Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Vihreiltä keinoja seksuaalisen väkivallan torjumiseksi
ILKKA AHTOKIVI | 17.01.2019 | 14:15
Vihreiden eduskuntaryhmä vaatii tyttöihin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjuntaa sisäisen turvallisuuden keskiöön.
Vihreän eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen korostaa tarvetta, paitsi lisätä poliisien määrää myös varmistaa, että lisäresursseja kohdennetaan lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikostutkintaan ja ennaltaehkäisevään työhön.
– Poliiseja tulee olla siellä, missä lapset ja nuoretkin ovat, niin kouluissa, kaduilla kuin verkossakin. Nettipoliisitoiminnan vahvistaminen on avainasemassa, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Rikostutkinnassa on varmistettava, että lisäresursseja kohdennetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen, Parviainen sanoo.
Lapset ja nuoret viettävä yhä enemmän aikaa verkossa. Se asettaa uusia vaatimuksia niin viranomaisille kuin vanhemmille. Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, Vihreiden Naisten puheenjohtaja Emma Kari korostaa vanhempien tukemista kasvatuksessa Internet-aikana.
– Tulevan hallituksen on selvitettävä mahdollisuutta perustaa kansallinen hanke, joka tarjoaa kouluille ja vanhemmille työkaluja verkossa toimimisessa kasvattamiseen. EU-tasolla Suomen on ajettava sääntelyä, joka velvoittaisi sosiaalisen median alustat nykyistä paremmin suojaamaan lapsia nettisaalistukselta, Kari sanoo.
Vihreiden eduskuntaryhmän ehdotuksia:
• Poliisien määrän kasvattaminen 650:llä 7850:een. Erityisen tärkeää on nettipoliisitoiminnan vahvistaminen, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Lisäresursseja tulee erityisesti kohdentaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen.
• Turvataan KRP:n tekniset toimintaedellytykset ja teknologiset valmiudet lasten hyväksikäytön tutkinnassa. Vakavien rikosten, kuten hyväksikäyttömateriaalin levittämisen verkossa, tutkinta ei saa jäädä kiinni poliisin riittämättömistä teknisistä resursseista.
• Toimeenpannaan poliisin ennalta estävän työn strategia ja vahvistetaan ennaltaehkäisevän työn resursseja. Ennaltaehkäisy on pehmeänä keinona usein hitaampi, mutta pitkällä tähtäimellä tehokkaampi, tapa vähentää rikollisuutta. Ennaltaehkäisevää työtä on priorisoitava nykyistä korkeammalle, jotta se ei jää hälytysvalvonnan, rikostutkinnan ja lupapalvelun jalkoihin.
• Vahvistetaan poliisin Ankkuri-toimintaa, joka sisältää viranomaisyhteistyötä eri sidosryhmiin, johon kytkeytyvät esimerkiksi perinteinen valistus muun muassa oppilaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa. Viedään toiminta osaksi poliisilaitosten tulosohjausta.
• Raiskauslainsäädännön uudistaminen siten, että suostumus tulee keskeiseksi kriteeriksi. Lakiuudistuksessa pitää myös lähteä siitä, että lapsi ei voi koskaan antaa pätevää suostumusta seksiin aikuisen kanssa.
• Turvakotipaikkojen määrän lisääminen 500:een. Turvakodit ovat tehokas tapa tukea lähisuhdeväkivallasta kärsiviä perheitä. Turvattomat kotiolot altistavat hyväksikäytölle kodin ulkopuolella.
• Matalan kynnyksen tukipalveluiden sekä ilmoituskanavien vahvistaminen, jotta seksuaalista väkivaltaa kohdanneet lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa avun. Hyväksikäytön uhrien pitää saada laadukasta hoitoa koko maassa. Koulujen oppilashuollon ja -psykologipalveluiden riittävä resursointi tukee lasten ja nuorten turvallista arkea.
• Perustetaan kansallinen Verkkoturva-hanke lasten verkkoturvallisuuden parantamiseksi. Monialaisella työllä voitaisiin tarjota vanhemmille työkaluja puuttua nettihäirintään ja -saalistamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Liikenneturva tarjoaa vanhemmille tietoa turvalliseen liikkumiseen kasvattamisesta.
• Tarjotaan lastensuojelun ammattilaisille täydennyskoulutusta, joka luo osaamista ymmärtää paremmin lasten ja nuorten sosiaalista verkkoelämää sekä tukea lapsia ja nuoria tilanteissa, joissa häirintää ja seksuaalisiin tekoihin houkuttelua kohdataan verkossa.
• Miesten syrjäytymiskehitykseen puuttuminen. Pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista, väkivallan uhkaa. Toimivat peruspalvelut ovat paras suoja syrjäytymistä vastaan. Turvapaikanhakijoiden kohdalla on tärkeää tukea kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään esimerkiksi palkkatukimalleilla, jotka sidottaisiin kotouttamissuunnitelmaan.
• Selvitetään mahdollisuuksia velvoittaa sosiaalisen median alustoja suojaamaan lapsia Suomen tai EU:n tasoisella lainsäädännöllä. Esimerkiksi monet nuorten suosimat pelit sisältävät keskustelualustoilla varoituksia siitä, mitä tietoja itsestään ei kannata antaa tuntemattomille. Vastaavia varoituksia voisi velvoittaa lisäämään myös sosiaalisen median palveluihin, sillä näillä on usein myös tieto siitä, minkä ikäinen käyttäjä on kyseessä.
https://www.verkkouutiset.fi/vihreilta-keinoja-seksuaalisen-vakivallan-torjumiseksi/
ILKKA AHTOKIVI | 17.01.2019 | 14:15
Vihreiden eduskuntaryhmä vaatii tyttöihin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjuntaa sisäisen turvallisuuden keskiöön.
Vihreän eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen korostaa tarvetta, paitsi lisätä poliisien määrää myös varmistaa, että lisäresursseja kohdennetaan lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikostutkintaan ja ennaltaehkäisevään työhön.
– Poliiseja tulee olla siellä, missä lapset ja nuoretkin ovat, niin kouluissa, kaduilla kuin verkossakin. Nettipoliisitoiminnan vahvistaminen on avainasemassa, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Rikostutkinnassa on varmistettava, että lisäresursseja kohdennetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen, Parviainen sanoo.
Lapset ja nuoret viettävä yhä enemmän aikaa verkossa. Se asettaa uusia vaatimuksia niin viranomaisille kuin vanhemmille. Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, Vihreiden Naisten puheenjohtaja Emma Kari korostaa vanhempien tukemista kasvatuksessa Internet-aikana.
– Tulevan hallituksen on selvitettävä mahdollisuutta perustaa kansallinen hanke, joka tarjoaa kouluille ja vanhemmille työkaluja verkossa toimimisessa kasvattamiseen. EU-tasolla Suomen on ajettava sääntelyä, joka velvoittaisi sosiaalisen median alustat nykyistä paremmin suojaamaan lapsia nettisaalistukselta, Kari sanoo.
Vihreiden eduskuntaryhmän ehdotuksia:
• Poliisien määrän kasvattaminen 650:llä 7850:een. Erityisen tärkeää on nettipoliisitoiminnan vahvistaminen, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Lisäresursseja tulee erityisesti kohdentaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen.
• Turvataan KRP:n tekniset toimintaedellytykset ja teknologiset valmiudet lasten hyväksikäytön tutkinnassa. Vakavien rikosten, kuten hyväksikäyttömateriaalin levittämisen verkossa, tutkinta ei saa jäädä kiinni poliisin riittämättömistä teknisistä resursseista.
• Toimeenpannaan poliisin ennalta estävän työn strategia ja vahvistetaan ennaltaehkäisevän työn resursseja. Ennaltaehkäisy on pehmeänä keinona usein hitaampi, mutta pitkällä tähtäimellä tehokkaampi, tapa vähentää rikollisuutta. Ennaltaehkäisevää työtä on priorisoitava nykyistä korkeammalle, jotta se ei jää hälytysvalvonnan, rikostutkinnan ja lupapalvelun jalkoihin.
• Vahvistetaan poliisin Ankkuri-toimintaa, joka sisältää viranomaisyhteistyötä eri sidosryhmiin, johon kytkeytyvät esimerkiksi perinteinen valistus muun muassa oppilaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa. Viedään toiminta osaksi poliisilaitosten tulosohjausta.
• Raiskauslainsäädännön uudistaminen siten, että suostumus tulee keskeiseksi kriteeriksi. Lakiuudistuksessa pitää myös lähteä siitä, että lapsi ei voi koskaan antaa pätevää suostumusta seksiin aikuisen kanssa.
• Turvakotipaikkojen määrän lisääminen 500:een. Turvakodit ovat tehokas tapa tukea lähisuhdeväkivallasta kärsiviä perheitä. Turvattomat kotiolot altistavat hyväksikäytölle kodin ulkopuolella.
• Matalan kynnyksen tukipalveluiden sekä ilmoituskanavien vahvistaminen, jotta seksuaalista väkivaltaa kohdanneet lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa avun. Hyväksikäytön uhrien pitää saada laadukasta hoitoa koko maassa. Koulujen oppilashuollon ja -psykologipalveluiden riittävä resursointi tukee lasten ja nuorten turvallista arkea.
• Perustetaan kansallinen Verkkoturva-hanke lasten verkkoturvallisuuden parantamiseksi. Monialaisella työllä voitaisiin tarjota vanhemmille työkaluja puuttua nettihäirintään ja -saalistamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Liikenneturva tarjoaa vanhemmille tietoa turvalliseen liikkumiseen kasvattamisesta.
• Tarjotaan lastensuojelun ammattilaisille täydennyskoulutusta, joka luo osaamista ymmärtää paremmin lasten ja nuorten sosiaalista verkkoelämää sekä tukea lapsia ja nuoria tilanteissa, joissa häirintää ja seksuaalisiin tekoihin houkuttelua kohdataan verkossa.
• Miesten syrjäytymiskehitykseen puuttuminen. Pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista, väkivallan uhkaa. Toimivat peruspalvelut ovat paras suoja syrjäytymistä vastaan. Turvapaikanhakijoiden kohdalla on tärkeää tukea kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään esimerkiksi palkkatukimalleilla, jotka sidottaisiin kotouttamissuunnitelmaan.
• Selvitetään mahdollisuuksia velvoittaa sosiaalisen median alustoja suojaamaan lapsia Suomen tai EU:n tasoisella lainsäädännöllä. Esimerkiksi monet nuorten suosimat pelit sisältävät keskustelualustoilla varoituksia siitä, mitä tietoja itsestään ei kannata antaa tuntemattomille. Vastaavia varoituksia voisi velvoittaa lisäämään myös sosiaalisen median palveluihin, sillä näillä on usein myös tieto siitä, minkä ikäinen käyttäjä on kyseessä.
https://www.verkkouutiset.fi/vihreilta-keinoja-seksuaalisen-vakivallan-torjumiseksi/
Keskusta haluaa turvapaikanhaun pois Euroopasta: ”Hallitumpaa on ottaminen suoraan pakolaisleireiltä tai järjestelykeskuksista”
17.1.2019 14:08
Pääministeripuolue keskusta ja oppositiopuolue vihreät lisäisivät molemmat poliisien määrää 650 poliisiviralla. Asia käy ilmi puolueiden torstaina julkistamista turvallisuuslinjauksista. Keskusta esittää lisäksi turvapaikanhakujärjestelmän merkittävää uudistusta Euroopassa.
Vihreiden poliisiluku löytyy vihreän eduskuntaryhmän ehdotuksista lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden torjumiseksi. Ryhmä nostaisi poliisien määrän 650:llä viralla 7850:een poliisiin.
”Erityisen tärkeää on nettipoliisitoiminnan vahvistaminen, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Lisäresursseja tulee erityisesti kohdentaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen”, vihreät linjaa.
Myös keskustan torstaina julkistetussa sisäisen turvallisuuden ja oikeuspolitiikan linjauksessa on vaatimus siitä, että poliisien määrää pitää pystyä nostamaan 7200 poliisin tasosta 7850 poliisin tasoon vuoteen 2023 mennessä. Keskusta haluaa lähipoliisin koko maahan.
”Suomessa on tähän saakka ollut valmiutta uudistaa vain poliisin hallintorakenteita, jopa kolmeen kertaan lyhyessä ajassa. Kunnollisiin tehtävälähtöisiin kokonaisuudistamisiin ei ole ollut valmiutta. Vaikka Suomi on laaja maa, on poliiseja silti väkimäärään nähden vähiten verrattuna muihin Pohjoismaihin”, perustelee linjatyöryhmää johtanut kansanedustaja Antti Kurvinen.
Keskusta: Turvapaikanhausta kiintiöpakolaisuuteen
Keskusta linjaa lisäksi, että maahanmuuton ”painopistettä on vakaasti siirrettävä kohti kiintiöpakolaisuutta EU:n tehokkaan ulkorajojen valvonnan avulla”. Puolueen mielestä suoraa turvapaikanhakua ”hallitumpi ja inhimillisempi vaihtoehto on kiintiöpakolaisten vastaanottaminen suoraan pakolaisleireiltä tai Euroopan rajoille perustettavista järjestelykeskuksista”.
”Näin voimme ottaa vastaan kaikista hädänalaisimpia, tutkia turvapaikan myöntämisen edellytykset etukäteen, varmistaa turvallisuustekijät sekä aloittaa kotouttamisen heti henkilön saapuessa maahan”, keskusta linjaa.
Turvapaikanhakujärjestelmän siirtämistä Euroopan ulkopuolelle tai Euroopan rajamaille perustettaviin keskuksiin on esittänyt muun muassa kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen sekä hallituspuolue Siniset. Aihe on ollut toistuvasti esillä myös eurooppalaisessa keskustelussa, mutta järjestelyn toteutumista on pidetty epätodennäköisenä.
Lue myös: Sisäministeri: Turvapaikkajärjestelmä tullut tiensä päähän – hallitsematon rajanylitys korvattava kiintiöpakolaisilla
Myös Sipilän hallituksen ja siten Suomen virallinen linja EU-pöydissä on ollut, että Suomi pyrkisi kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.
Lue lisää: Juha Sipilä: Tällaista siirtolaispolitiikkaa Suomi ajaa Eurooppaan
”On myös selvää, että turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on saatava merkittävästi lyhennettyä”, työryhmän johtaja Kurvinen sanoo tiedotteessa.
Keskustan mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei ole kysymys vain rajat kiinni- tai rajat auki-politiikasta, vaan vaihtoehtona on myös sekä inhimillinen että järkevä maahanmuuttopolitiikka.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...pois-euroopasta-hallitumpaa-ottaminen-suoraan
17.1.2019 14:08
- Kuva: EPA / All Over Press
Keskusta siirtäisi painopisteen turvapaikan hakemisesta kiintiöpakolaisiin. Arkistokuva Tukholmasta.
Pääministeripuolue keskusta ja oppositiopuolue vihreät lisäisivät molemmat poliisien määrää 650 poliisiviralla. Asia käy ilmi puolueiden torstaina julkistamista turvallisuuslinjauksista. Keskusta esittää lisäksi turvapaikanhakujärjestelmän merkittävää uudistusta Euroopassa.
Vihreiden poliisiluku löytyy vihreän eduskuntaryhmän ehdotuksista lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden torjumiseksi. Ryhmä nostaisi poliisien määrän 650:llä viralla 7850:een poliisiin.
”Erityisen tärkeää on nettipoliisitoiminnan vahvistaminen, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Lisäresursseja tulee erityisesti kohdentaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen”, vihreät linjaa.
Myös keskustan torstaina julkistetussa sisäisen turvallisuuden ja oikeuspolitiikan linjauksessa on vaatimus siitä, että poliisien määrää pitää pystyä nostamaan 7200 poliisin tasosta 7850 poliisin tasoon vuoteen 2023 mennessä. Keskusta haluaa lähipoliisin koko maahan.
”Suomessa on tähän saakka ollut valmiutta uudistaa vain poliisin hallintorakenteita, jopa kolmeen kertaan lyhyessä ajassa. Kunnollisiin tehtävälähtöisiin kokonaisuudistamisiin ei ole ollut valmiutta. Vaikka Suomi on laaja maa, on poliiseja silti väkimäärään nähden vähiten verrattuna muihin Pohjoismaihin”, perustelee linjatyöryhmää johtanut kansanedustaja Antti Kurvinen.
Keskusta: Turvapaikanhausta kiintiöpakolaisuuteen
Keskusta linjaa lisäksi, että maahanmuuton ”painopistettä on vakaasti siirrettävä kohti kiintiöpakolaisuutta EU:n tehokkaan ulkorajojen valvonnan avulla”. Puolueen mielestä suoraa turvapaikanhakua ”hallitumpi ja inhimillisempi vaihtoehto on kiintiöpakolaisten vastaanottaminen suoraan pakolaisleireiltä tai Euroopan rajoille perustettavista järjestelykeskuksista”.
”Näin voimme ottaa vastaan kaikista hädänalaisimpia, tutkia turvapaikan myöntämisen edellytykset etukäteen, varmistaa turvallisuustekijät sekä aloittaa kotouttamisen heti henkilön saapuessa maahan”, keskusta linjaa.
Turvapaikanhakujärjestelmän siirtämistä Euroopan ulkopuolelle tai Euroopan rajamaille perustettaviin keskuksiin on esittänyt muun muassa kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen sekä hallituspuolue Siniset. Aihe on ollut toistuvasti esillä myös eurooppalaisessa keskustelussa, mutta järjestelyn toteutumista on pidetty epätodennäköisenä.
Lue myös: Sisäministeri: Turvapaikkajärjestelmä tullut tiensä päähän – hallitsematon rajanylitys korvattava kiintiöpakolaisilla
Myös Sipilän hallituksen ja siten Suomen virallinen linja EU-pöydissä on ollut, että Suomi pyrkisi kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.
Lue lisää: Juha Sipilä: Tällaista siirtolaispolitiikkaa Suomi ajaa Eurooppaan
”On myös selvää, että turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on saatava merkittävästi lyhennettyä”, työryhmän johtaja Kurvinen sanoo tiedotteessa.
Keskustan mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei ole kysymys vain rajat kiinni- tai rajat auki-politiikasta, vaan vaihtoehtona on myös sekä inhimillinen että järkevä maahanmuuttopolitiikka.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...pois-euroopasta-hallitumpaa-ottaminen-suoraan
Raveni
Greatest Leader
Se on tuo poliisien määränlisääminen vähän niin ja näin. Toki toivon, että määrää lisättäisiin mutta en usko sillä olevan kovinkaan paljon vaikutusta siihen miten paljon raiskauksia ja hyväksikäyttöjä tapahtuu. Poliisi kun tulee mukaan kuvioihin yleensä vasta siinä vaiheessa kun rikos on tapahtunut. Poliisin keinot ennaltaehkäistä rikoksia ovat hyvin rajalliset.
Verkon valvontaa tapahtuu nyt jo. Se ei ole uusiasia. Valitettavasti myös valvonnalta suojautumiskeinot kehittyvät. Kyseessä on jatkuva kilpajuoksu.
Parasta ennaltaehkäisyä olisi katsoa ketä maahanpäästetään. Pitää karkoitusta odottavat tallessa niin kauan että ko. toimenpide onnistuu. Siinä sitä ennaltaehkäisyä. Kansalaisten kohdalla mokova ei toki toimi mutta näiden kohdalla voitaisiin harkita vaikkapa kemiallista kastraatiota. Siis tuomionluvun jälkeen. Toki myös rangaistuksilla voidaan ennaltaehkäistä jonkin verran. Mitä kovempi rangaistus sen ohjaavampi vaikutus. Paitsi silloin jos vastapuolella on jollain tavalla mieleltään häiriintynyt. Lastenhyväksikäyttö tapauksissa tuskin vastaaja on kovinkaan tervepäinen. Tai mistä minä tiedän.
Mikään turvakotimäärä ei ole riittävä jos ajatellaan vaikkapa kunniaväkivallan tms. potentiaalista kasvua.
Kotouttaminen onkin sitten mielenkiintoinen. Suomi lappaa siihen rahaa suhteellisesti varmaankin eniten maailmassa. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat palvelut ovat saatavilla. Nyt sitten pitäisi vielä lisätä tuota? Palkkatukimalli? Toisinsanoen halutaan kahdet työmarkkinat.
En tiedä milloin ihmisistä on tullut niin yksinkertaisia etteivät näe tuon kusetuksen läpi. Palkkatukihan on suoraa tukea työnantajalle jonka ei kannata edes harkita palkkaavansa ilman tuettua työvoimaa. Ei palkkatuella olla missään ohjelmisto yms. lafkassa töissä vaan tehtaan liukuhihnalla tai kaupassa hyllyttämässä. Sellaisissa tehtävissä jotka on äärimmäisen yksinkertaisia ja nopeita oppia ja kouluttaa. Tuotanto- ja palvelualat ovat tuollaisia ainakin. En näe hyvänä kehityksenä sitä, että sosiaaliturvalla aletaan tukea yrityksiä. Näen sen itseasiassa tienä jonka päässä odottaa aikamoinen taloudellinen tuho.
Sarek1
Ylipäällikkö
Ei se hajoaminen vedestä johtunut, vaan tästä. Timpan perse ei kestänyt lähteä penkistä, kun se niin hivelee mukavasti.
Panssari Salama
Respected Leader
No kyllä se merivedestä nimenomaan johtui. Mistään en mitään tiedä, mutta näin sivulliselle näytti aika selvältä että puhevälit puolueen sisällä olivat täysin poikki, ja se vähä keskustelu mitä oli se käytiin julkisuudessa solvausten ja uhittelun myötä.
Mitä sitten tiedän? Sen, että kun halla-aholaisten suorittaman puolueen johdon täydellisen vaihdon jälkeen savu haihtui, niin puolet kansanedustajista nostivat kytkintä, ja että TP Niinistö ja Sipilä+Orpo heittivät Persut ulos hallituksesta.
En edelleenkään mistään mitään tiedä, mutta ihmettelenpä kuinka hyvin Halla-aho informoi ja piti yllä yhteyksiä tuohon kolmikkoon operaation edetessä, että mitä suunnitteli ja miten hänen ajatuksensa sopivat heille ja missä hän voisi joustaa ja missä ei? Hallitustyöskentely kun on yhteistyötä. Miltä näyttää niin tätä puolta ei oltu ajateltu puolen ajatuksen vertaa.
Tässä sitä nyt sitten ollaan.
YliKoo
Greatest Leader
Eikö turvapaikanhaun mahdollistaminen pelkästään kiintiöpakolaisten ottamisen kautta muka sitten riko kansainvälisiä sopimuksia? Jos neekerukko tulee rajalle ja sanoo asylum, mitä sitten muka tapahtuu? Aivan.
Tuota, minkä nimiin poliitikot nyt vannovat, kutsutaan hätävaleeksi.
Tuota, minkä nimiin poliitikot nyt vannovat, kutsutaan hätävaleeksi.
Onkohan yhtä kova kiinnostus muilla kuin viimeksi?
Perussuomalaiset yrittävät jälleen välikysymystä turvallisuudesta
Puolue ei pysty yksin esittämään välikysmystä, koska siihen tarvitaan 20 kansanedustajaa.
Välikysymykset
17.1.2019 klo 16:17
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.Jarno Kuusinen / AOP
STT
Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä virittää uudelleen välikysymystä Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Ryhmä on kutsunut muun opposition välikysymysneuvotteluihin ensi tiistaina.
Perussuomalaisten ryhmä yritti samansisältöistä välikysymystä joulukuussa. Yritys tyssäsi siihen, että muu oppositio ei lähtenyt mukaan.
Välikysymys vaatii vähintään 20 kansanedustajan tuen. Perussuomalaisilla on 17 edustajaa.
Välikysymys koskisi hallituksen onnistumista muun muassa turvapaikkapolitiikassa, yhteiskuntarauhan säilyttämisessä ja erityisesti lasten suojelemisessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri katsoo, että hallitus on surkeasti epäonnistunut sisäisen turvallisuuden takaamisessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10601652?origin=rss
Perussuomalaiset yrittävät jälleen välikysymystä turvallisuudesta
Puolue ei pysty yksin esittämään välikysmystä, koska siihen tarvitaan 20 kansanedustajaa.
Välikysymykset
17.1.2019 klo 16:17
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.Jarno Kuusinen / AOP
STT
Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä virittää uudelleen välikysymystä Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Ryhmä on kutsunut muun opposition välikysymysneuvotteluihin ensi tiistaina.
Perussuomalaisten ryhmä yritti samansisältöistä välikysymystä joulukuussa. Yritys tyssäsi siihen, että muu oppositio ei lähtenyt mukaan.
Välikysymys vaatii vähintään 20 kansanedustajan tuen. Perussuomalaisilla on 17 edustajaa.
Välikysymys koskisi hallituksen onnistumista muun muassa turvapaikkapolitiikassa, yhteiskuntarauhan säilyttämisessä ja erityisesti lasten suojelemisessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri katsoo, että hallitus on surkeasti epäonnistunut sisäisen turvallisuuden takaamisessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10601652?origin=rss
Tämä hieman sotii yllä olevaa vastaan..
Ihan linjassa tuo on. Puoluehan kesti hyvin puheenjohtajan vaihtumisen. Hajoaminen tapahtui vasta varapuheenjohtajavaalin jälkeen
Ihan linjassa tuo on. Puoluehan kesti hyvin puheenjohtajan vaihtumisen. Hajoaminen tapahtui vasta varapuheenjohtajavaalin jälkeen
Saat karkin
Mykkäsen mielestä laittomasti maassa olevat toimivat täysin moitteettomasti..
Hän tivasi uudelleen Mykkäseltä, onko laittomasti maassa olevien ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönottoon tulossa esitys.
”Puhutte perustuslaista ja oikeudenmukaisuudesta. Miten te voitte käyttää sanaa oikeudenmukaisuus tässä keskustelussa? Mikä on oikeudenmukaista suomalaisten turvallisuuden kannalta?” Meri myös kysyi.
”Kyllä tulee säilöönoton ja kiinnioton säännösten tarkennuksia, joilla pystytään puuttumaan paremmin”, Mykkänen vastasi.
Ministeri kuitenkin jatkoi huomauttamalla, ettei kaikkia kielteisen päätöksen saaneita voida ottaa säilöön ja tämä myös tulisi kalliiksi.
”Jos kaikki kielteisen päätöksen saaneet otettaisiin säilöön, 200 euroa päivä, 10 000 henkilöä tällä hetkellä suunnilleen – 365 miljoonaa euroa vuodessa.
Jos tällä rahalla voisin estää seksuaalirikoksia, tekisin sitä huomattavasti tehokkaammin kuin ottamalla henkilötä säilöön, joista 90 prosenttia ei ole vaara suomalaisille tytöille, lapsille, aikuisille.
Ja se mitä tulee oikeudenmukaisuuteen: meidän tulee aidosti tehdä toimia jotka kohdistuvat erityisesti ulkomaalaisiin, koska meillä on tietty segmentti ulkomaalaisia, jotka ovat täällä ilman oleskelulupaa tai syyllistyvät rikoksiin. Heistä pitää päästä eroon. Tässä on yhteinen tahtotila ja niitä toimia viedään eteenpäin ja on viety tähänkin asti.
Mutta samalla olisi väärin leimata tuhannet ulkomaalaiset ihonvärin perusteella, ikään kuin päästä heistä eroon, vaikka he toimivat täysin moitteettomasti. Minä puhuin tässä oikeudenmukaisuudesta, joka sisältyy perustuslakiimme, mutta ilmeisesti teillä on eri käsitys asiasta”, Mykkänen sanoi.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...anen-ja-perussuomalaisten-meri-ottivat-yhteen
Hän tivasi uudelleen Mykkäseltä, onko laittomasti maassa olevien ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönottoon tulossa esitys.
”Puhutte perustuslaista ja oikeudenmukaisuudesta. Miten te voitte käyttää sanaa oikeudenmukaisuus tässä keskustelussa? Mikä on oikeudenmukaista suomalaisten turvallisuuden kannalta?” Meri myös kysyi.
”Kyllä tulee säilöönoton ja kiinnioton säännösten tarkennuksia, joilla pystytään puuttumaan paremmin”, Mykkänen vastasi.
Ministeri kuitenkin jatkoi huomauttamalla, ettei kaikkia kielteisen päätöksen saaneita voida ottaa säilöön ja tämä myös tulisi kalliiksi.
”Jos kaikki kielteisen päätöksen saaneet otettaisiin säilöön, 200 euroa päivä, 10 000 henkilöä tällä hetkellä suunnilleen – 365 miljoonaa euroa vuodessa.
Jos tällä rahalla voisin estää seksuaalirikoksia, tekisin sitä huomattavasti tehokkaammin kuin ottamalla henkilötä säilöön, joista 90 prosenttia ei ole vaara suomalaisille tytöille, lapsille, aikuisille.
Ja se mitä tulee oikeudenmukaisuuteen: meidän tulee aidosti tehdä toimia jotka kohdistuvat erityisesti ulkomaalaisiin, koska meillä on tietty segmentti ulkomaalaisia, jotka ovat täällä ilman oleskelulupaa tai syyllistyvät rikoksiin. Heistä pitää päästä eroon. Tässä on yhteinen tahtotila ja niitä toimia viedään eteenpäin ja on viety tähänkin asti.
Mutta samalla olisi väärin leimata tuhannet ulkomaalaiset ihonvärin perusteella, ikään kuin päästä heistä eroon, vaikka he toimivat täysin moitteettomasti. Minä puhuin tässä oikeudenmukaisuudesta, joka sisältyy perustuslakiimme, mutta ilmeisesti teillä on eri käsitys asiasta”, Mykkänen sanoi.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...anen-ja-perussuomalaisten-meri-ottivat-yhteen
Voi taivas että nousee verenpaine näiden EK:n ulostulojen kanssa.
Tarveharkinta pois ja 70% palkkatukea? Just. Eikä varmaan ikinä tapahdu sitten niin, että tuodaan maahan halpasiivooja Bangladeshista vuokrafirman tai tytäryhtiön nimellä ja kun palkkatukijakso päättyy, loppuu työt. Ja ei kun uusi tulokas sisään työvoimapulaa hoitamaan. Ja kas kummaa se ensimmäinen työntekijä jääkin Suomeen yhteiskunnan elätettäväksi kun silläkin pärjää paremmin kuin Bangladeshin palkkatasolla. Uutta työtä ei kyllä saa, koska maailma on täynnä uusia 70% tulijoita. Voi hevon helvetti.
Ja sopii muuten uskoa että tuo esitys menee läpi jos/kun kokkarit ja vihreät ovat seuraavassa hallituksessa.
Sitten voittekin alkaa todelliset uimaharjoitukset.
Loyd
Kenraali
Minä ainakin olisin valmis sijoittamaan maahanmuuton miljardin kuluista 365 miljoonaa säilöönottoon. Voi olla että vastaava summa säästyisi muualta.
IS:n vaalipaneelissa live ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000005967506.html )
Väyrynen kehui omaa kotoutus toimintaa, jota pyöritetään Kemin Pohjantähti-opistolla... melkoinen verorahojen iilimato tuo Paavokin..
http://www.pto.fi
Väyrynen kehui omaa kotoutus toimintaa, jota pyöritetään Kemin Pohjantähti-opistolla... melkoinen verorahojen iilimato tuo Paavokin..
http://www.pto.fi
Mykkäsen rukoukseen puoltoa...
"Hallittua maahanmuuttoa"
Vauvakriisi: Jos sama meno jatkuu, maahanmuutto on kaksinkertaistettava – ja eläkkeiden on joustettava
Asiantuntijoiden mukaan eläke voisi joustaa ylöspäin, kun tilanne on hyvä. Tai alaspäin, kun näyttää huonolta. Eläkejohtajat panostaisivat maahanmuuttoon.
Työeläkkeet
17.1.2019 klo 17:02
AOP
Suomalaisten syntyvyyden nopea lasku sai asiantuntijat hämilleen. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan Suomessa on tulevaisuudessa työntekijöitä paljon vähemmän kuin mitä vielä viime kesänä arvioitiin.
Kuka maksaa tulevaisuudessa eläkkeemme?
Eläketurvakeskus julkaisi torstaina kirjan Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus. Sen ensimmäinen luku päättyy huolestuttavasti:
“Erittäin heikon talous- tai väestökehityksen oloissa nykyisen suuruiset työeläkevarat ja niille ennakoitu tuotto eivät riitä paikkaamaan potentiaalista maksutulovajetta.”
Koukeroista kieltä, mutta viesti on selvä. Jos huonosti käy, eläkkeiden maksajia ei ole tarpeeksi.
Edellisestä eläkeuudistuksesta ei ole kuin pari vuotta. Joko taas on aika virittää keskustelua seuraavasta uudistuksesta?
Mikko Kautto.Mårten Lampén / Yle
Sukupolvikeskustelun aika
Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto rauhoittelee.
– Meillä on vakaat näkymät ja hyvä rahoituksellinen pohja. Ei ole akuuttia syytä lähteä muuttamaan työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteita, Kautto sanoo.
– Mutta jos matala syntyvyys on tulevaisuudessa perustila, se vaikuttaa eläkejärjestelmän ja julkisen talouden rahoitukseen pitkällä aikavälillä.
Kauton mukaan alhaisen syntyvyyden vaikutukset näkyisivät noin parinkymmenen vuoden kuluttua. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä suurempia muutokset olisivat.
Siksi juuri nyt, kun piru ei vielä ole merrassa, on hyvä hetki aloittaa keskustelu. Kauton mukaan keskustelua on syytä käydä myös sukupolvinäkökulmasta.
– Yksi luonnollinen pohdinnan aihe on se, voisiko eläke joustaa. Ylöspäin, kun eläkkeiden rahoituksellinen tilanne on hyvä – tai alaspäin, kun tilanne näyttää huonolta.
Etlan tutkimusneuvonantaja Jukka Lassilan mukaan väestöennuste voi muuttua nopeastikin. "Vielä ei tiedetä, onko syntyvyyden lasku pysyvä ilmiö", hän sanoo.Mikko Koski/Yle
Eläke ei jousta – vielä
Aivan ensimmäiseksi on syytä kerrata pari perusasiaa eläkkeistä. Ensinnäkin, eläkkeet kustannetaan pääosin nykyisten työntekijöiden palkoista – ja vain pieneltä osin eläkerahastoista.
Toiseksi, Suomessa on käytössä ns. etuusperusteinen eläkejärjestelmä(siirryt toiseen palveluun). Se tarkoittaa, että eläkkeen taso on määrätty etukäteen ja tuon eläke-etuuden rahoittamiseksi kerätään rahaa tarpeen mukaan.
Maksussa olevat eläkkeet eivät jousta. Lue tarkemmin eläkejärjestelmästä täältä.
Sillä ei ole merkitystä, vaikka suomalaiset eläisivät aiempaa pidempään, lapsia syntyisi uskottua vähemmän tai eläkerahastojen tuotto jäisi kehnoksi. Jos olet eläkkeellä, järjestelmä ei muutoksiin reagoi. Eläke on ennalta sovittu.
Muutoksia tehdään vain suurten "eläkeuudistusten" yhteydessä. Viime aikoina näin on tapahtunut noin kerran vuosikymmenessä – mikä on ollut omiaan vähentämään eläkejärjestelämän ennustettavuutta.
1990-luvulla esiteltiin taitettu indeksi, seuraavalla vuosikymmenellä elinaikakerroin ja toissa vuonna elinikään sidottiin myös eläkeikä. Vanhempi väki muistelee vieläkin katkerasti indeksimuutosta, nuoremmat epäilevät, ettei toissa vuonna määritelty eläkeiän nosto jää viimeiseksi.
Taitetusta indeksistä “joustava indeksi”?
Etlan tutkimusneuvonantajat Jukka Lassila ja Tarmo Valkonenesittävät kirjassa vaihtoehtoja, miten eläkejärjestelmään voitaisiin tuoda joustoa. Lassilan mukaan ongelma on se, että nykyisin järjestelmän joustavin osa ovat työeläkemaksut.
– Suurin osa eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvistä riskeistä kohdistuu työeläkemaksuihin. Ja ne riskit voivat olla erittäin suuria, hän kuvaa.
Valkonen ja Lassila nostavat esiin vaihtoehtoa, jossa työeläkeindeksi vaihtelisi työeläkemaksujen tason vaihtuessa. Nykyisin yleisen hintatason muutoksen osuus työeläkeindeksissä on kiinteä 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason kiinteä 20 prosenttia.
Kuulostaa suomalaisittain vieraalta. Lassila kuitenkin muistuttaa , että Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa on yleisesti hyvänä pidetyt eläkejärjestelmät ja noissa maissa riskejä on siirretty eläkemaksuista eetuuspuolelle.
– Mahdollisuudesta tulisi ainakin keskustella, Lassila sanoo.
Eläkepomot: Järjestelmä kestää
Mårten Lampén / Yle
Yle kysyi työeläkeyhtiöiden johtajilta, kuinka lähellä Suomi on tilannetta, jossa nykyinen eläkejärjestelmä alkaisi piiputtaa.
Hyvin kaukana, johtajat vakuuttavat.
– Nopeasti laskevasta syntyvyydestä ei pitäisi tehdä liian äkkinäisiä johtopäätöksiä eläkejärjestelmän kehittämisessä. Syntyvyyden lasku vaikuttaa eläkekertymiin vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoittaa.
– Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen tuomat muutokset paransivat sitä, miten järjestelmä sopeutuu taloudessa ja väestössä tapahtuviin muutoksiin, muistuttaa työeläkeyhtiö Elon Satu Huber.
– Maksunkorotuspaineita ei ole lähivuosina näköpiirissä, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murtokomppaa kollegojaan, mutta toteaa samalla syntyvyyden olevan nyt järjestelmän suurin riski.
– Maksutulon kehityksessä voi olla vajetta, jos talous- ja väestökehitys on erityisen heikkoa.
Jos ongelmat odottavat 20 vuoden päässä, mitä Suomen tulisi tehdä nyt?
Maahanmuutto kaksinkertaistettava
Eläkejohtajat eivät innostu järjestelmämuutoksista. Sen sijaan he kääntävät katseensa työperäiseen maahanmuuttoon.
– Eläkejärjestelmän laskelmat perustuvat 17 000 henkilön suuruiseen nettomaahanmuuttoon. Jos syntyvyys pysyisi viime vuosien tasolla, tarkoittaisi se tarvetta kasvattaa nykyistä maahanmuuttoa merkittävästi, nykyisten laskelmien mukaan noin 2,5-kertaiseksi, Elon Satu Huber toteaa.
Nettomaahanmuutto tarkoittaa sitä, kuinka paljon enemmän on maahan muuttavia kuin maasta pois muuttajia.
– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, joka ainakin osin konvertoituu aktiiviseksi työtätekeväksi väestöksi, toteaa myös Veritaksen Carl Petterson.
Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto arvioi, että alentuneen syntyvyyden paikkaamiseen riittää, jos nettomaahanmuutto kasvaisi kuudella seitsemällä tuhannella hengellä nykyisestä noin 15 000 muuttajasta.
Parempi aikaisin
Miksi Eläketurvakeskuksen johtaja ja Etlan eläkeasiantuntijat herättelevät keskustelua eläkejärjestelmän uudistamistarpeesta vain pari vuotta edellisen uudistusprojektin jälkeen?
Etlan Jukka Lassilan mukaan ei ole ollenkaan varmaa, että nyt todettu syntyvyyden lasku jatkuu myös tulevaisuudessa. Mutta jos niin käy, siihen on syytä varautua mahdollisimman varhain. Silloin riski voidaan jakaa mahdollisimman monen sukupolven kesken.
Väestöennusteisiin liittyvä epävarmuus houkuttelee kuitenkin lykkäämään uudistuksia. Aivan kuten niitä on aiemminkin lykätty.
– Yli 50 vuoden ajan oli näkymä, että tulevaisuudessa eläkemaksuja pitää nostaa. Ja vasta toissa vuoden eläkeuudistuksen jälkeen näytti siltä, että eläkemaksut ovat suunnilleen riittävällä tasolla.
Eläkerahastoja olisi Lassilan mukaan pitänyt kehittää menneinä vuosikymmeninä voimakkaammin kuin mitä tuolloin tehtiin. 68-vuoden ikään ehtinyt mies toteaa, että suuret ikäluokat pitivät eläkeasioissa hyvin puolensa.
Tai kuten Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen Eläketurvakeskuksen kirjan sivuille muotoilivat:
"Vaikka nykyisten nuorten kannattaa olla iloisia siitä mitä on rahastoitu, he voivat siis hyvin syyttää vanhempia polvia siitä, ettei rahastoitu enemmän."
https://yle.fi/uutiset/3-10601253
"Hallittua maahanmuuttoa"
Vauvakriisi: Jos sama meno jatkuu, maahanmuutto on kaksinkertaistettava – ja eläkkeiden on joustettava
Asiantuntijoiden mukaan eläke voisi joustaa ylöspäin, kun tilanne on hyvä. Tai alaspäin, kun näyttää huonolta. Eläkejohtajat panostaisivat maahanmuuttoon.
Työeläkkeet
17.1.2019 klo 17:02
AOP
Suomalaisten syntyvyyden nopea lasku sai asiantuntijat hämilleen. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan Suomessa on tulevaisuudessa työntekijöitä paljon vähemmän kuin mitä vielä viime kesänä arvioitiin.
Kuka maksaa tulevaisuudessa eläkkeemme?
Eläketurvakeskus julkaisi torstaina kirjan Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus. Sen ensimmäinen luku päättyy huolestuttavasti:
“Erittäin heikon talous- tai väestökehityksen oloissa nykyisen suuruiset työeläkevarat ja niille ennakoitu tuotto eivät riitä paikkaamaan potentiaalista maksutulovajetta.”
Koukeroista kieltä, mutta viesti on selvä. Jos huonosti käy, eläkkeiden maksajia ei ole tarpeeksi.
Edellisestä eläkeuudistuksesta ei ole kuin pari vuotta. Joko taas on aika virittää keskustelua seuraavasta uudistuksesta?
Mikko Kautto.Mårten Lampén / Yle
Sukupolvikeskustelun aika
Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto rauhoittelee.
– Meillä on vakaat näkymät ja hyvä rahoituksellinen pohja. Ei ole akuuttia syytä lähteä muuttamaan työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteita, Kautto sanoo.
– Mutta jos matala syntyvyys on tulevaisuudessa perustila, se vaikuttaa eläkejärjestelmän ja julkisen talouden rahoitukseen pitkällä aikavälillä.
Kauton mukaan alhaisen syntyvyyden vaikutukset näkyisivät noin parinkymmenen vuoden kuluttua. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä suurempia muutokset olisivat.
Siksi juuri nyt, kun piru ei vielä ole merrassa, on hyvä hetki aloittaa keskustelu. Kauton mukaan keskustelua on syytä käydä myös sukupolvinäkökulmasta.
– Yksi luonnollinen pohdinnan aihe on se, voisiko eläke joustaa. Ylöspäin, kun eläkkeiden rahoituksellinen tilanne on hyvä – tai alaspäin, kun tilanne näyttää huonolta.
Etlan tutkimusneuvonantaja Jukka Lassilan mukaan väestöennuste voi muuttua nopeastikin. "Vielä ei tiedetä, onko syntyvyyden lasku pysyvä ilmiö", hän sanoo.Mikko Koski/Yle
Eläke ei jousta – vielä
Aivan ensimmäiseksi on syytä kerrata pari perusasiaa eläkkeistä. Ensinnäkin, eläkkeet kustannetaan pääosin nykyisten työntekijöiden palkoista – ja vain pieneltä osin eläkerahastoista.
Toiseksi, Suomessa on käytössä ns. etuusperusteinen eläkejärjestelmä(siirryt toiseen palveluun). Se tarkoittaa, että eläkkeen taso on määrätty etukäteen ja tuon eläke-etuuden rahoittamiseksi kerätään rahaa tarpeen mukaan.
Maksussa olevat eläkkeet eivät jousta. Lue tarkemmin eläkejärjestelmästä täältä.
Sillä ei ole merkitystä, vaikka suomalaiset eläisivät aiempaa pidempään, lapsia syntyisi uskottua vähemmän tai eläkerahastojen tuotto jäisi kehnoksi. Jos olet eläkkeellä, järjestelmä ei muutoksiin reagoi. Eläke on ennalta sovittu.
Muutoksia tehdään vain suurten "eläkeuudistusten" yhteydessä. Viime aikoina näin on tapahtunut noin kerran vuosikymmenessä – mikä on ollut omiaan vähentämään eläkejärjestelämän ennustettavuutta.
1990-luvulla esiteltiin taitettu indeksi, seuraavalla vuosikymmenellä elinaikakerroin ja toissa vuonna elinikään sidottiin myös eläkeikä. Vanhempi väki muistelee vieläkin katkerasti indeksimuutosta, nuoremmat epäilevät, ettei toissa vuonna määritelty eläkeiän nosto jää viimeiseksi.
Taitetusta indeksistä “joustava indeksi”?
Etlan tutkimusneuvonantajat Jukka Lassila ja Tarmo Valkonenesittävät kirjassa vaihtoehtoja, miten eläkejärjestelmään voitaisiin tuoda joustoa. Lassilan mukaan ongelma on se, että nykyisin järjestelmän joustavin osa ovat työeläkemaksut.
– Suurin osa eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvistä riskeistä kohdistuu työeläkemaksuihin. Ja ne riskit voivat olla erittäin suuria, hän kuvaa.
Valkonen ja Lassila nostavat esiin vaihtoehtoa, jossa työeläkeindeksi vaihtelisi työeläkemaksujen tason vaihtuessa. Nykyisin yleisen hintatason muutoksen osuus työeläkeindeksissä on kiinteä 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason kiinteä 20 prosenttia.
Kuulostaa suomalaisittain vieraalta. Lassila kuitenkin muistuttaa , että Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa on yleisesti hyvänä pidetyt eläkejärjestelmät ja noissa maissa riskejä on siirretty eläkemaksuista eetuuspuolelle.
– Mahdollisuudesta tulisi ainakin keskustella, Lassila sanoo.
Eläkepomot: Järjestelmä kestää
Mårten Lampén / Yle
Yle kysyi työeläkeyhtiöiden johtajilta, kuinka lähellä Suomi on tilannetta, jossa nykyinen eläkejärjestelmä alkaisi piiputtaa.
Hyvin kaukana, johtajat vakuuttavat.
– Nopeasti laskevasta syntyvyydestä ei pitäisi tehdä liian äkkinäisiä johtopäätöksiä eläkejärjestelmän kehittämisessä. Syntyvyyden lasku vaikuttaa eläkekertymiin vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoittaa.
– Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen tuomat muutokset paransivat sitä, miten järjestelmä sopeutuu taloudessa ja väestössä tapahtuviin muutoksiin, muistuttaa työeläkeyhtiö Elon Satu Huber.
– Maksunkorotuspaineita ei ole lähivuosina näköpiirissä, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murtokomppaa kollegojaan, mutta toteaa samalla syntyvyyden olevan nyt järjestelmän suurin riski.
– Maksutulon kehityksessä voi olla vajetta, jos talous- ja väestökehitys on erityisen heikkoa.
Jos ongelmat odottavat 20 vuoden päässä, mitä Suomen tulisi tehdä nyt?
Maahanmuutto kaksinkertaistettava
Eläkejohtajat eivät innostu järjestelmämuutoksista. Sen sijaan he kääntävät katseensa työperäiseen maahanmuuttoon.
– Eläkejärjestelmän laskelmat perustuvat 17 000 henkilön suuruiseen nettomaahanmuuttoon. Jos syntyvyys pysyisi viime vuosien tasolla, tarkoittaisi se tarvetta kasvattaa nykyistä maahanmuuttoa merkittävästi, nykyisten laskelmien mukaan noin 2,5-kertaiseksi, Elon Satu Huber toteaa.
Nettomaahanmuutto tarkoittaa sitä, kuinka paljon enemmän on maahan muuttavia kuin maasta pois muuttajia.
– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, joka ainakin osin konvertoituu aktiiviseksi työtätekeväksi väestöksi, toteaa myös Veritaksen Carl Petterson.
Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto arvioi, että alentuneen syntyvyyden paikkaamiseen riittää, jos nettomaahanmuutto kasvaisi kuudella seitsemällä tuhannella hengellä nykyisestä noin 15 000 muuttajasta.
Parempi aikaisin
Miksi Eläketurvakeskuksen johtaja ja Etlan eläkeasiantuntijat herättelevät keskustelua eläkejärjestelmän uudistamistarpeesta vain pari vuotta edellisen uudistusprojektin jälkeen?
Etlan Jukka Lassilan mukaan ei ole ollenkaan varmaa, että nyt todettu syntyvyyden lasku jatkuu myös tulevaisuudessa. Mutta jos niin käy, siihen on syytä varautua mahdollisimman varhain. Silloin riski voidaan jakaa mahdollisimman monen sukupolven kesken.
Väestöennusteisiin liittyvä epävarmuus houkuttelee kuitenkin lykkäämään uudistuksia. Aivan kuten niitä on aiemminkin lykätty.
– Yli 50 vuoden ajan oli näkymä, että tulevaisuudessa eläkemaksuja pitää nostaa. Ja vasta toissa vuoden eläkeuudistuksen jälkeen näytti siltä, että eläkemaksut ovat suunnilleen riittävällä tasolla.
Eläkerahastoja olisi Lassilan mukaan pitänyt kehittää menneinä vuosikymmeninä voimakkaammin kuin mitä tuolloin tehtiin. 68-vuoden ikään ehtinyt mies toteaa, että suuret ikäluokat pitivät eläkeasioissa hyvin puolensa.
Tai kuten Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen Eläketurvakeskuksen kirjan sivuille muotoilivat:
"Vaikka nykyisten nuorten kannattaa olla iloisia siitä mitä on rahastoitu, he voivat siis hyvin syyttää vanhempia polvia siitä, ettei rahastoitu enemmän."
https://yle.fi/uutiset/3-10601253
Postaamasi tekstit ovat kuin tykinkuula uimakoululaisen nilkassa!