Eduskuntavaalit 2015

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Keskustan värikäs ehdokas leikkaisi puolustuksesta koska ei tarvitse sotimalla mennä..

rTON1zOS_400x400.jpeg




http://vaalikone.yle.fi/eduskuntava...aat/5041?emp=rt-1.po-.pk-a.pg-M.pp-3.pd-1.pn-

Tämä video esiintuo hyvin mikä paskanjauhaja tämä mmm..tyyppi on.
. Halla-ahon pisteet silmissäni nousivat huikealla tavalla videon katsellessani. Huipputyyppi, siis Halla-aho.
 
Sekoilu vaan kiihtyy vaalien lähestyessä :cool:
”Uskomatonta pelleilyä”- Vaalitauolle jääneiltä kansanedustajilta tylyt terveiset Stubbin hallitukselle
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1426304289370.html

Esim. Jörn Donner
"Onhan tässä ollut aikamoista sekoilua neljän vuoden aikana, ei tämä viime päivien sekoilu ole kovin paljon muuttanut sitä tilannetta. Mielestäni meillä on ollut keskinkertainen tai huono hallitus, ja tästä syystä sekoillaan edelleen, loppuun saakka, Donner totesi."

Mauri Pekkarinen
"Historiaa tehdään aika-ajoin tässäkin talossa. Tämä viime päivien tapahtumasarja on ollut historiallista, varmaan koskaan ennen asiat eivät ole olleet niin sekaisin, Pekkarinen sanoi."

========================================================================================================================
Tämä farssi on vain johdonmukainen seuraus sitä viime vuosien kehityksestä, jossa kaikki valtio- ja hallintovalta on käytännössä annettu parin-kolmen suurimman puolueen puheenjohtajalle.
(ja siis myös heidän "avustajilleen" ja muille taustavaikuttajille, joita ei ole valittu missään vaaleissa)

Vanhanen aloitti pm-kaudellaan hallituspuolueiden pj:jien kokoukset, joissa isot asiat päätettiin ja vietiin sitten ilmoitusasiana läpi hallituksesta saamaan kumileiman eduskunnasta.

Enkä kylläkään kaikkea laittaisi Stubbin pätkähallituksen piikkiin. Kaksi edellistä hallitusta olivat monessa asiassa yhtä vähän tai jopa vähemmän Suomen ja suomalaisten asialla. Toiminnan kohteet olivat kokonaan muualla.
 
Nykypoliitikkojen toiminta on helppo kiteyttää yhdellä sanalla: säälittävää. Ei ole potentiaalisia valtiomiehiä ihan hiljan näkynyt ja sama pätee vähän joka puolueeseen. Vaalikauden päätös Eduskunnassa oli kyllä hyvinkin sopiva väistyvälle hallitukselle. Mitäs sitä vaalien alla muutakaan tekisi kuin vastustaisi omia esityksiä? Todellista pilipaliporukkaa.
 
Itse kukin voi pohtia miksi norjalainen valittiin naton pääsihteeriksi. Olisiko hänen tärkein tehtävänsä luotsata Suomi ja Ruotsi natoon. Naton puolella pöytää istuu varmaankin norjalaisia, tanskalaisia, islantilaisia ja virolaisia luomassa pohjoismaista tunnetta Suomelle ja Ruotsille.

Seuraava hallitus mahdollisesti tekee merkittäviä siirtoja viedäkseen Suomen lähemmäksi natoa, ellei suorastaan naton jäseneksi, eli tunnetusti natoa vastustavilla puolueilla olisi aika vaikea olla sellaisessa hallituksessa.

Mitenkähän pitäisi suhtautua sellaiseen asiaan, että tuleva hallituspohja olisikin jo muodostettu vaikka eduskuntavaaleja ei ole vielä käytykään, että Kokoomus, Sosialidemokraatit , Keskusta, RKP ja Kristilliset olisivatkin hyvissä ajoin laskeneet, että muodostavat hallituksen, ja Perussuomalaiset ja Vihreät ja Vasemmistoliitto jätetään ulkopuolelle. Olettaisin, että seuraava hallituksen muodostaja, eli eduskuntavaaleissa eniten ääniä saanut puolue, on joko Kokoomus, Keskusta tai Sosialidemokraatit eli tämä ennen eduskuntavaaleja tehty olettama kolmen suuren ja Kristillisten ja RKP hallituksesta voidaan toteuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
http://suomensotilas.fi/fi/artikkel...vaalikysely-lännen-mies-kasarmitorin-laidalta
Suomen Sotilaan eduskuntavaalikysely: lännen mies Kasarmitorin laidalta
"Nuoremman sukupolven edustaja. Ei mikään harmaa virkamies. Muistuttaa hämmentävän paljon esimiestään ja artikuloi selkeästi - sanan kaikissa merkityksissä. Ehkä puolustusministerin erityisavustaja Patrik Gayer suuntaakin samalle uralle. Nimi löytyy ainakin saman puolueen ehdokaslistalta Helsingissä, siinä missä espoolainen Carl Haglund pyrkii jatkokaudelle Uudenmaan vaalipiiristä. Suomen Sotilas ei saanut yhdeltäkään RKP:n edustajalta vastausta hiljattain tehtyyn eduskuntavaalikyselyyn, vaikka se lähetettiin sekä puolustusministerille että puoluetoimistolle. Koska kyseessä on kuitenkin puolustusministerin puolue, katsoimme erityisen tarpeelliseksi selvittää turvallisuuspoliittisia näkemyksiä näin keskeiseltä toimijalta. Gayer pahoittelee aluksi vastaamattomuutta ja alkaa puhua - suoraan ja paljon.



Gayer mainitsee useampaan otteeseen erilaisiin näkemyseroihin viitatessaan, että "ehkä se on sukupolvikysymys". Reserviläistoiminnassakin aktiivinen avustaja korostaa puhuvansa omalla suullaan ja punnitsee sanansa tarkasti. Hän ei syytä kylmän sodan aikana kasvanutta poliitikkopolvea epäisänmaalliseksi, mutta ei voi ymmärtää joitakin ajalta periytyviä tabuja. - Jos kylmän sodan aikaan ostimme liikkumatilaa olemalla varovaisia lännen kanssa, nyt asia on kääntynyt toisin päin. Meidän tulee sitoutua läntisiin rakenteisiin niin pitkälle kuin on mahdollista.



Uskottavan puolustuksen rakennuspalikat
Aluksi täytyy tietenkin tentata eduskuntavaalikyselyn keskeisimmistä kysymyksistä. Gayer tuntuu tiedostavan esimerkiksi harjoittelun mahdollistavien ampumaratojen puutteen aiheuttaman huolen maanpuolustusaktiivien keskuudessa. Hän perää asiassa toimia kunnilta ja järjestöiltä.



Kodinturvajoukkojen osalta asenne ei kovin paljon poikkea kyselyyn vastanneiden näkemyksistä. Hän perää toimivaa järjestelmää, jossa aktiivisten reserviläisten mielenkiintoa ja taitoja saadaan pidettyä yllä. Maakuntajoukot tuntuvat kuitenkin olevan Gayerin mielestä parempi ratkaisu. - Olennaista on se, miten saadaan luotua mahdollisimman tehokas järjestelmä, hän tiivistää. Hän nostaa myös esille, että Puolustusvoimat nauttii verraten suurta arvostusta eri kansanryhmien ja yhteiskunnan osien keskuudessa. Riskinä erillisen organisaation pystyttämisessä voisi olla myös tämän luottamuksen lasku. Suomalaisversio Kaitseliitosta ei siis näytä olevan ainakaan tällä hetkellä hänen mielestään ajankohtainen.



Niin sanottuun Sveitsin malliin, jossa reserviläisillä on jatkuvasti aseet kotonaan, Gayer kommentoi että Suomi on varsin omaperäinen tapaus maantieteellisesti kahdellakin tavalla. Siksi minkä hyvänsä ratkaisun kopioiminen ulkopuolelta on haasteellista. - Ensinnäkin, sijaintimme Euroopassa on erilainen. Toiseksi, olemme varsin harvaan asuttu maa. Täytyy miettiä, olisiko ratkaisu ns. tätä päivää.



Raha, raha ja raha
Kanervan työryhmän raporttia Gayer kiittelee siitä, että se on ennen vaaleja tuonut faktat keskusteluun ja saavuttanut konsensuksen puolustusmäärärahojen lisäämisen tarpeesta. Ja konsensus on todellinen - lukuunottamatta joitakin pieniä poikkeuksia huoli maanpuolustuksemme tilasta näyttää olevan aito läpi puoluekentän. Siitä tämän kirjoittaja ei kysynyt, uskooko hän että huoli realisoituu ensi vaalikaudella päätöksinä. Nyt on kuitenkin olemassa ainakin jonkinlainen kirjoitettu suunnitelma, jonka monet tahot ovat hyväksyneet. Se voi auttaa jo paljon päätöksiä tehtäessä, ja sikäli Gayerin tyytyväisyys on ymärrettävää.



Gayer korostaa, että määrärahojen jakamisen yksityiskohtiin ei tule kohdistaa liian tiukkaa poliittista ohjausta. Asiantuntijat oletettavasti tässäkin asiassa tietävät paremmin, mikä kannattaa ja mikä ei. - Jako Maa-, Meri-, ja Ilmavoimien välillä on ollut viime aikoina melko hyvä, hän kuitenkin suostuu toteamaan. Kysyttäessä Merivoimien mahdollisesta litoraalihävittäjän hankinnasta samaan aikaan kun rannikkojääkärien ATU-yksikkö kärsii rahanpuutteesta, Gayer ei suostu ottamaan asiaan yksityiskohtaista kantaa. Hän kuitenkin toteaa tuntevansa yksikön toimintaa myös useiden tuttaviensa kautta ja pitävänsä sitä esimerkkinä motivoivasta koulutuksesta.



Materiaalihankintojen ohella tuleekin pitää huolta myös laadukkaasta koulutuksesta. Gayer kuitenkin muistuttaa, että nämä ovat usein vahvasti sidoksissa toisiinsa. - Eikä nykypäivän hyvä sotilas ole samanlainen kuin se oli 1950-luvulla, hän tiivistää. Materiaalihankintojen ajanmukaisuus onkin tärkeää myös koulutuksen tason kannalta.



Suoraa puhetta Natosta
Gayer on tullut tunnetuksi selkeäsanaisena Nato-jäsenyyden kannattajana. Hän toistuvasti toteaakin, ettei aina ymmärrä vanhemman poliitikkopolven varovaisuutta. - Ja miten se muka meitä auttaa, jos vakuutamme, ettei linjaeroja ole?, hän ymmärrettävästi kysyy muistuttaen, että usein "konsensuksesta" puhuttaessa ei ole kyse oikeasta konsensuksesta vaan tarkoitushakuisesta hiljaisuudesta. - Toisaalta, kyllä linjaeroja on myös liioiteltu. Ja vaikka tämä on klisee sanoa näin, tässä on medialla ollut oma osuutensa. Gayer kehuu tasavallan presidentin uudenvuoden puhetta, joka hänen mielestään lähetti selkeän viestin. Puheesta nostettiin otsikoihin Niinistön viesti: Suomi kuuluu länteen.



Hiljattain ulkoministeri Erkki Tuomiojan kolmeen laskemisen aiheuttaneen everstiluutnantti Torsti Sirénin kanssa Gayer myöntää olevansa eri mieltä joistakin asioista, mutta sanoo suoraan pitävänsä ongelmallisena, jos akateemisen laitoksen johtajan vapautta puhua tutkimusalastaan ryhdytään rajoittamaan ministerin suulla. - Ohjestaisiko opetusministeri kasvatustieteilijää tällä tavoin?, Gayer kysyy ja muistuttaa, että Suomessa vallitsee sananvapaus - myös sotilaalla, ja Sirén on muutakin kuin sotilas. Jos muissa yhteyksissä asiantuntijoiden mielipiteitä kuunnellaan, miksi tämä olisi poikkeus?



Vaikka Gayer itse, kuten esimiehensäkin, on avoimen Nato-myönteinen, hän muistuttaa kuitenkin että RKP:lta ei suorasanaista puoluekokouspäätöstä jäsenyyden kannattamisesta ole. Mistä löytyisi se poliittinen johtajuus, joka voisi ajaa Suomea kohti tätä päämäärää? Jäsenyyttä kannattaa melko keskeinen osa valtionjohdosta. RKP tuskin pystyy ratkaisevaa liikettä tekemään, mutta läpi poliittisen kentän vaikuttaa esiintyvän asennemuutosta.



Miten tästä eteenpäin?
- Henkisen maanpuolustuksemme selkäranka on vahva, toteaa Gayer yksiselitteisesti. Suomalaiset ovat hänen mukaansa melko immuuneja räikeälle informaatiosodankäynnille - myös he, jotka eivät turvallisuuspoliittista tilannetta jatkuvasti seuraa. - Kuinka moni oli vuosi sitten kuullut mitään hybridisodasta?, hän kysyy. Nyt sana on tuttu keskivertokansalaisellekin.
Gayerin mukaan esimerkiksi kyberturvallisuudessa olisi Suomella luultavasti erittäin paljon potentiaalia kehittyä. Vaikka moni saattaa nähdä tämän jonkinlaisena muoti-ilmiönä, josta puhutaan paljon, ei kyse ole mistään vähäpätöisestä asiasta. Mitä kertoo esimerkiksi se, että Pronssimellakoiden jälkeen Tallinnaan perustettiin nimenomaan siihen Naton kyberpuolustuskeskus?



Myös Ruotsin kanssa tehtävään puolustusyhteistyöhön Gayer suhtautuu positiivisesti. Se on osoittautunut helpoksi ja siihen on molemmin puolin paljon valmiutta. Lisäksi se on poliittisesti helpompi ratkaisu kuin Nato-jäsenyys. Tuskin kovin moni sitä tosin jäsenyyden korvikkeena pitääkään. Riippumatta siitä, mikä on yhteistyön todellinen vaikutus - tästä tuskin koskaan päästään yksimielisyyteen - on mahdollista, että se syvenee lähiaikoina. Ainakin julkisuuteen on tämänsuuntaisia signaaleja annettu runsaasti.



Jää nähtäväksi, mitä ensi vaalikausi tuo puolustusministeriöön tullessaan. Vaikka Gayer ei halunnut puhua muiden kuin itsensä puolesta, hänen esittämistään näkemyksistä saanee käsityksen siitä, millaisia ajatuksia puolueessa ja ministeriössä on tällä vaalikaudella esiintynyt. Ne eivät välttämättä ole kovin perinteisiä, eikä ainakaan suomettuneiksi niitä voi moittia. Tuntuu erikoiselta ajatella, että vielä muutama vuosi sitten samassa talossa ministerinä istui vanhan kaartin keskustapoliitikko - maailma kuitenkin muuttuu, ja niin myös Suomen turvallisuuspolitiikka."
 
Itse kukin voi pohtia miksi norjalainen valittiin naton pääsihteeriksi. Olisiko hänen tärkein tehtävänsä luotsata Suomi ja Ruotsi natoon. Naton puolella pöytää istuu varmaankin norjalaisia, tanskalaisia, islantilaisia ja virolaisia luomassa pohjoismaista tunnetta Suomelle ja Ruotsille.

Seuraava hallitus mahdollisesti tekee merkittäviä siirtoja viedäkseen Suomen lähemmäksi natoa, ellei suorastaan naton jäseneksi, eli tunnetusti natoa vastustavilla puolueilla olisi aika vaikea olla sellaisessa hallituksessa.

Mitenkähän pitäisi suhtautua sellaiseen asiaan, että tuleva hallituspohja olisikin jo muodostettu vaikka eduskuntavaaleja ei ole vielä käytykään, että Kokoomus, Sosialidemokraatit , Keskusta ja RKP olisivatkin hyvissä ajoin laskeneet, että muodostavat hallituksen, ja Perussuomalaiset ja Vihreät ja Vasemmistoliitto jätetään ulkopuolelle. Olettaisin, että seuraava hallituksen muodostaja, eli eduskuntavaaleissa eniten ääniä saanut puolue, on joko Kokoomus, Keskusta tai Sosialidemokraatit eli tämä ennen eduskuntavaaleja tehty olettama kolmen suuren ja RKP hallituksesta voidaan toteuttaa.

Vaikka NATO-hallitus kuulostaa hiukan foliohattuiselta, en laskisi persuja pois nato-hallituksesta. Persut ajaa mielestäni NATO-asiassa kaksilla vankkureilla.
 
Mikä mies? Mies, mikä mies?

Piraattipuolueen ehdokas Hansi Harjunharja teki vaalikoneen ns. "lordit". Nyt on näkyvyyttä ja nimi piirretty keskimääräisen äänestäjän lyhyeen muistiin ainakin hetkeksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut höpöttää jotain sovinnaista perushöttöä ja sen jälkeen unohtua marginaalipuolueen ehdokkaana viimeistään 5 minuutin kuluttua.

Haastattelija: "mikä on Suomessa suuri ongelma tällä hetkellä?"
Hansi Harjunharja: "mul on nälkä"


Elämä on improvisaatiota.
 
Mikä mies? Mies, mikä mies?

Piraattipuolueen ehdokas Hansi Harjunharja teki vaalikoneen ns. "lordit". Nyt on näkyvyyttä ja nimi piirretty keskimääräisen äänestäjän lyhyeen muistiin ainakin hetkeksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut höpöttää jotain sovinnaista perushöttöä ja sen jälkeen unohtua marginaalipuolueen ehdokkaana viimeistään 5 minuutin kuluttua.

NSDAP:n ehdokas Adolf Hitler teki komeamman ulostulon vaihtoehtoisella vaalivideolla, joka ei myöskään edusta "sovinnaista perushöttöä".

Oleellinen kysymys onkin: Missä kohtaa videolla kerrotaan jotain sellaista, joka ei pitäisi paikkaansa?

 
Itse olen luonnollisesti myös sionisti koska olen nationalisti, olen asunut Israelissa ja siellä näkyy vähän muitakin kuin kansainvälisiä pankkiireja.

Verkostoituminen on muuten nykyään muotia, turha kadehtia vaan tehdä itse perässä.
Toinen kysymys on poliittisesti epäkorrekti mutta tutkimisen arvoinen, askenasit on väestönä useasti mitattu keskimääräistä selvästi älykkäämmäksi ja nousevat pinnalle monessa organisaatiossa, tieteenalalla tai politiikassa.

Suomalaisetkin pärjäävät hyvin noissa tilastoissa joten paremmin menestyminen on enemmän kiinni asenteista ja kulttuurista kuin potentiaalista.
Sosialistinen politiikka on tehnyt tälle maalle ja sen potentiaalille enemmän hallaa kuin markkinatalous, vaikka koenkin että valtioiden pitää olla ylimpiä toimijoita maailmassa.

Kansainvälisissä NWO piireissä joissa ajetaan maailman federaatioita pyörii ihan tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien edustajia.
 
Puolueiden vastaukset löytyvät linkistä. Copypastaus tuotti sotkua.

http://kauppakamari.fi/2015/03/16/puolueet-ottavat-kantaa/
Puolueet ottavat kantaa kauppakamarien tavoitteisiin
16.3.2015 | HEINO YLISIPOLA


puoluejohtajat2.jpg


Nykyiset eduskuntapuolueet ovat kaikki valmiita purkamaan ylimääräistä sääntelyä ja nostamaan energiaomavaraisuutta. Merkittäviä eroja löytyy suhtautumisessa verotukseen ja julkisten menojen leikkauksiin.

Lataa PDF



Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat hyvin yksimielisiä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettävä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla myös sen, että tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.
Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskuntapuolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraavalla vaalikaudella ottaa kantaa.

Kysymykset koskivat julkisen sektorin kokoa ja sitä, sitoutuuko puolue Suomen julkisten menojen leikkaamiseen jopa neljä, viisi miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana sekä tuloverotuksen keventämiseen kaikissa tuloluokissa.

Kysyimme myös yritysten hallinnollisen taakan eli byrokratian keventämisestä. Siitä löytyi selkeä yksimielisyys. Liki kaikki puolueet ovat myös valmiita parantamaan teollisuuden kilpailukykyä väyläinvestoinneilla.

Ruotsalainen kansanpuolue tosin muistuttaa, että nykyinenkin hallitus on sijoittanut paljon varoja tiestön ja muiden liikenneväylien parantamiseen. Keskusta esittää suurempien liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Infra Oy:tä.

Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kaikki haluavat tukea, mutta markkinaehtoisesti.
Opiskeluaikojen lyhentäminen jakaa puolueita, mutta kaikki kannattavat käytännönläheisyyttä. Usea puolue esittää myös sitä, että nuorten oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi.

Keskusta muistuttaa, että hallitusohjelma on usean puolueen yhteinen päätös. Ennen vaaleja ei voi sitoutua tai luvata kaikissa asioissa ehdottomia kantoja niin, että ne toteutuisivat 100-prosenttisesti puolueen tahtomalla tavalla hallitusohjelmassa ja -politiikassa.

Kokoomus, PS ja RKP samoilla linjoilla
Yllättäen Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP vastaavat kaikkiin kuuteen kysymykseen (julkinen sektori, verotus, sääntely, liikenne, energiaomavaraisuus ja työelämän osaamistarpeet) ”kyllä”. Tosin puolueiden vastausten sisällöt poikkeavat paljonkin toisistaan. Perusuomalaiset irrottelee kuin oppositiopuolue konsanaan.

Julkisten menojen leikkaukset eli talouden sopeuttamispäätökset pitää kokoomuksen mukaan tehdä heti vaalikauden alussa ja toteuttaa etupainotteisesti. Kokoluokka on puolueen mukaan syytä arvioida uusimpien talousennusteiden mukaan.

Perussuomalaisilla on pitkä lista julkisten menojen leikkauksista. Puolueen mukaan yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia ei enää pidä tehdä. Puolue vaatii, että kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen ”elättäminen veronmaksajien piikkiin” on pysäytettävä.

”Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakanjakoineen. Leikkaamme sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista sekä kehitysyhteistyön rahoittamisesta valtion budjetin kautta. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Myös euron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni”, esittävät perussuomalaiset, miten valtion menoja leikataan.

Vihreiden mielestä julkisen talouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Suomi leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julkisia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden mielestä kokonaisveroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.
Sdp ei sano leikkauksista mitään numerolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Viisi yhtä mieltä veroista
Keskusta, Kristillisdemokraatit, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät nousevat kyselyssä esiin viiden puolueen ryhmänä, joka on sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen.

Keskusta painottaa, että ensi vaalikaudella päätöksenteon ohjenuorana pitää olla se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään varaa, se pitää tehdä ensisijaisesti nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotukseen pitää kristillisdemokraattien mielestä säätää yrittäjävähennys, jossa yrittäjän tulosta verotetaan 95 prosenttia. Perintö- ja lahjavero pitää puolueen mukaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin mallin mukaan.

Puolueviisikko on suurin piirtein samaa mieltä myös julkisten menojen leikkauksista.

Keskusta kallistuu jonkin verran leikkausten suuntaan, kun se esittää, että tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Keskustan mielestä valtion menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 tasolle.

Lisää energiaa Suomesta
Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja pitää hyödyntää aiempaa enemmän.

Vihreät sanovat, että energiaomavaraisuuden nostaminen on puolueen keskeinen tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta energiaa ulkomailta.

Kokoomuksen mielestä viisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus. Puolueen mielestä ympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ympäristön ja ilmaston suojelu on toteutettava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Keskusta haluaa lopettaa hiilen käytön Suomen energiatuotannossa kokonaan 2030-lukuun mennessä, ja ensi vaalikaudelle puolue haluaa käynnistää Hiiletön Helsinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä energiantuotanto ja sen tukijärjestelmät on pidettävä mahdollisimman markkinaehtoisina.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että esimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kykenevät tuottamaan uusiutuviin perustuvia polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen mielestä myös uuden ydinvoiman rakentaminen edistää omavaraisuutta sähköntuotannossa.

Perussuomalaiset poistaisivat turpeen veron.

Tutustu kauppakamarien vaalitavoitteisiin: http://kauppakamari.fi/vaalit-2015/
 
  • Politiikka 17.3.2015 klo 16:34 | päivitetty 17.3.2015 klo 16:34
    RKP ottaisi lisää pakolaisia, PS tyrmää ajatuksen
    Turvapaikanhakijat jakavat puolueita. RKP ja perussuomalaiset edustavat mielipiteiden ääripäitä. Lähes puolet kansanedustajaehdokkaista ottaisi Suomeen lisää pakolaisia.

    Kuva: Yle Uutisgrafiikka

    Ylen vaalikoneessa runsaat 40 prosenttia kansanedustajaehdokkaista vastaa, että Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

    RKP:n ehdokkaista yli 90 prosenttia ottaisi lisää pakolaisia, mutta perussuomalaisista lähes kaikki torjuvat ajatuksen.

    Turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu Euroopassa on voimistanut EU:n sisällä keskustelua pakolaisten taakan tasaisemmasta jakamisesta.

    Viime vuonna Euroopassa turvapaikanhakijoita oli noin 600 000 ja esimerkiksi Ruotsista turvapaikkaa haki 90 000 henkilöä.

    Suomessa turvapaikkahakemuksia käsiteltiin viime vuonna alle neljä tuhatta.

    RKP ja perussuomalaiset ääripäitä
    Kysymys Suomen vastuun lisäämisestä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa jakaa puolueita. Ääripäitä edustavat RKP ja perussuomalaiset.

    Ylen vaalikoneessa lähes kaikki RKP:n ehdokkaat ovat valmiita ottamaan Suomeen lisää turvapaikanhakijoita, mutta yhtä selkeästi perussuomalaiset tyrmäävät lisäpakolaiset.

    RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund vastaa olevansa täysin samaa mieltä. Perussuomalaisten Timo Soini kertoo olevansa täysin eri mieltä siitä, että Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

    Kumpikaan ei kantaansa selittele.

    Vihreät ja vasemmistoliitto avoimia
    Vihreät ja vasemmistoliitto ovat myös laajasti valmiita ottamaan Suomeen lisää pakolaisia.

    Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mukaan Suomen pakolaiskiintiötä pitää nostaa ja vihreiden Ville Niinistö linjaa, että henkilökohtaista vainoa pakenevia on autettava.

    SDP:n ehdokkaista yli puolet vastaanottaisi enemmän pakolaisia, mutta yli 40 prosenttia demareista tyytyisi nykylinjaan. Kristillisdemokraattien ehdokkaat ovat hieman SDP:tä varovaisempia.

    SDP:n Antti Rinne vastaa, että Suomen on kannettava osansa kansainvälisestä solidaarisuudesta.

    Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sanoo, että asiantuntija-apua voidaan antaa EU:n turvapaikkaviraston kautta.

    Kokoomus ja keskusta nykylinjalla
    Kokoomuksen ja keskustan ehdokkaista noin neljännes on valmis lisäämään Suomen vastuuta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.

    Kokoomuksen Alexander Stubb nojautuu EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan.

    Keskustan Juha Sipilä vastaa, että Suomen osuus on tällä hetkellä sopiva, mutta hätätilanteissa Suomi voisi vastaanottaa nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita.

    • Pekka KinnunenYle Uutiset
 
Sellainen kutina on nyt kuukausi ennen vaaleja, että hallituksen ytimen muodostavat Keskusta, SDP ja Perussuomalaiset. Kristilliset sopivat hyvin arvokonservatiiveina Persujen ja Keskustan rinnalle. RKP on jälleen hallituksessa, jos eivät jää Persujen jyrän alle.

Kokoomus vetää seuraavan kauden henkeä oppositiossa ja saa sinne kavereikseen Vihreät ja Vasemmistoliiton.
 
Olipa tuleva hallitus ja eduskunnan koostumus mikä tahansa, se saa eteensä viheliäisen paketin. Sovittavia asioita on paljon ja niiden haastavuus on varmasti melkoinen. Ihan pirukseen on asioita, jotka olisi pitänyt saada maaliin jo vuosia sitten, mutta ei. Jotenkin minä vaan pelkään, että vasta seinää vasten ajettuna kyetään tekemään tarvittavat korjausliikkeet. Jälki on sitten sitä mukaa.
 
NSDAP:n ehdokas Adolf Hitler teki komeamman ulostulon vaihtoehtoisella vaalivideolla, joka ei myöskään edusta "sovinnaista perushöttöä".

Oleellinen kysymys onkin: Missä kohtaa videolla kerrotaan jotain sellaista, joka ei pitäisi paikkaansa?


Video on kohtalaisen ammattitaitoisesti tehty ja julkaistu youtubessa monella eri kielellä. Se ottaa väkevästi kantaa moneen hyvinkin ajankohtaiseen, mutta erittäin keskeiseen sekä hieman yllättäen poliittisesti erittäin epäkorrektiin globaalia talousjärjestelmää ja politiikkaa käsittelevään asiaan.

Erityisesti video tuo kuitenkin esille sen tosiasian, että kaikesta virallisesta totuudesta huolimatta mitään ns. kansanvaltaa ei ole olemassakaan, vaan raha on valtaa. Kaikki todellinen valta keskittyy sinne, missä on pääomaa. Sen vuoksi rikastuminen vähintään henkilökohtaisella tasolla on varsin kannatettava vaihtoehto.

Adolf Hitler ei kuitenkaan taida olla ehdokkaana Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Suomen oma valtakunnanjohtaja taisi aikanaan alamaisineen yrittää ehdokkaaksi, mutta vaalimenestys ei riittänyt toistamaan Saksan vuosien 1932 ja -33 valtiopäivävaalien todellista historiallista megajytkyä.
 
Sellainen kutina on nyt kuukausi ennen vaaleja, että hallituksen ytimen muodostavat Keskusta, SDP ja Perussuomalaiset. Kristilliset sopivat hyvin arvokonservatiiveina Persujen ja Keskustan rinnalle. RKP on jälleen hallituksessa, jos eivät jää Persujen jyrän alle.

Kokoomus vetää seuraavan kauden henkeä oppositiossa ja saa sinne kavereikseen Vihreät ja Vasemmistoliiton.

Itse olettaisin ettei pikkupuolueista yhtäkään oteta hallitukseen mikäli vaalitulos moisen ratkaisun vain mahdollistaa. Pöytä on paljon selkeämpi mikäli ei tarvitse näprätä pikkupuolueiden kanssa.
 
Itse olettaisin ettei pikkupuolueista yhtäkään oteta hallitukseen mikäli vaalitulos moisen ratkaisun vain mahdollistaa. Pöytä on paljon selkeämpi mikäli ei tarvitse näprätä pikkupuolueiden kanssa.

Kyllä, ja kuten sanoit, vain jos ko. kolme puoluetta saavat reippaat äänisaaliit. Eduskunnassa on kasaan saatava äänestyksissä enemmistö ilman, että tarvitsee hakea sairasvuoteelta porukkaa riviin, kuten nykyinen hallitus joutui tekemään.
 
Sellainen kutina on nyt kuukausi ennen vaaleja, että hallituksen ytimen muodostavat Keskusta, SDP ja Perussuomalaiset. Kristilliset sopivat hyvin arvokonservatiiveina Persujen ja Keskustan rinnalle. RKP on jälleen hallituksessa, jos eivät jää Persujen jyrän alle.

Kokoomus vetää seuraavan kauden henkeä oppositiossa ja saa sinne kavereikseen Vihreät ja Vasemmistoliiton.

Tuo SDP huolettaa ainakin minua. Jos kokoomus ansaitsee jäädä hyllylle tällä kierroksella, niin SDP ansaitsee ainakin saman, ihan yhtä paljon nekin ovat härvänneet nykyhallituksessa. Mutta ehkäpä Keskusta älyää neuvotella hallitusneuvotteluissa sellaiset linjaukset, että SDP ei pääse sabotoimaan asioita niin pahasti.
 
Tuo SDP huolettaa ainakin minua. Jos kokoomus ansaitsee jäädä hyllylle tällä kierroksella, niin SDP ansaitsee ainakin saman, ihan yhtä paljon nekin ovat härvänneet nykyhallituksessa. Mutta ehkäpä Keskusta älyää neuvotella hallitusneuvotteluissa sellaiset linjaukset, että SDP ei pääse sabotoimaan asioita niin pahasti.

Jos demareilla on kolmannes ministereistä eikä itsestään selvää sielunkumppania mukana niin homma pysynee hallinnassa. Samaan luotan tietysti kahden muun puolueen osalta. Kolmen puolueen hallitus on pienempi paha kuin Kepu&Pers kaikkien mahdollisten pikkupuolueiden ja vasenryhmien/Hirvisaarien kera. Kokoomus oli edellisen hallituksen vetovastuussa joten se joutaa jäädä oppositioon kannatusta kasvattelemaan. Stubbin seuraaja sitten seuraavien vaalien jälkeen pääministeriksi. Tai käydään nyt vaalit ensin. Ehkä joku saa yksin enemmistön Eduskuntaan?
 
Back
Top