Nyt pää kylmänä, poliitikko! Suomi tarvitsee maahanmuuttajia töihin – se on raaka fakta
2.4.201910:51
YRITTÄMINENLIFESTYLERAVINTOLATPOLITIIKKAPUOLUEET
@
Nepalilaisravintoloiden surkeista työoloista nousi kohu ja taas huudetaan tarveharkintaa hätiin.
Seuraavan hallituksen agendalla on työvoimapulan taklaaminen, oli hallitusvastuussa kuka hyvänsä.
Työvoimapula on
Suomessa tosiasia, ja siitä kärsivät aiempaa useammat yritykset. Esimerkiksi lääkäreistä, hoitajista, kokeista ja myyjistä on paikoin huutava pula.
Työvoimapulaa ei taklata kotimaisin voimin, vaan siihen tarvitaan apua myös maahanmuuttajilta. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on osa ratkaisua.
Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on vastikään arvioinut, että Suomi tarvitsee ulkomailta vuosittain 20 000 työntekijää.
Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ei ole olemassa helppoa tapaa. Vaikeudet ovat tuttuja: haluttujen asiantuntijoiden Suomeen tuloa hidastaa muun muassa vaikeana pidetty kieli, haasteelliseksi tulkittu ilmasto ja omalaatuiseksi leimattu kulttuuri.
Hoivayhtiöt esimerkiksi tuskailevat työvoimapulan kanssa jo nyt. Jos poliittinen päättäjä haluaa vanhusten hoivaan lisää hoitajia, hoitajapula räjähtää käsiin.
Myös duunariammatteihin tarvitaan tekijöitä ulkomailta.
Eräs paljon esillä ollut keino työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on luopua EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupaprosessin tarveharkinnasta. Tarveharkinta hankaloittaa muutenkin
raskasta lupaprosessia, eikä sen käytännön hyödyistä ole todisteita.
Asiantuntijoiden maahantuloa on joka tapauksessa jo helpotettu.
Suurehkoista puolueista kokoomus ja vihreät ovat tarveharkinnan poistamisen kannalla, keskusta puhuu asteittaisesta luopumisesta tarkentamatta, mitä se tarkoittaa. Sdp ei kannata tarveharkinnasta luopumista, ja perussuomalaiset ei edes mainitse asiaa vaaliohjelmassaan.
Nepalilaisravintoloiden surkeista työoloista nousseen kohun jälkeen oli odotettavissa, että tarveharkintaa
huudetaan jälleen hätiin.
Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että väärinkäytökset eivät lopu työvoiman saatavuutta rajoittamalla. Sillä tavoin heikkenevät vain työvoimapulassa kamppailevien yritysten toimintaedellytykset, saatavilla olevat palvelut ja viime kädessä bruttokansantuote.
Nepalilaisravintoloiden surkeista työoloista nousi kohu ja taas huudetaan tarveharkintaa hätiin.
www.talouselama.fi