Analyysi: SDP joutunee taistelemaan äänestäjistä Helsingissä – Äänet annetaan joko päästöttömälle tulevaisuudelle tai Suomen kulttuurin säilymiselle
Huoli ilmastosta sekä eriarvoistumisen lisääntyminen näkynee pääkaupungin äänestystuloksissa.
Maahanmuuttajien vastustuksella on oma vankka kannattajakuntansa.
Eduskuntavaalit
2.4.2019 klo 08:15
Helsingin piirissä kiinnostavaa on seurata ainakin, miten käy perussuomalaisten Jussi Halla-aholle, vihreiden Emma Karille ja Feministisen puolueen Katju Arolle.Yle
Reeta Salminen
Jaa artikkeli Facebookissa3
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Valtakunnalliset ennustukset tuskin tulevat pitämään paikkansa näissä eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä.
Helsinki on aivan oma maailmansa. Tässä neljä asiaa, jotka tulevat vaikuttamaan Helsingissä.
1. SDP etsii profiiliaan
SDP:lle ennustetaan valtakunnan tasolla voittoa, mutta puolue tuskin voittanee ainakaan suurissa määrin Helsingissä.
SDP:n ongelma pääkaupungissa on, että he eivät ole profiloituneet selkeästi mihinkään. Esimerkiksi rasismin vastustajina he eivät ole puolueena tulleet selvästi esiin.
SDP:n kannatus onkin tippunut Helsingissä. Kaksi vuotta sitten kuntavaaleissa 2017 he menettivät Helsingissä kolme valtuustopaikkaa. Vasemmistoliitto sitä vastoin lisäsi yhden paikan.
Tätä taustaa vasten voidaan hyvin ajatella, että sama kehitys jatkuisi myös näissä eduskuntavaaleissa.
Helsingin yliopiston lehtori, politiikan tutkija
Emilia Palonen on samoilla linjoilla. Hän pitää Helsingin SDP:n ongelmana profiloitumisen puutetta.
– Kuntavaaleissa
Tuula Haatainenoli esimerkiksi pormestariehdokkaana näkymätön. SDP:llä ei ole Helsingissä tällä erää positiivista kierrettä, Palonen sanoo.
Lisäksi SDP:n Helsingin piirin yksi ongelma voi olla heidän ehdokaslistansa. Ehdokaslista ei ehkä puhuttele nuorta kaupunkiväestöä. Helsinki on kuitenkin nuori kansainvälinen kaupunki, mutta SDP:n listalla on vain seitsemän alle 40-vuotiasta.
Silmiinpistävää myös on, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on listalla vain yksi, vaikka SDP:llä on ollut neljä helsinkiläisedustajaa Arkadianmäellä.
Vertailun vuoksi: Vasemmistoliiton listalla on kolme maahanmuuttajaa, paikkoja eduskunnassa on ollut kaksi.
Eikö demarityö ole kiinnostanut maahanmuuttajataustaisia ihmisiä?
Lisäksi SDP:ltä puuttuu Helsingissä näissä vaaleissa
Nasima Razmyar, valovoimainen apulaispormestari.
Razmyar valittiin viime eduskuntavaaleissa eduskuntaan, mutta hän luopui paikasta Helsingin hyväksi, ja otti apulaispormestarin paikan vastaan. Häneltä periytyy yli 5000 ääntä.
Ne menevät ehkä SDP:n
Pilvi Torstille, joka edustaa Razmyarin tavoin uutta SDP:ta
Tai sitten jonnekin muualle, jopa toisiin puolueisiin?
Emilia Palonen pitää Razmyarin äänten siirtymistä Torstille tai jopa vihreiden
Outi Alanko-Kahiluodollemahdollisena.
– Torsti on kuitenkin profiloitunut koulutuksen edistäjänä. Nämä ovat Helsingissä koulutusvaalit. Helsingissä asuu paljon apurahatutkijoita ja yliopisto- ja korkeakouluväkeä, jotka ovat kyllästyneitä kaikkiin koulutusleikkauksiin, Palonen sanoo.
Myös SDP:n
Eero Heinäluoman 10 000 ääntä siirtyvät näissä vaaleissa jollekin, kun hän ei ole enää ehdolla vaaleissa. Ne saattavat siirtyä hänen tyttärelleen, Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana toimivalle
Eveliina Heinäluomalle.
Kuka SDP:tä sitten voisi Helsingissä äänestää?
Tutkija Palonen uskoo, että Helsingissä SDP:tä tulevat äänestämään ne, jotka tykkäävät puolueen tämän hetken profiloimattomasta tilasta.
– Voi olla, että he ketkä eivät voi äänestää vasemmistoliittoa tai vihreitä, äänestävät demareita.
Tukijan mukaan SDP:n valitsema linja voi siis olla hyväksikin. Ääni menisi kuitenkin nykyhallitusta vastaan.
– Määrittelemättömyys ei ehkä haittaa, kunhan se edustaa jotain muuta kuin Sipilän hallitusta, sotea ja koulutusleikkauksia.
2. Perussuomalaiset Halla-ahon vanavedessä
Kuka Helsingissä sitten pärjää?
Ainakin perussuomalaiset. He kärkkyvät Helsingissä sinisiltä ylijäävää
Sampo Terhon kansanedustajan paikkaa europarlamentista eduskuntavaaleihin palanneen
Jussi Halla-ahon avulla. Halla-aholla on oma vankkumaton kannattajakuntansa, joka lähtee uurnille vain Halla-ahon takia.
Sininen tulevaisuus tuskin saa yhtään ehdokasta läpi Helsingissä.
Siniset ovat tajunneet tämän itsekin.
Nykyinen kansanedustaja, urheiluministeri Sampo Terho, on näissä vaaleissa siirtynyt ehdolle Uudellemaalle sinisten
Jussi Niinistön kaveriksi.
Vaikuttaa siltä, että Terho ei ole itsekään uskonut omaan läpimenoon Helsingistä.
Tutkija Emilia Palonen uskoo, että perussuomalaiset saavat Jussi Halla-ahon avulla eduskuntaan myös muita edustajia.
– Perussuomalaiset ei ole Helsingissä olematon puolue, Palonen sanoo.
– Halla-aho on nostettu puolueen profiilissa korkealle. Kun puolue nostaa yhden henkilön kärkeen, sen äänillä voi mennä läpi useita, Palonen sanoo.
On mielenkiintoista katsoa vaalien jälkeen, missä perussuomalaisten kannattajat Helsingissä asuvat.
Puolue selvästi kalastelee ehdokasasettelunsa perusteella kantaväestöön kuuluvia koulutettuja konservatiiveja.
Yle Uutisgrafiikka
3. Vihreiden asema vankkenee
Toinen Helsingin vaalien pärjääjä mitä todennäköisimmin on vihreät.
Vihreät on Helsingin toinen pääpuolue kokoomuksen jälkeen. Eduskunnassa vihreillä on ollut paikkoja viisi, kokoomuksella kuusi.
Eikä vihreiden asema näytä olevan uhattuna nytkään.
Viime eduskuntavaaleissa 2015 vihreät saivat Helsinkiin yhden lisäpaikan. Kuntavaaleissa vuonna 2017 he saivat kaksi lisäpaikkaa Helsingin valtuustoon.
Suunta mitä todennäköisimmin on nyt sama.
Tutkija Emilia Palonen uskoo, että vihreät tulevat saamaan myös niin sanottuja protestiääniä.
– Sen sijaan, että äänestät perussuomalaisia, äänestät joko vihreitä, vasemmistoliittoa tai SDP:tä, Palonen sanoo.
Vihreiden kannatusta lisää myös se, että
helsinkiläisten suurin huolenaihe on tällä hetkellä ilmastonmuutos. Saman turvallisuustutkimuksen mukaan seuraavaksi eniten helsinkiläisiä huolettaa lasten ja nuorten tulevaisuus sekä tuloerojen kasvu.
Nämä kaikki kolme ovat vihreiden lempiteemoja.
Ainoa haitta vihreille saattaa olla, että istuva kansanedustaja
Antero Vartia ei ole enää ehdolla.
Hänen noin 7000 ääntä saattaa vuotaa kokoomukselle. Kokoomus onkin viime aikoina tehnyt hirveästi työtä sen eteen, että se olisi ilmastoystävällinen puolue.
Välillä esimerkiksi Helsingin valtuustossa kokoomuksen puheenvuorot vaikuttavat kuin suoraan vihreiden puolueohjelmasta otetuilta.
Vihreissä taas on vahvistunut ydinvoimaa kannattava ryhmä.
Tämä vetoaa taas kokoomuslaisiin.
Kisa äänistä tulee siis olemaan kova näiden kahden puolueen välillä Helsingin piirissä.
Tutkija Emilia Palonen uskoo, että kokoomus häviää Helsingin piirissä. Tai ei ainakaan saa voittoa.
– Olisin hämmästynyt, jos kokoomus on näiden vaalien jälkeen vielä suurin puolue Helsingistä, Palonen sanoo.
Palosen mukaan kaikki koulutusleikkaukset muun muassa ovat romahduttaneet ihmisten uskon.
– Ihmiset ovat niin kyllästyneitä. Kokoomuksen imago on tämän hallituksen aikana romahtanut, Palonen sanoo.
Palosen mukaan eduskuntavaaleissa ei välttämättä riitä, että Helsingin kuntapolitiikassa kokoomus on pyrkinyt pehmentymään. Moni kokoomusta äänestänyt voi Palosen mukaan näissä vaaleissa äänestää jopa SDP:tä tai Feministipuoluetta.
– Ihmiset eivät ole enää niin puolueuskollisia.
Lisäksi vihreiden vaaleja värittää näissä eduskuntavaaleissa jo ensi kesän puoluejohtajan valinta.
Helsingin piiristä Vihreiden puheenjohtajakisassa ovat mukana ainakin istuva puheenjohtaja
Pekka Haavisto, mutta myös haastajat
Emma Karisekä
Maria Ohisalo, miksei
Outi Alanko-Kahiluotokin.
Jos joku näistä suurista nimistä yllättää äänestäjämäärällään, se saattaa muuttaa vihreiden ensi kesän puheenjohtajakisan lähtöasetelmat kokonaan.
4. Feministinen puolue voi yllättää
Yksi kokonaan uusi puolue kärkkyy läpimenoa Helsingissä. Feministisen puolueen
Katju Aro. on vahva ehdokas.
Tutkija Emilia Palonen uskoo, että Feministisellä puolueella olisi mahdollisuus saada yksi ehdokas läpi.
– Vaalikoneet on antaneet Helsingissä usealle Feministisen puolueen ykkösvaihtoehdoksi. Se voi laittaa miettimään, ketä äänestää, Palonen sanoo.
Kuntavaaleissa esimerkiksi Feministiseen puolueen Katju Aro sai henkilökohtaisesti melkein 5000 ääntä. Nyt vaaliliitossa hänellä on pieni mahdollisuus päästä läpi.
Viimeaikainen metoo-liikehdintä voi tukea puolueen sanomaa ja tuoda vielä lisäääniä.
– Uudet puolueet on tietty trendi nyt Euroopassa. Ihmiset haluavat uusia puolueita. Ehkä protesti nykyistä hallitusta kohtaan voisi kanavoitua tätäkin kautta, Palonen sanoo.
Kirjoittaja on elokuusta 2017 asti seurannut Helsingin kaupungin kuntapolitiikkaa Yle Uutisissa. Asunut Helsingissä vakituisesti vuodesta 2007.
Aiheesta voi keskustella klo 17 saakka.
Huoli ilmastosta sekä eriarvoistumisen lisääntyminen näkynee pääkaupungin äänestystuloksissa. Maahanmuuttajien vastustuksella on oma vankka kannattajakuntansa.
yle.fi