Äänestä Turkkilaa,ylen Ukkolakin on hänet kelpuuttanut
Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Coffee Man
Respected Leader
Paavo ratsastaa jälleen
Väyrysen lähettämän tiedotteen mukaan ”Seitsemän tähden liikkeellä on nyt 70 tähtiehdokasta”.
Ehdokkaiden joukossa oli mielenkiintoinen nimi, helsinkiläinen sisällöntuottaja Börje Börgelsson.
Helsinkiläiseksi sisällöntuottajaksi Börgelssonilla on yllättävän vähän tuotettua sisältöä verkossa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4a10237b-7057-438d-8ebc-707d8d0636ee
Iltalehti yritti tiistaina tavoittaa Börgelssonin, mutta tehtävä osoittautui ennakoitua vaikeammaksi, sillä väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä, mutta ei yhtään Börje Börgelssonia.
Väyrysen lähettämän tiedotteen mukaan ”Seitsemän tähden liikkeellä on nyt 70 tähtiehdokasta”.
Ehdokkaiden joukossa oli mielenkiintoinen nimi, helsinkiläinen sisällöntuottaja Börje Börgelsson.
Helsinkiläiseksi sisällöntuottajaksi Börgelssonilla on yllättävän vähän tuotettua sisältöä verkossa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4a10237b-7057-438d-8ebc-707d8d0636ee
Iltalehti yritti tiistaina tavoittaa Börgelssonin, mutta tehtävä osoittautui ennakoitua vaikeammaksi, sillä väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä, mutta ei yhtään Börje Börgelssonia.
Tony Halme oli aikoinaan ääniharava.
Kumpi vaaliehdokkaan nimi aiheuttaa suuremman spontaanin naurun? Paavo Väyrynen vai Börje...Paavo ratsastaa jälleen
Väyrysen lähettämän tiedotteen mukaan ”Seitsemän tähden liikkeellä on nyt 70 tähtiehdokasta”.
Ehdokkaiden joukossa oli mielenkiintoinen nimi, helsinkiläinen sisällöntuottaja Börje Börgelsson.
Helsinkiläiseksi sisällöntuottajaksi Börgelssonilla on yllättävän vähän tuotettua sisältöä verkossa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4a10237b-7057-438d-8ebc-707d8d0636ee
Iltalehti yritti tiistaina tavoittaa Börgelssonin, mutta tehtävä osoittautui ennakoitua vaikeammaksi, sillä väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä, mutta ei yhtään Börje Börgelssonia.
Taiteilijanimi varmaan..Paavo ratsastaa jälleen
Väyrysen lähettämän tiedotteen mukaan ”Seitsemän tähden liikkeellä on nyt 70 tähtiehdokasta”.
Ehdokkaiden joukossa oli mielenkiintoinen nimi, helsinkiläinen sisällöntuottaja Börje Börgelsson.
Helsinkiläiseksi sisällöntuottajaksi Börgelssonilla on yllättävän vähän tuotettua sisältöä verkossa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4a10237b-7057-438d-8ebc-707d8d0636ee
Iltalehti yritti tiistaina tavoittaa Börgelssonin, mutta tehtävä osoittautui ennakoitua vaikeammaksi, sillä väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä, mutta ei yhtään Börje Börgelssonia.
Tuossa lähtöä odotellessa kahtelin jotain aamutveetä, jossa Häkämies totesi, että Suomesta valmistuu noin 6 tuhatta ulkomaalaista yliopistoista per vuosi ja heitä ei oikein saada jäämään Suomeen korkeaosaamaan.
Saanko esittää epävalistuneen kysymyksen? Olkaa hyvä, hra baikal:
Miten ihmeessä tänne houkutellaan korkeaosaajia maailmalta, jos täällä jo -kotoutuneet- yliopistotutkinnon suorittaneet eivät tänne tahdo jäädä?????
Miksi täällä opiskelleet eivät jää? Eikö tämä näyttäydykään sellaisena onnelana kuin me aina haluamme ymmärtää? Palkkataso? Ikävä sää? Yhteiskunta?
Käsittääkseni suomalainen yliopisto on halpa rasti kv-vertailussa sen kävijälle. Olisikohan aihetta reivata johonkin suuntaan, mihin tarpeeseen koulutamme tuollaisen tuhatluvun ihmisiä, jotka eivät jää hyödyttämään Suomea?
Uskon, että hyviä vastauksia löytyy suorastaan h---tisti.
Saanko esittää epävalistuneen kysymyksen? Olkaa hyvä, hra baikal:
Miten ihmeessä tänne houkutellaan korkeaosaajia maailmalta, jos täällä jo -kotoutuneet- yliopistotutkinnon suorittaneet eivät tänne tahdo jäädä?????
Miksi täällä opiskelleet eivät jää? Eikö tämä näyttäydykään sellaisena onnelana kuin me aina haluamme ymmärtää? Palkkataso? Ikävä sää? Yhteiskunta?
Käsittääkseni suomalainen yliopisto on halpa rasti kv-vertailussa sen kävijälle. Olisikohan aihetta reivata johonkin suuntaan, mihin tarpeeseen koulutamme tuollaisen tuhatluvun ihmisiä, jotka eivät jää hyödyttämään Suomea?
Uskon, että hyviä vastauksia löytyy suorastaan h---tisti.
Mutta paljon niitä myös jää Suomeen.
Ja myös paljon täältä lähtee opiskelemaan porukkaa ulkomaille ja palaa takaisin. Tiedä sitten mikä on lopullinen tase.
miheikki
Greatest Leader
Joo, tartuin tähän Häkämiehen lausumaan tältä aamulta, en tunne asiaa sen kummemmin.
Kokoomuksen arvo pohjattoman siiven kaksilla rattailla ajoa..phyi..
Francis McCarron: Löysä maahanmuuttopolitiikka on rasismin polttoainetta
Millään keinoin ei rikollisuutta voi kitkeä yhteiskunnasta kokonaan, mutta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syyllistyminen huomiota herättäviin rikoksiin on ihmisille syystäkin vaikea pala.
Tiukka lakiin ja yhdessä sovittuihin käytäntöihin perustuva linja maahanmuutossa on hyväksi kotimaan väestölle ja maahanmuuttajille itselleen. Ihmisten oikeudentunto edellyttää lisäksi, että maahan tulevat osoittavat kunnollisuutensa.
Suomessa rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottaminen ei ole toiminut toivotulla tavalla. Tanska on paininut samojen ongelmien kanssa, ja maan uudessa mallissa rikoksesta tuomitut turvapaikanhakijat siirrettäisiin eristetylle saarelle, josta tulisi ”lähtökeskus”. Näin varmistettaisiin, että paluu kotimaahan onnistuu.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Emme Suomessa tarvitse saarta, mutta riittävä etäisyys muuhun yhteiskuntaan järjestynee. Olennaista on, että turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten, joista voidaan tuomita vankeutta, tulee johtaa automaattisesti karkotukseen Suomesta.
Pitää huolehtia myös siitä, etteivät vaaralliseksi tiedetyt henkilöt pääse asettumaan Suomeen laittomina maahanmuuttajina. Turvallisuuspohjaisen maahanmuuttopolitiikan rakentamisessa ei ole kyse pelkästään yksilöistä. Mikäli instituutiot, kuten moskeijat, syyllistyvät toiminnassaan Suomen lakien ohittamiseen, suljetaan niiden ovet.
On itsestään selvää, että aidosti hädässä olevia autetaan. Yhtä lailla on selvää, että rikoksista seuraa tuntuva rangaistus. Laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää rikollisuutta ei tarvitse hyväksyä.
Suomen tulee luoda malli, jossa ihmisiä autetaan akuutissa hädässä ja palkitaan työstä, yrittämisestä ja sopeutumisesta yhteiskuntaamme. Vastaavasti meidän pitää olla valmiita rankaisemaan rikollisia oikeudenmukaisesti ja nopeasti.
Kansallisuuden saaminen on Sveitsissä pitkä prosessi. Turvapaikka on voimassa vain niin kauan, kuin olosuhteet estävät kotiinpaluun. Jos rötöstelee, joutuu pois.
Kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupa myönnetään vain vuodeksi kerrallaan. Jos turvapaikalla maassa oleva työllistyy, hän voi jatkaa oleskelua maassa työluvalla.
Sama käytäntö pitää ottaa käyttöön Suomessakin. Aidot kannusteet tehdä kaikkensa työpaikan eteen syntyvät, jos tosiasiassa oleskelulupia ei jatketa kansainvälisen suojelun perusteella, kun olot rauhoittuvat.
Kansalaisuuden saaminen edellyttää Sveitsissä myös integroitumista yhteiskuntaan kielen ja tapakulttuurin osalta. Kansalaisuuden saaminen on palkinto hyvästä työstä. Tämä hyödyttää ennen kaikkea maahanmuuttajia, joista tulee näin yhteiskunnan hyväksyttyjä ja tärkeitä jäseniä.
Francis McCarron
VTM, perheyrittäjä
Kansanedustajaehdokas (kok.)
https://www.ess.fi/Mielipide/art2514082
Francis McCarron: Löysä maahanmuuttopolitiikka on rasismin polttoainetta
Millään keinoin ei rikollisuutta voi kitkeä yhteiskunnasta kokonaan, mutta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syyllistyminen huomiota herättäviin rikoksiin on ihmisille syystäkin vaikea pala.
Tiukka lakiin ja yhdessä sovittuihin käytäntöihin perustuva linja maahanmuutossa on hyväksi kotimaan väestölle ja maahanmuuttajille itselleen. Ihmisten oikeudentunto edellyttää lisäksi, että maahan tulevat osoittavat kunnollisuutensa.
Suomessa rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottaminen ei ole toiminut toivotulla tavalla. Tanska on paininut samojen ongelmien kanssa, ja maan uudessa mallissa rikoksesta tuomitut turvapaikanhakijat siirrettäisiin eristetylle saarelle, josta tulisi ”lähtökeskus”. Näin varmistettaisiin, että paluu kotimaahan onnistuu.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Emme Suomessa tarvitse saarta, mutta riittävä etäisyys muuhun yhteiskuntaan järjestynee. Olennaista on, että turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten, joista voidaan tuomita vankeutta, tulee johtaa automaattisesti karkotukseen Suomesta.
Pitää huolehtia myös siitä, etteivät vaaralliseksi tiedetyt henkilöt pääse asettumaan Suomeen laittomina maahanmuuttajina. Turvallisuuspohjaisen maahanmuuttopolitiikan rakentamisessa ei ole kyse pelkästään yksilöistä. Mikäli instituutiot, kuten moskeijat, syyllistyvät toiminnassaan Suomen lakien ohittamiseen, suljetaan niiden ovet.
On itsestään selvää, että aidosti hädässä olevia autetaan. Yhtä lailla on selvää, että rikoksista seuraa tuntuva rangaistus. Laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää rikollisuutta ei tarvitse hyväksyä.
Suomen tulee luoda malli, jossa ihmisiä autetaan akuutissa hädässä ja palkitaan työstä, yrittämisestä ja sopeutumisesta yhteiskuntaamme. Vastaavasti meidän pitää olla valmiita rankaisemaan rikollisia oikeudenmukaisesti ja nopeasti.
Kansallisuuden saaminen on Sveitsissä pitkä prosessi. Turvapaikka on voimassa vain niin kauan, kuin olosuhteet estävät kotiinpaluun. Jos rötöstelee, joutuu pois.
Kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupa myönnetään vain vuodeksi kerrallaan. Jos turvapaikalla maassa oleva työllistyy, hän voi jatkaa oleskelua maassa työluvalla.
Sama käytäntö pitää ottaa käyttöön Suomessakin. Aidot kannusteet tehdä kaikkensa työpaikan eteen syntyvät, jos tosiasiassa oleskelulupia ei jatketa kansainvälisen suojelun perusteella, kun olot rauhoittuvat.
Kansalaisuuden saaminen edellyttää Sveitsissä myös integroitumista yhteiskuntaan kielen ja tapakulttuurin osalta. Kansalaisuuden saaminen on palkinto hyvästä työstä. Tämä hyödyttää ennen kaikkea maahanmuuttajia, joista tulee näin yhteiskunnan hyväksyttyjä ja tärkeitä jäseniä.
Francis McCarron
VTM, perheyrittäjä
Kansanedustajaehdokas (kok.)
https://www.ess.fi/Mielipide/art2514082
Kolumni Vihreiden Ville Niinistön besserwisser narsismista
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005974557.html
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005974557.html
Coffee Man
Respected Leader
Turvapaikka on voimassa vain niin kauan, kuin olosuhteet estävät kotiinpaluun. Jos rötöstelee, joutuu pois.
Kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupa myönnetään vain vuodeksi kerrallaan.
Jos turvapaikalla maassa oleva työllistyy, hän voi jatkaa oleskelua maassa työluvalla.
Tätä olen odottanut tähän maahan jo muutaman vuosikymmenen ja pahoin pelkään että odottelen vielä seuraavatkin vuosikymmenet En ole ikinä ymmärtänyt nykyistä systeemiä ja tuskin tulen ikinä ymmärtämään. Maailma on suuri ja minulla on pieni pää, mutta kyllä lähtökohdan pitäisi olla siinä, että turvapaikka on aina ja poikkeuksetta väliaikainen ja päättyy heti kun olot lähtömaassa rauhoittuvat.
Kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupa myönnetään vain vuodeksi kerrallaan.
Jos turvapaikalla maassa oleva työllistyy, hän voi jatkaa oleskelua maassa työluvalla.
Tätä olen odottanut tähän maahan jo muutaman vuosikymmenen ja pahoin pelkään että odottelen vielä seuraavatkin vuosikymmenet
En ole ikinä ymmärtänyt nykyistä systeemiä ja tuskin tulen ikinä ymmärtämään. Maailma on suuri ja minulla on pieni pää, mutta kyllä lähtökohdan pitäisi olla siinä, että turvapaikka on aina ja poikkeuksetta väliaikainen ja päättyy heti kun olot lähtömaassa rauhoittuvat.
ak.tied
Respected Leader
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Jos muutosta halutaan niin se on saatava nykyisten (tai jossain vaiheessa vielä entisten) suurten puolueiden linjoihin. Aika johdonmukainen tuo McCarron on ollut. Ei löydy maahanmuuttoon liittyviä typeriä twiittejä. Näkyikö unelma-masinoinneissa ja peli poikki suomi rikki ilmauksissa?
Perussuomalaiset pakottavat muutokseen. Kiitos siitä heille. Suuret kiitokset.
Jotkut esim. kokoomuksen jäsenet pakottavat muutokseen. Siitäkin kiitoksia.
Aivan samanlaista sanomaa jotkut Lähi-idästä kotoisin olevat maahanmuuttajatkin kertoivat syksyllä 2015. Maahanmuuttaja tämän tietää jos kuka, ja erityisesti jos on naama hiukan tummempi:
"Löysä maahanmuuttopolitiikka on rasismin polttoainetta"
Mutta ei kuunneltu. Kun on niitä eri näköisiä ihmisiä jotka ovat maassa laillisesti ja tehneet suuresti töitä Suomen eteen. Sitten vedetään pelleilyksi pääministerin johdolla.
Viimeksi muokattu:
Kansallinen nuivuuskilpailu eikun kiihtyy. Halla-ahon kannattaa pitää edelleen varansa....tässähän kohta Mestari näyttäytyy liberaalina vössykkänä suorastaan, kunhan Kokoomuksessa oikein pannaan jälkipolttimet päälle ja propagandaa oikein suihkutetaan. Onko nyt nähty vasta alku tässä näytelmässä?
Tässä sitä kovasti markkinoitua (halpa)työvoimapulaa..
Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja Juha kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"
Tuhat työtöntä laivanrakentajaa ihmettelee väitteitä Lounais-Suomen telakoiden työvoimapulasta.
Telakkateollisuus
23.1.2019 klo 13:33
Juha Lehti kertoo lähettäneensä kymmenittäin työhakemuksia laivanrakennusteollisuudelle viime vuonna. Yksikään ei tärpännyt.Jari Pelkonen / Yle
Jari Pelkonen
Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Turkulainen Juha Lehti selailee kännykkäänsä kauppakeskuksen kahvilassa. Lehti on vaimonsa kanssa lähtenyt lyhyelle päivävierailulle Poriin ja etsii nyt kaupungista mielenkiintoisia turistikohteita. Missä päin se Juseliuksen mausoleumi täällä oikein sijaitsee? Kannattaisiko Yyteriin mennä talvella?
Aikaa hänellä nyt on, koska hän on työtön laivanrakentaja. Työttömäksi hän jäi viime elokuussa Helsingin telakalta. Telakoilla Lehti on ollut töissä 90-luvun puolestavälistä. Kokemusta ja koulutusta on monesta työtehtävästä reilun 15 vuoden edestä.
– Minä olen kouluttautunut levyseppähitsaajaksi, putkiasentajaksi ja koneasentajaksi. Tälläkin hetkellä kaikki hitsausluokat ovat voimassa.
45-vuotias moniosaaja-rautakoura on hakenut aktiivisesti uutta työpaikkaa koko viime vuoden ajan. Hakemuksia hän kertoo lähettäneensä koko Lounais-Suomen alueelle ainakin sata, joista vähintään puolet on osoitettu laivanrakennusteollisuudessa toimiville yrityksille.
– Ei ole tärpännyt. En tiedä mistä se johtuu. Työvoimapulasta puhutaan, ja silti on varaa pitää ammattimiestä ulkona. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä.
Lehti ei keksi yhtään yksittäistä syytä sille, mikä estäisi hänen työllistymisensä Lounais-Suomen laivateollisuudessa. Hän on valmis liikkumaan työn perässä Turusta Raumalle tai vaikkapa pidemmällekin. Norjakin on käynyt mielessä.
Siinä mielessä Lehden kertomus tuntuu uskomattomalta, että Turun ja Rauman telakat ovat jo pitkään kertoneet kärsivänsä työvoimapulasta. Meyerin Turun telakan viestintäpäällikön Tapani Myllyn mukaan osaavaa työvoimaa on nyt Turun alueelta erittäin vaikea löytää.
– Jos puhutaan ihan tuotannollisesta työstä, eli hitsaajista ja levysepistä, niin ei ole kovin helppoa tällä hetkellä löytää sitä väkeä. Kovasti joudumme etsimään.
Raumalla tilanne on telakkayhtiö RMC:n mukaan samanlainen. Yhtiö allekirjoitti vastikään 120 miljoonan euron toimitussopimuksen matkustaja-autolautasta Merenkurkun liikenteeseen. Lautan tekijöitä haalitaan ulkomailta.
– Kotimaisen perinteisen terästyöntekijän osalta markkinat ovat haasteelliset, koska tekijöitä on vähän ja heistäkin iso osa on eläköitymässä, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.
– Suurin osa tästä tuotannon henkilökunnasta tulee meidän omien koulutusten kautta. Niihinkään ei ole saatu niin paljon hakijoita kuin paikkoja on auki.
Tilastoissa tuhat työtöntä laivanrakentajaa
Tilastojen valossa telakkajohtajien väitteet työvoimapulasta tuntuvat jopa erikoiselta.
Satakunnan TE-toimiston koko Lounais-Suomesta keräämien tilastotietojen mukaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on nyt noin tuhat laivanrakentajaa vailla työtä. Heistä suurin ammattiryhmä on hitsaajat, joita on työttömänä noin 400.
Tilastoihin on otettu mukaan perinteisiä laivanrakennusalan ammattinimikkeitä: sisustuskirvesmiehiä, putkiasentajia, hitsaajia, ohutlevyseppiä, paksulevyseppiä ja laivasähköasentajia.
TE-toimiston lukuja vahvistavat Turun metallityöväen ammattiosasto 49:n keräämät tiedot. Ammattiosaston jäsenistä työttömänä on noin 420 henkilöä.
Juha Lehti on yksi heistä. Hän vakuuttaa tietävänsä, että osaavia työkykyisiä rautakouria olisi vapaana paljon.
– Kun katselee ympärilleen, työttömiä metallimiehiä kävelee vastaan. Tuskin täällä mitään työvoimapulaa on oikeasti. Tässä halutaan koota jonkinlainen työttömien reservi, jonka avulla pidetään palkat alhaalla.
Ammattiyhdistys huolestunut tilanteesta
Teollisuusliiton mukaan juuri nyt eletään telakkateollisuuden villejä vuosia. Liitto edustaa noin 220 000 teollisuuden alalla työskentelevää työntekijää.
Telakat haalivat alihankkijoidensa kautta työvoimaa runsaasti ulkomailta. Esimerkiksi Raumalla telakan ympärille on koottu vuokratyöfirmojen himmeli, joka tuo halpatyövoimaa telakoille.
– Meillä on isot telakat, joissa hintataso on ajanut siihen, että mielellään otetaan ulkomailta työvoimaa, koska se on edullisempaa. Sitä ei pysty kukaan kiistämään.
Esimerkiksi Rauman 120 miljoonan laivakauppaa Nurmela pitää hämmästyttävän halpana laivan kokoon nähden. Hän on itse toiminut telakalla eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan eikä muista, että aiemmin olisi pystytty rakentamaan laivoja näin halvalla.
Liitto: Palkkoja poljettu jopa kolmeen euroon tunnilta
Teollisuusliiton mukaan suomalaisen ammattiosaajan palkkataso telakalla on keskimäärin noin 15 euroa tunnilta.
Liiton työntekijät ovat selvittäneet Rauman telakalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettuja palkkoja viimeksi puolitoista vuotta sitten. Tiedot olivat jo tuolloin huolestuttavia. Teollisuusliiton mukaan palkkoja poljetaan ulkomaisen työvoiman avulla.
Aluepäällikkö Jouni Nurmela sanoo, että alimmillaan ulkomailta tullut työntekijä sai palkkaa vain kolme euroa tunnissa. Epäkohtiin ei ole kuitenkaan voitu puuttua työntekijöiden vaatimuksesta.
– Syy sille, miksi he eivät itse halua tulla esille ja kieltävät sen meiltäkin, on se, että heidän työnsä loppuvat siihen paikkaan, jos asiaan puututaan.
Liitto haastatteli vuonna 2017 telakalla 46 ulkomaalaista työntekijää. Tuon selvityksen perusteella Teollisuusliitto arvioi, että joka viidennelle telakan työntekijälle maksettiin alle kahdeksan euron tuntipalkkaa.
– On esimerkkejä ulkomaalaiselle työntekijälle maksetusta kolmesta eurosta, ja katto on 15 eurossa, Nurmela summaa.
"Toimimme suomalaisten pelisääntöjen mukaan"
RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei ole kuullut aikaisemmin Teollisuusliiton selville saamia palkkatietoja. Niiden mukaan Rauman telakalla on maksettu työehtosopimuksessa määritellyn minimin alittavia palkkoja.
Heinimaa kuitenkin myöntää, että asiakkaat ovat asettaneet kovat paineet telakan kilpailukyvylle. Uusista EU-maista on saatavilla suomalaista halvempaa työvoimaa kaikissa ammattiryhmissä.
– Kyse on siitä, miten meidän verkoston toimittajat toimivat. Kyllä heillä varmasti on yhtenä ajurina henkilöstöä rekrytoidessaan kustannuspuoli, Heinimaa arvelee.
Ay-väki kaipaa yhteistyötä
Teollisuusliiton aluepäällikön Jouni Nurmelan mukaan liitto on pyrkinyt aktiivisesti luomaan Rauman telakalle yhteisiä pelisääntöjä.
Liitto on ehdottanut telakka-alueelle yhteistä telakkasopimusta, jossa sovittaisiin muun muassa työehtosopimusten minimipalkkojen noudattamisesta koko telakan alihankintaketjussa. Toistaiseksi sopimusta ei ole allekirjoitettu.
– Yhteistyö telakan väen ja viranomaisten kanssa olisi syytä alkaa. Mitä pikemmin, sen parempi. Se on ainut tie, jos me haluamme pitää telakan julkisen kuvan hyvänä.
https://yle.fi/uutiset/3-10608075?origin=rss
Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja Juha kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"
Tuhat työtöntä laivanrakentajaa ihmettelee väitteitä Lounais-Suomen telakoiden työvoimapulasta.
Telakkateollisuus
23.1.2019 klo 13:33
Juha Lehti kertoo lähettäneensä kymmenittäin työhakemuksia laivanrakennusteollisuudelle viime vuonna. Yksikään ei tärpännyt.Jari Pelkonen / Yle
Jari Pelkonen
Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Turkulainen Juha Lehti selailee kännykkäänsä kauppakeskuksen kahvilassa. Lehti on vaimonsa kanssa lähtenyt lyhyelle päivävierailulle Poriin ja etsii nyt kaupungista mielenkiintoisia turistikohteita. Missä päin se Juseliuksen mausoleumi täällä oikein sijaitsee? Kannattaisiko Yyteriin mennä talvella?
Aikaa hänellä nyt on, koska hän on työtön laivanrakentaja. Työttömäksi hän jäi viime elokuussa Helsingin telakalta. Telakoilla Lehti on ollut töissä 90-luvun puolestavälistä. Kokemusta ja koulutusta on monesta työtehtävästä reilun 15 vuoden edestä.
– Minä olen kouluttautunut levyseppähitsaajaksi, putkiasentajaksi ja koneasentajaksi. Tälläkin hetkellä kaikki hitsausluokat ovat voimassa.
45-vuotias moniosaaja-rautakoura on hakenut aktiivisesti uutta työpaikkaa koko viime vuoden ajan. Hakemuksia hän kertoo lähettäneensä koko Lounais-Suomen alueelle ainakin sata, joista vähintään puolet on osoitettu laivanrakennusteollisuudessa toimiville yrityksille.
– Ei ole tärpännyt. En tiedä mistä se johtuu. Työvoimapulasta puhutaan, ja silti on varaa pitää ammattimiestä ulkona. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä.
Lehti ei keksi yhtään yksittäistä syytä sille, mikä estäisi hänen työllistymisensä Lounais-Suomen laivateollisuudessa. Hän on valmis liikkumaan työn perässä Turusta Raumalle tai vaikkapa pidemmällekin. Norjakin on käynyt mielessä.
Kun katselee ympärilleen, työttömiä metallimiehiä kävelee vastaan. Tuskin täällä mitään työvoimapulaa on oikeasti. Tässä halutaan koota jonkinlainen työttömien reservi, jonka avulla pidetään palkat alhaalla.
Juha Lehti
Telakat valittavat työvoimapulaaJuha Lehti
Siinä mielessä Lehden kertomus tuntuu uskomattomalta, että Turun ja Rauman telakat ovat jo pitkään kertoneet kärsivänsä työvoimapulasta. Meyerin Turun telakan viestintäpäällikön Tapani Myllyn mukaan osaavaa työvoimaa on nyt Turun alueelta erittäin vaikea löytää.
– Jos puhutaan ihan tuotannollisesta työstä, eli hitsaajista ja levysepistä, niin ei ole kovin helppoa tällä hetkellä löytää sitä väkeä. Kovasti joudumme etsimään.
Raumalla tilanne on telakkayhtiö RMC:n mukaan samanlainen. Yhtiö allekirjoitti vastikään 120 miljoonan euron toimitussopimuksen matkustaja-autolautasta Merenkurkun liikenteeseen. Lautan tekijöitä haalitaan ulkomailta.
– Kotimaisen perinteisen terästyöntekijän osalta markkinat ovat haasteelliset, koska tekijöitä on vähän ja heistäkin iso osa on eläköitymässä, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.
Jos puhutaan ihan tuotannollisesta työstä, eli hitsaajista ja levysepistä, niin ei ole kovin helppoa tällä hetkellä löytää sitä väkeä. Kovasti joudumme etsimään.
Tapani Mylly
Tapani Mylly myöntää, että Turun telakan osaamisvaatimukset ovat tiukat. Vain harvoilla ja valituilla on ollut telakan tehtäviin suoraan riittävä osaaminen. Siksi Meyerin telakalla järjestetään valtion tukemaa työvoimapoliittista koulutusta.Tapani Mylly
– Suurin osa tästä tuotannon henkilökunnasta tulee meidän omien koulutusten kautta. Niihinkään ei ole saatu niin paljon hakijoita kuin paikkoja on auki.
Tilastoissa tuhat työtöntä laivanrakentajaa
Tilastojen valossa telakkajohtajien väitteet työvoimapulasta tuntuvat jopa erikoiselta.
Satakunnan TE-toimiston koko Lounais-Suomesta keräämien tilastotietojen mukaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on nyt noin tuhat laivanrakentajaa vailla työtä. Heistä suurin ammattiryhmä on hitsaajat, joita on työttömänä noin 400.
Tilastoihin on otettu mukaan perinteisiä laivanrakennusalan ammattinimikkeitä: sisustuskirvesmiehiä, putkiasentajia, hitsaajia, ohutlevyseppiä, paksulevyseppiä ja laivasähköasentajia.
TE-toimiston lukuja vahvistavat Turun metallityöväen ammattiosasto 49:n keräämät tiedot. Ammattiosaston jäsenistä työttömänä on noin 420 henkilöä.
Juha Lehti on yksi heistä. Hän vakuuttaa tietävänsä, että osaavia työkykyisiä rautakouria olisi vapaana paljon.
– Kun katselee ympärilleen, työttömiä metallimiehiä kävelee vastaan. Tuskin täällä mitään työvoimapulaa on oikeasti. Tässä halutaan koota jonkinlainen työttömien reservi, jonka avulla pidetään palkat alhaalla.
Ammattiyhdistys huolestunut tilanteesta
Teollisuusliiton mukaan juuri nyt eletään telakkateollisuuden villejä vuosia. Liitto edustaa noin 220 000 teollisuuden alalla työskentelevää työntekijää.
Telakat haalivat alihankkijoidensa kautta työvoimaa runsaasti ulkomailta. Esimerkiksi Raumalla telakan ympärille on koottu vuokratyöfirmojen himmeli, joka tuo halpatyövoimaa telakoille.
Meillä on isot telakat, joissa hintataso on ajanut siihen, että mielellään otetaan ulkomailta työvoimaa, koska se on edullisempaa. Sitä ei pysty kukaan kiistämään.
Jouni Nurmela
Teollisuusliiton Satakunnan aluepäällikön Jouni Nurmelanmukaan juuri ulkomainen vuokratyövoima on syynä siihen, että suomalainen työmies ei kelpaa.Jouni Nurmela
– Meillä on isot telakat, joissa hintataso on ajanut siihen, että mielellään otetaan ulkomailta työvoimaa, koska se on edullisempaa. Sitä ei pysty kukaan kiistämään.
Esimerkiksi Rauman 120 miljoonan laivakauppaa Nurmela pitää hämmästyttävän halpana laivan kokoon nähden. Hän on itse toiminut telakalla eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan eikä muista, että aiemmin olisi pystytty rakentamaan laivoja näin halvalla.
Liitto: Palkkoja poljettu jopa kolmeen euroon tunnilta
Teollisuusliiton mukaan suomalaisen ammattiosaajan palkkataso telakalla on keskimäärin noin 15 euroa tunnilta.
Liiton työntekijät ovat selvittäneet Rauman telakalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettuja palkkoja viimeksi puolitoista vuotta sitten. Tiedot olivat jo tuolloin huolestuttavia. Teollisuusliiton mukaan palkkoja poljetaan ulkomaisen työvoiman avulla.
Aluepäällikkö Jouni Nurmela sanoo, että alimmillaan ulkomailta tullut työntekijä sai palkkaa vain kolme euroa tunnissa. Epäkohtiin ei ole kuitenkaan voitu puuttua työntekijöiden vaatimuksesta.
– Syy sille, miksi he eivät itse halua tulla esille ja kieltävät sen meiltäkin, on se, että heidän työnsä loppuvat siihen paikkaan, jos asiaan puututaan.
Liitto haastatteli vuonna 2017 telakalla 46 ulkomaalaista työntekijää. Tuon selvityksen perusteella Teollisuusliitto arvioi, että joka viidennelle telakan työntekijälle maksettiin alle kahdeksan euron tuntipalkkaa.
– On esimerkkejä ulkomaalaiselle työntekijälle maksetusta kolmesta eurosta, ja katto on 15 eurossa, Nurmela summaa.
"Toimimme suomalaisten pelisääntöjen mukaan"
RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei ole kuullut aikaisemmin Teollisuusliiton selville saamia palkkatietoja. Niiden mukaan Rauman telakalla on maksettu työehtosopimuksessa määritellyn minimin alittavia palkkoja.
Me lähdemme siitä, että meidän projekteissa noudatetaan Suomessa sovittuja pelisääntöjä.
Jyrki Heinimaa
– Tämäntyyppisestä väitteestä minulla ei ole tietoa. Me lähdemme siitä, että meidän projekteissa noudatetaan Suomessa sovittuja pelisääntöjä.Jyrki Heinimaa
Heinimaa kuitenkin myöntää, että asiakkaat ovat asettaneet kovat paineet telakan kilpailukyvylle. Uusista EU-maista on saatavilla suomalaista halvempaa työvoimaa kaikissa ammattiryhmissä.
– Kyse on siitä, miten meidän verkoston toimittajat toimivat. Kyllä heillä varmasti on yhtenä ajurina henkilöstöä rekrytoidessaan kustannuspuoli, Heinimaa arvelee.
Ay-väki kaipaa yhteistyötä
Teollisuusliiton aluepäällikön Jouni Nurmelan mukaan liitto on pyrkinyt aktiivisesti luomaan Rauman telakalle yhteisiä pelisääntöjä.
Liitto on ehdottanut telakka-alueelle yhteistä telakkasopimusta, jossa sovittaisiin muun muassa työehtosopimusten minimipalkkojen noudattamisesta koko telakan alihankintaketjussa. Toistaiseksi sopimusta ei ole allekirjoitettu.
– Yhteistyö telakan väen ja viranomaisten kanssa olisi syytä alkaa. Mitä pikemmin, sen parempi. Se on ainut tie, jos me haluamme pitää telakan julkisen kuvan hyvänä.
https://yle.fi/uutiset/3-10608075?origin=rss
Ja ulkomailtako ne -osaamisvaatimukset täyttävät ihmiset- sitten löytyvät? Onnea etsintään, Turun telakka.