyt perustella, miksi vapaudesta pitäisi antaa kansalaisille vain itselle mieluisa puoli.
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssä Washington DC:ssä.
Maanpuolustukseen ja opiskeluihin liittyen valtio voisi säästää asettamalla maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevien edut samaksi kuin muiden opiskelijoiden. Näin toimittiin muutama vuosi sitten poliisikoulussa.
Taneli Heikka alkaa olla lempitoimittajani. Pidän miehen provoista.
http://www.hs.fi/politiikka/a1305956958909
Virkistävä "vaihtoehtonäkökulma". Luulin jo, että tällainen on kuollut sukupuuttoon yhden virallisen totuuden Suomesta. Luin jutun ensin kännykästä ja tulin vastamaan koneelle. Lukaisin sen vielä kerran ja kuinka ollakaan: aivan, eihän sitä Suomesta oltukaan kirjoitettu... Eipä tietenkään.
Etäisyys antaa uutta näkökulmaa ei ole turha hokema. Suomessa voisi miettiä monia juttuja siltä kantilta, että miten muualla. Meillä tehdään monia juttuja ennakkoluulottomasti ja vastavirtaan kontekstiryhmämme länsimaiden suhteen. Esimerkkeinä meillä on asevelvollisuus, meillä rakennetaan lisäydinvoimaa ja meidän peruskoulujärjestelmämme on melkoisen ennakkoluuloton. En minä sillä, että suomalaisten pitäisi alkaa ottaa mallia kaikessa jostakin muualta vain siksi, että se on Ruotsista tai Amerikasta vaan siksi, että siellä - ja muuallakin - on ihan oikeasti monet jutut, niin pienet kuin isotkin, on ajateltu fiksummin kuin meillä. Vastaavasti myös monet jutut on huonommin. Tarkoitus olisi itselläni nimenomaan se, että vain ne hyvät jutut olisi niitä joista sitä mallia kannattaa ottaa, ei ne huonot. Koska niin usein, lähes aina viittaaminen muualle, varsinkin Yhdysvaltoihin tarkoittaa oitis ns. "amerikan mallia". Tällöin asia käännetään niin, että se tarkoittaakin tälle vihreävasemmistolaisesti ajattelevalle blokille nimenomaan sitä, että Suomeen ollaan tuomassa kymmenien tuhansien lukukausimaksuja, kuolemanrangaistus, terveydenhuolto jossa vakuuttamaton ei saa hoitoa ja että tasa-arvoinen yhteiskuntajärjestelmä romutetaan välittömästi. Ja tuo jos jokin on kaikkien aikojen suomalaiseen hybrikseen perustuva itsepetos ja oikea olkiukkojen kuningas joka estää järkevän keskustelun. Näen sen tarkoituksellisena ja oivaltavana retorisena karsinointina, tässä demarit ovat totta vie onnistuneet! Kukapa haluaa olla se, joka tuo hyvinvointivaltiota romuttavaa amerikan-mallia?
Siitä olen samaa mieltä, että valmennuskurssit ovat iso bisnes jossa liikkuu hyvät rahat. Pääsykoemateriaalit sen sijaan ovat jo vapaasti saatavissa tarkoittaen siis sitä, että kyseiset kirjat ainakin omalla alalla on kenen tahansa ostettavissa. Tarkoitatko siis, että pääsykoekirjat pitäisi antaa ilmaiseksi vai että valmennuskurssien tuottama apumateriaali pitäisi olla julkista? Siinä voisi tekijänoikeudet tulla vastaan.
Amerikoista on pirusti myyttejä, jotka eivät kestä kunnollista tarkastelua.
Linkkinä tuolle tarinalle tähän ketjuun toimi se ajatus, että toivottavasti tuleva hallitus tulee tekemään vastuuta lisääviä toimia. Työttömän oikeus saada lapsensa päivähoitoon ei ole kuulemma rahakysymys mutta olkoon sitten kansalle moraalin mittarina. Sosdemvihervas jakaa mielellään hyvyyttä kaikille ja kiroaa ikäviä talouspäätöksiä tekevät, joten tiukkaa oppositiohuutelua moniarvoisen hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisesta tullaan kuulemaan. Kansakunnan kannalta harmillista ja vaarallista, että oppositiovaltaa tullaan käyttämään AY-liikkeen kautta hallituksen säästölinjojen torppaamiseen. Rinne on niin vittuuntunut että tulee huolehtimaan tästä ja sana "yleislakko" tullaan mainisemaan ennen kuin huomataankaan.
Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona korkeakoulujen opinto-oikeuden voisi rajata ensisijaisesti kandidaatin tutkintoon (alempi korkeakoulututkinto), sillä kaikkien ei tarvitse opiskella automaattisesti maisteritasolle (ylempi korkeakoulututkinto) asti. Tällöin henkilö työllistyisi kandidaatin tutkinnon jälkeen työelämään koulutustaan vastaavaan tehtävään. Suomessa kandidaatin tutkintoa on perinteisesti totuttu pitämään vain opiskelijan välitutkintona ennen maisteriksi valmistumista, mikä on yleismaailmallisesti suomalaiskansallinen erikoisuus. Ulkomailla sen sijaan täysipäiväinen työllistyminen kandidaatin tutkinnolla on täysin normaalia.
Tällaisessa opiskelumallissa oikeus maisterin jatko-opintoihin olisi joko haettava erikseen kandidaatin opintovaiheen jälkeen tai vaihtoehtoisesti opinto-oikeuksien jakaminen olisi kiintiöitettävä. Myös molemmat väylät maisteriopintoihin lienevät helposti järjestettävissä. Vastaavasti opinto-ajat lyhenisivät koulutuksen tason keventyessä "vain" kandidaatin tasoiseksi.
Samalla 3. asteen koulutus voidaan muuttaa maksulliseksi, jolloin jokaiselle opintonsa aloittavalle myönnettäisiin palveluseteli kandidaatin tutkinnon rahoittamiseksi. Tällöin jatko-opiskelu maisteriksi jäisi yksilön itsensä kustannettavaksi ja yhteiskunnan kustantaman palvelusetelin myötä opiskelija muuttuisi korkeakoulun näkökulmasta pakollisesta pahasta maksavaksi asiakkaaksi. Tämä edellyttäisi oppilaitoksia kehittämään koulutusohjelmiaan sekä mittaamaan opetuksen laatua nykyistä tehokkaammin. Tällä hetkellä tiedekorkeakoulut keskittyvät lähinnä tutkimukseen, opetusvelvollisuuden jäädessä lähinnä ikäväksi sivutoimiseksi hanttihommaksi.
Esimerkiksi EU:n virastoissa kuten komissiossa ja parlamentissa kanditutkinnolla pääsee vaikka pääjohtajaksi. Rekrytointivaiheessa tosin edellytetään ainakin yhden vuoden pitempi työkokemus, kuin maisteritutkinnon suorittaneelta nuorelta. Vanhempien kohdalla työkokemus ratkaiseen paljon. Kuriositeettina voisi mainita, ettei ainakaan ennen laskettu hyväksi mitään ennen tutkintojen suorittamista saatua työkokemusta. Mikä lienee tilanne nyt? Oli miten oli, myös omat järjestelmämme olisi saatava yleiselle kansainväliselle tasolle. Onko silloin myös lisensiaattitutkinto pelkkä turhake vai vastaako se esimerkiksi teknillisillä aloilla Saksan alempaa tohtoritutkintoa?Tohtorin tutkintojen ja ylempien korkeakoulututkintojen massatuotantoa pitäisi hillitä. Nykyäänhän tohtoreita valmistuu vuodessa enemmän kuin reservin upseereita. Kauppatieteiden maistereita koulutetaan tekemään taloushallinnon ja myynnin rutiineita, joihin riittäisi vähempikin koulutus.
Ylempi korkeakoulututkinto yliopiston perustutkintona on saksalaista ja pohjoismaista traditiota, kun taas anglo-amerikkalaisessa traditiossa nelivuotinen alempi korkeakoulututkinto on perustutkinto. Yhdysvalloissa maisterintutkinto on aavistuksen verran tutkimuslähtöisempi kuin Suomessa. Ainakin luonnontieteissä maisteriopiskelijat ovat yleensä opetus- ja tutkimusapulaisina laitoksillaan, mikä kattaa lukukausimaksut ja tuo leivän pöytään. Suomessakin voitaisiin edetä tähän malliin. Tosin tekniikan alalla DI-koulutuksen traditiot ja käytännöt ovat kestäneet aika hyvin aikaa, kunhan vaan opiskelijamäärät saataisiin palautettua tolkulliselle tasolle. Teollisuudessa kesätöissä käyvät teekkarit ovat olennainen linkki yliopistomaailman ja yritysten välillä.
Kanditutkintojen määrää voi kyllä kasvattaa ja maisterista ylöspäin laskea mutta sillä reunaehdolla, ettei korkeakoulujen aloituspaikkoja leikata.
Ai. Miten kauan tämä valtio pystyy pitämään kiinni siitä, että jokaiselle korkeakoulutetulle pitää järjestää joku oma puuhanurkka, jotta yhteiskuntalupaus täyttyisi?
Ai. Miten kauan tämä valtio pystyy pitämään kiinni siitä, että jokaiselle korkeakoulutetulle pitää järjestää joku oma puuhanurkka, jotta yhteiskuntalupaus täyttyisi?
Isojen ikäluokkien kohdalla väki työllistettiin julkiselle sektorille. Edut ovat tapissaan ja kohta varmasti nämä päätöksentekoiässä olevat suuret ikäluokat nussivat koko valtion, jotta HEIDÄN etunsa voidaan hoitaa siunattuun päätyyn saakka? Pliis, ei toista kertaa tätä souvvia, pliis.