Eduskuntavaalit 2019

Se on kuten aikaisemminkin sanottu, näillä huippupoliitikoilla ei ole Suomen etu ensimmäisenä mielessä vaan EU ja mahdollisuuus päästä EU-lihapatojen ääreen. EU-ideologia sisältää mokutuksen joten sillä johtotähdellä mennään.
 
Sinisillä useita kannattajia

Suomen Kuvalehti on teettänyt Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisten ilmastonmuutosmielipiteistä.
Sen mukaan 30 prosenttia keskustan kannattajista ajattelee, että Suomen pitäisi ”olla Euroopan maiden eturintamassa, vaikka se lisäisi liikenteen, asumisen ja jätehuollon kustannuksia merkittävästi”, 45 prosentin mielestä Suomen pitäisi ”seurata muiden Euroopan maiden päätöksentekoa ja sopeutua Euroopan maiden yleisiin toimenpiteisiin ja tavoitteisiin”.
23 prosenttia keskustalaisista on kriittisempiä. Heidän mielestään Suomen pitäisi ”toteuttaa EU-maiden minimipäätökset, jotta liikenteen, asumisen ja jätehuollon kustannusten nousua voitaisiin hillitä merkittävästi”.

Kokoomuksen osalta prosentit ovat hiukan ympäristötietoisempia: 48, 33 ja 17.
Entäpä kolmas hallituspuolue sininen tulevaisuus? Sille kysely näyttää prosenttilukuja 50, 25 ja 25.

Mitä tästä voidaan päätellä?

No, ainakin sen verran, että Suomessa on todistetusti vähintään neljä sinisen tulevaisuuden kannattajaa.

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/42/459833/5bcfd68381
 
Harvinainen kirjoitus..tosin median oma toiminta unohdetaan sujuvasti..

Näkökulma: Suomi maksaa nyt kallista laskua sinisilmäisyydestään - turvapaikanhakijat ovat kansallinen turvallisuusuhka

Tänään klo 13:05

Edes Oulun uusimpien tapausten jälkeen harva poliitikko rohkenee puuttua ongelman alkusyihin, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
31e33d78c8aca9232514155edc663ca05d5f580c8be24a0a3425f33b555d2ee3.png

e26cc7ee312d34df2012f406b8e2752f99daa9fa456470b2b228820bed45b012.jpg

e26cc7ee312d34df2012f406b8e2752f99daa9fa456470b2b228820bed45b012.jpg

Irakilaisia turvapaikanhakijoita Suomessa lokakuussa 2015. PETTERI PAALASMAA

Oulun raakalaismaisen seksuaalirikosvyyhdin paisuminen on synnyttänyt Suomessa laajan poliittisen keskustelun.Valitettavasti keskustelua leimaa edelleen se, että harva poliitikko, asiantuntija tai mielipidevaikuttajat uskaltaa mennä ongelman ytimeen.
Monien johtavien poliitikkojen lausunnot ovat olleet suorastaan pöyristyttävän käsittämättömiä.

Muutama esimerkki.

SDP:n vt. puheenjohtaja Sanna Marin sanoi lauantai-iltana Yle Uutisissa, että puolue on jo pitkään esittänyt poliisien määrän lisäämistä. Silläkö raiskausten määrä vähenee? Ei vähene.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo(kok) puhuivat yhtä pehmeitä Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.1.). Sipilä sanoi muun muassa, että ”kotouttamisessa on kiinnitettä enemmän huomiota suomalaisen yhteiskunnan perusarvioihin ja siihen, että niitä pitää pystyä täällä kunnioittamaan.”

Orpo kaipasi samassa lehdessä viranomaisten parempaa yhteistyötä ja tiedonkulkua ja sitä, että nuorille on luotava ”mahdollisimman matalan kynnyksen tapoja ottaa yhteyttä ja saada apua.” Orpon mukaan kokoomus esittää lakien ”tiukentamista ulkomaalaisiin liittyvän rikollisuuden estämiseksi ja edellyttää lakien pikaista käsittelyä.
Nyt siis kokoomuksellakin on kiire, kun vaaleihin kolme kuukautta aikaa.
***
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi aivan oikein, että hallituksella, jossa muuten Halla-ahon perussuomalaisetkin olivat kesään 2017 asti, on ollut 4 vuotta aikaa tehdä vaikuttavia päätöksiä.
Ne ovat jääneet suurelta osin tekemättä.

On käsittämätöntä, että asiasta puhutaan kunnolla vasta Oulun tapausten jälkeen. Sitä ennen on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon.Liian paljon. Turun terroristinen puukotus (kaksi kuolonuhria) kaksi naisen tappoa Porissa (toinen poltettiin elävältä, toiselta katkaistiin kaula), Oulun kirvessurmat (kaksi uhria), Otanmäen tappo (yksi uhri), tai Kotkan paloittelusurmaaja (väkivaltarikoksista tuomittu irakilaismies surmasi toisen maahanmuuttajan). Tässä vain osa.
Kaikissa tapauksissa tekoon on syyllistynyt ulkomaalaistaustainen mies, joka on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

Kun päälle lisätään ulkomaalaisten tekemien raiskausten valtava määrä (reilu 30 prosenttia kaikista tapauksista 2017), loppusaldo on selkeä ja karmea.
***
Miksi huoli herää vasta nyt? Miksi edelleenkään ei uskalleta puhua ja mennä ongelman ytimeen? Taustalla on suomalaisten ääretön sinisilmäisyys ja siitä johtuva krapula, jota monet johtavat poliitikot, asiantuntijat ja mielipide-eliitti tuntee nyt nahoissaan.
Aina näihin päiviin asti monikuulttuurisuuden tavoittelu ja ihannointi on ollut Suomessa niin johtava teema, että sen varjolla on hyväksytty ja katsottu läpi sormien lähes kaikkia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä turvapaikanhakijoita.
On puhuttu esimerkisi työvoiman tarpeesta senkin jälkeen, kun tilastot ovat jo aikaa sitten osoittaneet, että monet Suomeen tulijat, kuten somalialaiset, eivät kunnolla työllisty.
Kaiken huippu oli tietysti vuosi 2015, kun Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Jos yritti viritellä keskustelua siitä, että ottaessamme näin ja näin paljon ihmisiä tänne esimerkiksi Irakista, allekirjoitamme avoimen valtakirjan sille, että rikollisuuden määrä tulee vääjäämättömästi kasvamaan.
Aiheesta olisi pitänyt jo silloin, tai itse asiassa jo paljon aikaisemmin, käydä normaali yhteiskunnallinen keskustelu. Sehän meillä osataan hyvin esimerkiksi silloin, kun puhutaan alkoholin haitoista.Kuolonuhrit ja haitat kulutukseen suhteutettuna on hyvin tutkittu ja julkisuuteen saatettu, kun aihepiiri nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun.

Maahanmuuttokeskustelu kuitenkin padottiin vaikenemalla tai kuitattiin jopa rasismisyytöksillä, jos joku rohkea halusi nostaa ongelmia esille.Tilastotietoa oli kylliksi tarjolla ja vilkaisu Ruotsiin olisi varmasta pudottanut suomut monen silmiltä. Vahva tuntemukseni on, että ”tavallisen kansan” piirissä nämä ongelmat on tunnistettu jo pitkään ja tilanne herättää kasvavaa huolta, jopa raivoa.

Mikä sitten on se keskustelu, jota Suomessa ei edelleenkään käydä, mutta johon koko ongelma tiivistyy? Yksinkertaisesti kyse on siitä, että Suomi on ollut liian houkutteleva maa turvapaikanhakijoille, turvapaikanhakijoille on myönnetty löysin perustein turvapaikkoja ja tämän seurauksena Suomessa on liikaa turvapaikanhakijoita, jotka muodostavat kansallisen turvallisuusuhan. Mikä itsenäinen maa lakaisee tällaisen kysymyksen maton alle?

Ei taitanut tulla ilmastovaaleja, vaan tuli maahanmuuttovaalit. On äärimmäisen valitettavaa, että sen täytyi tulla näin raskaiden kokemusten jälkeen.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7473eca8-1c00-4d2c-9770-56c68a3f620c

Toimittajan taustaa..
 
Viimeksi muokattu:
Seksuaalirikosepäilyt varmistivat, että kevään vaaleista tulee myös maahanmuuttovaalit – Puolueet ehdottavat nyt kilvan keinoja, miten rikokset saataisiin vähenemään
Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat saaneet poliitikot liikkeelle innokkaammin kuin kantasuomalaisten tekemät.

Poliisit partioivat Oulun keskustassa sunnuntaina. (KUVA: TIMO HEIKKALA / LEHTIKUVA)
Teemu Luukka HS
Julkaistu: 13.1. 18:11


VIELÄ VIIME syksynä näytti siltä, ettei tämän kevään eduskuntavaaleista tule maahanmuuttovaaleja, jollaisia monissa Euroopan maissa on käyty viime vuonna.

Tilanne muuttui nopeasti, kun perjantaina ja sunnuntaina tuli tietoon lisää epäilyjä ulkomaalaisten tekemistä vakavista seksuaalirikoksista. Jo nyt on varma, että maahanmuutto tulee olemaan iso kysymys keväällä.

Oulun poliisi kertoi perjantaina neljästä uudesta seksuaalirikoksesta, joista epäillään ulkomaalaistaustaisia miehiä.

Joulukuussa Oulun poliisi ilmoitti tutkivansa viittä eri seksuaalirikoskokonaisuutta, jotka eivät liity toisiinsa. Uhrit ovat suomalaisia 13–15-vuotiaita tyttöjä. Epäillyt olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina.

SUNNUNTAINA OLI vuorossa Helsinki, kun poliisi ilmoitti ottaneensa kiinni itähelsinkiläisessä yksityisasunnossa kolme ulkomaalaistaustaista miestä epäiltynä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta lauantai-iltana.

LUE LISÄÄ: Poliisilta lisätietoja Helsingin epäillyistä seksuaalirikoksista: Tekokertoja useita yli kahden kuukauden aikana

Epäillyt tuskin itse tajuavat, kuinka merkittävästi heidän tekonsa vaikuttavat suomalaiseen politiikkaan ja jatkossa nimenomaan turvapaikanhakijoiden asemaan Suomessa.

Suomessa tuskin löytyy montaa ihmistä, joiden mielestä teot eivät olisi raakamaisia ja kuvottavia. Ne jäävät mieliin. Ne muistetaan kevään vaaleissa.

ETENKIN perussuomalaisille jokainen ilmitullut ulkomaalaisen tekemä seksuaalirikos tuo todennäköisesti enemmän ääniä kuin yksikään vaalitempaus.

Tämä johtuu siitä, että perussuomalaisten keskeinen keino vähentää ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on hyvin erilainen kuin muiden puolueiden.

Tämä kävi ilmi, kun Helsingin Sanomat kysyi lauantainapuolueiden johtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä, kun ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksiin epäillyistä oli lähes 24 prosenttia ja raiskauksiin epäillyistä noin 29 prosenttia vuonna 2017.

LUE LISÄÄ: Yhdeksän puoluejohtajaa vastaa HS:lle, mitä tulisi tehdä, jotta seksuaalirikokset saadaan kitkettyä Suomesta

PERUSSUOMALAISTENpuheenjohtaja Jussi Halla-ahosanoi kyselyssä, että ratkaisu on yksinkertainen: Suomessa pitää lopettaa humanitaarinen maahanmuutto.

Suomella on kansainvälisiä velvoitteita antaa suojelua hädässä oleville, joten hän sanoi, että ”humanitaarinen apu pitää saada niin matalaksi kuin mahdollista”. Halla-aho kuitenkin korosti, että puolue haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan.

Ratkaisu vetoaa, koska se on yksinkertainen. Perussuomalaisille on sitä paitsi sitä parempi mitä enemmän ulkomaalaisten tekemistä rikoksista puhutaan.

Sinisten kannatus voi myös hyötyä, mutta heidän ratkaisuehdotuksensa ovat monimuotoisempia, mikä ei välttämättä vetoa yhtä lailla siihen laajaan joukkoon äänestäjistä, joiden mielestä ihonväri määrittää ihmisen.

KAIKILLE PUOLUEILLE on yhteistä se, että ne tuomitsevat seksuaalirikokset syvästi ja tunnustavat myös, että ulkomaalaisten osuus niissä on huomattavasti korkeampi kuin muissa rikoksissa.

Yksikään puolue ei HS:n kyselyssä ilmaissut, että nykyiset käytännöt tai lait riittävät. Esimerkiksi seksuaalirikosten tuomioiden koventamista tuskin yksikään puolue vastustaa.

Useimmat puolueet korostavat sitä, että seksuaalirikokset eivät ole sinänsä ulkomaalaisongelma vaan suuri ongelma ylipäätään. Vuonna 2017 seksuaalirikoksista epäillyistä yli 75 prosenttia oli ihmisiä, joilla on vain Suomen kansalaisuus. Kaikista rikoksista Suomen kansalaiset tekevät noin 94 prosenttia.

Todennäköisesti samanlaista poliittista keskustelua seksuaalirikoksista tuskin olisi syntynyt, jos epäillyt olisivat olleet kantasuomalaisia.

Totta on myös se, että etenkin irakilaiset ovat vahvasti yliedustettuina seksuaalirikoksissa.

LUE LISÄÄ: Voiko seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottaa? Miksi irakilaiset korostuvat rikostilastossa? HS kokosi vastauksia kysymyksiin, joita Oulun tapahtumat herättävät

PERUSSUOMALAISIA lukuun ottamatta muut puolueet näkevät ilman epäilyksiä, että ihmisten ja valtioiden humanitaarisiin velvollisuuksiin kuuluu auttaa omassa maassaan vainottuja tai hengenvaarassa olevia. Näin teki esimerkiksi Yhdysvallat toisen maailmansodan aikana. Näin tekivät Ruotsi, Norja ja Tanska, kun ne ottivat noin 80  000 suomalaista sotalasta suojiinsa vuosina 1939–1945.

Humanitaarisen velvoitteen hyväksyminen tekee ratkaisuehdotuksista heti monimutkaisempia ja näin ollen myös äänestäjien korvissa tehottoman kuuloisilta, vaikka ne eivät pitkällä tähtäyksellä tehottomia olisikaan.

MUILLE KUIN perussuomalaisille keskeinen syy ulkomaalaisten suureen seksuaalirikosten määrään on epäonnistunut kotouttaminen, joten he tarjoavat yhtenä ratkaisuna kotouttamisen tehostamista.

Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavistoehdottaa yhdeksi ratkaisuksi sitä, että turvapaikanhakija alkaa heti Suomeen tultuaan tehdä töitä tai muuta tähdellistä tekemistä. Helppo sanoa, mutta mistä löytyy työpaikkoja?

MYÖS kristillisen puolueen HS:lle antamassa näkemyksessä painotettiin turvapaikkaprosessin nopeutta, jotta itse prosessi ei loisi lisää juurettomuutta.

Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy kuuluu todennäköisesti kaikkien puolueiden keinovalikoimaan, vaikka kaikki eivät sitä HS:n haastattelussa maininneet.

Eritoten sitä korostavat vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. Tosin seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn voi kuulua hyvin erilaisia toimia aina lakien tiukentamisesta valistukseen.

DEMAREILLA on kova tarve näyttää jämäkkää, koska se taistelee osin samoista äänestäjistä perussuomalaisten kanssa. Demarit haluavat lisää poliiseja ja ylipäätään resursseja sisäiseen turvallisuuteen.

Demareiden ryhmäjohtaja Antti Lindtman vaati sunnuntaina eduskuntaryhmiä koolle ja siniset hallitusta hätäistuntoon. Hätäkokous näyttää julkisuudessa hyvältä, mutta tosiasiassa hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat puhuneet asiasta ja keskeiset ministerit ovat käyneet tarjoamassa Oululle apua.

LUE LISÄÄ: Ministerit lupasivat Oululle rahallista tukea kaupunkia koettelevan seksuaalirikoskriisin hoitamiseksi

Sen sijaan eduskuntaryhmien kokous voi olla jopa olennainen, koska mahdollisista toimenpiteistä suurin osa lankeaa seuraavan hallituksen tehtäviksi. Kokous myös toteutuu, sillä suurimman puolueen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsui sunnuntaina ryhmät koolle.

KOKOOMUKSELLA ON kädessään valttikortit, joiden kanssa voi myös helposti mokata kansalaisten silmissä. Sisäisestä turvallisuudesta vastaa kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen.

Hän on käynnistänyt noin kymmenen kohdan toimenpideohjelman. Sen tarkka sisältö ei ole vielä selvillä, koska virkamiehet selvittävät parhaillaan, millaisia tiukennuksia on mahdollista ja järkevää tehdä.

Mykkänen on puhunut, että erityisen törkeisiin seksuaalirikoksiin tuomitut kaksoiskansalaiset voisivat menettää kansalaisuutensa ja vaatinut testejä, joilla selvitetään kansalaisuutta hakevan arvopohjaa.

Mykkäsen puheista on syntynyt kuva, että kokoomus on tiukentanut linjaansa. Se näkyy lopulta listasta, jonka Mykkänen tulee alkuvuodesta esittelemään hallitukselle. Itse asiassa demareiden Lindtmanin vaatima nopeiden toimien lista näyttää siltä, että kokoomus, demarit ja keskusta ovat aika samoilla linjoilla toimenpiteistä.

TIUKENNUKSIA on joka tapauksessa tulossa ja on myös jo tullut.

Uusia lakeja eduskuntaan ei enää tule niiden lisäksi, mitä eduskunnan käsittelyssä jo on.

Keskusta on menettänyt Oulun seudulla selvästi kannatustaan sen jälkeen, kun ensimmäiset raiskaustapaukset tulivat julki joulukuussa.

Pääministeri Juha Sipilätukeekin Mykkäsen ajamaa tiukennuspakettia, mikä se sitten lopulta onkaan. Sipilä on korostanut niin kotouttamista, ennaltaehkäisyä että viranomaisten yhteistyön parantamista. Lisäksi Sipilä on korostanut, ettei viha saa kohdistua ulkomaalaisiin yleisesti. Sipilä on saanut jatkuvasti haukut perussuomalaisilta liian löysästä suhtautumisesta ulkomaalaisiin.

NYKYISEN hallituksen aikana on jo tehty useita muutoksia. Kauden aikana on tiukennettu lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistuksia sekä lisätty jonkin verran poliisin määrärahoja sekä netti- ja lähipoliisien määrää.

Lakeja on muutettu muun muassa niin, että törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottaminen on aikaisempaa nopeampaa.

SUOMESSA ON viime vuosina ilmoitettu poliisille keskimäärin noin kahdeksan seksuaalirikosta joka päivä. Lapsiin kohdistuneita seksuaalirikosilmoituksia on keskimäärin kolme joka päivä.

Jokainen on liikaa, mutta nyt näyttää siltä, että kymmenkunta ulkomaalaisten tekemää seksuaalirikosta ovat saaneet poliitikot todella liikkeelle.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005964403.html
 
Median oma toiminta tosiaankin unohtuu. Nyt on varmasti toimittelijoidenkin mukava osoitella Sipilää höperehtimisistään.

On se nyt ihme jos nämä tulivat yllätyksenä? Kun katsoi millaista sakkia syksyllä 2015 poliisikin joutui valvomaan. Mutta niinpä vaan molemmissa iltapaskoissa kerrottiin tarinaa että "pakolaisia"

On käsittämätöntä, että asiasta puhutaan kunnolla vasta Oulun tapausten jälkeen. Sitä ennen on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Liian paljon. Turun terroristinen puukotus (kaksi kuolonuhria) kaksi naisen tappoa Porissa (toinen poltettiin elävältä, toiselta katkaistiin kaula), Oulun kirvessurmat (kaksi uhria), Otanmäen tappo (yksi uhri), tai Kotkan paloittelusurmaaja (väkivaltarikoksista tuomittu irakilaismies surmasi toisen maahanmuuttajan). Tässä vain osa.

Kaikissa tapauksissa tekoon on syyllistynyt ulkomaalaistaustainen mies, joka on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.
 
Viimeksi muokattu:
Se mikä on ihmeellistä, mikään puolue ei ole jättänyt vielä hallitusta. Tässä raiskauskohussa olisi hyvä sauma esittää ylevämpää..
 
Näin Sipilä vuonna 2015.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000915479.html

Sipilä tulevasta hallituksesta: ”Tulos tai ulos”

Osana poliittisen kulttuurin muutosta on saatava uudenlaista tulosvastuullisuutta: tulos tai ulos.

Jos emme saa nyt riittäviä tuloksia aikaiseksi, en ole tässä neljän vuoden päästä.

Mentävä ”isänmaan etu edellä”
 
Persuille annetaan tässä nyt syöttö suoraan lapaan. Jos tästä ei tehdä maalia, niin ei sitten mistään.
Puhuva pää sisäministerimme uhoaa irakiaanoille kansalaisuuden menetystä. Täyttä paskaa. Noille pään irroittajille tuosta ukaasista ei ole mitään pienintäkään merkitystä. Irakin viranomaiset kun eivät ota vastaan läpsyttäjiään takaisin laisinkaan. Ei auta vaikka olisi Papua Uuden Ginean passi taskussa. Sitten toinen tämä poliisien lisääminen. Millä helvetillä se ennaltaehkäisee näiden pissaliisojen raiskauksia?
 
Harvinainen kirjoitus..tosin median oma toiminta unohdetaan sujuvasti..

Näkökulma: Suomi maksaa nyt kallista laskua sinisilmäisyydestään - turvapaikanhakijat ovat kansallinen turvallisuusuhka

Tänään klo 13:05

Edes Oulun uusimpien tapausten jälkeen harva poliitikko rohkenee puuttua ongelman alkusyihin, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
31e33d78c8aca9232514155edc663ca05d5f580c8be24a0a3425f33b555d2ee3.png

e26cc7ee312d34df2012f406b8e2752f99daa9fa456470b2b228820bed45b012.jpg

e26cc7ee312d34df2012f406b8e2752f99daa9fa456470b2b228820bed45b012.jpg

Irakilaisia turvapaikanhakijoita Suomessa lokakuussa 2015. PETTERI PAALASMAA

Oulun raakalaismaisen seksuaalirikosvyyhdin paisuminen on synnyttänyt Suomessa laajan poliittisen keskustelun.Valitettavasti keskustelua leimaa edelleen se, että harva poliitikko, asiantuntija tai mielipidevaikuttajat uskaltaa mennä ongelman ytimeen.
Monien johtavien poliitikkojen lausunnot ovat olleet suorastaan pöyristyttävän käsittämättömiä.

Muutama esimerkki.

SDP:n vt. puheenjohtaja Sanna Marin sanoi lauantai-iltana Yle Uutisissa, että puolue on jo pitkään esittänyt poliisien määrän lisäämistä. Silläkö raiskausten määrä vähenee? Ei vähene.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo(kok) puhuivat yhtä pehmeitä Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.1.). Sipilä sanoi muun muassa, että ”kotouttamisessa on kiinnitettä enemmän huomiota suomalaisen yhteiskunnan perusarvioihin ja siihen, että niitä pitää pystyä täällä kunnioittamaan.”

Orpo kaipasi samassa lehdessä viranomaisten parempaa yhteistyötä ja tiedonkulkua ja sitä, että nuorille on luotava ”mahdollisimman matalan kynnyksen tapoja ottaa yhteyttä ja saada apua.” Orpon mukaan kokoomus esittää lakien ”tiukentamista ulkomaalaisiin liittyvän rikollisuuden estämiseksi ja edellyttää lakien pikaista käsittelyä.
Nyt siis kokoomuksellakin on kiire, kun vaaleihin kolme kuukautta aikaa.
***
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi aivan oikein, että hallituksella, jossa muuten Halla-ahon perussuomalaisetkin olivat kesään 2017 asti, on ollut 4 vuotta aikaa tehdä vaikuttavia päätöksiä.
Ne ovat jääneet suurelta osin tekemättä.

On käsittämätöntä, että asiasta puhutaan kunnolla vasta Oulun tapausten jälkeen. Sitä ennen on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon.Liian paljon. Turun terroristinen puukotus (kaksi kuolonuhria) kaksi naisen tappoa Porissa (toinen poltettiin elävältä, toiselta katkaistiin kaula), Oulun kirvessurmat (kaksi uhria), Otanmäen tappo (yksi uhri), tai Kotkan paloittelusurmaaja (väkivaltarikoksista tuomittu irakilaismies surmasi toisen maahanmuuttajan). Tässä vain osa.
Kaikissa tapauksissa tekoon on syyllistynyt ulkomaalaistaustainen mies, joka on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

Kun päälle lisätään ulkomaalaisten tekemien raiskausten valtava määrä (reilu 30 prosenttia kaikista tapauksista 2017), loppusaldo on selkeä ja karmea.
***
Miksi huoli herää vasta nyt? Miksi edelleenkään ei uskalleta puhua ja mennä ongelman ytimeen? Taustalla on suomalaisten ääretön sinisilmäisyys ja siitä johtuva krapula, jota monet johtavat poliitikot, asiantuntijat ja mielipide-eliitti tuntee nyt nahoissaan.
Aina näihin päiviin asti monikuulttuurisuuden tavoittelu ja ihannointi on ollut Suomessa niin johtava teema, että sen varjolla on hyväksytty ja katsottu läpi sormien lähes kaikkia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä turvapaikanhakijoita.
On puhuttu esimerkisi työvoiman tarpeesta senkin jälkeen, kun tilastot ovat jo aikaa sitten osoittaneet, että monet Suomeen tulijat, kuten somalialaiset, eivät kunnolla työllisty.
Kaiken huippu oli tietysti vuosi 2015, kun Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Jos yritti viritellä keskustelua siitä, että ottaessamme näin ja näin paljon ihmisiä tänne esimerkiksi Irakista, allekirjoitamme avoimen valtakirjan sille, että rikollisuuden määrä tulee vääjäämättömästi kasvamaan.
Aiheesta olisi pitänyt jo silloin, tai itse asiassa jo paljon aikaisemmin, käydä normaali yhteiskunnallinen keskustelu. Sehän meillä osataan hyvin esimerkiksi silloin, kun puhutaan alkoholin haitoista.Kuolonuhrit ja haitat kulutukseen suhteutettuna on hyvin tutkittu ja julkisuuteen saatettu, kun aihepiiri nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun.

Maahanmuuttokeskustelu kuitenkin padottiin vaikenemalla tai kuitattiin jopa rasismisyytöksillä, jos joku rohkea halusi nostaa ongelmia esille.Tilastotietoa oli kylliksi tarjolla ja vilkaisu Ruotsiin olisi varmasta pudottanut suomut monen silmiltä. Vahva tuntemukseni on, että ”tavallisen kansan” piirissä nämä ongelmat on tunnistettu jo pitkään ja tilanne herättää kasvavaa huolta, jopa raivoa.

Mikä sitten on se keskustelu, jota Suomessa ei edelleenkään käydä, mutta johon koko ongelma tiivistyy? Yksinkertaisesti kyse on siitä, että Suomi on ollut liian houkutteleva maa turvapaikanhakijoille, turvapaikanhakijoille on myönnetty löysin perustein turvapaikkoja ja tämän seurauksena Suomessa on liikaa turvapaikanhakijoita, jotka muodostavat kansallisen turvallisuusuhan. Mikä itsenäinen maa lakaisee tällaisen kysymyksen maton alle?

Ei taitanut tulla ilmastovaaleja, vaan tuli maahanmuuttovaalit. On äärimmäisen valitettavaa, että sen täytyi tulla näin raskaiden kokemusten jälkeen.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7473eca8-1c00-4d2c-9770-56c68a3f620c


 
Otetaampa vähän tällainen poliittinen näkemys tähän tuleviin maahanmuuttovaaleihin. Monella puolueella tuntuu olevan hätä sen suhteen, että ilmasto- tai ympäristövaalit ovat karkaamassa yhä kauemmas ja tilaa tullaan tekemään maahanmuuttovaaleille. Eli kevään vaaleissa tullaan puhumaan lapsiraiskauksista ja maahanmuutosta halutaan sitä tai ei. Toisinsanoen ulkomaalaisten suomelle luomasta turvallisuusuhasta. Tätä on lähdetty patoamaan niin median kuin vanhojenkin puolueiden taholta voimallisesti.

Jos olisi ollut poliittisessa pimennossa puolivuotta voisi miettiä onko ensinkään enään samassa todellisuudessa. Sen verran perussuomalaisten luoma poliittinen paine ja kannatuspyrähdys on muiden puolueiden kantoja muuttanut. Toisaalta jos ihmiset tajuavat, että kyseessä on pitkälti perussuomalaisten kannatusnousun patomisesta ja toissijaisesti asioiden hoitamisesta niin toimilla ei paljon ole vaikutusta. Jos taas ihmiset erehtyvät uskomaan, että kokoomus, keskusta ja demarit ovat yhtäkkiä löytäneet sisäisen suomalaisensa niin vaikutusta voi ollakin.
 
Saapa nähdä nouseeko äänestysprosentti näissä vaaleissa. Kovin suurta nukkuvien heräämistä ei taida monikaan puoluejohto toivoa.
Toivoa sopii, että nousisi. Ihmisillä on pahatapa ajatella, että sillä äänellä ei ole merkitystä. Tarpeeksi moni kun ajattelee siten niin muutosta on vaikea odottaa.
 
Toivoa sopii, että nousisi. Ihmisillä on pahatapa ajatella, että sillä äänellä ei ole merkitystä. Tarpeeksi moni kun ajattelee siten niin muutosta on vaikea odottaa.

Eilen juuri jutteltiin kotona aiheesta voiko yksi ihminen vaikuttaa. Kyllähän se on niin, että joku tarvekynnys täytyy ylittyä jos kyse ei ole puhtaasti periaatteesta.

Pohdin kuinka itse elin nuoruuteni ”kultaisella” 90-luvulla ja vuosituhannen alussa. Lama oli takana ja elettiin vahvaa nousukautta, ulkoisia uhkia ei käytännössä ollut ja sisäisesti Suomessa vallitsi suhteellisen tasapainoinen tilanne. EU jäsenyyskin oli asiana taputeltu.

Poliittinen keskustelu pyöri lähinnä eläkkeiden määrän, työn verotuksen, lapsiperheiden aseman, ympäristönsuojelun ja paperiliiton palkankorotuksien ympärillä. Päällisin puolin erot olivat lopulta pieniä ja aika merkityksettömiä. Äänestää saattoi oman arkielämän kysymysten kannalta optimoiden. Ei ollut nykyisen kaltaista strategisten uhkakuvien kakofoniaa.

Ympäristönsuojelu, Itämeri ja saimaannorpat ovat muuttuneet lähes eksistentiaalisen uhan muodostavaksi ilmastonmuutokseksi, jolla on potentiaalisesti tuntuvia taloudellisia vaikutuksia omaan kotitalouteen.

Afrikan nälkää näkevistä huolehtiminen on muuttunut hallitsemattomaksi kansainvaellukseksi, joka pysyvästi uhkaa muuttaa maamme ja koko maanosan turvallisuutta, kulttuuriperintöä ja muita perusrakenteita samalla aiheuttaen potentiaalisesti tuntuvia taloudellisia vaikutuksia omaan kotitalouteen.

Jeltsinin toilailuille naureskelu on muuttunut hybridi taistelutantereeksi Naton ja Venäjän välissä, sotaan valmentautumisen ja varustautumisen tarpeen korostuessa ilmapiirin kiristyessä, millä luonnollisesti on myös taloudellisia vaikutuksia omaan kotitalouteen.

EU on muuttunut ”hei me kuulutaan teihin” hölynpölystä uhaksi omalle itsemääräämisoikeudelle ja pyrkii johtavien puolueidemme kautta taivuttamaan yhteiskuntaamme tekemään ratkaisuja, joilla ei ole pelkästään tuntuvia taloudellisia vaikutuksia omaan kotitalouteen vaan potentiaalisesti pysyviä vaikutuksia kaikkeen edellä mainittuun.

En ole ikinä kokenut mitään vaalia niin tärkeäksi kuin eduskuntavaalit 2019. Ja vaikka kaikki äänestäjät eivät tunnista tai välitä kaikista yllä mainituista seikoista, usea varmasti kokee jonkun osa-alueen sen verran konkreettisesti, että haluaa äänensä antaa. Nukkuvia on ravisteltu aika lailla viime vuosina ja voisin kuvitella, että äänestysprosentti tulee nousemaan takavuosiin verrattuna korkeaksi.
 

Jos Halla-aho viittaa tähän HS:n kirjoitukseen, niin oikeassa on. 2015 poliitikot ottivat riskin siitä että tulijoiden seassa on rikollisia sun muita ei toivottuja elementtejä. Mitään ei tehty koska tervetulokulttuuri oli vallalla ja tämän kyseenalaistaminen tuomittiin rasismiksi. Hesari itse totta tosiaan oli ja on yksi pahimpia refugees welcome -unelman ylläpitäjiä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005964836.html
 
Jos Halla-aho viittaa tähän HS:n kirjoitukseen, niin oikeassa on. 2015 poliitikot ottivat riskin siitä että tulijoiden seassa on rikollisia sun muita ei toivottuja elementtejä. Mitään ei tehty koska tervetulokulttuuri oli vallalla ja tämän kyseenalaistaminen tuomittiin rasismiksi. Hesari itse totta tosiaan oli ja on yksi pahimpia refugees welcome -unelman ylläpitäjiä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005964836.html

#turpo scenekin on erikoinen Refugees Welcome-fanikerho, katsopas nyt vaikka Riiheläisen twiitteriä..
 
Back
Top