Eduskuntavaalit 2015

[Tetra]

Tällä hetkellä perustuloa kannattavat (jurpin ilmaisuja käyttääkseni) vihersosialistit (vihreät), agraarisosialistit (keskusta) ja sosialistit eli vasemmistoliitto. Itse Juha Sipilä on todennut että perustuloa tulee kokeilla. Perustuloon kun yhdistää työn alhaisemman verotuksen, niin hyvä tulee. Kannustinloukut katoaa, byrokratia vähenee ja tuen varassa elävän elämä selkeytyy.

 

[jurppi]

Jep, juuri noin. Mutta, halusin vain tarkentaa, että jos ALV olisi nolla, ei se metsäyhtiö maksaisi sinulle 12.400 vaan 10.000. Jos siis arvonlisäveroa ei olisi, niin samalla "menettäisit myyntituloa"

Tilanne muuttuu erilaiseksi jos harjoitat metsätaloutta yhtiömuotoisesti ja siihen liittyy muutakin kuin pelkkää puun raaka-aineeksi myyntiä. Esimerkiksi ylläpidät omaa korjuukalustoa, -työn suorituksia myös ulkopuolisille ja mahdollisesti myös raaka-aineen jalostusta esimerkiksi energia-, sahatuotteiksi yms. Tällöin on mahdollista hyödyntää täysimääräisesti koko tuotanketjua sekä kohdistuvaa verotusta.

Pienille ja keskisuurille metsänomistajille ylimäärinen verorasite tarkoittaa käytännössä kuolemaa. Mutta juuri siihen suuriteollisuus sekä myös vihersosialistien pyrkivät. Tosin hieman erilaisista tarkoitusperistä ja poliittisista motiiveista. Siis halutaan suomalaisen metsäomistuksen keskittyvät, nykyisistä pienistä ja keskisuurista tiloista, huomattavasti suuremmiksi yksiköiksi. Metsäteollisuus näkee tässä itseään hyödyttävät taloudelliset tarpeet, sosialistien mielessä ovat puolestaan yhteiskunnalliset tavoitteet.

Eikä kokonaisuus ole pelkästään edellä mainitun yksioikoinen. Esimerkiksi itse pidän maita ja metsiä pitkän aikavälin investointokohteina. Niiden omistajuuteen sisältyy useita käyttömuotoja, joista vain osaan liittyy taloudellista toimintaa. Puuntuotanto on vain yksi ja kenties tulevaisuudessa jopa merkitykseltään vähentyvä osa. Vaikka sinällään juuri se on kestävän kehityksen mukaista elinkeino- ja liiketoimintaa.

 

[jurppi]

Tällä hetkellä perustuloa kannattavat (jurpin ilmaisuja käyttääkseni) vihersosialistit (vihreät), agraarisosialistit (keskusta) ja sosialistit eli vasemmistoliitto. Itse Juha Sipilä on todennut että perustuloa tulee kokeilla. Perustuloon kun yhdistää työn alhaisemman verotuksen, niin hyvä tulee. Kannustinloukut katoaa, byrokratia vähenee ja tuen varassa elävän elämä selkeytyy.

Jos perustulon myötä valtion (=veronmaksajien) sosiaalimenot saadaan vähenemään niin mitäpä sitä vastustamaan. Juuri tähän sektoriin uusi hallitus kuitenkin joutuu kohdistamaan kaikkein suurimmat säästöt. "Ei sillä ole väliä minkä näköinen kissa on, kunhan se pyydystää hiiriä"

 

[Vonka]

Hyvä ajatus on lyhentää ja tehostaa. Eihän silti tarvitse tehdä koulutyuksesta umpiperää, vaan mahdollistaa eteneminen halukkaille vaikka koulutus olisikin vain kaksi vuotta. Kaveri meni kokkokouluun 24-vuotiaana ja ihmetteli, kun hänen piti istua ruotsin ja liikunnan tunneilla. Hän halusi oppia laittamaan ruokaa. Myöhemmin hänestä tuli keittiömestari.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa suunnitellaan ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa, ettei ammattikoululaisilla olisi mahdollisuutta hakea tutkinnollaan korkeakouluopintoihin.

http://yle.fi/uutiset/kova_ehdotus_hallitusneuvotteluissa_ammattikoulututkinto_kaksivuotiseksi/80071

 

[jurppi]

Hyvä ajatus on lyhentää ja tehostaa. Eihän silti tarvitse tehdä koulutyuksesta umpiperää, vaan mahdollistaa eteneminen halukkaille vaikka koulutus olisikin vain kaksi vuotta. Kaveri meni kokkokouluun 24-vuotiaana ja ihmetteli, kun hänen piti istua ruotsin ja liikunnan tunneilla. Hän halusi oppia laittamaan ruokaa. Myöhemmin hänestä tuli keittiömestari.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa suunnitellaan ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa, ettei ammattikoululaisilla olisi mahdollisuutta hakea tutkinnollaan korkeakouluopintoihin.

http://yle.fi/uutiset/kova_ehdotus_hallitusneuvotteluissa_ammattikoulututkinto_kaksivuotiseksi/80071

Juuri tässä ylioppilastutkinnossa ja yliopistoon jatkamisessa on eräs suomalaisen koulutuspolitiikan pullonkauloista. Hyvin monet joutuvat valitsemaan itselleen sopimattoman koulutusohjelman. Olisi ehdottomasti hyvä ottaa käyttöön vaihtoehtoisia reittejä yliopistoon, ylioppilastutkinnon ja aivan liian tiukkojen pääsykokeiden rinnalle. Niitä vastaavat tiedot ja taidot on mahdollista opiskella muissakin yhteyksissä. Periaatteessa yliopistoon pääsylle tulisi olla aika matala kynnys. Opiskelun jatkuessa tulisi olla karsintaa jossa alakohtaisesti erottuisivat todellisen motiivin omaavat opiskelijat. Nimittäin hyvin harva tietää pääsykokeiden aikaan omaa sopivuuttaan ja ominaisuuksiaan juuri tietyille ammattialoille. Monet erikoisalat edellyttävät koko työuran mittaista opiskelua. Se onnistuu vain heiltä joilla on aito motivaatio ko. alalle.

Maailma on muuttunyt niistä ajoista jolloin suomalainen opintojärjestelmä muotoutui nykyisen kaltaiseksi tutkintojärjestelmäksi. Jo nykyään, ja tulevaisuudessa yhä enemmän, tarvitaan koko työuran kestävää opiskelua jotta kyetään kehittämään säilyttämään alakohtainen osaaminen. Suomessa ollaan jo liikaakin jumituttu vuosikymmenien takaisiin ns. muodollisiin pätevyyksiin. Ne tulisi niissä tapauksissa ohittaa jos osaamista ei ole ajan mukaisen kehityksen myötä päivitetty.

 

[baikal]

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Se on sitä yksilölle ja se on sitä yhteiskunnalle. Jos työllisyyden ongelma ratkaistaan, poistuu framilta tukko muitakin ongelmia.

 

[Honcho]

Hyvä ajatus on lyhentää ja tehostaa. Eihän silti tarvitse tehdä koulutyuksesta umpiperää, vaan mahdollistaa eteneminen halukkaille vaikka koulutus olisikin vain kaksi vuotta. Kaveri meni kokkokouluun 24-vuotiaana ja ihmetteli, kun hänen piti istua ruotsin ja liikunnan tunneilla. Hän halusi oppia laittamaan ruokaa. Myöhemmin hänestä tuli keittiömestari.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa suunnitellaan ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa, ettei ammattikoululaisilla olisi mahdollisuutta hakea tutkinnollaan korkeakouluopintoihin.

http://yle.fi/uutiset/kova_ehdotus_hallitusneuvotteluissa_ammattikoulututkinto_kaksivuotiseksi/80071

Tarkoittaakohan tuo ammattikoulusta jatko korkeakouluun nimenomaan ns. Tiedekorkeakouluja / Yliopistotasoa? Tuntuisi järjettömältä jos ei saa jatkaa ammattikoulusta AMMATTIKORKEAKOULUUN. Itse olin yo-pohjalta Tradenomiksi lukemassa ja valtaosa kanssaopiskelijoista oli merkonomeja, ovat pärjänneet elämässä keskimäärin hyvin.

 

[taktinen taistelumajava]

Minun nuoruudessani lukiossa oltiin kolme vuotta josta kaksi opiskeltiin ja kolmantena vuonna kerrattiin syksy opittu ja kirjoitettiin keväällä.

Ammattikoulusta valmistui kahdessa vuodessa.

Laman aikana sitten piti työttömyys tilastoja siivota. Muuttamalla ammattikoulu kolmivuotiseksi siivottiin kymmeniä tuhansia työttömiä "opiskelijoiksi".

Lukiot muutettiin luokattomaksi ja käytännössä opiskelu muuttui neljä vuotiseksi, kun lukiolaiset eivät päässet kurseileen (kurssit täynnä ja/tai päällekkäin). Taas saatiin kymmeniä tuhansia pois kortistosta.

Valmistuiko sitten ammattikoulusta 1/3 parempia asentajia, asiakaspalvelijoita yms. Tätä kukaan ei välittänyt pohtia tai tutkia. Huomattava osa opetusohjelmasta saatiin täytettyä yleissivistävällä matskulla ja ruotsin opettajia yms. saatiin työllistettyä. Ratkaisu perusteltiin korkeakoulukelpoisuudella.

Lukio opintojen pidentäminen perusteltiin vapaudella ja vapaaehtoisuuden lisääntymisellä. Sitä, että olivatko neljä vuotta lukiota lusineet sen valmiimpia vaikka tiedekorkeakouluun ei kukaan välittänyt tutkia.

 

[Herman30]

Laman aikana sitten piti työttömyys tilastoja siivota. Muuttamalla ammattikoulu kolmivuotiseksi

Mikä lama? 70-luvulla? Ei voi olla ainakaan kyse 90-luvun lamasta koska kävin ammattikoulua 80-luvun alussa ja se oli 3-vuotinen.

 

[taktinen taistelumajava]

Mikä lama? 70-luvulla? Ei voi olla ainakaan kyse 90-luvun lamasta koska kävin ammattikoulua 80-luvun alussa ja se oli 3-vuotinen.

Kyllä nimenomaan 90-luvun lama.

Olihan toki jo tuolloin pidempiä linjoja kuin noi kaksivuotiset. Muistelen, että esim. parturikampaajaksi opiskelu kesti peruskoulutpohjalta huikeat 4,5 vuotta.

Ainakin meidän luokan pojat valmistui kahdessa vuodessa, toki jotkut taisi olla pidempäänkin vaikka oli sama linja!

 

[kimmo.j]

Suomalaisen koulujärjestelmän ongelma on ainakin osaksi oppilaitosten täydellinen riippumattomuus tuotetun materiaalin(opiskelijoiden) laadusta. Nythän raha tulee määrästä.
Tässä voi olla vaihtelua alasta riippuen, mutta ainakin terveydenhuollon puolella oppilaitosta ei kiinnosta pätkääkään mitä tuleva työnantaja odottaa sen hoitajantaimen osaavan ja hallitsevan. Toinen on tämä järjetön päällekkäisopiskelu. Nuori käy ensin ammattikoulun, jonka jälkeen pääsee työhän. 2-5 vuotta alan töitä ja hän hakee innokkaana jatkoopiskelemaan ja saa kuulla, ettei hänen työkokemuksellaan, tai aijemmilla opinnoilla ole käytännössä mitään merkitystä, vaan samoja asioita käydään läpi sairaanhoitajan näkökulmasta.

Oikeasti takana on halu lisätä opettajien määrää oppilaitoksissa, sekä pitää osa nuorista poissa työtömien sarakkeesta. Monille opettajille AMK on myös statuskysymys, "opetetaan sentään korkeakoulussa."
Ammattikorkeakoulun lyhentäminen kahteen vuoteen on mielestäni todella järkevää.

 

[VUps]

Suomalaisen koulujärjestelmän ongelma on ainakin osaksi oppilaitosten täydellinen riippumattomuus tuotetun materiaalin(opiskelijoiden) laadusta. Nythän raha tulee määrästä.
Tässä voi olla vaihtelua alasta riippuen, mutta ainakin terveydenhuollon puolella oppilaitosta ei kiinnosta pätkääkään mitä tuleva työnantaja odottaa sen hoitajantaimen osaavan ja hallitsevan. Toinen on tämä järjetön päällekkäisopiskelu. Nuori käy ensin ammattikoulun, jonka jälkeen pääsee työhän. 2-5 vuotta alan töitä ja hän hakee innokkaana jatkoopiskelemaan ja saa kuulla, ettei hänen työkokemuksellaan, tai aijemmilla opinnoilla ole käytännössä mitään merkitystä, vaan samoja asioita käydään läpi sairaanhoitajan näkökulmasta.

Oikeasti takana on halu lisätä opettajien määrää oppilaitoksissa, sekä pitää osa nuorista poissa työtömien sarakkeesta. Monille opettajille AMK on myös statuskysymys, "opetetaan sentään korkeakoulussa."
Ammattikorkeakoulun lyhentäminen kahteen vuoteen on mielestäni todella järkevää.

Uusi hallitus voisi toteuttaa koulutuslupausta siten, että korkeaste pistettäisiin kunnolla järjestykseen.

Yliopistojen osalta pitäisi pelotevaikutuksen vuoksi lopettaa valtakunnan tasolla muutama heikoiten menestyvä tiedekunta ja yliopistotasolla laitos. Pääsykokeet pitäisi pääsääntöisesti poistaa, ylioppilaskokeeseen perustuva paperivalinta olisi kaikin puolin tehokkaampi. Lisäksi pääsykokeisiin liittyy melkoisesti korruptiota. Sisäänottomääriä pitäisi myös vähentää siten, että opiskelija-aines alkaisi kestää paremmin kärryillä. Opintotuen voisi rajoittaa alemman korkeakoulututkinnon keston ajaksi. Sen jälkeen pitää ihmisen kyllä pystyä elättämään itsensä ja lyhyemmältä ajalta voisi maksaa hieman korkeampaa tukea.

Ammattikorkeakoulusta ei ole muuta kokemusta, kuin että ihan hyviä tekijöitä työkavereina olleet insinöörit ja tradenomit ovat olleet. Ammattikorkeakouluista voisi välittömästi lopettaa ylemmät AMK-tutkinnot. Samoin opetukseen liittymättömälle hanke- ja tutkimustoiminnalle pitäisi asettaa täyskielto.

Julkishallinnon johtajille pitäisi luoda sellaisia kannusteita, jotka johtaisivat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Nykyään monen julkisen organisaation tavoitteena tuntuu olevan oman rahoituksen ja henkilöluvun kasvattaminen.

 

[Honcho]

Ylempi AMK on mielestäni ja oman kokemuksen mukaan aika turha. Jos haluaa tohtoriksi niin akateemisen polun kautta sitten. Kun AMKn linja on nimenomaan käytännönläheisyys niin miksi siitä yritetään tehdä jokin köyhän miehen yliopisto. Sama kuin tykistö hankkisi jotain T-72sia koska sen kouluttajat ihailevat panssarijoukkoja. Kaikelle on hommansa.

 

[Tetra]

Lisäksi pääsykokeisiin liittyy melkoisesti korruptiota.

Kerro ihmeessä lisää.

Opintotuen voisi rajoittaa alemman korkeakoulututkinnon keston ajaksi.

Tämä varmasti kelpaisi monille, sillä sillon saisi toimeentulotukea, joka on korkeampi kuin opintotuki.

 

[VUps]

Kerro ihmeessä lisää.

Pääsykoekirjat ja pääsykoevalmennukset ovat melkoinen bisness, joka eivät tuota mitään lisäarvoa. Jos pääsykokeista ei päästä heti eroon, niin ainakin pitäisi määrätä, että pääsykoemateriaalit ovat vapaasti saatavissa.

Mutta tekniikassa, luonnontieteissä, kielissä, kauppatieteissä ja vastaavissa valinnat pitäisi tehdä kyllä pelkästään YO-tutkinnon perusteella. Jos ammattikouluakin supistetaan kaksivuotiseksi, niin ammattikoulusta korkea-asteelle haluavat pystyvät paremmin suorittamaan kaksoistutkinnon, eikä heidänkään takia tarvitse järjestää pääsykokeita.

Pääsykoerumban sijasta oppilaitosten kannattaisi käyttää sen vaatimat resurssit itse opetukseen ja opiskelupaikkaa hakevat nuoret saisivat tehdä vaikka tuottavaa työtä pääsykokeisiin lukemisen sijasta.

 

[Tetra]

Pääsykoekirjat ja pääsykoevalmennukset ovat melkoinen bisness, joka eivät tuota mitään lisäarvoa. Jos pääsykokeista ei päästä heti eroon, niin ainakin pitäisi määrätä, että pääsykoemateriaalit ovat vapaasti saatavissa.

No joo, tämä on kyllä totta. Valmennuskurssit ovat myös ongelmia mahdollisuuksien tasa-arvon suhteen, olkoonkin että ilman niitä voi päästä opiskelemaan.

 

[baikal]

Kyllä nimenomaan 90-luvun lama.

Olihan toki jo tuolloin pidempiä linjoja kuin noi kaksivuotiset. Muistelen, että esim. parturikampaajaksi opiskelu kesti peruskoulutpohjalta huikeat 4,5 vuotta.

Ainakin meidän luokan pojat valmistui kahdessa vuodessa, toki jotkut taisi olla pidempäänkin vaikka oli sama linja!

Oli oli. Levyseppälintsarit, autonasentajat, kokit ja kylmäköt, rakennusmiehet jne. valmistuivat ainakin meidän pitäjässä kahdessa vuodessa. Samoin kauppakoululaiset ja maatalousopiskelijat. Sitten toden totta, siivottiin nuorisotyöttömyyttä jatkamalla opintoja. Yksi syy saattoi olla sekin, että väen väkisin pidettiin hengissä monia oppilaitoksia maakunnissa.....rakenteet on turvattava.

 

[baikal]

Ylempi AMK on mielestäni ja oman kokemuksen mukaan aika turha. Jos haluaa tohtoriksi niin akateemisen polun kautta sitten. Kun AMKn linja on nimenomaan käytännönläheisyys niin miksi siitä yritetään tehdä jokin köyhän miehen yliopisto. Sama kuin tykistö hankkisi jotain T-72sia koska sen kouluttajat ihailevat panssarijoukkoja. Kaikelle on hommansa.

Käyttämäsi vertaus pitäisi palkita ylennyksellä.

 

[artti]

Lisäksi pääsykokeisiin liittyy melkoisesti korruptiota.

Julkishallinnon johtajille pitäisi luoda sellaisia kannusteita, jotka johtaisivat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Nykyään monen julkisen organisaation tavoitteena tuntuu olevan oman rahoituksen ja henkilöluvun kasvattaminen.

Korruptoituneet rakenteet tunnistaa siitä, että yleisradio tukee niiden olemassaoloa.

Hyvä ajatus on lyhentää ja tehostaa. Eihän silti tarvitse tehdä koulutyuksesta umpiperää, vaan mahdollistaa eteneminen halukkaille vaikka koulutus olisikin vain kaksi vuotta. Kaveri meni kokkokouluun 24-vuotiaana ja ihmetteli, kun hänen piti istua ruotsin ja liikunnan tunneilla. Hän halusi oppia laittamaan ruokaa. Myöhemmin hänestä tuli keittiömestari.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa suunnitellaan ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa, ettei ammattikoululaisilla olisi mahdollisuutta hakea tutkinnollaan korkeakouluopintoihin.

http://yle.fi/uutiset/kova_ehdotus_hallitusneuvotteluissa_ammattikoulututkinto_kaksivuotiseksi/80071

Toimittajat ovat erittäin taitavia pukemaan asiat niin, että äkkinäisempi olisi heti, että hui kamala, niin ei kyllä saa tehdä!!!

 

[artti]

Olisi myös syytä huomata että jokaisesta puukaupasta valtio saa yhtä paljon tuloja kuin kyseinen metsänomistaja. Tässä valtakunnassa ei liene kovin montaa yksittäistä veronmaksajaa joka suhteellisesti laskettuna maksaisi tuloistaan enemmän veroja. Olivatpa he sitten rikkaita köyhiä. Siksi en pidä heidän verotuksensa kiristämistä aivan tärkeimpänä yhteiskunnallisena epäkohtana. Toki moni muukin yrittäjä maksaa veroja likiman yhtä paljon (20%:ia yritysveroa + 30%:ia pääomatulostaan).

En jaksa olla kateellinen kenellekään joka maksaa veroa käytännössä puolet tuloistaan. Kaiken lisäksi moni näistä valtakunnan eniten verotetuista työllistää useita muita yrityksissään, välittömästi ja välillisesti..

Olen ehdottomasti sitä mieltä että Suomen ongelmat eivät parane siitä että ketään verotettaisiin yli 50%:ia bruttotuloistaan. Ratkaisu löytyy mieluummin siitä että yhä useammt uskaltavat ryhtyä yrittäjiksi ja työllistäjiksi. Yrittämiseen liittyy omat riskinsä ja ketään ei motivoi se että mahdollisen taloudellisen hyödyn vie verottaja..

Toivon myös että uusi hallitus ajattelee samalla tavalla..

Homma on aika yksinkertainen. Homma toimii tai ei toimi.

Se on ihan kuin rakentaisi talon tai sillan tai koneen. Perustukset ovat tärkein osa, jonka varassa muu osa seisoo.

Onkohan valtion ja kuntien veronkeruujärjestelmä ja julkinen sektori säädetty nyt ihan oikein vai onko se vääristyneeseen tilanteeseen ajavissa säädöissä. Säätöjen pitäisi olla sellaisia, että ne muodostavat terveitä rakenteita. Vääristyneeseen tilanteeseen ajavan säädön korjaaminen ei kuitenkaan tapahdu niin vain koska rakenne on niin iso ja siinä on 5,3 miljoonaa kansalaista, joiden yli ei voi kävellä ihan noin vain. Sellainen hanke, joka kävelee mahdollisimman monen yli ja astuu kaikille mahdollisille varpaille ei varmasti tule onnistumaan todellisuudessa.